Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22355

Hankkeen nimi: MITY-Lab - Koulutuksella ja konsultoinnilla terveysteknologia, mittaustekniikan validointi ja IoT palvelujen ja tuotteiden laatu- ja osaamistase nousuun mikro- ja pk - yrityksissä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: Teknologiapuisto PL 127

Puhelinnumero: +358 40 568 2669

Postinumero: 87400

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Käsmä Jouko Antero

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jouko.kasma(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 568 2669

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessa 15 kaupunkia pääsi mukaan TEM:n innovaatioekosysteemisopimukseen. Ensimmäistä kertaa myös Kajaani pääsi mukaan ko. sopimuksen piiriin. Hankkeen tavoitteena on edistää ja turvata TEM:n, yliopistokeskuksen ja Kajaanin kaupungin innovaatioekosysteemisopimuksessa sovittujen tavoitteiden toteutuminen kasvu- ja rakennemuutosaloilla. Lisäksi projekti tukee älykkään erikoistumisen strategian toteuttamista.

Kajaanin yliopistokeskuksen (KYK) mittaustekniikan ja biotekniikan laboratoriot yhdistyivät syyskuussa 2014, jolloin toiminnot keskitettiin Kajaanin Teknologiapuistoon. Tällöin laboratorio modernisoitiin huomioiden yrityselämän uudet tarpeet. MITY:n laboratoriokonsepti koostuu kymmenestä eri laboratoriosta.

Kun palveluja tarjotaan useille aloille ja työtä tehdään erilaisilla menetelmillä eri laboratorioympäristössä, keskitetty laadunvalvontatiedon hallinta ja tietojärjestelmä sitä varten ovat erittäin tarpeellisia. Ne ovat tarpeellisia myös yrityksille, kun yritys kasvaa ja siirtyy markkinoille, joissa se myy tuotteitaan isoille välittäjille, jotka vaativat laadun ja valmistusprosessien jäljitettävyyttä ja dokumentointia. Tässä kohden hanke toimii erinomaisena oppimisalustana yrityksille kehittää laatuosaamistaan. Laboratoriot toimivat myös koulutuslaboratorioina mm. alan maisteri- ja tohtoriopiskelijoille.

Hanke toteutetaan koulutusmoduuliperiaatteella. Painopisteenä on: 1) Laadunhallintaosaamisen integroiminen innovaatiotoiminnan prosesseihin ja tukitoimintoihin, 2) Osaamisen parantaminen kiertotalouden (biotalouden / luonnontuotealan) ja vesienhallinnan prosesseissa sekä 3) laadunhallinta terveys- ja hyvinvointiteknologioissa. Hankkeen tavoitteena on tuoda pitkäaikaista lisäarvoa yrityksille ja koko Kainuun elinkeinoelämälle. Tukemalla vientiyrityksiä hanke mahdollistaa Kainuun aluetalouden kestävää kasvua.

Kainuussa on osaajapula kiertotaloudessa (vähähiilinen teknologia) ja yritysten laatuosaamisessa. Projektissa parannetaan erityisesti vientimarkkinoille pyrkivien mikro- ja pk-yritysten laatu- ja teknologiaosaamista. Hanke sisältää Talent-koulutusohjelman, jonka avulla koulutetaan vikkelästi erikoisosaajia / experttejä yrityksien tarpeisiin. Koulutusmalli sopii hyvin rakennemuutosalojen innovaatioalustoihin, alihankintaverkostojen ja koko tuotteen tai/ja palvelun kehittämiseen paikasta riippumatta. Mallin avulla voidaan siirtää myös uutta kansainvälistä tietotaitoa.

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat kainuulaiset start up -, mikro- ja pk-yritykset sekä niiden henkilöstö ja johto (terveys-, liikunta- ja hyvinvointiteknologia-alat, bio- ja luonnontuoteala sekä cleantech). Lisäksi korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen opettajat ja opiskelijat. Hankkeen budjetti on 226 590€. Hankkeen hallinnoi Oulun yliopiston, Kajaanin yliopistokeskuksen Mittaustekniikan yksikkö.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kainuulaiset start up -, mikro-, pk- ja globaalit yritysten henkilöstö (terveys-, liikunta ja hyvinvointiteknologia, bio- ja luonnontuoteala sekä cleantech). Yritysten toimialajohtajat, liiketoiminta- ja tuotekehitysosaajat ja tuotannon ja tuotteiden kehittämisestä sekä laadusta vastaavat henkilöt. Lisäksi korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen opettajat ja opiskelijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kajaanin yliopistokeskuksen mittaustekniikan yksikön: palveluliiketoiminta henkilöstö, tutkijat, hanke- ja projektityöntekijät, laboratoriotyöntekijät, teknisen kehityksen laboratorio-insinöörit, koulutus-, tutkimus- ja kehityspäälliköt opetuksessa, aikuis- ja täydennyskoulutuksessa ja t&k –toiminnassa. Lisäksi varsinaisten kohderyhmien sidosryhmät ja asiakkaat. Tutkimuslaitosten (mm. VTT ja LUKE) t&k -henkilöstö ja aluekehittäjät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 169 942

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 164 545

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 226 590

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 219 394

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Suomussalmi, Paltamo, Kajaani, Sotkamo, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Oulun yliopisto Kajaanin yliopistokeskus, MITY Teknologiapuisto PL 127

Postinumero: 87400

Postitoimipaikka: Kajaani

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 55

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 35

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 295

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke edistää varsinaisten ja välillisten kohderyhmien sukupuolten tasa-arvoa. Koulutus vahvistaa myös naisyrittäjien työuria ja osaamispohjaa. Selvitysten mukaan naisten yritystoiminta on ollut kasvamassa erityisesti luonnontuotealalla, terveyden ja hyvinvointialoilla. Ko. alat ovat yksi hankkeen painopisteistä. Projekti edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa. Toisaalta KYK:ssa on kartoitettu nais- ja mieshenkiöstö ja heidän koulutus- ja osaamispohja sekä tarpeet osaamisen vahvistamiseksi. Erityisesti on kiinnitetty huomiota naistutkijoiden ja - kouluttajien osaamisen ja koulutuspohjan analyysiin ja tulosten vaikutuksiin heidän tulevaisuuden työuraansa.Projekti mahdollistaa naisten etenemisen työuralla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tasa-arvolaki ja OY:n henkilöstöpoliittinen ohjelma velvoittavat omia yksiköitään suunnittelemaan omaa toimintaansa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. Projektissa toimitaan ohjeistuksen mukaan. Hankkeen koulutusten ja osaamisen vahvistamistoimenpiteet tulevat vaikuttamaan positiivisesti sekä naisiin että miehiin. Hankkeessa tehdyt osaamisen vahvistamistoimenpiteet estävät välitöntä ja välillistä sukupuolisyrjintää sekä edistävät aktiivisesti ja konkreettisesti sukupuolten tasa-arvoa. Hanke luo mahdollisuuksien tasa-arvon molemmille sukupuolille. Tällä estetään laboratoriossa sukupuolten kannalta ei -toivotut vaikutukset mm. urakehitykseen ja kouluttautumisen vaativiin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin omalla subtanssialalla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke parantaa sukupuolten tasa-arvoa ottamalla tasavertaisesti huomioon niin nais kuin miesyrittäjät. Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu. Laatuosaamisen vahvistaminen antaa myös mahdollisuuden nostaa naisten yrittäjäosaamista ja yritysten kilpailukyä markkinoilla. Usein naiset mm. eivät perhesyiden takia ole kyenneet riittävästi panostamaan oman yrittämisosaamisensa kehittämiseen. Tämä hanke antaa siihen oivat mahdollisuudet. Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa erityisesti rakennemuutosalueilla, johon projektin fokus kohdistuu.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Hankeella vaikutetetaan sekä välittömästi että välillisesti luonnovarojen kestävään käyttöön. Toisaalta välillinen vaikutus on pitkäkestoinen, koska uuden osaaminen käyttöönottoon menee aikaa ja vaikutukset tulee eri prosessien kautta. Koulutusmodulien koulutukselliset tavoitteet edistävät luonnovarojen kestävää käyttöä. Omaksutaan ja syvennetään ja uutta osaamista, joka vahvistaa erityisesti Kainuun luonnon biomassojen kestävää käyttöä osana elinkeinopolitiikkaa. Lisäksi hanke edistää kiertotalouden hyödyntämistä teollisuudessa. Toisaalta luonnonvarojen kestävää käyttöä edistetään koulutuksella, joka on monitieteistä ja ottaa huomioon useat eri tutkimussovellutusalat. Toisaalta hyödynnetään ja siirretään kansainvälistä kiertotalous osaamista kainuulaisille yrityksille ja tutkimus- ja oppilaitoksille.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Hankkeen sisällön suunnittelussa ja tavoitteissa on huomioitu ilmastonmuutoksen ja vähähiilisyyden tuomat uudet teknologiset haasteet. Ilmaston muutosten aiheuttamien riskien tiedostaminen, hallinta ja modernien teknologien soveltaminen käytäntöön vaatii koulutusta ja osaamistason nostoa, jotta ilmaston muutokseen liittyvät riskit voidaan minimoida. Tulevaisuudessa MITY kykenee suunnittelemaan sekä toteuttamaan omia että tukemaan yritysten TKI- ja kaupallistamisprojekteja ko. sektorilla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 6
Kainuussa on arktisen alueen kasvillisuus(biomassat), eliöt ja ilmasto. Projekti edistää hyödyntämään biomassoja teollisuudessa kestävällä tavalla. Luonnon monimuotoisuus ja sen uusiutumisen tunnistaminen auttaa kehittämään teollisuudelle teknologiaa ja analytiikkaa tuotantoprosesseihin, joka ei kuormita luontoa haitallisesti. Projektissa edistetään kiertotaloutta, joka osaltaa edistää luonnon uusiutumista.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 7
Koulutusmodulien, erityisesti kiertotalouden Cleantech -modulin sisällössä huomioitiin pinta- ja pohjavesiin, maaperään ilmaan liittyvät uudet luonnonsuojeluvaatimukset. Henkilöstöä koulutetaan ottamaan käyttöön uutta tutkimuslaitteistoa ja - analytiikkaa vesien ja maaperän tutkimuksessa. Lisäksi mittalaiteiden validoinnin avulla varmennetaan ympäristömittausten luotettavuus ja laatu. Koulutushankkeella turvataan MITY:n osaamistase ko. sektorilla. Uutta osaamista siirretään muiden toimijoiden, kuten yritysten käyttöön.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 3
Natura 2000 -verkosto tarjoaa tärkeitä ekosysteemipalveluja, ja se on näin ollen keskeinen osa Kainuunkin tulevaisuutta ja merkittävä yhteityökumppani.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 9
Koulutusmodulien avulla lisätään osaamista hyödyntää liiketaloudelliesti bio- ja luonnontuotejätteitä esim. metsä-, energia-,marjaja elintarviketeollisuudessa. Hankkeen avulla henkilöstökouluttautui moderneihin teknologioihin, analyysimentelmiin ja laitteisiin (LC- ja MS -laitteet ja menetelmät). Lisäksi perehdytään jätteiden erilaisiin hyödyntämistapoihin jatkojalosketjussa. Projektin kauutta saadaan välittömiä ja välillisiä vaikutuksia hyödyntää eri materiaaleja ja jätteitä. Saatua osaamista voidaan kanavoida yritysten omiin tuotekehitysprojekteihin. Teollisessa symbioosissa on usean yrityksen muodostama kokonaisuus, jossa toisiaan täydentävät yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raakaaineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa. Toisen jäte tai tuotannon sivuvirta voi olla toisen yrityksen raaka-ainetta ja päinvastoin. (Esim. Renforisin rannassa Pölkky Oy ja ST 1 muodostavat tällaisen symbioosin. Biotuotealalla Kiantama OY ja Lumene Oy muodostavat samanlaisen symbioosin) Näin kustannuseräksi koettu jäte tai tuotannon sivuvirta muuttuu rahanarvoiseksi tuotannon tekijäksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 7
Koulutusmodulien sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu uusiutuvan energia osaamisen kasvattaminen erityisesti biopolttoaineiden osalta. MITY:n henkilöstön osaamispääoman lisääminen puu uuteaineiden (SFE -uutto) ja GC - analytiikka sekä bakteeriteknologia) alueilla. Bioetanolin tuotanto metsäbiomassasta vaatii modernin teknologian käyttöönottoa koko tuotantoketjussa. Lisäksi se vaatii tarkkaa mittalaitteiden validointia tuontantoprosessissa Projektilla tuetaan KAHINA -hanketta, jonka tavoitteena on saada Kainuun kunnat ja Koillismaa hiilineutraaliksi. MITY:n henkilöstön osaamispääoman lisääminen bio- ja mestäsektorilla vaikuttaa välittömästi ja välillisesti uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja tehostamiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Kajaani ja Kainuu ovat vahvaa rakennemuutosaluetta. Elinkeinoelämän vetureiksi ovat nousseet kiertotalous (biotalous ja cleantech ja vesienhallinta, terveys-, liikunta ja hyvinvointi) MITY edistää toimialojen tutkimuksen ja teknologian kehittämistä siirtämällä syventävää osaamista yrityksille ja täydennyskouluttamalla alan tutkijoita, laboratoriohenkilöstöä, palveluliiketoimintaosaajia. Lisäksi vahvistetaan koulutus- ja osaamisverkkoja, älykästä erikoistumista sekä kumppanuuksia korkeakoululaitoksen, teknologiakeskusten sekä yritysten kanssa. Välillisesti tuetaan myös yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja vientitoimintaa. Koulutudmoduleissa keskitytään sellaisten maakunnallisten toimialojen osaamisvajeen paikkaamiseen, jotka keskittyvät volyymituotteiden kehittämiseen (bioöjyt ja biotuotealan korkean jalostusarvon omaavat high value raaka-aineet ja tuotteet). Lisäksi terveys- ja hyvinvointiteknologian tuotteisiin ja palveluihin, joiden kasvuennuste on suuri. Hyvinvointi, terveys ja lääketieteen kehittäminen on tärkeä osa paikallista elenkeinoraketeen kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Projektin avulla luodaan pitkäjänteinen pohja ideoida, kehittää, tuottaa ja jalostaa aineettomia palveluja yritysten tarpeisiin. MITY:n asema vahvistuu osaamisen siirrossa elinkeinoelämälle. Koulutus ja uusi osaaminen sekä niihin liittyvät uudet toimenpidekokonaisuudet niin terveydellis - sosiaaliset kuin luonntieellis-tekniset ovat aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Toisaalta laatuosaamisen lisääntyminen mahdollistaa uusien aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen tai liittämisen osaksi olemassa olevia tuotteita ja palveluita. Yritysten palveluliiketoiminta saa uusia "voimavaroja" ja osaamista sekä verkostoja käyttöönsä. Yritysten tuottavuus ja suorituskykyisyys paranee, joka vahvistaa heidän asemiaan alihankintaverkostoissa ja kansainvälisillä markkinoilla. Tämä vaukuttaa positiivisesti uusien työpaikkojen syntymiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 3 4
Välillisesti vaikuttaa ympäristöosaamisen ja e- terveyden ja terveysteknologian kautta. Digitalisaatio ja tekoälykonseptit nopeuttavat osaamisen yhdistämistä, jalostamista ja siirtämistä käytäjiltä toisille. Käyttöön otetaan virtuaalisia koulutusjärjestelmiä, jotka vähentävät ihmisten liikkumista. Tällä on välillisiä vaikutuksia logistiikan kehittämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 9
Tavoitteena on syventää MITY:n osaamista etä- ja kotiterveydenhuollon tarvitsemilla uusilla teknologian ja tietämyksen aloilla. Tällöin MITY tekee näillä aloilla tulevaisuudessakin kansainvälisesti merkittävää kehitystyötä ja pystyy tukemaan yrityksiä uusien teknologioiden käyttöönotossa. Näin hanke tuottaa sekä välittömiä että valillisä vaikutuksia hyvinvoinnin edistämiseen. Terveys- ja hyvinvointiteknologioiden osaamisvajeet poistetaan standardien ISO 13485 ja ISO 17025 osalta. Se mahdollistaa uusien analyysien muokkaamisen standardeihin sopivaksi. Tämä mahdollistaa teknologioiden käyttöön oton maakunnassa. Lisäksi operaatio mahdollistaa teknologian viennin ulkomaille. Koulutuksissa myös arvioidaan terveys- ja hyvinvointiteknologian tuottavuushyötyjä ja liiketoimintamalleja. Projekti edistää hyvinvointia tehokkaasti, koska laboratorio -konsepti toimii myös opetuslaboratoriona maisteri- ja tohtoriopiskelijoille. Se palvelee Jyväskylän liikuntateknologian maisteri- ja tohtoriohjelmia ja Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa. Toimenpiteet edistää välillisesti Wellness -matkailua alueella.
Tasa-arvon edistäminen 6 7
Hankkeen koulutusten ja osaamisen vahvistamistoimenpiteet vaikuttavat positiivisesti sekä naisiin että miehiin. Hankkeessa tehdyt osaamisen vahvistamistoimenpiteet edistävät konkreettisesti sukupuolten tasa-arvoa. Hanke edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa MITY LAB -hankkeessa molempien sukupuolten osalta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hankeen aikana joutuvat eri kieli-, kulttuuri- ja yhteiskunnallisen taustan omaavat työntekijät toimimaan, kouluttautumaan ja työskentelemään yhdessä. Tämä edellyttää yhteiskunnallista ja kulttuurellista yhdenvertaisuutta. Tiimityö kehittää kyseisiä valmiuksia. MITY:ssä monimuotoisuus tai moninaisuus on määritelty niin, että asiakkaina tai työyhteisön jäseninä on eri-ikäisiä ihmisiä ja eri sukupuolia, kansallisuuksia sekä etnistä alkuperää suuntautumista edustavia työntekijöitä. Moninaisuus voi olla myös uskontojen, vakaumusten ja mielipiteiden kirjoa ja vamman tai sairauden aiheuttamaa tarvetta järjestää palveluita tai työolosuhteita uudelleen. Projektissa hyödyntämällä erilaisten työntekijöiden osaamisen mahdollisimman hyvin voimme tarjota hyvin kohdennettuja palveluita ja tuotteita asiakkaille. Ottamalla huomioon monimuotoisen työvoiman tarjoamat mahdollisuudet MITY voi valmistautua tulevaisuuteen. Projekti vaikuttaa välittömästi ja välillisesti yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuden kehittymiseen.
Kulttuuriympäristö 4 6
Vahvistaa tieteellistä kulttuuriympäristöä osana koko kulttuuriympäristöä. Tätä kautta tiedostetaan tieteellisen kulttuuriympäristön rooli koko kulttuurin kontekstissa ja sen kehittämisessä. Yritykset ovat mukana tieteellisen kulttuuriympäristön kehittämisessä.
Ympäristöosaaminen 7 8
Laatu- ja ympäristöjärjestelmät kulkevat usein käsi kädessä. Vaikutukset ympäristöosaamiseen syntyvät tämän hankkeen jälkeen käynnistettävien kehittämistoimien vaikutuksesta. Koulutusten ja konsultointien kautta siirtyy luontevasti tietoa ympäristöosaamisesta, jolloin yrittäjät voivat ottaa nopeutetusti käyttöön ja kaupallistaa ympäristön kannalta parhaita teknologioita ja laadullisia käytäntöjä kustannustehokkaasti. Kiertotalous liittyy keskeisesti ympäristöosaamiseen. Projektissa edistetään teknologoita, jotka edistävät jätteiden hyötykäyttöä. Moderni osaaminen siirretään yrityksille, jotka hyödyntävät saadun uuden tietotaidon omissa kehitysprojekteissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankeen tuloksena syntyi monitieteinen ja maailman kärkeä edustava hybridioppimisympäristö yliopistokeskuksen mittalaiteyksikköön. Tämä tehostaa Kajaanin elinkeinostrategian ja Kainuun Liiton biotalousstrategin sekä älykkään erikoistumisstrategian toimeenpanoa. Toisaalta OKM ja yliopistot ja yliopistokeskus kaupungit tekivät ekosysteemisopimuksen, jonka avulla edistetään alueiden yritysten TKI -toimintaa ja innovaatiokyvykkyyttä.

Mity Lab -hankkeen koulutuksen ja osaamisen ekosysteemi -konsepti palvelee tulevaisuudessa OKM:n rakentamaa yliopistojen, yliopistokeskusten ja kaupunkien kehittämää ekosysteemiä. Tulevaisuudessa oppimisympäristö kykenee tehokkaammin kaventamaan suurten yritysten mikro- ja pk -yritysten osaamiskuiluja laadunhallinnan osalta.

Hankkeen tuloksena syntyi osaamisen siirtomalli, joka mahdollistaa data-analytiikkaa ja/tai mittauslaitteita ohjaavien ohjelmistojen validoinnin sekä osaamisen siirron joustavasti ja nopeasti yhteistyöyrityksiin. Tämä on uutta ja tuo paljon tarvittua osaamista Kainuun alueella. Lisäksi hankkeen aikana koottu osaamispaketti mahdollistaa jatkossa laatua varmentavan, automatisoidun olosuhdeseurantajärjestelmän rakentamisen tarvittaviin kohteisiin.

Hanke toi pitkäaikaista lisäarvoa yrityksille, sillä hankkeen avulla luotiin toimintamalli yhdessä yritysten kanssa, jossa terveys- ja hyvinvointiteknologian palveluanalytiikan määritykset ja uusien analyysien muokkaaminen voidaan yhteensovittaa ja varmistaa standardien ISO 13485 ja 17025 osalta. Tämä mahdollistaa mikro- ja pk -yritysten alihankinnan globaalien terveys- ja hyvinvointiteknologia yritysten kanssa. Tämä on edellytys pienten yritysten teknologian viennille.

Toimintamallin muutoksella ja koulutuksella parannettiin yritysten kilpailukykyä hakea kilpailtavaa rahoitusta EU:sta. Seuraavalla ohjelmakaudella painottuu tutkimuslaitosten ja yritysten yhteiset hankkeet, jotka edistävät vähähiilistä teknologiaa ja kiertotaloutta. Projektin fokuksena on juuri nostaa ko. alueiden osaamistasetta.

MITY:n laboratoriokonsepti koostuu kymmenestä eri laboratoriosta. Kun palveluja tarjotaan useille aloille ja työtä tehdään erilaisilla menetelmillä eri laboratorioympäristössä, keskitetty laadunvalvontatiedon hallinta ja tietojärjestelmä sitä varten ovat erittäin tarpeellisia. Ne ovat tarpeellisia myös yrityksille, kun yritys kasvaa ja siirtyy markkinoille, joissa se myy tuotteitaan isoille välittäjille, jotka vaativat laadun ja valmistusprosessien jäljitettävyyttä ja dokumentointia.

Hanke toimii erinomaisena oppimisalustana erityisesti mikro- ja pk -yrityksille kehittää omaa laatuosaamistaan. Toimenpiteiden kohteena oli 39 pientä yritystä ja suuria yrityksiä oli kolme kappaletta. Koulutuksen ja konsultoinnin piirissä oli 159 opiskelijaa.
Tuloksena syntyi MITY:n ja yritysten yhteinen laadunhallinta -konsepti koko innovaatio- ja arvoketjun osalle. Laboratoriokonseptin laadunhallintajärjestelmän kehittäminen yhteistyössä yritysten kanssa ja sen digitalisointi mahdollistaa tulevaisuudessa laboratoriokonseptin hyödyntämisen koulutuslaboratoriona, jossa on mahdollista suomalaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden tehdä pro gradu-/diplomitöitä ja/tai väitöskirjoja yritysten antamista aiheista.

Konseptin sisälle luotiin Talent -koulutusohjelma, jossa erityisosaamisalueille luotiin talenttiparit yritysten ja MITY:n henkilöstön välille. Expertparit luotiin seuraaville aloille: sähkökemia ja comsol -mallinnus, luonnontuoteala, mikrobiologia ja aptameerit, mittausdataa analysoivien ja mittauslaitteita ohjaavien ohjelmistojen validointi ja tekoäly.

Living Lab –toimintamalli juurrutettiin käyttäjälähtöiseen avoimeen koulutusympäristöön yhdistämällä se oppimis-, laboratorio-, ja pilotointiympäristöihin. Koulutus- ja konsultointimalli mahdollistaa työn kautta oppimisen, jolloin uusi osaaminen siirtyy työkontekstiin.
Kainuussa on osaajapula kiertotaloudessa (vähähiilinen teknologia) ja yritysten laatuosaamisessa. Projektissa parannettiin erityisesti vientimarkkinoille pyrkivien mikro- ja pk-yritysten laatu- ja teknologiaosaamista. Koulutusmalli sopi hyvin rakennemuutosalojen innovaatioalustoihin, alihankintaverkostojen ja koko tuotteen tai/ja palvelun kehittämiseen paikasta riippumatta. Mallin avulla siirrettiin yrityksiin myös uutta kansainvälistä tietotaitoa.

Hanke toteutettiin koulutusmoduuliperiaatteella. Koulutuspaketeissa painotettiin korkeatasoisia, monitieteisiä ja useiden tutkimussovellutusalojen yhteisiä teemoja.
Painopisteenä oli: 1) Laadunhallintaosaamisen integroiminen innovaatiotoiminnan prosesseihin ja tukitoimintoihin, 2) Osaamisen parantaminen kiertotalouden (biotalouden / luonnontuotealan) ja vesienhallinnan prosesseissa 3) Terveys-, hoiva- ja hyvinvointitoimialat (terveys- ja hyvinvointiteknologiat).

Hands on -koulutusten avulla yritysten henkilöstö sai uudet laadunhallinnan työkalut käyttöönsä, sekä paremmat valmiudet hallita ja optimoida pilotointeja ja proof of concept -vaiheita. Toisaalta välillisesti hanke edisti laboratorion kykyä käyttää uusia laadunhallinta työkaluja yli yritysten toimialojen.

Samankaltaisia laadunhallinnan menetelmiä voidaan hyödyntää lopputuotteesta riippumatta eikä se rajoitu yritysten toimialoihin.
Biotalous on nouseva teollisuuden ala Kainuussa, mutta sen kasvupotentiaalin tehokas hyödyntäminen on iso haaste, koska toimialalla operoi pieniä yrityksiä, joilla on vähän pääomia käytössä. Mity Lab -hankkeen avulla siirrettiin tietotaitoa hands on -koulutusten avulla sekä Arktisen biolaakson yritysryppääseen että ammattioppilaitoksiin. Näin kehitettiin toimialan biotaloussiirtymän hallintaa koko arvoketjussa. Koulutusten avulla onnistuttiin kehittämään uudenlaisia osaamisyhdistelmiä sekä kilpailukykyisiä tuotteita että muuttamaan toimintamalleja mm. liiketoiminnan ja kaupallistamisen osalta.

Kainuulaisilla pienillä mittalaitevalmistajilla oli osaamisvajetta laatutyön yhdistämisestä tuotekehityksen kautta liiketoimintaan. Suuret yritykset edellyttävät, että pienten alihankintayritysten laadunhallinnan taso vastaa globaalien yrityksen laatuvaatimuksia. Tämä on kaupallisen yhteistyön ehto.

Hanke toteutti ympäristömittauksiin liittyvän mittalaitteiden validointi, laadunhallinta ja sen tuoman kaupallisen lisäarvo -koulutuksen mittalaitevalmistajille. Koulutuksessa tarkasteltiin laatutyötä yrityksen liiketoiminnallisesta näkökulmasta, miten laatutyöllä edistetään yrityksen tuotteiden ja palvelujen myynninedistämistä.

Toisaalta valmisteltiin koulutuspaketti tekoälyn hyödyntäminen mittauksen laadunvarmistuksessa. Koulutuksessa keskityttiin mm. miten tekoälysovellukset nopeuttavat osaamisen yhdistämistä, jalostamista siirtämistä käyttäjiltä toisille luoden kustannustehokkuutta. Tulevaisuudessa yritykset saavat vipuvoimaa laadunhallintaan, liiketoimintaan ja tuotekehitykseen tekoälysovellutusten avulla.
Erityisesti pienillä yrityksillä ja oppilaitoksilla on osaamisvajeita tekoälyn hyödyntämisessä koko arvoketjussa. Koulutuksen avulla poistettiin osaamiskapeikkoja, jotka jarruttavat ko. järjestelmän käyttöönottoa. Tekoäly koulutusta täydensi Bluetooth -pohjaisen mittalaitteen EU:n vaatimustenmukaisuus -koulutus, jossa perehdyttiin langattoman mittalaitteen markkinoille saattamisprosessiin, mitä laadunhallintaan liittyviä direktiivejä, standardeja ja asiakirjoja tulee huomioida.

Basics of the developmenet and application of fuel cells and microbial fuel cells -koulutuksen avulla koulutimme yrityksiä ja alan tutkijoita ja opettajia "polttokennoihin ja niihin liittyviin mahdollisuuksiin ja laatuvaatimuksiin". Koulutuksen pohjalta Oulun yliopiston MITY:llä on mahdollisuus käynnistää yhdessä yrityksen kanssa kansainvälisen tki -hankkeen, jossa hyödynnetään polttokennoteknologiaa sensoriteknologian osana.

Hankkeen hallinnoi Oulun yliopiston, Kajaanin yliopistokeskuksen Mittaustekniikan yksikkö. Projekti toteutettiin 1.3.2021-31.8.2023. Hankkeen budjetti oli 226 590€.