Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22360

Hankkeen nimi: Komeetta - kulttuurisesti osallistavaa mentorointia työelämään

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Silta-Valmennusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1618557-2

Jakeluosoite: Vehnämyllynkatu 4

Puhelinnumero: 044 062 4050

Postinumero: 33560

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.siltavalmennus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kumlander Kimmo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kimmo.kumlander(at)siltavalmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505299675

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on edistää työmarkkinoiden ulkopuolella olevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, erityisesti miesten työllistymistä kehittämällä vertaisuuteen perustuva mentorointimalli ja vahvistamalla kohderyhmien osallisuutta heille suunnattujen palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa yhteiskehittämisen menetelmin. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan kohderyhmien parissa toimivien ammattilaisten kulttuurisensitiivistä työotetta ja lisätään ymmärrystä kulttuuristen tekijöiden ja esimerkiksi perheyhteisön merkityksestä yksilön työllistymisessä.

Hanketta toteutetaan kehittämällä vertaisryhmätoimintaa, kokeilemalla ja arvioimalla erilaisia mentorointimalleja maahanmuuttajien työllistymisen tukena sekä toteuttamalla ammattilaisille suunnattua koulutusta kulttuurisensitiivisyyden vahvistamiseksi. Kaikki hankkeessa toteutettavat toimenpiteet perustuvat yhteiskehittämiseen, jossa lähtökohtana ovat osallistujien tulkinnat, kokemukset ja havainnot sekä kulttuuritaustaan liittyvä kokemustieto, joita tutkitaan yhdessä keskustellen, eri näkökulmia rinnakkain kuljettaen.

Hankkeen tuloksena syntyy yhteiskehittämiseen ja vertaisuuteen perustuva mentorointimalli. Hankkeen aikana kohderyhmään kuuluvien miesten kokema osallisuuden tunne sekä arvio omista työllistymisvalmiuksistaan vahvistuu. Jatkopolut kohti koulutusta ja työtä selkiytyvät 30-50%:lla. Kohderyhmän työ- ja toimintakykyä ja sen muutoksia seurataan tutkimusyhteistyössä hankkeen kaikissa vaiheissa.
Hankkeen aikana kohderyhmän parissa työskentelevien ammattilaisten kulttuurisensitiivinen ymmärrys lisääntyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat sekä työttömät maahanmuuttajataustaiset miehet, joiden kotoutuminen ei ole toteutunut suunnitellusti. Kohderyhmään kuuluvilla voi olla monenlaisia työllistymisen hidasteita tai esteitä: puutteellisen suomen kielen taidon lisäksi mm. heikko luku- ja kirjoitustaito sekä sosiaalisen tai psyykkisen toimintakyvyn rajoitteita.

Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat työpajojen sekä jo työelämään edenneet kantasuomalaiset miesasiakkaat, jotka toimivat mentoreina hankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluville maahanmuuttajamiehille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmille suunnatuissa palveluissa työskentelevät ammattilaiset julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.

Kohderyhmiin kuuluvien miesten perheyhteisöt. Kulttuurisen ymmärryksen lisäämiseksi ja kotoutumisen monikerroksisuuden tukemiseksi myös perheet osallistetaan hankkeen toimenpiteisiin soveltuvin osin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 358 007

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 335 403

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 378 785

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 354 869

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Nokia, Lempäälä, Tampere, Pirkkala, Kangasala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tasa-arvo- ja sukupuolikysymyksen huomioiminen on keskeisessä roolissa tässä hankkeessa. Tällä hetkellä maahanmuuttajien työllisyysaste on noin 12 prosenttiyksikköä matalampi kuin syntyperäisten suomalaisten. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllisyydessä on havaittavissa merkittäviä eroja sukupuolten välillä. Miesten työllisyysosuus (47 %) on ensimmäisenä maassaolovuonna huomattavasti naisten (23 %) osuutta korkeampi. Työllisten osuus kasvaa molemmilla sukupuolilla ensimmäisten kolmen maassaolovuoden aikana, mutta tämän jälkeen työllisyyden nopea nousu taittuu miehillä. Naisten työllisyys sen sijaan jatkaa kasvuaan maassaolon myötä. (TEM 2014; Kotouttamisen kokonaiskatsaus 2019.) Maahanmuuttajanaisten miehiä alhaisemman työelämäosallisuuden vuoksi naisten kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen on otettu monien toimenpiteiden kohteeksi ​ja esimerkiksi Eduskunnan tarkastusvaliokunta edellyttää mietinnössään (TrVM 6/2018 vp─ O 10/2017 vp), että maahanmuuttajanaiset asetetaan kotouttamispalveluiden erityiseksi kohderyhmäksi. Maahanmuuttajanaisille järjestetään myös paljon kotoutumista ja työllistymistä tukevaa toimintaa, kun taas miehet ovat vaarassa jäädä tuen ulkopuolelle. Esimerkiksi miesten osallistuminen kotoutumiskoulutukseen on selvästi naisia alhaisempaa, millä voi olla pitkäkestoisia syrjäytymistä lisääviä seurauksia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla erityisesti heikossa työmarkkinaasemassa olevien maahanmuuttajamiesten työllistymisvalmiuksia kehittämällä maahanmuuttajille suunnattuja palveluja yhdessä kohderyhmän kanssa heidän tarpeitaan paremmin vastaaviksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeen yhtenä toimenpiteenä kehitetään etämentorointia kohderyhmälle paikasta riippumattoman tuen mahdollistamiseksi. Myös ammattilaisille suunnattujen koulutusten toteutuksessa hyödynnetään etäyhteyksiä.Toimenpiteiden kautta lisätään osaltaan kestävää luonnonvarojen käyttöä vähentämällä liikkumiseen ja materiaaliin liittyvää kulutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hankkeessa kehitettävien etämenetelmien käytölä on pieni myönteinen vaikutus myös ilmastonmuutoskehitykseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Etämentorointi ja koulututen toteuttaminen etäyhteyksiä hyödyntäen ovat materiaalitehokkaita toimintatapoja. Hankkeen kaikissa toimenpiteissä huomioidaan jätteiden vähentäminen ja kierrättäminen, osallistujien tietoisuutta ekologisesti kestävistä toimintatavoista lisätään hankkeen aikana.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hankkeen tavoitteena on osaltaan korjata työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa, jossa avoimet työpaikat ja työttömien määrä kasvaa samanaikaisesti. Hankkeen vaikutuksesta työnantajat saavat osaamistarpeita paremmin vastaavaa työvoimaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
Hankkeen tavoitteena on kehittää aineettomia palveluita ja parantaa olemassa olevien palveluiden laatua. Hankkeen tuloksena syntyy palvelukokonaisuus, joka edistäää maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, erityisesti miesten työllistymistä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hankkeen kehittämän etämentoroinnin avulla voidaan vähentää liikkumista ja lisätä palveluiden joustavuutta ajasta ja paikasta riippumatta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia vahvistaa omaa työ- ja toimintakykyä ja osallistua koulutukseen ja työhön. Osallistuminen mielekkääksi koettuun toimintaan edistää merkittävästi hyvinvointia yksilö-, lähiyhteisö- ja yhteiskuntatasolla.
Tasa-arvon edistäminen 6 5
Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajamiesten työllistymisvalmiuksia kehittämällä maahanmuuttajille suunnattuja palveluita kohderyhmälähtöisesti osallistujien heterogeeniset tarpeet huomioiden.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 6
Hanke vaikuttaa työurien pidentämiseen ja lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta parantamalla koulutuksen ja työn ulkopuolella olleille maahanmuuttajille tarpeita vastaavia mahdollisuuksia osallistua.
Kulttuuriympäristö 4 5
Hankkeen osallisuutta ja kulttuurien välistä vaihtoa vahvistavilla toimenpiteillä lisätään myös osallistumista oman kulttuuriympäristön aktiiviseen kehittämiseen ja rakentamiseen
Ympäristöosaaminen 2 2
Työllistymistä edistävissä toimenpiteissä ja koulutuksessa huomioidaan ympäristöosaaminen ja ekologiset näkökulmat kokonaisuudessaan työelämän vaatimusten mukaisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Komeetta-hankkeen tavoitteena oli edistää työmarkkinoiden ulkopuolella olevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden,
erityisesti miesten työllistymistä kehittämällä vertaisuuteen perustuva mentorointimalli ja vahvistamalla kohderyhmien
osallisuutta heille suunnattujen palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa yhteiskehittämisen menetelmin.
Mentorointia tuettiin vertaisryhmätoiminnan kehittämisen avulla.

Lisäksi hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kohderyhmien parissa toimivien ammattilaisten kulttuurisensitiivistä työotetta ja lisätä
ymmärrystä kulttuuristen tekijöiden ja esimerkiksi perheyhteisön merkityksestä yksilön työllistymisessä.

Komeetta-hankkeen tuloksena saatiin kehitettyä työelämään kiinnittäytymistä tukeva mentoroinnin malli ja siihen johtava koulutus. Lisäksi luotiin ja toteutettiin ammattilaisten kulttuurisensitiivistä työotetta kehittävää koulutusta. Mentorointia tukemaan luotiin ja toteutettiin vertaisryhmätoimintaa sekä toimintaa tukevaa materiaalia (kuva-sana-kortit).

Mentorointi-mallin luomiseksi käytettiin hankeorganisaatioiden välistä, asiakkaat osallistavaa, yhteiskehittämistä. Yhteiskehittämistä vietiin eteenpäin iteratiivisesti palvelumuotoilun prosessia mukaillen. Hankkeen osatoteuttajan tuottama tutkimustieto sekä ohjausryhmä tuki ja ohjasi yhteiskehittämistä prosessin jokaisessa vaiheessa.

Mentoroinnin malli sisältää mentorikoulutuksen sekä käytännön mentoroinnin harjoittelun työelämää simuloivassa työpajaympäristössä. Mallia kehitettiin eteenpäin jokaisen toteutuskierroksen välissä. Korona-pandemia osui juuri tämän hankkeen toteutusajalle, joten mentorointimallin kehittämisessä kokeiltiin myös etämentorointia.

Vertaisryhmätoiminta otti huomioon myös perheen vaikutuksen työllistymisessä. Vertaisryhmätoimintaa toteutettiin mentoroinnin tueksi.

Ammattilaisten koulutuksissa keskityttiin ohjausta, valmennusta ja mentorointia tukevaan kulttuurisensitiiviseen työotteeseen. Koulutusta toteutettiin läpi hankkeen toimintakauden.

Hankkeen toiminta koottiin loppujulkaisuksi, mitä voi käyttää mentoroinnin käsikirjana. Loppujulkaisu sisältää ohjeet mentoroinnin ja vertaisryhmätoiminnan toteutukseen esimerkkiharjoituksineen. Julkaisu on löydettävissä myös sähköisesti.