Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22363

Hankkeen nimi: FUDIX - Future Digiexperts

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358207438100

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Freyberg

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.freyberg(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503042078

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitaalisuus on muuttanut eri alojen toimintamalleja merkittävästi viime vuosina ja sen osaamisesta on tullut erittäin kriittinen menestystekijä. Myös markkinoinnin alalla, digitaalisuus kasvaa huomattavalla nopeudella ja se on muokannut voimakkaasti markkinoinnin työtehtäviä, työkaluja ja osaamisvaateita. Suomessa digitaalisen markkinoinnin osuus on noin kolmannes markkinointibudjeteista ja sen merkitys korostuu jatkuvasti. Tärkeä syy kehitykselle on perinteisempään markkinointiin verrattuna selvästi parempi kohdennettavuus, mitattavuus sekä tuottoaste yrityksille.

FUDIX-hankkeen lopputuotoksena on valmis konseptikuvaus ja mallinnus siitä, kuinka rakennetaan ja otetaan käyttöön sellainen digitaalisen markkinoinnin oppimisympäristö, joka mahdollistaa oppimisen autenttisessa ympäristössä. Seuraavassa vaiheessa hankkeen aikana syntynyt yritys-, koulutus- ja asiantuntijakumppaneiden verkosto rakentaa konkreettisesti tämän digitaalisen markkinoinnin oppimisympäristön, joka mahdollistaa oppimisen aivan uudella tavalla nopeasti muuttuvassa ja haastavassa digitaalisen markkinoinnin kentässä. Hanke lisää koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta sekä edistää opiskelijoiden taitoja kokonaisvaltaisesti vahvistaen koulutuksesta työelämään siirtymistä merkittävästi.

Digitaalisen markkinoinnin osaamisessa, keskeisessä roolissa ovat erilaiset digitaalisen markkinoinnin sovellukset (kuten Facebook, Instagram, LinkedIn ja YouTube) sekä hakukoneiden mainos- ja analytiikkatyökalut. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koordinoimassa Tekesin rahoittamassa DIVA-hankkeessa suositeltiin, että sekä koulutusorganisaatiot että yritykset alkavat kouluttaa pikaisesti smarketing -osaajia (sales + marketing). Smarketing-osaaja taitaa digin ja henkilökohtaisen myyntityön sekä osaa soveltaa analytiikan tuloksia. Hänellä on taito käyttää digitaalisia työvälineitä, analysoida tietoa ja rakentaa sekä digitaalisiin kohtaamispisteisiin että henkilökohtaisiin tapaamisiin elementtejä, jotka mahdollistavat olosuhteet luottamuksen ja arvon rakentumiselle. (DIVA Whitepaper).

Näiden digitaalisen markkinoinnin ydinasioiden opiskelu autenttisessa oppimisympäristössä on keskeisessä roolissa, jotta erilaisia digitaalisen markkinoinnin työkaluja oppisi käyttämään käytännössä ja jotta niitä opiskelevalle muodostuisi kokonaisvaltainen ymmärrys digitaalisesta markkinoinnista. Konkreettisella digitaalisen markkinoinnin osaamisella varustettu työvoima on juuri sitä, mitä yritykset tarvitsevat kasvussaan ja markkinointiponnisteluissaan.

Digitaalisen markkinoinnin oppimisympäristöjä on vain vähän tarjolla ja usein niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat varsin rajalliset. Kun korkeakoulutkaan eivät ole pystyneet tarjoamaan työelämätaitoja kartuttavaa, käytännönläheistä digitaalisen markkinoinnin opetusta aidossa ympäristössä, opetuksen taso on jäänyt teorialähtöiseksi ja pinnalliseksi. Valmistuttuaan opiskelijoilla ei useinkaan ole riittäviä valmiuksia digimarkkinoinnin tehtäviin.

FUDIX-hankkeen keskeisenä tavoitteena onkin kehittää digitaalisen markkinoinnin oppimisympäristön konseptimalli, joka toteutuessaan parantaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia siten, että he teoreettisen osaamisen lisäksi tuntevat digitaalisen markkinoinnin käytännön prosessin, hallitsevat työkalut ja heillä on osaamista sekä valmius tarttua digitaalisen markkinoinnin käytännön tehtäviin heti siirryttyään työelämään.

Hankkeen päätavoitteeseen tähdätään seuraavilla toimenpiteillä:
1. Erilaisten digitaalisen markkinoinnin opetustapojen kartoittaminen Suomessa ja kansainvälisesti.
2. Käytössä oleviin digitaalisen markkinoinnin opetusmalleihin liittyvien mahdollisuuksien ja haasteiden tunnistaminen sekä hankkeessa tunnistettujen toimivien digitaalisen markkinoinnin uudenlaisten opetusmallien pienimuotoinen pilotointi.
3. Yhteistyöverkoston luominen, jonka avulla pystytään huomioimaan niin oppilaitosten kuin alan yritysten näkökulma digitaalisen markkinoinnin oppimisympäristön konseptisuunnittelussa.
4. Digitaalisen markkinoinnin oppimisympäristön ideointi yhteistyöverkostossa, jonka avulla opiskelijan on mahdollista ymmärtää digitaalisen markkinoinnin kokonaiskuva sekä konkreettisesti harjoitella digitaalisen markkinoinnin työkaluja “kädet savessa”.
5. Uuden, digitaalisen markkinoinnin oppimisympäristön konseptikuvauksen/-kuvausten rakentaminen sekä uusien digitaalisen markkinoinnin opetusmallien pilotointi.

Hanketta toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1.3.2021-31.8.2023 yhdessä yritys-, koulutus- ja asiantuntijakumppaneiden verkoston kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Oppilaitosten opiskelijat (erityisesti koulutuksesta työelämään siirtymässä olevat opiskelijat) sekä opetushenkilöstö Keski-Suomessa, alueelliset mikro- ja pk-yritykset ja niiden työntekijät (erityisesti Covid-19 –pandemian seurauksista toipuvat yritykset), keskisuomalaiset urheiluliiketoimintaa harjoittavat organisaatiot ja toimijat sekä digitaalisen markkinoinnin eri osa-alueilla toimivat yritykset (erityisesti digitaalisen oppimisen kentällä toimivat teknologia-alan yritykset sekä markkinointi- ja viestintätoimistot).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Erilaiset julkiset organisaatiot, kuten kuntien viestintätehtävissä toimivat henkilöt, joiden toimenkuvaan kuuluu esim. kaupunkimarkkinointi ja tiedottaminen. Toisen asteen oppilaitokset, korkeakoulut sekä ulkomaiset yhteistyöoppilaitokset, sekä työttömät tai työttömyysuhan alla olevat työntekijät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 334 890

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 334 890

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 418 612

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 418 612

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren, Äänekosken

Kunnat: Saarijärvi, Pihtipudas, Kyyjärvi, Karstula, Äänekoski, Joutsa, Keuruu, Kuhmoinen, Viitasaari, Kinnula, Jyväskylä, Kannonkoski, Petäjävesi, Hankasalmi, Uurainen, Laukaa, Toivakka, Konnevesi, Kivijärvi, Muurame, Luhanka, Multia, Jämsä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 16

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 48

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on laadittu hyödyntäen Lapin Letka -hankkeen laatimaa Suvauskonetta, jolla on mahdollista arvioida hanketoiminnan sukupuolivaikutuksia. Suvauskoneen mukaan hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Lisäksi analyysissä on käytetty hyväksi Tasa-arvotiedon keskuksen verkkosivuja. Hanke kohdistuu markkinoinnin alaan, joka on sukupuolinäkökulmasta tasa-arvoinen ala. Yksi yleisimpiä tasa-ammatteja vuonna 2017 olivat mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat. Tasa-ammatit ovat ammatteja, joissa on vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä. Alle 10 prosenttia palkansaajista työskentelee tasa-ammateissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Valtavirtaistamisen menetelmiä käytetään hankkeen eri vaiheissa: suunnittelussa, toteutuksessa, mittaamisessa ja arvioinnissa. Hanke kohdistuu markkinointiin, joka on suhteellisen tasa-arvoinen ala.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa- arvon edistäminen, mutta hankkeessa tiedostetaan ja toteuttamisessa huomioidaan työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt. Sukupuolten välinen tasa- arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Hankkeen viestinnässä hyödynnetään digitaalisia vaihtoehtoja painettujen tuotosten sijaan sekä etätyömahdollisuuksia aina mahdollisuuksien mukaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Digitaalisen markkinoinnin osaamisen kehittämisellä pyritään välilliset lisäämään digitaalisten markkinointimahdollisuuksien hyödyntämistä. Näin ollen voidaan vähentää perinteisten fyysisten markkinointimateriaalien käyttöä, jotka osaltaan vaikuttavat ilmastonmuutokseen negatiivisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 4
Hankkeessa kehitetään digitaalisen markkinoinnin osaamista. Lisäksi JAMK hanketoteuttajana on kiinnittänyt huomiota mm. veden ja energian sekä paperin käyttämiseen ekologisesti.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hanke tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä digitaalista markkinointiosaamista kehittämällä. Digitaalisen markkinoinnin ja myynnin osaamista on tullut kriittinen menestystekijä yrityksille ja monessa työpaikassa edellytetään digitaalisen markkinoinnin kokonaisvaltaista osaamista. Opiskelijoiden parantuneiden työelämävalmiuksien ja kasvaneen digitaalisen markkinoinnin osaamisen myötä valmistuneiden opiskelijoiden taidot vastaavat yritysten tarpeita. Digitaalisen markkinoinnin kasvaneen osaamisen myötä yritysten kilpailukyky vahvistuu.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitetään digitaalisen markkinoinnin ja myynnin osaamista. Ongelmana digitaalisen markkinoinnin opetuksessa on sen teoreettinen luonne. Opiskelijat eivät pääse harjoittelemaan digitaalista markkinointia aidossa oppimisympäristössä käyttäen tarvittavia työkaluja ja ohjelmistoja, jonka seurauksena heillä ei ole valmiuksia toimia suoraan digitaalisen markkinoinnin tehtävissä siirryttyään työelämään. Hankkeen tuloksena syntyy monistettava digitaalisen markkinoinnin oppimisympäristön konseptikuvaus tai -kuvauksia, jolla opiskelijoiden digimarkkinoinnin oppimista sekä työelämävalmiuksia voidaan edistää.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeen toiminnassa hyödynnetään digitaalisia alustoja, joka vähentää esim. liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hanke vaikuttaa positiivisesti alueelliseen hyvinvointiin. Hankkeessa kehitettävälle digitaalisen markkinoinnin konseptille on ominaista se, että se reagoi dynaamisesti työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin ja kehittyy sisällöiltään jatkuvasti. Konsepti tulee toimimaan pohjana sille, että yksilöiden osaamista digitaalisesta markkinoinnista ja myynnistä saadaan kehitettyä jatkuvasti, ja sitä kautta saadaan asiantuntijoita Keski-Suomen alueen pk-yritysten käyttöön.
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Sukupuolten välinen tasa- arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin. Hanke lisää koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta sekä edistää opiskelijoiden taitoja kokonaisvaltaisesti vahvistaen koulutuksesta työelämään siirtymistä merkittävästi. Myös erityisryhmät voivat hyödyntää digitaalisen markkinoinnin oppimisympäristöä laajasti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004). Saavutettavuusvaatimukset otetaan huomioon hankkeen toimenpiteissä sekä hankkeen tuotoksissa. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää digitaalisia palveluja mahdollisimman helposti. Saavutettavuus parantaa yhdenvertaisuutta digitaalisessa yhteiskunnassa. Saavutettavuus liittyy keskeisesti suunnittele kaikille -periaatteeseen, jonka tarkoituksena on huomioida erilaiset käyttäjät jo heti suunnittelun alusta asti ja toteuttaa yksi palvelu, jota kaikki erilaiset ihmiset voivat hyödyntää (saavutettavuusvaatimukset.fi).
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digitaalisuuden osaamisesta on tullut kriittinen menestystekijä, ja markkinoinnin rooli on digitaalisuuden myötä saanut entistä suuremman painoarvon yritysten liiketoiminnassa. Voidakseen vastata paremmin yritysten tarpeisiin, on markkinoinnin opetuksen ja oppimisympäristön muututtava. Fudix- hankkeessa kehitettiin digitaalisen markkinoinnin oppimisympäristön dynaaminen konseptimalli, joka huomioi sekä opiskelijoiden, opettajien että yritysten tarpeet.
Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet olivat:
1. Erilaisten digitaalisen markkinoinnin opetustapojen kartoittaminen Suomessa ja kansainvälisesti
2. Käytössä oleviin digitaalisen markkinoinnin opetusmalleihin liittyvien mahdollisuuksien ja haasteiden tunnistaminen sekä hankkeessa tunnistettujen toimivien digitaalisen markkinoinnin uudenlaisten opetusmallien pienimutoinen pilotointi
3. Yhteistyöverkoston luominen, jonka avulla pystytään huomioimaan niin oppilaitosten kuin alan yritysten näkökulma digitaalisen markkinoinnin oppimisympäristön suunnittelussa
4. Digitaalisen markkinoinnin oppimisympäristön ideointi yhteistyöverkostossa, jonka avulla opiskelijan on mahdollista ymmärtää kokonaiskuva sekä konkreettisesti harjoitella digitaalisen markkinoinnin työkaluja
5. Uuden, digitaalisen markkinoinnin oppimisympäristön konseptikuvauksen laatiminen sekä konseptin käyttöönoton vaiheistusmalli
Konseptin viitekehyksenä käytettiin Jyväskylän yliopistossa kehitettyä integratiivisen pedagogiikan mallia. Konseptissa esitetty oppimisympäristö lisää koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta sekä edistävää opiskelijoiden taitoja kokonaisvaltaisesti, vahvistaen merkittävästi koulutuksesta työelämään siirtymistä. Konsepti mahdollistaa työelämätaitoja kartuttavan ja käytännönläheisen markkinoinnin opetuksen sekä verkostoitumisen alueen yritysten kesken jo opintojen aikana. Konseptin seurauksena opiskelijoiden työelämävalmiudet paranevat, koska he teoreettisen osaamisen lisäksi tuntevat markkinoinnin käytännön prosessin ja heillä on osaamista ja valmius tarttua markkinoinnin tehtäviin siirtyessään työelämään. Konsepti reagoi nopeaan muutokseen, sillä opetussisältöä voidaan muuttaa tarpeiden mukaisesti. Myös yritykset ovat osaltaan vaikuttamassa opetuksen sisältöihin.
Hanketta toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1.3.2021-31.8.2023 yhdessä yritys-, koulutus- ja asiantuntijakumppaneiden verkoston kanssa.