Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22364

Hankkeen nimi: Systeeminen johtaminen teollisuudessa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358207438100

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikko Seppälä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.seppala(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 467 2745

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen ja Keski-Suomen maakunnan kilpailukyky on perinteisesti ollut teollisuusvetoista. Teollisuudessa ulkoisen toimintaympäristön kiihtyvän muutoksen takia tehokkuutta ja kilpailukykyä haetaan usein ensisijaisesti tuotannon prosesseja tehostamalla esim. automatisaation ja laatutyökalujen avulla. Yrityksen toimintojen siiloutuminen arjen kiireissä on varsin yleistä. Ratkaisukeskeisyys on tehokasta ja päätöksiä saadaan tehtyä rivakalla aikataululla, mutta kokonaistehokkuuteen ei välttämättä osata kiinnittää tarpeeksi huomiota. Tuotannosta vastaa tuotantopäällikkö ja logistiikasta logistikot. Jos haasteita on henkilöstöhallinnossa tai markkinoinnissa, palkataan henkilöstöhallinnon tai markkinoinnin osaaja tai hankitaan osaamista asiantuntijapalvelun muodossa. Ajatuskulku on looginen, mutta systeemisyyden tarkastelu eri toimintojen välillä jää helposti taka-alalle eikä kokonaistuottavuus pääse parhaalle mahdolliselle tasolleen eri yritystoimintojen optimoidessa omia tavoitteitaan.

Johdon ja esimiesten systeemisen ajattelun kehittäminen tarkoittaa, että opitaan huomioimaan samanaikaisesti yksilöiden, ryhmän ja laajemman organisaation, kuten myös toimintaympäristön intressejä. Ryhmä ja organisaatio ovat systeemejä, joissa kaikki vaikuttaa kaikkeen - yhtä asiaa ei voi muuttaa vaikuttamatta toisiin. Systeeminen ajattelu merkitsee sekä lyhyen että pitkä aikavälin intressien huomioon ottamista samanaikaisesti. Systeeminen ajattelu voi merkitä esimiehen ajan käyttöä asioihin, jotka ovat tärkeämpiä muille kuin itselle tai muiden yksikköjen tarpeiden asettamista oman yksikön tarpeiden edelle.

Koronapandemia on aiheuttanut teollisissa yrityksissä jopa aiempaa enemmän siiloutumista ja osaoptimointia, koska useassa yrityksessä toimihenkilöt ja esimiehet ovat etätöissä. Arjen vuorovaikutus on jäänyt entistä vähäisemmälle huomiolle ja vuorovaikutuksen vähenemisellä on suoria vaikutuksia myös työhyvinvointiin.

Systeeminen johtaminen teollisuudessa -hankkeen tarkoituksena on parantaa teollisten yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä yrityksen sisäistä potentiaalia kehittämällä. Systeemisellä johtamisella tarkoitetaan johtamista, joka tarkastelee organisaatiota systeeminä, missä kaikki toiminnot ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Henkilöstön näkökulmasta kiinnostuksen kohteina ovat erityisesti työn tekemiseen vaadittavan tiedon saatavuus ja työn tavoitteiden selkeys sekä vuorovaikutuksen toimivuus. Hankkeessa tavoitellaan johtamisjärjestelmien parempaa toimivuutta sekä avoimempaa ja systemaattisempaa vuorovaikutus- ja viestintäkulttuuria. Toimivan johtamisjärjestelmän sekä vuorovaikutus- ja viestintäosaamisen kehittämisen avulla varmistetaan, että kaikki organisaation toiminnot ja johtamisen tasot sekä yksittäisen esimiehen esimiesosaaminen ovat ajan tasalla. Kun vuorovaikutus toimii sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti molempiin suuntiin, jokaisen henkilöstön jäsenen kokemus tulee huomioiduksi.

Hankkeen uutuusarvo liittyy systeemisen johtamisen näkökulmaan. Tuottavuutta ja työhyvinvointia haetaan tarkastelemalla yrityksen sisäisiä voimavaroja ja käytössä olevia toimintamalleja sekä priorisoimalla kehitystoimenpiteet kunkin yrityksen tarpeista lähtien. Hankkeessa hyödynnetään tunnettuja ja tutkittuja johtamisen kehittämisen malleja ja kehitystoimenpiteet suunnitellaan askel askeleelta yrityksen kanssa yhteistyössä. Hankkeessa noudatetaan “start less, finish more” -ajattelutapaa, jonka mukaan yrityksen kehittämistavoitteiksi valitaan vain sellaisia tavoitteita, joiden kehittämistarve on systeemisyyden näkökulmasta perusteltua ja joiden tavoittelemiseen johto on valmis sitoutumaan.

Teknisten alojen johtajat ovat perinteisesti substanssiosaajia ja johtamisosaaminen on opittu kokemuksen kautta. Sen vuoksi kokonaisuuden hallitseminen on usein puutteellista, ja sillä on vaikutusta organisaation tuloksellisuuteen. Hanke on suunniteltu konkreettiseksi ja käytännönlähteiseksi. Systeemistä johtamista harjoitellaan hankkeen aikana pienin askelin etenevän toteutustavan avulla ja haetaan yhdessä harjoitellen toimintatapamuutoksia yritysten arkeen ja johtamiseen. Henkilöstökokemusta reflektoidaan läpi hankkeen toteutuksen. Henkilöstökokemuksen parempi ymmärtäminen ja sisäistäminen luo johdolle ja esimiehille syvempää merkitystä ja motivaatiota henkilökohtaiseen kehittymiseen.

Hanke on jaettu neljään työpakettiin, joita toteutetaan aikataulullisesti limittäin.

Työpaketti 1: Johtamisjärjestelmien ja johtamisosaamisen tilannekuvat
Toimenpide 1.1 Työhyvinvoinnin, henkilöstökokemuksen ja vuorovaikutusosaamisen alkukartoitus
Toimenpide 1.2 Johtamisosaamisen arviointi
Toimenpide 1.3 Systeemisen johtamisen nykytila-analyysi
Toimenpide 1.4 Työhyvinvoinnin, henkilöstökokemuksen ja vuorovaikutusosaamisen loppukartoitus

Työpaketti 2: Yrityskohtaiset systeemisen johtamisen kehityspolut
Toimenpide 2.1 Yrityskohtaisten kehityspolkujen suunnittelu
Toimenpide 2.2 Henkilökohtaisten kehityspolkujen suunnittelu
Toimenpide 2.3 Toimenpidesuunnitelmat ja kokeilujen toteutus

Työpaketti 3: Verkostoyhteistyö yritysten systeemisen johtamisen kehittämisessä
Toimenpide 3.1 Työpajojen suunnittelu
Toimenpide 3.2 Teemoitetut työpajat

Työpaketti 4: Systeemisen johtamisen kehittämismalli ja tulosten levittäminen
Toimenpide 4.1 Viestintäsuunnitelma
Toimenpide 4.2 Tulosten levittäminen
Toimenpide 4.3 Työkirja
Toimenpide 4.4 Systeemisen johtamisen kehittämismalli pk-yrityksille

Hankkeen tuloksena osallistuvien yritysten työyhteisöt ovat ottaneet käyttöön systeemiseen ajatteluun ja systeemiseen johtamiseen liittyviä uusia toimintatapoja, menetelmiä ja käytäntöjä. Hankkeen tuotoksena on syntynyt työkirja (sis. systeemisen johtamisen kehittämismallin kuvaus), videoita, podcasteja, julkaisuja ja blogikirjoituksia.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu toteuttaa hanketta 1.2.2021-31.8.2023 yhdessä kehittämistoimintaan tiiviisti osallistuvan 12 keskisuomalaisen teollisuusyrityksen kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat hankkeen kehittämistoimenpiteisiin osallistuvat 12 keskisuomalaista eri teollisuuden alan pk-yritystä (yritysten johto, esimiehet ja henkilöstö), jotka haluavat kehittää systeemistä johtamista. Systeemisyyden kehittymisen myötä parannetaan myös osallistuvien yritysten kilpailukykyä ja henkilöstökokemusta.

Aiesopimuksen hankkeeseen osallistumisesta on allekirjoittanut hakemuksen jättöpäivänä seitsemän yritystä. Aiesopimukset ovat hakemuksen liitteenä. Loput osallistuvista yrityksistä rekrytoidaan hankkeeseen rahoituspäätöksen varmistuttua.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat muut pk-yritykset, erityisesti uudistumis- ja kasvuhakuiset yritykset, joilla on intressi kehittää systeemistä johtamista. Nämä yritykset voivat hyödyntää hankkeen aikana tuotettavaa avointa materiaalia tukena omassa kehittämistyössään.

Lisäksi hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat mm. Keski-Suomen kauppakamari, alueelliset kehittämisyhtiöt, muut yrityskehittäjät ja -neuvojat, kouluttajat sekä yritysten toimialajärjestöt, jotka voivat lisätä omaa osaamistaan ja kehittää toimintaansa hankkeen tuotosten kautta.

Myös JAMKin opiskelijat voivat saada välillisesti hankkeen kautta mahdollisuuksia opinnäytetöiden ja erilaisten projektitöiden tekemiseen yrityksissä ja mahdollisuuksia työllistyä hankkeessa mukana oleviin yrityksiin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 98 910

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 67 668

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 358 477

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 84 585

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Äänekosken

Kunnat: Joutsa, Petäjävesi, Äänekoski, Karstula, Saarijärvi, Kyyjärvi, Keuruu, Jyväskylä, Kinnula, Hankasalmi, Viitasaari, Uurainen, Pihtipudas, Kannonkoski, Multia, Kivijärvi, Konnevesi, Toivakka, Jämsä, Muurame, Luhanka, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on laadittu hyödyntäen Lapin Letka -hankkeen laatimaa Suvauskonetta, jolla on mahdollista arvioida hanketoiminnan sukupuolivaikutuksia. Suvauskoneen mukaan hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Lisäksi analyysissä on käytetty hyväksi Tasa-arvotiedon keskuksen verkkosivujen artikkeleja. Hankkeessa otetaan huomioon erot naisten ja miesten välillä työelämässä. Suomalaiset työmarkkinat jakautuvat poikkeuksellisen voimakkaasti naisten ja miesten töihin. Sukupuolijakauma on nähtävissä myös eri toimialoilla ja yrityksissä (sukupuoli vs. toimialat, miesten alat vs. naisten alat). Hanke kohdistuu teollisuuden alaan, joka on perinteisesti erittäin miesvaltainen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2019 teollisuudessa 75 % alan työllisistä oli miehiä. Työelämän tasa-arvoa voidaan edistää hyvällä johtamisella ja työhyvinvoinnin kehittämisellä. Tasa-arvon edistämisellä, yhdenvertaisilla etenemismahdollisuuksilla ja samapalkkaisuudella tuetaan myös työhyvinvointia ja tuottavuutta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Valtavirtaistamisen menetelmiä käytetään hankkeen eri vaiheissa: suunnittelussa, toteutuksessa, mittaamisessa ja arvioinnissa. Hanke kohdistuu teollisuuden alaan, joka on vahvasti miesvaltainen. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on huomioitu toimialan voimakas segregoituminen. Hankkeen toteuttamisvaiheessa kehittämistoimenpiteisiin ja tilaisuuksiin pyritään saamaan mukaan mahdollisimman tasaisesta sekä naisia että miehiä. Hankkeen toteutusvaiheen aikana seurataan ja mitataan naisten ja miesten osallistumista hankkeen kehittämistoimenpiteisiin. Lisäksi huomioidaan, että hankkeen toimenpiteet eivät syrji kumpaakaan sukupuolta. Kehittämistoimenpiteiden ohessa havainnoidaan naisten ja miesten erityistarpeita niin esimiehinä kuin henkilöstön jäseninä. Yrityskohtaisen alkukartoituksen yhteydessä haastateltavia valittaessa otetaan huomioon, että haastateltavat edustavat sekä nais- että miesnäkökulmia. Systeemisen johtamisen osaamisessa korostuvat hyvät vuorovaikutustaidot. Hankkeessa pyritään tukemaan erityisesti miehiä, jotta he oivaltavat tunteiden merkityksen roolin vuorovaikutuksessa sekä osana hyvän henkilöstökokemuksen rakentamista. Hankkeen tilaisuuksissa ja materiaaleissa pyritään käyttämään esimerkkejä, joissa vältetään sukupuolistereotypioita. Tavoitteena on tuoda esille tasapainoisesti sekä naisia että miehiä ja kerrotaan naisten ja miesten mahdollisista eristystarpeista niin esimiehinä kuin henkilöstön jäseninä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa- arvon edistäminen, mutta hankkeessa tiedostetaan ja toteuttamisessa huomioidaan työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt teollisuuden alalla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeen toiminnassa hyödynnetään etätyöskentelymahdollisuuksia aina kun se on mahdollista. Myös hankkeen viestinnässä ja materiaalintuotannossa hyödynnetään sähköisiä vaihtoehtoja painettujen tuotosten sijaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hankkeen toimenpiteissä hyödynnetään erilaisia sähköisiä alustoja esim. neuvotteluissa, haastatteluissa, työpajoissa jne. Samalla myös osallistuvat yritykset oppivat hyödyntämään sähköisiä mahdollisuuksia entistä tehokkaammin, joka mahdollistaa esim. etätyömahdollisuuksien hyödyntämistä jatkossa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Erilaisten sähköisten alustojen hyödyntämisellä hankkeen aikana ja sen jälkeen voi olla positiivia vaikutuksia ilmastonmuutokseen esim. liikkumisen tarpeen vähentymisen kautta. JAMK on kiinnittänyt huomiota mm. veden ja energian sekä paperin käyttämiseen ekologisesti.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Hyvinvoivat ja tuottavat yritykset luovat uusia työpaikkoja ja vaikuttavat positiivisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää teollisten yritysten tuottavuutta yrityksen sisäistä potentiaalia hyödyntämällä. Lisäksi hankkeen välillisenä vaikutuksena on teollisuuden alan houkuttelevuuden lisääminen ja työnantajakuvan parantaminen. Näin ollen alan työllisyys nousee ja sillä on positiivisia vaikutuksia paikalliseen elinkeinorakenteeseen, erityisesti teollisuusvetoisessa Keski-Suomessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 5
Hankkeessa hyödynnetään tunnettuja ja tutkittuja johtamisen kehittämisen malleja ja kehitystoimenpiteet suunnitellaan askel askeleelta yrityksen kanssa yhteistyössä. Hankkeessa noudatetaan “start less, finish more” -ajattelutapaa, jonka mukaan yrityksen kehittämistavoitteiksi valitaan vain sellaisia tavoitteita, jotka nousevat yrityksen tarpeista ja joiden tavoittelemiseen johto on valmis sitoutumaan. Jokaiselle kehittämistavoitteelle tehdään selkeä etenemissuunnitelma aikatauluineen ja vastuunjakoineen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Erilaisten sähköisten alustojen hyödyntämisellä ja niiden hyödyntämään oppimisella voidaan vähentää liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena on löytää yrityksen tarpeet huomioiden keinoja systeemisen johtamisen kehittämiseen. Systeemisellä johtamisella tarkoitetaan johtamista, joka tarkastelee organisaatiota systeeminä, missä kaikki toiminnot ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Hankkeen tavoitteena on työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen. Työhyvinvointiin panostaminen lisää työssä jaksamista ja pidentää työuria, joka taas kasvattaa tuottavuutta. Systeemisyyden kehittymisen myötä saadaan parannettua yritysten kokonaistehokkuutta ja sen myötä kilpailukykyä, unohtamatta henkilöstökokemusta. Hyvä johtaminen ja hyvä henkilöstökokemus ovat suoraan yhteydessä työn tuottavuuteen. Hyvinvoiva henkilöstö on työstään innostunutta ja itse ohjautuvaa.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Kehittämistavoitteet kommunikoidaan hankkeen alusta lähtien henkilöstön kanssa. Hankkeen tavoitteena on myös toimia monen suuntaisen, avoimen, vuorovaikutuksen ja viestinnän harjoittelufoorumina arjessa. Hyvä johtaminen ja hyvä henkilöstökokemus ovat yhteydessä kokemukseen tasa-arvoisesta työyhteisöstä. Hyvinvoivassa työyhteisössä työntekijät huomioidaan tasa-arvoisesti ja erilaisuus hyväksytään. Toteutuksessa hyödynnetään valmentavaa johtamista, jonka avulla johtajia ja esimiehiä autetaan oivaltamaan sekä omaan johtamiseen liittyviä haasteita ja kehityskohtia että tekemään toimintaansa pieniä muutoksia tai muutoksen alkuja, joiden kautta koko systeemin toiminta muuttuu tai kehittyy. Samalla lisätään myös tasa-arvoa esimiesten ja henkilöstön välillä. Sukupuolten välinen tasa- arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 5
Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004). Saavutettavuusvaatimukset otetaan huomioon hankkeen toimenpiteissä sekä hankkeen tuotoksissa. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää digitaalisia palveluja mahdollisimman helposti. Saavutettavuus parantaa yhdenvertaisuutta digitaalisessa yhteiskunnassa. Saavutettavuus liittyy keskeisesti suunnittele kaikille -periaatteeseen, jonka tarkoituksena on huomioida erilaiset käyttäjät jo heti suunnittelun alusta asti ja toteuttaa yksi palvelu, jota kaikki erilaiset ihmiset voivat hyödyntää (saavutettavuusvaatimukset.fi).
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hanke edistää ympäristökuormituksen vähentämistä prosessien kehittämisen ja sujuvoittamisen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-