Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22366

Hankkeen nimi: Lastenhoitajasta varhaiskasvatuksen sosionomiksi kuntakumppanuuden avulla

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013260600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503116314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Varhaiskasvatuslaki 540/2018 muuttaa varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Vuonna 2030 päiväkodeissa tulee olla korkeakoulutettuja työntekijöitä 2/3, nykyisen 1/3 sijaan. Tämä tarkoittaa varhaiskasvatuksen lastenhoitajien huomattavaa vähenemistä varhaiskasvatuksessa. Jotta päiväkodit pystyvät vastaamaan lain vaatimuksiin, tulee nykyisiä varhaiskasvatuksen lähihoitajia uudelleenkouluttaa.

Nopea työelämän muutos ja muutokset eri aloilla kelpoisuusvaatimuksissa haastaa oppilaitoksia kehittämään uusia tapoja tuottaa koulutuspalveluja. Jatkuvalla oppimisella parannetaan työntekijöiden osaamista sekä työllistymistä tulevaisuudessa. Tarve työn ohessa oppimiselle kasvaa. Myös kunnissa tarvitaan eri toimialoilla uudistaa osaamista, mutta kuntien taloudelliset resurssit lähettää henkilöstöä koulutuksiin ovat rajallisia. Tarve uusille ratkaisuille on siis ilmeinen ja kiireinen.

Hankkeen tavoitteena on kehittää Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaalialan monimuotototeutusta nykyistä joustavammaksi. Hankkeen tavoitteena on pilotoida varhaiskasvatuksen koulutuksen työelämälähtöistä toteutusmallia, jossa kehitetään työn arjessa tapahtuvaa oppimista (työn opinnollistaminen). Hankkeen tavoitteena on luoda uudenlaisia malleja opetuksen räätälöintiin, joustaviin toteutustapoihin, aikaisemmin opitun tunnistamiseen sekä näyttöihin tms. uudenlaisiin tapoihin, joilla osoitetaan opintosuunnitelmaan liittyvä osaaminen. Laajasti katsoen tässä hankkeessa kehitetään varhaiskasvatuksen koulutukseen uusia, yleisemmin hyödynnettäviä työelämälähtöisiä jatkuvan oppimisen ratkaisuja.

Hankkeen keskeiset teemat ovat:
1. Työssä olevan osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen – jatkuva oppiminen
2. Erillisen opintopolun kehittäminen varhaiskasvatuksessa työskenteleville

Hankkeen tuloksena Karelia-ammattikorkeakoulussa otetaan käyttöön uudenlaisia työelämään integroituja toimintatapoja monimuotototeutuksiin sosiaalialan koulutuksessa. Tätä työn opinnollistamista pystytään hyödyntämään myös muilla koulutusaloilla. Varhaiskasvatus toimii tämän kehittämistyön pilottina.

Lyhyen aikavälin vaikutuksena luodaan malli muille Pohjois-Karjalan kunnille uudenlaisesta, yksilöä tukevasta toimintatavasta, jossa joustavoitetaan ja sujuvoitetaan lastenhoitajien pätevöitymistä uudenlaisen jatkuvan oppimisen toteutustavan kautta. Erityisesti hanke vastaa varhaiskasvatuksen lakimuutoksen edellytysten vastaamiseen varhaiskasvatuksessa - ja varmistaa osaltaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden pysyvyyttä omassa työpaikassaan.

Hanke toteutetaan yhteisenä kehittämispilottina yhteishankkeena Liperin kunnan kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Liperin varhaiskasvatuksen lastenhoitajat, esimiehet ja toimintaa ohjaava hallintohenkilöstö, sosionomikoulutuksen opettajat ja asiantuntijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Sosionomikoulutuksen opetussuunnitelmakehittäjät (amk), varhaiskasvatuksen kuntatoimijat Pohjois-Karjalassa, työelämässä olevat varhaiskasvatuksen lastenhoitajat (jotka eivät osallistu pilottiin). Karelia-amk:n OPS-vastaavat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 161 516

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 150 786

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 225 275

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 201 538

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Liperi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 25

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Varhaiskasvatuksen ala on erittäin naisvaltainen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tutkimuksissa on todettu, että varhaiskasvatuksen työntekijät kokevat että julkinen varhaiskasvatuspuhe ja työntekijöiden palkkataso ovat ristiriidassa keskenään. Tukemalla koulutuksen ja osaamisen lisäämistä naisvaltaisella alalla, voidaan tukea naisvaltaisen alan tasa-arvoa koulutuksen kautta (lastenhoitaja->varhaiskasvatuksen sosionomi).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen keskeinen tavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei merkitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei merkitystä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkitystä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkitystä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkitystä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei merkitystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkitystä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Hankkeella pystytään vaikuttamaan osaavan työvoiman saamiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Jatkuvan oppimisen koulutusmallin kehittäminen on hankkeen tavoitteena.
Liikkuminen ja logistiikka 6 6
Työssä oppimisen mallin kehittäminen vähentää opiskelijoiden liikkumista työpaikan ja koulutuksen antajan tilojen välillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Uusi koulutusmalli tarjoaa uuden tavan lisätä osaamista ja pätevöityä kotimaakunnassa. Hyvinvointi lisääntyy, kun koulutus järjestetään joustavasti.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Välillisesti hankkeella on vaikutusta lastenhoitajien palkkatason nousuun, kun koulutustaso nousee.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Pätevän henkilöstön osaamisen taso lisää lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkitystä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei merkitystä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli pilotoida varhaiskasvatuksen koulutukseen työelämälähtöinen toteutusmalli, jossa kehitettäisiin työn arjessa tapahtuvaa oppimista. Tavoitteena olikin opiskelijoiden olemassa olevien tietojen ja taitojen tunnistaminen siten, että niiden pohjalta voitaisiin luoda edellytyksiä ja mahdollisuuksia toteuttaa opiskelua joustavasti ja omassa työympäristössä.

Hankkeeseen osallistui ja koulutuksen aloitti yhteensä 43 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa Liperistä, Joensuusta, Nurmeksesta sekä yksityisiltä toimijoilta, joista 34 jatkoi hankkeessa hankkeen päättymiseen saakka. Nämä 34 opiskelijaa jatkoivat tutkinto-opiskelijaksi 1.1.2024. Hankkeen alkuperäinen tavoite oli saada 25 osallistujaa ja heille 55 opintopistettä, jotta he voisivat hakea erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi Karelia-ammattikorkeakouluun. Lopulta saimme enemmän opiskelijoita ja lisäksi he ovat parhaimmillaan opiskelleet n 160 opintopistettä ja opintoja osalla on jäljellä enää puoli vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke siis ylitti numeeriset tavoitteet reilusti.

Opintojen sitomattomuus aikaan ja paikkaan, opintojaksojen tehtävien vieminen arkeen sekä opinnollistaminen olivat keinoja opintojen monimuotoistamiseen. Opinnollistamisen prosessi oli Karelia ammattikorkeakoululla ennen hanketta monimutkainen, minkä vuoksi se ei juurikaan ollut käytössä myöskään sosionomikoulutuksessa. Hankkeemme aikana prosessia suoraviivaistettiin, mikä on mahdollistanut opinnollistamisen hyödyntämisen entistä laajemmin. Opinnollistamisprosessia onkin hankkeen aikana hyödynnetty jo hankkeen ulkopuolisissa opintojaksoissa sosionomikoulutuksessa opettajien toimesta.

Hankkeen aikana pilotoitu ajatus työn ohessa mahdollistetuista opinnoista jatkuu hankkeen jälkeen. Sosionomikoulutus mahdollistaa jatkossa yksittäisen varhaiskasvatuksen lastenhoitajan lisäkouluttautumisen varhaiskasvatuksen sosionomiksi luomalla polun ”lastenhoitajasta varhaiskasvatuksen sosionomiksi”. Hankkeessa toteutettujen joustavien ratkaisujen kehittäminen jatkuu edelleen, jotta työntekeminen ja opiskelu olisi mahdollisimman sujuvaa. Ensimmäinen toteutus tälle ko. polulle tulee tapahtumaan keväällä 2025.