Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22368

Hankkeen nimi: #mimmitkoodaa Pohjois-Karjala

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 30.4.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Ohjelmisto- ja e-business ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1950466-3

Jakeluosoite: Eteläranta 10

Puhelinnumero: 0401525154

Postinumero: 00130

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.mimmitkoodaa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Köpsi Milja Irene

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: milja(at)mimmitkoodaa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 152 5154

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeella edistetään naisten työllistymistä ohjelmistoalalle tai tehtäviin, joissa ohjelmisto-osaamisesta on hyötyä. Näin hanke sekä helpottaa ohjelmistoalan osaajapulaa, purkaa alan sukupuolittuneisuutta että edistää digitalisaatiota. Hankkeella häivytetään sekä sukupuoleen että ICT-alaan liittyviä oletuksia ja ennakkoluuloja. Hankkeen kautta avataan kohderyhmälle toimialan tarjoamia mahdollisuuksia sekä lisätään tietotaitoa ja ymmärrystä käytännön tekemisen kautta. Näillä toimenpiteillä pyritään parantamaan erityisesti matalapalkka-aloilla työskentelevien naisten työllistymismahdollisuuksia ja alan vaihtoa ohjelmistokehityksen pariin. Näin hanke purkaa sukupuolittuneisuutta ohjelmistoalalla ja sukupuolista segregaatiota työelämässä ylipäätään.


Tavoitteena on lisätä ja päivittää kohderyhmän ammatillista osaamista vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita. Tavoitteena on tuottaa työelämään ajantasaisilla tiedoilla sekä taidoilla varustettuja ohjelmistoalan perusosaajia sekä olla lisäämässä kiinnostusta edistyneempien taitoja hankkimiseen. Hankkeen tavoitteena on luoda perusosaamista ja kokemusta ohjelmistoalasta sekä muuttaa alasta muodustuvia mielikuvia kohderyhmässämme. Luomme matalan kynnyksen workshopeja, yhteisön ja paikallisen tietopaketin, joiden tavoitteena on tuoda uutta ydinosaamista, uusia taitoja ja parantaa kohderyhmämme alan perustaitoja. Tavoitamme kohderyhmämme muun muassa sisällönsuunnittelun, verkostotyön ja markkinoinnin avulla.

Projekti tähtää siihen, että Joensuun (ja lähiseutujen) aikuiset naiset hyötyvät uusista taidoista. Matalan kynnyksen toiminnalla saadaan tuotettua naisille tietotaitoa, joka vahvistaa heidän työmarkkina-arvoaan. Lyhyessä ajassa on mahdollista lisätä yksinkertaisia taitoja sekä muutettua asenteita joita ohjelmistokehityksestä mahdollisesti löytyy. Hankkeen toimenpiteitä kehitetään matalan kynnyksen, helposti saavutettavan ja maksuttoman toiminnan malli ohjelmistokehityksen taitojen tuottamisesta aikuisille naisille. Hankkeessa kehitettävä uudenlainen helposti toisinnettava, matalan kynnyksen toimintamalli toimii jatkuvassa vuorovaikutuksessa yksityishenkilöiden ja toimialan toimijoiden välillä. Paikallisten toimijoiden ja yritysyhteistyön kautta saadaan kohderyhmälle teknologia- ja toimialaosaamista, sekä helposti saavutettavaa uutta tietotaitoa.

Projekti muodostuu näistä työpaketeista (kuvattu tarkemmin kohdassa 6.1):

TP1 Sisällön suunnittelu
Suunnittelemme ja toteutamme alueellisesti hyödyttävää sisältöä
Luomme workshopit, tapahtumat ja puheenvuorot
Kontaktoidaan kouluttajat
Hankimme tarvittavat materiaalit

TP2 Markkinointi ja viestintä
Suunnitellaan ja toteutetaan viestintää alueellisesti
Yhteistyö eri tahojen kanssa
Luomme viestintää tukevia materiaaleja

TP3 Yritysyhteistyö
Luodaan malli jolla tavoitetaan paikallisia toimijoita
Autetaan yrityksiä digitalisaation kanssa
Ollaan tukena työkokeiluissa / työllistämisen haasteissa / työllisyyden pulmissa sekä mahdollisestaan yrityksille uuden työvoiman löytäminen

TP4 Yhteisön luominen
Matalan kynnyksen yhteisö
Tarvittava verkostoyhteistyö
Verkostoitumisessa tukeminen

Hankkeen tuloksena ICT-alan imago muuttuu siten, että siitä tulee naisten näkökulmasta kiinnostavampaa. Hankkeen tuloksena paikallisesti on entistä selkeämpää se miten alaa voi opiskella ja mitä mahdollisuuksia toimiala tarjoaa. Aikuisten naisten kautta hiljainen tieto muuttuu ja tulevilla jälkipolvilla on tasa-arvoisempi sekä laajempi ymmärrys työelämän mahdollisuuksista. Näin hanke purkaa sukupuolittuneisuutta ohjelmistoalalla ja sukupuolista segregaatiota työelämässä ylipäätään, sillä ohjelmistokehitys toimii jokaisen muun toimialan moottorina. Se myös mahdollistaa nykyisen työtehtävien kehittämisen sekä uralla etenemisen.

Konkreettisena hankkeen tuloksena syntyy tiedotus- ja viestintämateriaalia naisten houkuttelemiseksi teknologia-alalle sekä helposti saavutettavaa materiaalia ohjelmistokehitykseen liittyvistä perusteista. Kohderyhmä saa uusia taitoja joilla kehittää omaa työpaikkaansa, omaa työnkuvaansa ja/tai se tarjoaa heille mahdollisuuksia hakeutua uudelle uralle/mahdollisuuden työllistyä.

Välillisenä hyödynsaajina ovat ICT-alan yritykset, ohjelmistovetoiset yritykset ja kuntasektori jotka saavat tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa, kun käytössä on suurempi osuus työvoimapotentiaalista. Myös hankkeen aikana opitut asiat hyödyttävät suoraan paikallisia yrityksiä sekä kuntasektoria. Paikallisten oppilaitosten on helpompi tavoittaa jatkossa monimuotoisempia opiskelijaryhmiä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat aikuiset naiset, jotka tarvitsevat oman osaamisensa päivittämistä tämän päivän työmarkkinoiden vaatimuksia vastaavaksi. Osaamisen päivittäjät, alan vaihtajat ja ohjelmistoalalle haluavat, asiantuntijarooleihin tähtäävät ja matalapalkka-aloilla olevat aikuiset naiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Ohjelmistoala - näkyvyyden ja ymmärryksen lisääminen.
Ohjelmistoalan yritykset ja muut ohjelmisto-osaamista sekä digitalisointia tarvitsevat yritykset ja julkinen sektori.
Opettajat ja opinto-ohjaajat.
Hanke näyttää mallia myös muille sukupuolittuneille aloille siitä, mitä voidaan konkreettisesti tehdä segregaation purkamiseksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 273 425

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 225 722

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 273 425

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 225 722

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Polvijärvi, Liperi, Outokumpu, Kontiolahti, Joensuu, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta valmisteltaessa on tutustuttu aiheesta muualla tehtyyn tutkimukseen. Tutkimustulokset osoittavat, että työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet voimakkaasti sukupuolen mukaan. Naiset sijoittuvat useammin kunnalliselle sektorille ja naisenemmistöisiin työpaikkoihin sekä matalapaikka-aloille kuten hoiva- ja opetusalat. Miehet sijoittuvat useammin yksityiselle sektorille ja miesenemmistöisiin työpaikkoihin joissa asiantuntijaroolit, johtajuus ja teknologia-alat korostuvat miessukupuoleen liittyen. Hankesuunnittelua varten on myös tutustuttu Tilastokeskuksen tarjoamaan aineistoon koulutukseen liittyvästä sukupuolten mukaisesta eriytymisestä, kuin Teknologiateollisuuden, EVA:N, THL:n (Tasa-arvotiedon keskus), Microsoftin ja Atomicon tutkimuksiin sukupuolten jakautumisesta toimialoille. Why Europe's girls aren't studying STEM / Microsoft 2017. State of European Tech, Diversity & Inclusion. Atomico 2019. EVA Nollaksi vai ykköseksi. Teknologiateollisuus Tilastot / Henkilöstä - Sukupuolijakaumat 2019. Pietiläinen, Marjut (2018) Sukupuolten tasa-arvo työpaikoilla. Teoksessa Attila, Henna & Pietiläinen, Marjut & Keski-Petäjä, Miina & Hokka, Päivi & Nieminen, Markku (2018) Tasa-arvobarometri 2017. Julkaisuja 8/2018, 61–82. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Teräsaho, Mia & Keski-Petäjä Miina (2017) Nuorten toiveammatit sukupuolen mukaan eriytyneitä. Teoksessa Myllyniemi, Sami (toim.) (2017) Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusverkosto: Helsinki. Kauhanen, Antti & Riukula, Krista (2019) Työmarkkinoiden eriytyminen ja tasa-arvo Suomessa. Teoksessa Mia Teräsaho & Johanna Närvi (toim.) Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon – analyyseja tasa-arvobarometrista 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 6/2019, 80–100.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kohderyhmänä on naiset jotka ovat teknologia-aloilla vähemmistönä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Kohderyhmänä on naiset jotka ovat teknologia-aloilla vähemmistönä, tavoitteena on muuttaa toimialan sukupuolittuneisuutta. Hankkeella tehdään ohjelmistokehityksestä naisten näkökulmasta entistä houkuttelevampaa avaamalla alan imagoa sekä toimialan tarjoamia mahdollisuuksia. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joilla tuetaan naisten mahdollisuuksia oppia ohjelmistokehityksen perusteita ja digitaalisia taitoja. Toimenpiteissä huoomioidaan jatkuvan oppimisen, työn ja mahdollisen perheen yhteensovittamisen tarve. Ohjausryhmään kutsutaan kohderyhmän edustajia sekä vertaisesimerkkejä teknologia-aloilta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Mimmit koodaa Pohjois-Karjala hankkeen tavoitteena oli
1) häivyttää sekä sukupuoleen että ICT-alaan liittyviä oletuksia ja ennakkoluuloja,
2) avata kohderyhmälle toimialan tarjoamia mahdollisuuksia sekä lisätään tietotaitoa ja ymmärrystä käytännön tekemisen kautta
3) lisätä ja päivittää kohderyhmän ammatillista osaamista vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita, sekä
4) edistää naisten työllistymistä ohjelmistoalalle tai tehtäviin, joissa ohjelmisto-osaamisesta on hyötyä.

Projektin tavoitteiden tueksi hanke loi alueellisesti oman yhteisöllisen toiminnan mallin, paikallisen naisista koostuvan yhteisön, yhteisöllisen oppimispaikan Howspaceen, alan tietopaketin ja yhteensä 50 tapahtumaa hankkeen toiminnan aikana. Niiden lisäksi hanke jakoi tietoa alasta hankkeen nettisivuilla, somekanavissa ja uutiskirjeessä sekä konkreettisesti Kaikki koodaa -kirjan muodossa hankkeessa mukana olleille henkilöille.

Hankkeeseen osallistui 285 naista ja yhteensä 16 erilaista toimijaa (mm. yrityksiä, yhdistyksiä ja oppilaitoksia). Kummatkin luvut ylittyivät hankesuunnitelmaan verrattuna positiivisesti.

Hanke keräsi toimintansa aikana palautetta toiminnasta, tapahtumista ja paikallisten toiveista. Niistä nousi esille esimerkiksi:
1) paikalliset naiset kertoivat hankkeen innostaneen teknologian mahdollisuuksista,
2) paikalliset naiset oppivat uutta IT-alasta, hyödynsivät sitä nykyisessä työssään tai aloittivat alanvaihtamisen,
3) paikallinen oppilaitos kertoo naisten osuuden kasvaneen IT-alan koulutuksessa sekä
4) hankkeen tapahtumapalautteiden keskiarvo oli 86,7 (maksimi 100 pistettä).

Hanke myös opasti paikallisia toimijoita ja työllisyyspalveluiden henkilöstöä ajantasaisista IT-alan tarpeista, tunnistamaan IT-alan osaamistarvetta sekä puhumaan IT-alasta mahdollisuutena.

Hanke näkyi paikallisesti oman viestinnänsä ohessa esimerkiksi Ylellä, Sanomalehti Karjalaisessa sekä Pohjois-Karjalan kauppakamarin lehdessä. Hanketoiminnan 50 tapahtumasta 21 järjestettiin yhteistyössä jonkin toisen toimijan kanssa, jolloin viestiä saatiin tehostettua monissa kanavissa paikallisesti.

Hanke tuotti toiminnastaan myös Yhteisöllisen toiminnan mallin, jonka avulla toimintaa voidaan jatkaa tai jatkojalostaa eri tarpeisiin.