Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22371

Hankkeen nimi: Askelmerkkejä kestävään yrittäjyyteen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 28.2.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0208201-1

Jakeluosoite: PL 472

Puhelinnumero: 040 341 5111

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.gradia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Joensuu Sirpa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektisihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sirpa.joensuu(at)gradia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 341 6211

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen yhtenä tavoitteena on verkostoinnovoinnin kautta löytää askelmerkkejä kestävän liiketoiminnan kehittämiseen. Hankkeen toimenpiteiden myötä yritysten työntekijät ja opiskelijat saavat vahvempaa osaamista kestävään liiketoimintaan. Hankkeessa mukana olevat yritykset saavat valmiuksia kehittää omaa liiketoimintaansa. Opiskelijat lisäävät omaa osaamista käynnistää kestävää liiketoimintaa sekä lisäävät kilpailukykyään työmarkkinoilla kestävän yrittäjyyden osaamisen kehittyessä.

Hankkeen toisena tavoitteena on kestävän yrittäjyyden toimintatavan kuvaaminen. Toimintamallin kuvaamiseksi asetetaan aluksi vaikuttavuustavoitteet. Tavoiteisiin peilaten käynnistetään kokeiluja yritysten sekä opiskelijoiden osaamisen kehittämiseksi. Vaikuttavuusarvioinnin avulla poimitaan hyödylliset toimintatavat ja työkalut. Vaiheittaisen kehittämisen jälkeen mallinnetaan hankkeen lopputuloksena kestävän yrittäjyyden yhteistyömalli yritysten ja oppilaitosten hyödynnettäväksi.

Hankkeen toimenpiteitä ovat kestävän yrittäjyyden osaamistarpeiden määrittely, webinaarisarja ja innovointi- ja sparrauspajat yrityksille ja opiskelijoille.

Hankkeen lopputuloksena mallinnetaan kestävän yrittäjyyden yhteistyömalli yritysten ja oppilaitosten hyödynnettäväksi. Siinä kuvataan hankkeen päätavoitteen mukainen ja realistisesti sovellettavissa oleva kestävän yrittäjyyden yhteistyömalli, jossa kuvataan myös kestävän yrittäjyyden opintopolkumalli. Malli sisältää monistettavissa olevan toimintavan, materiaalit sekä jalkautusmallin oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön ja osaamisen kehittämiseksi sekä kestävän yrittäjyyden globaalien tavoitteiden saavuttamiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat hankkeeseen osallistuvat yritykset oppilaitosten toiminta-alueelta. Yritysten toimialaa tai kokoa ei ole rajattu, koska tavoitteena on myös moniääninen keskustelu ja toisilta oppiminen. Yhteistyöstä kiinnostuneilla yrityksillä tulee olla valmiuksia kyseenalaistaa nykyisiä toimintatapoja ja innovointivalmiutta. Sysäys kehittämiselle voi nousta myös koronan aiheuttamista liiketoiminnan muutoksista. Hanke pyrkii tavoittamaan myös niitä yrityksiä, joiden liiketoiminta on kärsinyt koronakriisistä ja jotka juuri siksi tuntevat tarvetta uudistaa liiketoimintaansa. Tällöin heillä on mahdollisuus aloittaa liiketoimintansa kehittäminen askel askeleelta kestävän liiketoiminnan suuntaan ja näin parantaa myös kilpailuetuaan.

Toisena kohderyhmänä ovat mukana olevien oppilaitosten opiskelijat. Yritysyhteistyöhön tulee osallistumaan opiskelijoita, joilla on osaamista tai kiinnostusta kehittää omaa kestävän yrittäjyyden osaamistaan. Pilotointiin osallistuvilla opiskelijoilla on joko NY-yritys tai he kuuluvat osuuskuntaan tai heillä on jo kokemusta yrittäjyydestä opintojen aikana. Näin heillä on jo valmiina halu kehittää omaa yrittäjyysosaamistaan ja jonka, kautta he luontevasti osallistuvat hankkeen aikana tehtävään yritysyhteistyöhön. Hankkeen tuloksista pääsevät hyötymään kaikki opiskelijat kestävän yrittäjyyden opintopolkumallin ja siihen liittyvien materiaalin ja verkkokurssin myötä.

Hankkeen toimenpiteistä kohdentuu arviolta 20 % Saarijärvi-Viitasaari alueelle.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden henkilöstö, joiden osaaminen kasvaa kestävän yrittäjyyden osalta. Hankkeessa tuotettu materiaali ja opiskelijan käsikirja tulevat myös heidän arkensa työkaluksi. Hankkeen tuotoksia voivat hyödyntää myös sellaiset toimijat ja yritykset, jotka eivät varsinaisesti osallistu hankkeen toimenpiteisiin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 187 146

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 153 084

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 233 932

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 191 354

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Keuruun, Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Äänekosken

Kunnat: Saarijärvi, Jyväskylä, Uurainen, Kannonkoski, Kinnula, Hankasalmi, Pihtipudas, Äänekoski, Viitasaari, Karstula, Keuruu, Petäjävesi, Kyyjärvi, Laukaa, Jämsä, Konnevesi, Multia, Kivijärvi, Toivakka, Muurame

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 22

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 23

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 75

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, mutta ko. tavoite kulkee mukana läpi hankkeen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke tukee opiskelijoiden ja henkilöstön monialaista, innovointiin painottuvaa työskentelytapaa, jolla etsitään ratkaisuja tunnistettuihin tarpeisiin yhdessä erilaisten innovointi- ja sparraus -työpajojen avulla. Hanketoteuttajat pyrkivät edistämään tasa-arvoa siten, että näihin toimenpiteisiin osallistuu mahdollisimman sukupuolitasa-arvoinen joukko opiskelijoita ja yritysten edustajia. Hanketoteuttajat edistävät omassa toiminnassaan sukupuolten tasa-arvoa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta ko. tavoite kulkee mukana läpi hankkeen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 7
Hankkeella kehitetään ja laajennetaan yritysten, opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan kestävän kehityksen osaamista. Hankitulla osaamisella tuetaan opiskelijoiden työllistymis- ja yrittäjänä toimimisen mahdollisuuksia opintojen jälkeen. Yritysten tekemät muutokset materiaalivalintoihin, kulutetun materiaalin määrään, uusiokäytöön ja kierrättämiseen vaikuttavat suoraan luonnonvarojen kulutukseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 7
Hankkeessa kehitetään opiskelijoiden, yritysten henkilöstön ja oppilaitosyhteisön kestävän yrittäjyyden osaamista. Monet hanketoimenpiteet kuten kokoukset ja webinaarit toteutetaan verkon välityksellä, mikä vähentää osaltaan matkustuksen tarvetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 4
Hanketoimien toteuttaminen verkossa vähentää hiilijalanjälkeä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 4
Hanke edistää vastuullisuutta mukana olevien yritysten liiketoiminnassa. Hanke tukee myös verkkoympäristöjen käyttöönottoa ja hyödyntämistä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 4
Hanke nostaa esiin erityisesti liiketoiminnan vastuullisuutta ja opiskelijoiden tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Hankkeen toimenpiteissä mukana olevat yritykset arvioivat oman yrityksensä toimintaa ja tekevät tarvittavia muutoksia materiaalien käyttöön kestävän liiketoiminnan edistämiseksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Mukana olevat yritykset voivat arvioida myös oman yrityksensä energialähteiden käyttöä ja kohdistaa siihen toimenpiteitä kestävän liiketoiminnan edistämiseksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 7
Yritysten kestävän liiketoiminnan kehittäminen ja siihen liittyvän osaamisen kasvattaminen verkostossa ovat konkreettiisa askeleita parantaa paikallista osaaamista. Opiskelijoiden kestävän yrittäjyyden osaamisen kasvattaminen tukee heidän mahdollisuuksiaan toimia yrittäjänä opintojen jälkeen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 6
Hankkeen toimintamallin keskeinen osa on verkostokehittäminen ja palveluliiketoiminnan kehittäminen. Alustavan yritysverkoston kartoittamisen kautta voidaan todeta, että useat yritykset, jotka hankkeen kehittämistyöhön osallistuvat ovat pallvelualoilta.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään verkkototeutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Hankkeen aika yritysten työntekijät ja opiskelijat verkostoituvat ja luovat kontakteja. Kestävän yrittäjyyden osaaminen vahvistaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja yrittäjyysvalmiuksia. Lisäksi hanke tukee yritysten liiketoiminnan kestävyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 1 2
Hankkeessa toimenpiteet on tarkoitettu yhtäläisesti niin miehille kuin naisille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 2
Hankeen toimenpiteet kohdistuvat tasa-arvoisesti kohderyhmään.
Kulttuuriympäristö 1 2
Hanke edistää yritysten elinkelpoisuutta ja kilapilukykyä alueellisesti.
Ympäristöosaaminen 5 5
Hanke lisää kohderyhmän osaamista vastuullisesti tuotettujen tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja tuottamista. Hankkeen myötä kohderyhmä osaa hyödyntää vastuullisuutta myös markkinoinnissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli verkostoinnovoinnin kautta löytää askelmerkkejä kestävän liiketoiminnan kehittämiseen. Hankkeessa hyödynnettiin asiantuntijoiden, yritysten edustajien ja opiskelijoiden näkemyksiä kestävästä liiketoiminnasta. Hanketoimijat etsivät aiheesta uusinta ja ajanmukaista tietoa, jota hyödynnettiin verkostoinnovoinnissa ja hankkeen toiminnassa. Näiden toimenpiteiden pohjalta määritettiin kestävän yrittäjyyden askelmerkit.

Hankkeeseen osallistui kaiken kaikkiaan 23 keskisuomalaista yritystä. Hankkeen toimenpiteiden myötä yrittäjät, yritysten työntekijät sekä Gradian ja Poken yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat saivat vahvempaa osaamista kestävään liiketoimintaan. Hankkeessa mukana olleet yritykset saivat valmiuksia kehittää omaa kestävää liiketoimintaansa webinaareista, työpajoista, case-ratkaisuista ja sparrauksista saamansa tiedon ja ohjauksen pohjalta. Opiskelijat lisäsivät kilpailukykyään työmarkkinoilla kestävän yrittäjyyden osaamisen kehittyessä. Opiskelijat osallistuivat webinaareihin, työpajoihin ja pilotteihin ja yrityksiltä saatujen case-tehtävien työstämiseen.

Hankkeen toisena tavoitteena oli kestävän yrittäjyyden toimintatavan kuvaaminen. Aluksi asetettiin tavoitteet yritysten ja opiskelijoiden kestävän yrittäjyyden osaamisen kehittämiseksi asiantuntijoilta ja hankkeen verkostojen edustajilta kerättyjen näkemysten perusteella. Vaiheittaisen kehittämisen jälkeen tuotettiin hankkeen lopputuloksena tehdyssä käsikirjassa kuvattu Askelmerkkejä kestävään yrittäjyyteen -polku, johon kiteytettiin kestävän yrittäjyyden yhteistyömalli sekä opintopolkumalli. Hankkeessa mukana olevilta yrityksiltä saatiin aidot kestävän liiketoiminnan yritysesimerkit käsikirjan jokaiseen teemaan.

Käsikirjan sisältö koottiin interaktiiviselle alustalle (ThingLink), joka edistää käyttäjien valmiuksia hankkia kestävän yrittäjyyden osaamista eri tavoin. Sähköinen ympäristö tukee digivalmiuksia ja vähentää tulostettavan aineiston tarvetta. Käsikirja on käytettävissä eri kohderyhmien, kuten keskisuomalaisten yritysten ja oppilaitosten erilaisiin tarpeisiin. Hyvien tulosten ja mallien jalkauttaminen jatkuu hankkeen jälkeen oppilaitoksissa.