RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22374, Yhdessä aikuisuuteen

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke tukee lastensuojelun jälkihuollon sekä kotoutumislain mukaisiin tukipalveluihin oikeutettujen nuorten taloudellisten, sosiaalisten, terveydellisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. Hanke vastaa osaltaan Lastensuojelun jälkihuollon uudistamistyöryhmän (2019) esityksiin, hyödyntää jälkihuollon mallinnustyön tuloksia (Yliruka ym. 2020) sekä huomioi huolen järjestelmän siiloutumisesta sekä eetoksen ja periaatteet, joita koronakriisistä selviytymiseen on esitetty arkkipiispa Kari Mäkisen työryhmän raportissa (2020).

Hanke tähtää toimintatapojen muutokseen kolmella tasolla, joilla tavoitteita sovitetaan yhteen ja tarkastellaan kokonaisuutta systeemisesti: kansallisella, paikallisella ja yksilökohtaisella. Jälkihuollon rakennemuutoksen valmistelu edellyttää monitasoista kehittämistyötä.

1) Hanke vahvistaa kohderyhmän nuorten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Se pyrkii eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemisen sekä tasa-arvon ja osallisuuden edistämiseen. Hanke tukee kohderyhmän yhdenvertaisuutta, ehkäisee ja vähentää eriarvoisuutta sekä tukee mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista ja osallisuutta myös pandemian oloissa.
Toimenpiteet: Tuetaan nuorten yhdenvertaisuuden ja oikeuksien toteutumista kaikilla tasoilla: jälkihuollon sosiaalityössä asiakassuunnitelmien laadinnassa, paikallisessa palvelujen yhteiskehittämisessä sekä kansallisessa yhteistyössä ja vaikuttamisessa.
Tulos: on paikannettu ja raportoitu kaikilla tasoilla keskeisimmät asiat, jotka vaikeuttavat kohderyhmän tasa-arvon toteutumista, ja koottu ehdotukset tarvittaviksi toimiksi terveyden, sosiaalipalvelujen, koulutuksen, työllistymisen, asumisen, sosiaalisten ja perhesuhteiden sekä itsenäistymisen tuen osalta.

2) Hankkeessa kootaan tietopohja kehittämistyön tueksi
Toimenpiteet: Toteutetaan tiedonkeruu kuntien palveluista ja nuorten tarpeista. Hankkeessa tehdään kyselyt lastensuojelun jälkihuollon ja kotoutumislain mukaisten tukitoimien järjestymisestä. Tuloksista viestitään monikanavaisesti kuntiin ja yhteistyökumppaneille sekä nuorille. Selvitysten tuloksia esitellään ja johtopäätöksiä käsitellään yhdessä kansallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.
Tulos: Kootun tiedon ja johtopäätösten yhteinen käsittely tuottaa muutoksia ammattilaisten ja nuorten ymmärryksessä ja saadut tulokset vaikuttavat paikallisiin käytäntöihin niitä kehittäen.
Kohderyhmän tietoisuuden kasvaessa nuoret vaativat herkemmin tarpeisiinsa vastaavia tukitoimia, ja tarpeet tulevat näkyviin kunnissa.

3) Hanke kehittää integroituja palvelu- ja toimintamalleja vastaamaan kohderyhmän tarpeisiin yhteistyössä eri sektorien sekä julkisen ja kolmannen sektorin välillä sekä vahvistaa koordinaatiota ja nuorten osallistumista kehittämiseen.
Toimenpiteet: Tuetaan osahankkeiden välistä yhteistyötä ja vertaiskehittämistä organisoimalla työpajoja, joissa reflektoidaan saatuja kokemuksia ja työstetään mallinnuksia.
Tulos: Paikallisesti on luotu uusia yhteistyöverkostoja, pilotoitu palvelujen integraatiota ja nuorten osallisuuden malleja, saatu tietoa hyvistä käytännöistä ja otettu niistä oppia, luotu yhteistyöhön rakenteita, mallinnettu asiakassuunnitelman laadintaa, vahvistettu dialogista toimintakulttuuria, saatu lisättyä asiakkaiden luottamusta palvelukoneiston toimintaan. On koottu, raportoitu ja levitetty niiden hyvien käytäntöjen kokemuksia ja malleja, jotka näissä piloteissa huomataan toimiviksi nuorten arjessa.

4) Hanke vahvistaa monialaista yhteistoimintaa ja luo uudenlaisia kehittämisen, oppimisen ja vaikuttamisen verkostoja ja toimintamalleja kansalliseen ja paikalliseen toimintaan sekä vakiinnuttaa niiden toimintaa jälkihuollon rakennemuutoksen edistymisen tueksi.
Toimenpiteet: Järjestetään työpajoja ja kehittämisfoorumeita yhdessä nuorten kanssa. Kuunnellaan ja kootaan ehdotuksia ja aloitteita niin nuorilta kuin ammattilaisilta prosessin kulussa.
Tulos: Nuoret mukaan ottava monialainen palvelutarpeen arviointi ja nuorten kuuleminen palvelujen suunnittelussa yleistyy. Uudenlaiset yhteistyöverkostot toimivat kehittämisen, oppimisen ja vaikuttamisen foorumeina kansallisesti ja paikallisesti. Kokemusasiantuntijoiden vertaisverkostot toimivat, nuoret osallistuvat kehittämiseen, heidän ehdotuksensa omassa asiassaan on kuultu, he osaavat kysyä ja vaatia oikeuksiaan ja apua. Saadaan aikaan yhteiskehittämisen foorumeita, joilla voidaan vaikuttaa käytäntöjen uudistumiseen. Saadaan aikaan vaikuttavuutta viemällä viestejä eteenpäin eri hallintokuntiin pilottikunnissa ja voidaan edistää kehiteltyjen mallien juurtumissa.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa mies- ja nais- ja muunsukupuolista erityisyyden huomioimista, sekä pyrkimystä segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta vahvistamalla myös pandemian oloissa syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien nuorten mahdollisuuksia osallisuuteen.

Hanke toteutetaan yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnn laitoksen, Helsingin Diakonissalaitoksen, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn & Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Pesäpuu ry:n kanssa. Yhteistyötä tehdään valtakunnan kattavasti kaikkien Sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa, Päijät-Hämeen Verson kanssa muita tiiviimmin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke tukee kotoutumislain mukaiseen tukeen ja lastensuojelun asiakkaana olevien ja lastensuojelun jälkihuoltoon oikeutettujen lasten ja nuorten taloudellisten, sosiaalisten, terveydellisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. Kohderyhmä on heterogeeninen koostumukseltaan. Heikoimmassa asemassa olevia ja erityisen vaativan palvelupaketin tarvitsevaa kohderyhmää voisi luonnehtia NEET-VIP ryhmäksi. Tutkimusten mukaan itsenäistymisvaiheessa nuoret usein eksyvät palveluviidakkoon, putoavat sen normien ja osien väliin ja jäävät lopulta ilman apua. He kokevat pallottelua, muualle ohjaamista; he kokevat ettei heitä kuunnella, heidän elämäntilanteensa sirpaloituu, ja että heidän tarpeensa ja läheisensä sivuutetaan. Luottamus järjestelmään on koetuksella. Kuntien toiminta jälkihuollon järjestämisessä on kirjavaa, mikä heikentää nuorten luottamusta tasavertaiseen kohteluun. Vaikeimmissa tilanteissa olevia nuoria yhdistää lapsuudessa saadut vakavasti haavoittavat ja traumaattiset kokemukset. Ryhmä on erityisessä syrjäytymisvaarassa ja heidän tarpeensa jää helposti kuulematta ja kohtaamatta.

Kohderyhmät ovat:
Lastensuojelun sijaishuollon piirissä olevat ja sijoituspaikoista jälkihuoltoon siirtyvät nuoret (16 - 17 v)
Lastensuojelun jälkihuollossa olevat 18 – 25 -vuotiaat nuoret aikuiset ja heidän lapsensa.
Yksin alaikäisenä Suomeen tulleet, kotoutumislain mukaisiin tukipalveluihin oikeutetut 18 – 25 -vuotiaat nuoret
Tukipalvelujen ulkopuolella tällä hetkellä olevat alle 25-vuotiaat yksin maahan tulleet nuoret
Asumisyksiköistä siirtyvät yksin maahan tulleet 17-vuotiaat nuoret
Yksin maahan tulleiden nuorten lapset
Kokemusasiantuntijat, joilla kokemusta em. kohderyhmässä olosta, mutta ovat mahdollisesti jo täyttäneet tai täyttävät toiminnan aikana 25 ikävuotta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Jälkihuollossa olevien nuorten tarvitsemien palvelujen järjestämisestä vastuussa olevat työntekijät ja toimipaikat, kuten sosiaali- ja terveyskeskus, perhekeskus, erikoissairaanhoito ja päihdepalvelut, koulunkäynnin tuki ja opiskelijahuolto, maahanmuuttajapalveluiden työntekijät hankkeen kunnissa.

Sijaishuoltopaikkojen työntekijät (omahoitajat) ja sijaishuoltopaikat, joista lapset siirtyvät jälkihuoltoon
Mukaan tarvitaan erityisesti palveluista vastaavat johtajat ja päätöksentekijät paikallisella tasolla sekä muut paikalliset toimintayksiköt, joiden toimia tarvitaan nuorten tukemiseen. Tällaisia ovat Ohjaamoiden työntekijät, etsivä nuorisotyö, järjestöt, koulut (koulupudokkaiden uudelleenintegrointi, jatkokoulutuksesta putoamisen ehkäisy), Kela ja sosiaalinen kuntoutus, TE-keskukset (työllistyvyyden edistäminen), työnantajat (uudenlaiset palkkatuen muodot ym.) sekä asuntotoimi.

Olennaisia toimijoita ovat Sosiaalialan osaamiskeskusten työntekijät, jotka myös koordinoivat monenlaista hankkeen tematiikkaa sivuavaa kehittämistoimintaa kunnissa sekä vahvistavat lastensuojelun kehittämistä osana Tulevaisuuden sotekeskuksen ja lastensuojelun kehittämiseen osoitetun valtionavustuksen hakuprosessia ja hankkeiden toteutusta.
Keskeisiä mukaan integroitavia toimijoita ovat Tulevaisuuden sotekeskustoiminnan aluekoordinaattorit, alan järjestöt ja kouluttajat, tutkimuksesta ja kehittämisestä vastaavat THL asiantuntijat, keskushallinnon ja ministeriöiden sekä järjestöjen ja Kuntaliiton asiantuntijat ja johtajat.

Lisäksi hanke toteuttaa vaikuttamistyötä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ns. suurelle yleisölle teemaan liittyvien ennakkoluulojen vähentämiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 388 586

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 338 016

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 577 131

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 518 501

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 205

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Lastensuojelun asiakkaisto on hieman poikapainotteinen. Kuitenkin, teini-iässä sijoitettujen joukossa on tyttöjä enemmän kuin poikia. Jälkihuoltoon siirtyvien joukossa sukupuolijakauma on melko tasainen, mutta eriytymistä saattaa tapahtua vuosien myötä siinä, miten paljon ja millaista tukea nuoret aikuiset tarvitsevat. Joukossa on paljon yksinhuoltajaäitejä sekä erittäin vaikeassa marginaalissa enemmistö on miehiä (rikos-, asunnottomuus, työttömyys- ja päihde- ja mielenterveysongelmissa). Tämä tarkoittaa jakautumista erilaisten palvelujärjestelmien piiriin sukupuolen mukaan. Sukupuolten välillä on eroja hyvinvoinnissa, terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Miesten odotettavissa oleva elinikä on matalampi kuin naisilla - ja sijoitettuna olleilla vielä matalampi kuin ikäryhmän miehillä. Myös sairastavuus, elintavat ja muut hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät taustatekijät ovat naisilla ja miehillä erilaisia. Nuorten miesten syrjäytyminen on naisia yleisempää, ja sukupuoliero on näkyvillä myös sijoitettuna olleiden välillä. Väestön miehet kuolevat naisia useammin alkoholiin, itsemurhiin ja tapaturmiin; sijoitettuna olleiden osalta itsemurhiin kuolleisuutta ei ole tutkittu. Naisilla on miehiä yleisemmin pitkäaikaissairaus tai terveysongelma (Tasa-arvotiedon keskus), ja naiset ovat miehiä aktiivisempia monien sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden käyttäjinä. Sokrassa on julkaistu tutkimusta naisten ja miesten köyhyyden kokemuksista (Gendered Experiences of Poverty and Recognition in the Finnish Welfare State). Tutkimuksen mukaan osallisuuden kokemuksissa voi olla sukupuolen mukaisia eroja. Esimerkiksi köyhät miehet eivät katso niin pitkälle tulevaisuuteen kuin köyhät naiset. Lisäksi köyhät miehet kokevat naisiin verrattuna syvempää arvottomuutta ja enemmän yksinäisyyttä. Miesten kohdalla omanarvontunto on voimakkaasti sidottu työhön ja rahaan. Naisilla arvokkuutta tuottavat ansiotyön ohella esimerkiksi äitiys ja vapaaehtoistyö. Jälkihuoltoon siirtyvien naisten keskuudessa äitiyteen liittyvä arvo on tutkimuksissa tunnistettu, ja jotkut tytöt pyrkivät tähän statukseen jo teininä. Myös teini-isien osuus on suurempi sijoitettuna olleiden keskuudessa kuin väestössä. THL:n toteuttaman tutkimuksen (Heino ym 2016) mukaan lastensuojelun asiakkaana olevien lasten perheet eroavat monin tavoin väestön perheistä. Sijoitustilanteessa lasten äideistä lähes joka toisella oli vähän tai ei ollut lainkaan kokemusta työelämästä, isistä tällainen tilanne oli yli 30 %:lla. Jos lapsi on alle kouluikäinen sijoitustilanteessa, vain 15 %:lla äiti oli työelämässä ja isä kävi töissä 35 %:lla. Sen sijaan näiden lasten äideistä peräti 55 % oli eläkkeellä, pitkäaikaissairas tai muutoin työelämän ulkopuolella; isistä 30 %. Työttömiä oli tutkimushetkellä 2014 - 2015 molemmista vanhemmista noin joka neljäs. Jos lapsi sijoitettiin teini-iässä, vanhemmista yli puolet oli kiinni työelämässä. Vaikka koulutustaustalla on merkittävä vaikutus työllistymiseen niin ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisillakin, naisilla koulutus ei kuitenkaan tasaa eroja, vaan ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on suomalaistaustaisia naisia heikompaa kaikilla koulutusasteilla. Monet merkittävät kansanterveysongelmat, sekä fyysiset että mielenterveyteen liittyvät ongelmat, ja niiden riskitekijät kasautuvat erityisesti niihin ulkomaalaistaustaisiin ryhmiin, joissa on paljon pakolaistaustaisina maahan tulleita. Nuoret ovat yleisesti sitoutuneita työhön ja työ koetaan merkitykselliseksi. Sukupuolten välillä on kuitenkin selkeitä eroja: nuoret naiset ovat monin tavoin nuoria miehiä huolestuneempia työhön ja työelämään liittyvissä näkemyksissään (Nuorisobarometri 2019). Naiset käyttävät työllisyyspalveluita miehiä enemmän. Naisten yleisin työllisyyspalvelu oli työllistyminen tai työharjoittelu. (Tasa-arvotiedon keskus) Vaikka tulonsiirtoja maksetaan samojen periaatteiden mukaan naisille ja miehille, ovat toisten etuuksien saajat useammin naisia kuin miehiä, ja päinvastoin. Esimerkiksi vuonna 2018 työmarkkinatuen saajista oli miehiä 52 % ja sairauspäivärahan saajista naisia 59 %. Tulonsiirtoihin tehdyt leikkaukset ja parannukset kohdentuvat tästä syystä miehille ja naisille eri tavoin. (Tasa-arvotiedon keskus) Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten äidit ovat huomattavasti useammin köyhiä, toimeentulotuensaajia ja sosiaaliturvariippuvaisia sekä monilapsisen perheen yksinhuoltajia kuin väestössä keskimäärin. Alle kouluikäisenä sijoitettujen lasten perheistä 70 % sai toimeentulotukea vuosina 2014 - 2015. (Heino ym. 2016) Sen sijaan vuonna 2018 kaikista Suomen kotitalouksista vain noin 10 % oli toimeentulotuen piirissä. Vaikeimmissa tilanteissa olevia nuoria yhdistää lapsuuden vaikeat traumakokemukset, ja erityisesti sellaisia on yksintulleilla lapsilla ja nuorilla kertynyt lähtömaassa sekä matkalla Suomeen. Traumaosaamista ja - ymmärrystä puuttuu ammattilaisilta kautta linjan. Sitä tarvittaisiin välttämättä, jotta osattaisiin kohdata nuoret oikealla tavalla eri palveluissa. Tutkimus on osoittanut, miten heikosti palvelujärjestelmä tunnistaa kaltoinkohteluun liittyvät juurisyyt, ja usein sukupuolisensitiivisyyden puutteessa ei nähdä poikien/miesten oireiden taakse. Esimerkiksi poikien masennusta ei tunnisteta (Manninen 2013). Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta molemmilla hakijoilla (THL ja DL). Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. Diakonissalaitoksen tutkimuksessa lähes puolet nuorista miehistä (44 %) oli kokenut koulukiusaamista, mikä on merkittävästi enemmän kuin samanikäisillä naisilla (22 %).

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma ja sukupuolten moninaisuus huomioidaan hankkeen tavoitteiden ja toiminnan osalta sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta ja sukupuolten tasa-arvoon tähtäävä työote varmistetaan hanketta toteutettaessa. Hankkeessa tehdään sukupuolten moninaisuuden mukaan eriteltyä tiedon keräämistä ja systemaattista hyödyntämistä, jotta voidaan tunnistaa erilaisten nuorten tarpeita, seurata muutosta ja tarvittaessa kohdistaa toimenpiteitä erikseen erilaisille nuorille tarvittaessa sukupuolen mukaan. Tasa-arvonäkökulmasta käsin on mahdollista myös löytää vastauksia erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten sukupuolen merkityksestä syrjäytymiskehityksessä ja palvelutarpeissa. Yksin maahan tulleiden kohderyhmän painottuessa voimakkaasti miehiin, tämä huomioidaan hankkeen suunnittelussa ja toimenpiteiden totuttamisessa. Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta on erityisen tärkeää lähtökohtaisesti ymmärtää naisten, miesten ja muunsukupuolisten mahdolliset erilaiset tarpeet ja edelleen se, että tarpeisiin vastaamisessa on perusteltua huomioida sukupuolinäkökulma. Hankkeen tavoitteiden yksi (1) ja kaksi (2) osalta sukupuolinäkökulma huomioidaan tarjoamalla räätälöityä, yksilöllistä tukea erilaisten nuorten tarpeet huomioiden. Tavoitteeseen tähtääviä toimenpiteitä ja toimintamalleja arvioidaan ja toteutetaan nuorilähtöisesti. Esimerkiksi kun nuorten pienryhmät kootaan nuorten yksilöllisten tarpeiden mukaan, arvioidaan onko tarvetta perustaa nais- tai mieserityisiä tai sukupuolten moninaisuuteen keskittyviä ryhmiä. Toimenpiteiden osalta toimitaan sukupuolitietoisesti eli huomioidaan sukupuolten välisiä mahdollisia eroja esimerkiksi erilaisten kiinnostuksen kohteiden tai toimintojen osalta. Toiset hyötyvät enemmän keskustelutyyppisestä avusta ja tuesta, toiset tarvitsevat toiminnallisempia tuen tarjoamisen muotoja ja lähestymistapoja. Huomioitavaa on, etteivät toimenpiteet lähtökohtaisesti jakaudu sukupuolen mukaisesti. Lähtökohtaisesti toimitaan sekaryhmissä, jotta vältetään tarpeeton erillistyminen. Kohderyhmän osalta jälkihuollon piirissä olevissa nuorissa naisissa tiedetään olevan yksinhuoltajaäitejä ja myös yksin maahan tulleiden kohdalla osasta on jo tullut vanhempia, joukon miespainotteisuudesta johtuen useimmiten isiä (virallisia tilastoja ei ole). Näin ollen huomioidaan, että nuoret äidit ja isät muun muassa hyötyvät esimerkiksi vertaistuesta sukupuolensa mukaisissa ryhmissä ja toiminnoissa. Edelleen tunnistetaan, että sukupuolella on erityinen merkitys vanhemmuudessa perhevastuiden jakamisen, nuorten äitien työllistymisen, tai varhaisen isyyden tukemisen näkökulmista. Hankkeen tavoitteena kolme (3) on luoda uudenlaisia kehittämisen ja oppimisen verkostoja sekä valtakunnallisesti että paikalliselle tasolle. Muuttuneessa tilanteessa jälkihuollon ammatillinen osaaminen on uusien haasteiden edessä. Se mitä aiemmin on tehty ja tarjottu nuorille, otetaan nuorten aikuisten osalta uuteen tarkasteluun. Sukupuolinäkökulma on keskeisesti esillä, kun prosessien aikana tehtyjä havaintoja sekä muuta kautta saatuja vastauksia analysoidaan ja arvioidaan sukupuolen tasa-arvon näkökulmasta. Sukupuolen merkitystä arvioidaan aikuistumisessa, syrjäytymiskehityksessä, palvelutarpeissa, palvelujen käytössä ja niiden saavutettavuudessa sekä hyvinvoinnin kokemuksissa. Sukupuolierojen tunnistaminen ja niiden huomioiminen toiminnassa edellyttää tuki- ja palvelujärjestelmältä kunnioittavaa kohtaamista, herkkyyttä ja tasa-arvoista kohtelua, ylipäätään tiedolla vaikuttamisen keinoja ammattilaisten tiedon ja osaamisen lisäämiseksi (Pesäpuu). Sukupuolten tasa-arvon toteutumisen kannalta on kriittistä, että nuorten palveluissa toimivat ammattilaiset ja nuoria lähellä olevat työntekijät, esim. sosiaalityöntekijät ymmärtävät ja tunnistavat sukupuolinäkökulman työssään ja huomioivat sen työkäytännöissä. Hankkeessa kerätään tietoa jota viestitään eteenpäin huomioiden sukupuolten tasa-arvo. Tällä tarkoitetaan sitä, että nuorten kanssa toimimisen käytänteissä ja palveluissa sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta relevantit näkökulmat ja huomioon otettavat asiat tunnistetaan ja tuodaan julki. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen pyritään hankkeen kaikissa vaiheissa siten, että teemaa seurataan ja pidetään yllä hankkeen konkreettisen toiminnan tasolla ja (itse)arvioidaan ja seurataan hankkeen onnistumista sukupuolten tasa-arvon edistämisen osalta. Aihetta käsitellään myös säännönmukaisesti hankkeen paikallisissa ja kansallisissa kehittämisen foorumeissa ja ohjausryhmässä. Näin lisätään hankkeessa eri toimijoiden ymmärrystä ja osaamista tasa-arvon ja sukupuolen merkityksestä. Ammattilaisia voidaan myös kouluttaa aiheesta Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite. Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankehenkilöstön ja ohjausryhmän kokoonpanossa, viestinnässä ja - toiminnassa, tutkimuksen toteuttamisessa ja tulosten tulkinnassa THL:ssä toimii tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmät. Thl:ssä tasa-arvon toteuttamisessa noudatetaan tasa-arvoryhmän vuosittain laatimaa suunnitelmaa. Työryhmä selvittää tasa-arvon tilaa THL:ssä ja edistää sekä seuraa tasa- arvotavoitteiden toteutumista ja huolehtii, että sen tavoitteet tulevat osaksi THL:n henkilöstöstrategiaa. THL:ssä toimii myös valtavirtaistamiseen tähtäävä VAVI-työryhmä, joka tuo sukupuolinäkökulman osaksi THL:n perusprosesseja ja sisällöllisiä teemoja kuten esim. eriarvoisuus, syrjäytyminen. Työryhmä edistää sukupuolivaikutusten huomioonottamista laitoksen toiminnassa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

on tavoite mutta ei päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	3
Korona-aika on jo nostanut esiin matkustamisen ja yhteydenpidon vaihtoehtoja. Viestinnässä pyritään ekososiaalisiin innovaatioihin nuorten osallisuutta edistävänä toimintana (nuoret ovat jo luoneet uusia tapoja yhteydenpitoon (chatit) sekä ammattilaisetkin ovat havainneet nuorten tavoittamisen helpottuneen uusien kanavien käyttöön oton myötä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	3
Hanke ei suoraan lisää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Hyödynnämme koronan aikaan kehitettyjä matkustamista vähentäviä toimintatapoja. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kiinnitetään huomiota lentämisen vähentämiseen. Kokoukset järjestetään matkustamisen vähentämisen kannalta optimaalisesti ja suositaan etäyhteyksiä. Tilaisuuksissa tarjoillaan lähiruokaa, ja pyritään ilmastoystävällisiin ratkaisuihin. Kertakäyttöastioita vältetään.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	1
Hankkeen toiminta ei vaikuta suoraan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteiden määrän minimoiminen ovat toimintaa ohjaavia arvoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	1
THL:ssä tilastoidaan ja seurataan kiinteistöpäästöjä. Senaatti-kiinteistöjen linjauksia energiatehokkuudesta noudatetaan ja hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään. Senaatti-kiinteistöjen uudisrakentamistuotanto on aina A-luokkaa. Senaatti-kiinteistöissä myös edistetään tilatehokkuutta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvista suojelutavoitteista. Hankkeessa toimitaan suojelutavoitteiden mukaisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	0
Asiakkaat ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että hankkeen toiminnoissa käytetään paljon uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään. Hankkeessa suositaan ympäristöystävällisiä kokous- ja tapahtumapaikkoja ja vältetään systemaattisesti kertakäyttömateriaaleja (astiat, pullotettu vesi yms.), suositaan kilpailutusten mahdollistamissa puitteissa lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja palveluja esim. kotimaista luomu- ja lähiruokaa. Hankkeessa suositaan sähköistä asiointia, priorisoidaan verkkojulkaisuja ja muita sähköisiä julkaisumuotoja, samalla vältetään turhia paperitulosteita. THL:ssä on jätteidenkäsittelyohje, jonka tarkoituksena on vähentää toiminnassa syntyvän jätteen määrää, lisätä hyötyjätteen kierrätystä ja ohjeistaa vaarallisten jätteiden turvallisessa käsittelyssä. THL:ssä toimii myös jätetyöryhmä, joka käsittelee jätteiden käsittelyyn liittyviä kysymyksiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	2
THL:n toimitiloissa käytetään Hanselin sähkön hankinta ja avoin toimitus -puitejärjestelyä, jossa on huomioitu ympäristöseikat kilpailutuksen useassa eri vaiheessa. Tarjoajien on selvitettävä tekemiään ympäristönhoitotoimenpiteitä. Hankittavasta sähköstä sopimuskauden alussa vähintään 30 % tulee olla tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Sähkönkulutusta voi seurata organisaatiotasolla. Vuosittaisessa asiakkaille järjestettävässä seminaarissa toimittaja käy läpi mm. uusiutuvan energian merkitystä ja kehitysnäkymiä sähkömarkkinoilla
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	0
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret. Hanke suosii hankintaohjeiden ja kilpailulainsäädännön mahdollistamissa puitteissa paikallisia tuotteita ja palveluita. Alueellinen koordinaatio tukee paikallisten resurssien hyödyntämistä ja tarvelähtöistä alueellisten palveluiden kehittämistä. Ihmisten osallisuuden vahvistaminen ja palvelujärjestelmän toimivuus edistää yhteisöjen toimintaa ja lisää taloudellista toimeliaisuutta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	3
Hankkeessa kehitetään palveluita nuorille, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. Heidän voimavaraistaminen ja ohjaaminen koulutukseen ja työhön, tai muuhun merkitykselliseen tekemiseen, on merkittävä taloudellinen kysymys, sillä kohderyhmän jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutuu Euroopan laajuisesti vähintään kymmenien miljardien euron vuotuinen taloudellinen tappio. Välillisesti kohderyhmän mahdollinen työllistyminen lisää verotuloja ja vähentää sosiaalietuuksien käyttöä. Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajille soveltuvia palveluita, jotka edistävät heidän etenemistään koulutus- ja työllisyyspoluilla. Tämä on merkittävä taloudellinen kysymys, sillä maahanmuuttajaväestön jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutuu Euroopan laajuisesti vähintään kymmenien miljardien euron vuotuinen taloudellinen tappio. Välillisesti kohderyhmän mahdollinen työllistyminen lisää verotuloja ja vähentää sosiaalietuuksien käyttöä, sekä pitkällä aikavälillä parantaa huoltosuhdetta. Hankkeessa tuotetaan myös palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun toteuttamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä. Hankkeessa tuetaan ja kehitetään aineettomia tuotteita ja palveluita. Hankkeessa kuvataan syntyvät palveluprosessit ja toimintatavat systemaattisesti niin, että niitä voidaan ottaa käyttöön myös muissa ympäristöissä. Tavoitteena on arvioida uusia palvelumalleja ja toimintatapoja niiden hyvinvointi vaikutusten näkökulmista.
Liikkuminen ja logistiikka	3	0
Liikkuminen asiakkaiden kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen. Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä valtionhallinnon matkustussäännön mukaisesti. Kotimaan matkailussa suositaan raideliikennettä ja kiinnitetään erityistä huomiota lentomatkailun vähentämiseen. THL:ssä tilastoidaan ja seurataan lentomatkojen määrää. Hankkeessa edistetään systemaattisesti puhelin- ja videokokouksien käyttöä, ja vähennetään matkustamista ja työmatkapäiviä THL:n tarjoamien etäkokousvalmiuksien puitteissa. Jatkuvaluonteiset kokoukset toteutetaan sähköisiä työvälineitä hyödyntäen. Samoin hankekohtainen neuvonta ja tuki hoidetaan mahdollisimman paljon sähköisesti. THL seuraa työmatkaliikennettä vuosittaisilla kyselyillä. Työmatka-autoilua pyritään vähentämään. THL on myös mukana kesäisin ja talvisin kilometrikisassa, joka kannustaa työmatkapyöräilyyn. Osanottajien määrää seurataan. Kokouspaikat valitaan mahdollisimman helposti saavutettaviin paikkoihin ellei ole muuta syytä kokoustaa muualla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	5
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa. Maahanmuuttajien hyvinvoinnin edistäminen on myös hankkeen keskiössä ja hanke edistää yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista. suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti ja työelämässä erityisesti. Välitön vaikutus toteutuu maahanmuuttajanaisten työllistymisen itsensä kautta, välillinen suomalaiseen työelämään osallistumisen kautta. Välittömän kohderyhmän osalta hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa nuorten ja heidän läheistensä kokonaishyvinvoinnin edistämistä. Hankkeella vähennetään päällekkäistä työtä kehittämishankkeissa ja tuetaan hyvien käytäntöjen leviämistä ja sitä kautta tuetaan myös hanketoimijoiden ja asiantuntijoiden työhyvinvointia. Hankkeissa vahvistetaan toimijoiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan ja edistää omaa hyvinvointiaan.
Tasa-arvon edistäminen	8	5
Vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut, koulupudokkuus ja nuorisotyöttömyys ilmiöinä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Kohderyhmän sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiin liittyvät pulmat ovat yllättävän yleisiä. Hankkeessa hyödynnetään intersektionaalista lähestymistapaa, joka tunnistaa moninkertaisen syrjäytymisen. Käytännössä kyse on toimintatavoista, joissa huomioidaan sukupuolen moninaisuus. Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tasa-arvon edistäminen on läpäisyperiaate hankkeen tavoitteissa ja konkreettisessa toiminnassa. Tasa-arvon toteutumiseen pyritään kaikilla elämänalueilla yksilöllisesti ja yhteiskunnallisesti. Heikoimmassa asemassa olevien nuorten kohdalla tätä tavoitellaan positiivisen diskriminaation kautta. Palvelujärjestelmän eri osien ja hierarkisten tasojen välisellä dialogilla pyritään edistämään tasavertaista kuulemista ja osallisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	5
Hankkeessa vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet koulutukseen, työllistymiseen ja merkitykselliseen tekemiseen heidän taustoistaan riippumatta. Hanke myös edistää välittömästi maahanmuuttajien sosioekonomista integroitumista. Välillisesti se edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Ryhmävalmennuksissa vältetään ylhäältä alaspäin tulevaa ohjaamista ja sen sijaan työelämään liittyviä käsitteitä avataan ja pohditaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Moni hankkeen asiakas on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa pitkään passiivinen ohjeiden ja toimenpiteiden vastaanottaja ja saanut perhe-elämässäänkin päättää vain rajallisista asioista. Yhteiskunnallisesta passiivisuudesta pois oppiminen ja oman aktiivisuuden löytäminen vaatii harjoittelua, mutta harjoittelun kautta asiakkaat löytävät uusia tapoja yhdenvertaiseen yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen. Ryhmäharjoituksissa tarkastellaan, mihin asioihin voi itse vaikuttaa niin arki- kuin työelämässäkin, ja samalla voimaannuttavalla työotteella jatketaan myös yksilövalmennuksessa. Yhdenvertaisuus on hankkeen koko toiminnan ytimessä. Tulokset tulevat näkyviin pidemällä aikavälillä. THL:n verkkoviestinnässä ja materiaaleissa otetaan huomioon saavutettavuusdirektiivin vaatimukset
Kulttuuriympäristö	1	2
Taiteen ja kultuurin terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia ja siksi luovat menetelmät ovat hankkeessa keskeisiä. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiville nuorille taiteen tekeminen on loistava tapa olla ryhmässä. Hankkeen taidetyöpajoissa jokaisen on mahdollista tehdä omaa taidetta tilassa, jossa samalla ollaan yhdessä toisten kanssa. Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriympäristöstä huolehditaan, mutta teema ei ole hankkeen kannalta olennainen Nuorten osallisuuden vahvistaminen edistää kulttuurisensitiivisyyttä ja yhteisöjen toimintaa, ja sen myötä paikallisen kulttuuriympäristön vahvistumista. Kulttuurisesti kestävää kehitystä tuetaan välillisesti kehittämishankkeiden kautta edistämällä dialogia paikallisesti ja yhteiskunnassa
Ympäristöosaaminen	1	0
Pääosalle nuorista ympäristöasiat ovat tärkeitä, mutta yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneiden nuorten energia menee joka päiväiseen selviytymiseen, eivätkä he jaksa ajatella ympäristöasioita. Hankkeelle nimetään ympäristövastaava, joka toimii ympäristöasioiden perehdyttäjänä, arjen toteutuksen ohjaajana ja kehittäjänä huomioiden myös hakijan ja osatoteuttajien ympäristöohjelmat. Nuorten luontosuhteen vahvistaminen voi mahdollistua covid-ympäristössä

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin (YEE) -hankkeen tavoitteena oli edistää lastensuojelun jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten sekä ilman huoltajaa maahan alaikäisenä tulleiden aikuistuvien nuorten taloudellisten, sosiaalisten, terveydellisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. YEE-hanke 1) vahvisti nuorten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista, 2) kokosi tietopohjaa lastensuojelun jälkihuollon ja kotouttamista edistävän lain mukaisten tukitoimien tilasta, 3) kehitti nuorten tarpeisiin vastaavia, integroituja palvelu- ja toimintamalleja sekä 4) vahvisti monialaista yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista. Hanke tuotti pääomaa aikuistumisen tuen kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi kansallisella, paikallisella ja yksilötasoilla.
Hanke toteutui koronapandemian aikana ja vahvisti osaltaan nuorten pääsyä tarvitsemiinsa, palveluihin, opiskeluihin ja kohti työelämää tukemalla nuoria arjessa sekä vahvistamalla toimijayhteistyötä kolmannen sektorin ja viranomaistyön välillä.

Nuorten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen oli hankkeen läpileikkaava teema ja nuorten osallisuus hankkeen kehittämistyön kaikilla tasoilla edisti tavoitteeseen pääsyä. Hankkeen tavoitteena oli tarjota tukea 205 nuorelle. Aloituslomakkeita saatiin lähes tavoitemäärä, 196 kappaletta ja kokonaisuutena toimintaan osallistui yhteensä lähes 300. YEE-hanke tavoitti toiminnan piiriin hyvin kummankin kohderyhmän nuoria. Nuoret osallistuivat omiin palveluihin osallistumisen lisäksi palveluiden kehittämiseen, vertaistoimintaan, yhteiskehittämiseen, ammattilaisten valmentamiseen ja vaikuttamiseen aina eduskunnassa pidettyihin puheenvuoroihin saakka.
Tietopohjaa koottiin moninäkökulmaisesti johdon, ammattilaisten sekä nuorten itsensä tuottamana. Tuloksena hankkeessa on paikannettu ja raportoitu keskeisimmät asiat, jotka vaikeuttavat nuorten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista aikuistumisen tuen näkökulmasta ja ehdotukset on koottu toimiksi kansallisella, alueellisella ja yksilötasolla. Tietoa kumuloitiin koko hankekauden ajan, reflektoitiin ja raportoitiin jatkohyödynnettäväksi kahteen pääraporttiin sekä muihin julkaisuihin www.thl.fi/yee. Tiedon ja johtopäätösten yhteinen käsittely on tuottanut muutoksia ammattilaisten ja nuorten ymmärryksessä ja saadut tulokset ovat vaikuttaneet palautteiden perusteella paikallisiin ja valtakunnallisiin käytäntöihin niitä kehittäen.
Integroituja palveluja kehitettiin yhdessä viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä nuorten kanssa. Kuusi uutta toimintamallia kirjattiin Innokylään: asiakassuunnitelmatyön kolmiportainen malli, Olohuonetoiminnan ja intensiivisen arkivalmennuksen mallit, Kela-yhteistyön malli, Nuorten foorumimalli sekä vanhemmuuden vertaisryhmätoiminnan mallin perusteet. Mallit itsearvioitiin osallisuuden, lupaavan käytännön ja ohjelmateoreettisen viitekehyksen avulla. Lisäksi yhteistyössä Into ry:n ja RiO-hankkeen kanssa Innokylään vietiin työpajatoiminnan ja jälkihuollon yhdyspintatoiminnan malli sekä rikoksilla oireilevien sosiaalityön malli. YEE-hankkeessa laadittiin lastensuojelun jälkihuollon ohje suoraan käyttöön Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
Monialaista yhteistoimintaa vahvistettiin järjestämällä koulutuksia, yhteiskehittämisen foorumeita ja prosesseja, nuorten foorumeita, työpajoja ja Muutosvoimaa koulutuksia, joissa mahdollistettiin vertaisoppimisen ja verkostoitumisen toteutuminen. Sisällöllisesti pureuduttiin mm. dialogiseen työotteeseen, traumatietoiseen työskentelyyn, verkostotyöhön ja asiakassuunnitelmatyöhön sekä opintoja, työelämää, päihteitä, rikollisuutta ja mielenterveyttä koskeviin sisältöihin YEE-hankkeen kehittämispilottien (ks. mallit) lisäksi. Alueellisesti syvennyttiin lisäksi systeemiseen työhön lastensuojelun jälkihuollossa ja järjestettiin nuorten kokemusasiantuntijakoulutus. Ilman huoltajaa tulleiden tuen osalta verkostoiduttiin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yli 4000 ammattilaista osallistui YEE-hankkeen toimintaan, sidosryhmätilaisuuksissa vaikutettiin lisäksi noin 2000 muuhun ammattilaiseen.
Aikuistumisen tuen kehittämistä jatketaan THL:n, Pesäpuu ry:n ja Lastensuojelun keskusliiton luotsaamassa Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa, SOILA-koordinaatiohankkeessa, joka tukee ESR+-kauden Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen (ET 5.1) ohjelmakokonaisuutta (30 Milj. €). Pesäpuu ry:n nuorten osallisuutta edistäviä työmenetelmiä mm. foorumimallia ja arviointikehikkoa hyödynnetään lastensuojelun kehittämisessä myös jatkossa.

Diakonissalaitoksen osatoteutuksessa kehitetty intensiivisen arkivalmennuksen malli lastensuojelun jälkihuoltoon oikeutetuille nuorille jatkuu ja sitä mitataan osana Itlan yhteisövaikuttavuutta. Mallia on levitetty ja joillakin hyvinvointialueilla pohditaan arjen tuen käyttöönottoa oman toimintansa osaksi. Integroivan yhteistoiminnan mallin toteutus jatkuu erityisesti Vantaalla.

Olohuone-toiminta ilman huoltajaa alaikäisenä maahan tulleille jatkuu uusilla rahoituksilla ja se on saanut laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Mallin käynnistämistä mm. Irlannissa valmistellaan. Olohuone sai Diakonissalaitoksen vuosittain yhdelle toiminnalleen jakaman Aurora-palkinnon maaliskuussa 2023 ja kirjattiin ensimmäiseksi hyväksi käytännöksi tuoreille Kotoutuminen.fi sivuille.

SONEt BOTNIAn alueella käynnistettyjä uusia nuorten vertaisryhmätoimintoja ei pääosin ole jatkettu hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen osana perustyötä toiveesta huolimatta. Lastensuojelun jälkihuollon ohje sekä asiakassuunnitelmatyön mallinnus on juurtunut käyttöön ainakin Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen aikana edistettiin jälkihuollon tiimien rakentumista hyvinvointialueille sekä jälkihuollon resurssien vahvistamista. Tässä onnistuttiin palautteiden perusteella hyvin. Valtakunnallisesti YEE:n toimesta tuettiin johdon reflektointia niin, että johdon vertaisoppiminen hyvinvointialueiden välisessä valmistelussa jälkihuollossa onnistui.
YEE:n raportit sekä mallinnukset, kuten Olohuonetoiminnan ja arkivalmennuksen mallit ovat olleet esillä hyvinä käytäntöinä, kun uusi hallitus on valmistellut lakiesityksiä. YEE-hankkeen asiantuntijoilta ja taustaorganisaatioilta on pyydetty taustamateriaalia ja lausuntoja. YEE-hankkeen keskeisenä havaintona oli, että merkittävä joukko jälkihuollon ja kotoutumisen tuen piirissä olevista nuorista ovat takamatkalla ikätovereihin nähden ja nuoret hyötyvät pitkäjänteisestä ja suhdeperustaisesta aikuistumisen tuesta sekä yhteisöllisestä työstä, joka jatkuu nuoren tarpeen mukaan aina 25 ikävuoteen saakka. Kannanotoista huolimatta aikuistumisen tuen kokonaisuudistusta ei ole kirjattu tuoreeseen hallitusohjelmaan vuonna 2023. Sen sijaan hallituksen esitysluonnoksessa kuvattiin joitakin kielteisiä muutoksia, kuten ikärajan alentaminen 25 vuodesta 23 ikävuoteen.

Työtä tulee jatkaa valtakunnallisella (makro), alueellisella (meso) ja yksilötasolla (mikro). Valtakunnallisesti hankkeen toiminta antaa eväitä lastensuojelun kokonaisuudistukseen jälkihuollossa olevien nuorten tuen ja palveluiden sisältöjen kehittämiseksi. Myös kotoutumista edistävän lain mukaisiin tukitoimiin hankkeessa on luotu tietopohjaa ja materiaalia. YEE-hankkeen julkaisuissa on annettu lukuisia valtakunnallisia, alueellisia ja yksilötason ehdotuksia palveluiden yhdenvertaiseksi järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Valtakunnallisella ja alueellisella tasolla hankkeessa kehitettyjä malleja on mahdollista ottaa käyttöön Innokylän kuvausten avulla ja ottamalla yhteyttä tahoihin sekä YEE:n taustaorganisaatioihin, joissa toiminta on jatkunut hankekauden jälkeenkin. Yksilötasolla hanke tuotti tuhansia kohtaamisia, joissa nuoret tulivat kuulluksi, saivat tietoa oikeuksistaan palveluihin ja pääsivät tuen piiriin. Esimerkiksi nuorten esitteet tarjoavat jatkossakin yksilökohtaisesti tietoa nuoren oikeuksista palveluihin. Yksilötyö jatkuu myös YEE-hankkeen jälkeisissä tuen ja palveluiden muodoissa sekä kehittämistyössä.

Hanke toteutettiin yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin Diakonissalaitoksen, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn & Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Pesäpuu ry:n kanssa. Yhteistyötä tehtiin laajasti sidosryhmien kanssa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hanketta osarahoitti Euroopan sosiaalirahasto.

Kaikki kirjalliset tuotokset, raportit, artikkelit ja blogit sekä oppaat ja videot on koottu osoitteeseen www.thl.fi/yee
Mallit löytyvät Innokylästä: https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/yhdessa- aikuisuuteen-elamassa-eteenpain-yee
Raportit on viety myös pysyvästi THL:n Julkariin.
YEE-hankkeen pääraportit ovat:
• Hirschovits-Gerz, Tanja & Heino, Tarja & Laine, Terhi & Weckroth Niina (toim.) (2023) Kohti laadukasta aikuistumisen tukea. Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä eteenpäin -hankkeen loppuraportti. https://www.julkari.fi/handle/10024/146536
• Tanja Hirschovits-Gerz, Niina Weckroth & Tarja Heino (toim.) (2022). Ikkuna aikuistumiseen: Selvitys lastensuojelun jälkihuollon ja ilman huoltajaa maahan alaikäisenä tulleiden nuorten tuesta ja palveluista THL:n raportti 002/2022 (Julkari). https://www.julkari.fi/handle/10024/144027

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat