|
|
|
Hankekoodi: S22376
Hankkeen nimi: Työhyvinvointia saamelaisalueella
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Saamelaisalueen Koulutuskeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244767-4
Jakeluosoite: Menesjärventie 4
Puhelinnumero: 040 723 7309
Postinumero: 99870
Postitoimipaikka: INARI
WWW-osoite: http://www.sogsakk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tytti Valkeapää
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tytti.valkeapaa(at)sogsakk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35840 378 0304
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työhyvinvointia saamelaisalueella –hankkeen (1.3.2021 - 31.3.2023) toteuttavat Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Utsjoen kunta. Euroopan sosiaalirahaston ja toteuttajien lisäksi hanketta rahoittaa Enontekiön kunta. Hankkeen tavoitteena on Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Utsjoen sekä Enontekiön kuntien työntekijöiden työhyvinvoinnin lisääntyminen ja siten organisaatioiden toimintakyvyn parantuminen erityisesti saamenkielisten palveluiden tuottamisessa.
Hankkeessa on neljä toimenpidekokonaisuutta. Ensimmäisenä on saamelaisten kulttuurinmukaisten työhyvinvointipalvelujen kehittäminen, joka aloitetaan hankkeen kohderyhmille kohdennetulla työhyvinvoinnin tavoitteisiin liittyvällä selvityksellä. Sen pohjalta suunnitellaan työhyvinvointipalvelumallia, jota pilotoidaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Toisena on hankkeen kohderyhmän yleisen työhyvinvoinnin edistäminen, jossa tarjotaan koulutusta mm. avoimen keskustelukulttuurin sekä yhteistoiminnallisen työotteen vahvistamiseen. Kolmanneksi lisätään mm. asiantuntijaluennoilla kohderyhmän tietoisuutta saamen kielistä ja kulttuurista sekä saamelaisten oikeuksista alkuperäiskansana. Neljäntenä on henkilöstöjohtamisen ja -työn kehittäminen Utsjoen ja Enontekiön kunnissa toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin näkökulmista. Kokonaisuudessa järjestetään koulutusta mm. henkilöstö- ja työhyvinvointijohtamiseen, vuorovaikutus- ja työyhteisötaitoihin sekä rekrytointiin ja perehdyttämiseen liittyen. Lisäksi kehitetään em. kuntien työhyvinvointia ja tuottavuutta parantavia toimintamalleja ja käytäntöjä.
Hankkeen tuloksena ovat mm. uusi työhyvinvointipalvelumalli, vahvistunut osaaminen monikulttuurisessa työyhteisössä toimimisesta ja työhyvinvoinnista sekä perehdytysmateriaalia (esim. pelillistetty). Hankkeen organisaatioiden toimintakyky ja työntekijöiden työhyvinvointi paranevat. Mahdollisuuksien mukaan työhyvinvointipalvelumallin levitystyötä tehdään eri työyhteisöihin, joissa monikulttuurisuus on keskiössä.
Hankkeessa huomioidaan monikulttuurisuuden tuomien työhyvinvointi- ja tuottavuushaasteiden lisäksi nopeasti muuttuva maailma, jossa työntekijöillä tulisi olla vahvaa resilienssiä eli psykologista joustavuutta. Keväällä 2020 hallituksen asettaman poikkeustilan takia tätä joustavuutta on vaadittu työntekijöiltä entistä enemmän. Etä- ja monimuotoisen työskentelyn roolin kasvu on tarkoittanut myös henkilöstön kokeman työkuormituksen lisääntymistä esimerkiksi siksi, että työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan on käynyt yhä hankalammaksi. Kuormituksen vaikutusten lieventämiseen tarvitaan erilaisia kulttuurilähtöisiä työvälineitä etätyön vaatimuksiin vastaamiseksi.
Hankkeen toimenpiteistä tiedotetaan organisaatioiden omissa kanavissa ja tuloksista tiedotetaan mm. järjestämällä tiedotustilaisuuksia sekä julkaisemalla tuloksia saamenkielisissä julkaisufoorumeissa. Tiedottamisen tarkoituksena on, että tuloksia voidaan hyödyntää suoraan saamelaisten työhyvinvoinnin jatkokehittämisessä.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Saamelaisalueen koulutuskeskuksen sekä Utsjoen ja Enontekiön kunnan henkilöstö.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opiskelijat ja sidosryhmät sekä Utsjoen ja Enontekiön kuntien asukkaat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 337 678
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 329 362
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 422 145
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 411 733
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin
Kunnat: Inari, Enontekiö, Utsjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa mallinnetaan hyviä etätyön käytänteitä, joilla on välitön ja pidemmällä aikavälillä myös välillinen vaikutus ympäristöön, autojen ja julkisen liikenteen päästöjä vähentämällä, kun pitkät työmatkat voidaan jättää väliin tekemällä työ osittain tai kokonaan etänä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 3 |
| Hankkeessa huomioidaan työterveyspalvelujen etäkäyttö, jota jatkossa voitaisiin hyödyntää enemmän. Lisäksi hankkeessa tuotettu materiaali pyritään toteuttamaan mahdollisiman pienin paperitulostuksin. Hankkeessa olevat tahot kierrättävät jätemateriaalin mm. paperin ekologisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Hankkeen toteuttamat koulutukset ja tietoisuuden lisääminen tukevat vahvasti elinkeinorakenteen kehittämistä alueen tarpeista ja kulttuurista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hanke lisää laaja-alaisesti alueen työhyvinvointia, jolla on suoria vaikutuksia alueen tuloksellisuuteen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 0 |
| Asiantutnijoiden, hankkeen osatoteuttajien sekä rahoittajien välisiin tapaamisiin tulee ajoittan mysö fyysisiä tapaamisisa sekä koulutuksiin osallistujien osalta tulee myös osittain kokoontumisisa samaan paikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Tämä on hankkeen päätavoite, että alueellinen hyvinvointi edistyy. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Tasa-arvoa hanke edistää huomioimalla sukupuolet työhyvinvoitipalvelumallien kehittämisessä sekä henkilöstön rekrytoinneissa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Sekä yhteiskunnallinen että kulttuurinen yhdevertaisuus on hankkeen päätavoitteen työhyvinoinnin näkökulmasta hyvin oleellinen edistämisen toimenpide. | ||
| Kulttuuriympäristö | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on lisätä kulttuuriympäristön tietämystä kohderyhmälle sekä huomioida kultuuurilähtöisyys työhyvinvoinnin palveluissa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Ympäristöosaaminen tullaan huomioimaan hankkeessa yhtenä saamelaisen kulttuurin lähtökohtana, kun edistetään työntekijää suojaavia tekijöitä työhyvinvoinnin osalta. | ||
Työhyvinvointia saamelaisalueella –hankkeen (1.3.2021 - 31.10.2023) Toteuttivat Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Utsjoen kunta. Euroopan sosiaalirahaston ja toteuttajien lisäksi hanketta rahoitti Enontekiön kunta. Hankkeen tavoitteena oli Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Utsjoen sekä Enontekiön kuntien työntekijöiden työhyvinvoinnin lisääntyminen ja siten organisaatioiden toimintakyvyn parantuminen erityisesti saamenkielisten palveluiden tuottamisessa.
Hankkeessa oli neljä toimenpidekokonaisuutta. Ensimmäisenä oli saamelaisten kulttuurinmukaisten työhyvinvointipalvelujen kehittäminen, joka aloitettiin hankkeen kohderyhmille kohdennetulla työhyvinvoinnin tavoitteisiin liittyvällä selvityksellä. Sen pohjalta suunniteltiin työhyvinvointimallia, jota pilotoitiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Toisena toimenpiteenä oli hankkeen kohderyhmän yleisen työhyvinvoinnin edistäminen. Työhyvinvointia vahvistettiin yhteisöllisillä työpajoilla mm. Kehittämällä avoimempaa keskustelukulttuuria ja yhteisöllistä sekä vastuullista työotetta.
Kolmantena toimenpiteenä lisättiin kohderyhmän tietoisuutta saamen kielistä ja kulttuurista sekä saamelaisten oikeuksista alkuperäiskansana. Tietoisuuden lisäämiseksi hankkeessa tuotettiin perehdytysmateriaali saamelaiskulttuuriin ja saamen kieliin.
Neljäntenä oli henkilöstöjohtamisen ja -työn kehittäminen Utsjoen ja Enontekiön kunnissa toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin näkökulmista. Kokonaisuudessa järjestettiin koulutusta henkilöstö- ja työhyvinvointijohtamiseen, vuorovaikutus- ja työyhteisötaitoihin sekä rekrytointiin ja perehdyttämiseen liittyen. Lisäksi kehitettiin em. kuntien työhyvinvointia ja tuottavuutta parantavia toimintamalleja ja käytäntöjä.
Hankkeen tuloksena ovat henkilökunnalle tuotettu perehdytysmateriaali saamelaiskulttuuriin ja saamen kieliin, työhyvinvointimalli saamelaisalueella, hyvän työkäyttäytymisen malli, osaamisen vahvistuminen monikulttuurisessa työyhteisössä toimimisesta erityisesti työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Hanke edisti organisaatioiden toimintakykyä ja työntekijöiden työhyvinvointia. Hankkeessa huomioitiin monikulttuurisuuden tuomien työhyvinvointi- ja tuottavuushaasteiden lisäksi nopeasti muuttuva maailma, jossa työntekijöillä tulisi olla vahvaa resilienssiä eli psykologista joustavuutta.