Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22377

Hankkeen nimi: Eteenpäin. Itsenäistymisen tukea digitaalisesti kasvukeskuksiin.

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.5.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Punainen Risti

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0116988-7

Jakeluosoite: Tehtaankatu 1a

Puhelinnumero: 0207012000

Postinumero: 00140

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://punainenristi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsti Viinikka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsti.viinikka(at)redcross.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406601108

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr, 0116480-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa tuetaan valtakunnallisesti itsenäistymiseen tukea tarvitsevia 18-25-vuotiaita nuoria aikuisia ja heidän lähiyhteisöjään digitaalisia menetelmiä ja verkostotyötä hyödyntäen. Hanke toteutetaan seitsemässä kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Jyväskylässä, Rovaniemellä, Seinäjoella, Turussa ja Vantaalla ja tehdään laajan verkoston kanssa yhteistyössä. Hankkeen päätoteuttaja on Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalo ja osatoteuttaja Diakonissalaitoksen Vamos nuorten palvelut.

Hankkeessa kehitetään valtakunnallinen nuorten aikuisten itsenäistymisen joustava tukimalli Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen ja piirien, Diakonissalaitoksen Vamos-toiminnan, viranomaisten ja järjestöjen väliseen digitaaliseen ja kasvokkaiseen auttamistyöhön. Tukimallissa yhdistyy monialainen ammattityö ja vapaaehtoistoiminta, ja sen ytimessä on nuoren sekä hänen lähiyhteisönsä tukeminen ja tätä kautta nuoren oman pystyvyyden kestävä vahvistaminen. Tukimallin kehittäminen tehdään yhteiskehittämisen periaatteella, jossa keskeistä on nuorten itsensä rooli.

Hankkeessa tuetaan erityisesti niitä nuoria aikuisia, joiden tuen tarve on poikkeustilanteen vuoksi kasvanut. Tukimalli vahvistaa sekä yhteistyörakenteiden että nuorten resilienssiä poikkeustilanteissa. Sekä Punaisen Ristin Nuorten turvataloilla että Diakonissalaitoksen Vamos-toiminnalla on kokemus poikkeusaikana tehdyn työn tuloksellisuudesta mm. nuorten digitaalisen tavoittamisen suhteen.

Hankkeen aikana tuetaan yksilöllisesti 300 nuoren aikuisen itsenäistymistä, 400 nuorten aikuisten lähiyhteisön jäsentä ja koulutetaan 200 vapaaehtoista, jotka toimivat nuorten aikuisten tukikummeina. Lisäksi hankkeessa 50 nuorta aikuista vaikuttamistoiminnan kautta edistää omaa yhteiskunnallista osallisuuttaan ja vaikuttaa nuorten aikuisten kysymyksiin laajemmin.

Nuorten aikuisten tuki rakentuu yksilöllisten tarpeiden kautta ja nuoret voivat vaikuttaa kohtaamisissa käytäytettyihin tapoihin. Jokainen nuori aikuinen kohdataan kuitenkin ensisijaisesti digitaalisen ammattityön kautta.

Digitaalisesti tehtävän ammatillisen tuen ja vapaaehtoisvoimin tehtävän paikallisen kasvokkaisen tuen yhdistäminen ja tästä saavutettava valtakunnallinen monitoimijamalli on kestävä tapa toteuttaa laajamittaista auttamistyötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat hankekaupunkien ja seutukuntien 18-25-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on

a. vahva itsenäistymisen tuen tarve (mm. arjen taidot, ihmissuhteet, koulutus ja työelämäintegraatio) ja haasteita itsenäisessä asumisessa

b. akuutti asunnottomuuden uhka

c. Nuoret ja nuorten lähiyhteisöt, joille poikkeusolot ovat aiheuttaneet erityisiä tuen tarpeita

d. Nuoret ja nuorten lähiyhteisöt, joilla riski jäädä palvelujen ulkopuolelle on kasvanut (maahanmuuttajataustaiset nuoret ja yhteisöt, yksinhuoltajaperheiden lapset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt)

e. Jo mukana olevat ja uudet vapaaehtoiset, joita koulutetaan ja tuetaan auttamaan nuoria ja heidän lähiyhteisöjään. Erityispainotus nuorissa aikuisissa, joiden kansalaistaitoja ja auttamisen kykyä vahvistetaan hankkeessa, yhteiskunnallisen osallisuuden tärkeinä ulottuvuuksina.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat muut nuoret aikuiset, itsenäistymisen tukemiseen liittyvien kysymysten kanssa töitä tekevät viranomaiset ja nuorten kanssa työskentelevät kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat.

Välillinen kohderyhmä ovat päättäjät, joiden toimenpiteillä nuorten aikuisten itsenäistymisen kysymyksiin voidaan vaikuttaa. Näitä päättäjiä ovat sekä kunnallisen sektorin luottamushenkilöt samoin kuin valtakunnan tasolla toimivat päätöksentekijät.

Välillisen kohderyhmän muodostaa kansalaisyhteiskunta, jonka ympäristöissä hanke toteutetaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 661 927

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 115 999

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 820 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 115 999

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 900

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa on kiinnitetty huomiota sukupuolten tasa-arvon ja sukupuolen moninaisuuden toteutumisen edellytyksiin. Nuorten turvatalolla ja Vamos-toiminnassa arvioidaan kaikessa toiminnassa sukupuolten tasa-arvon toteutumista nuorten tavoittamisen, auttamisen ja tuloksellisuuden näkökulmista. Päätoteuttaja tavoitti auttamistyössään v. 2019 tyttöjä 61%, poikia 37% ja noin 2% muun sukupuolisia. Poikien / nuorten miesten tavoittamiseen ja tukemiseen kiinnitetään erityistä huomiota toiminnan sisältöjen ja menetelmien kehittämisen ohella hankkeen viestinnässä. Digitaalisten välineiden ja ympäristöjen hyödyntämisen on arvioitu parantavan edellytyksiä tavoittaa poikia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa arvioidaan sukupuolten tasa-arvon toteutumista nuorten tavoittamisen, auttamisen ja tuloksellisuuden näkökulmista. Sukupuolen erilaiset tarkastelutavat otetaan huomioon työntekijöiden ja vapaaehtoisten perehdytyksessä. Asiakastyötä tehdään nuorilähtöisesti ja sukupuolisensitiivisesti ja kohderyhmää tarkastellaan hankkeessa myös monimuotoisuuden näkökulmasta. Hanke pyrkii tavoittamaan kaikkia sukupuolia, mutta nuorten miesten tavoittamiseen ja tukemiseen kiinnitetään erityistä huomiota, koska he ovat tutkimusten valossa muita enemmän riskissä syrjäytyä. Arvioimme, että digitaalisten välineiden ja ympäristöjen hyödyntäminen parantaa edellytyksiä tavoittaa myös poikia. Hankkeessa sukupuolta lähestytään intersektionaalisuuden näkökulmasta. Toisin sanoen sukupuolen ymmärretään risteävän esimerkiksi nuoren koulutusaseman tai etnisen taustan kanssa, minkä vuoksi nuori voi kokea moniperustaista syrjintää. Syrjäytymisriski ei aina paikannu sukupuoleen tai ole sukupuolella selitettävissä, vaan liittyy muihin eroihin kuten nuoren perhe- ja koulutustaustaan. Moniperustainen syrjintä on yksi näkökulma, jonka kautta voidaan tarkastella tasa-arvon toteutumista. Hankkeessa pyritään tavoittamaan esimerkiksi niitä nuoria, jotka puhuvat muuta kuin suomea äidinkielenään ja niitä nuoria, jotka kuuluvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Hankkeessa kiinnitetään huomiota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten aikuisten itsenäistymisen haasteisiin. Nuoret miettivät entistä enemmän omaa sukupuoli-identiteettiään, mitä kuvaa muun sukupuolisten määrän kasvu hankkeen toteuttajien toiminnoissa. Sukupuoli-identiteetti on yksi osa-alue, jota tullaan käsittelemään kohtaamisissa nuorten kanssa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke edistää ihmisten välistä tasa-arvoa, erittelemättä tarkemmin ihmisiä sukupuolten mukaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 8
Punainen Risti on mukana Green Office -ympäristöohjelmassa, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Vuoden 2018 alussa Punaisen Ristin keskustoimisto aloitti Green Office -työn ja sai sertifikaatin käyttöönsä saman vuoden marraskuussa. Työ on jatkunut mm. kiinteistöjen energiatehokkuuden, toimistoilla käytettävien ympäristöystävällisten materiaalien hyödyntämisen, jätteiden lajittelun, kasvisruoan hyödyntämisen, joukkoliikennevälineiden käytön sekä näihin toimenpiteisiin liittyvän viestinnän ja ohjeistusten suhteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 8
Kestävän kehityksen periaatteiden kirjaaminen ja toteutus on erityisen olennaista toimittaessa nuorten kanssa. Suomessa ilmastonmuutoksesta johtuva huoli on kasvanut Nuorisobarometrin mukaan nuorten parissa jyrkästi ja on yleisimpiä turvattomuuden tunnetta aiheuttavia ilmiöitä. Vastuullinen eläminen ja kuluttaminen on yhä useamman nuoren mielestä hyvän arjen olennaisimpia tekijöitä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Punainen Risti on mukana Green Office -ympäristöohjelmassa, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Vuoden 2018 alussa Punaisen Ristin keskustoimisto aloitti Green Office -työn ja sai sertifikaatin käyttöönsä saman vuoden marraskuussa. Työ on jatkunut mm. kiinteistöjen energiatehokkuuden, toimistoilla käytettävien ympäristöystävällisten materiaalien hyödyntämisen, jätteiden lajittelun, kasvisruoan hyödyntämisen, joukkoliikennevälineiden käytön sekä näihin toimenpiteisiin liittyvän viestinnän ja ohjeistusten suhteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Green office -ympäristöohjelman ohella hankkeen digitaalisia tukimalleja soveltamalla löydetään kestäviä ratkaisuja aineettomien palvelujen kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 6 6
Green office -ympäristöohjelman ohella hankkeen digitaalisia tukimalleja soveltamalla löydetään kestäviä ratkaisuja aineettomien palvelujen kehittämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Nuorten ja heidän lähiyhteisöjensä arjen- ja kansalaistaitojen vahvistaminen tuottaa pitkäkestoisia hyvinvointivaikutuksia.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Tuki ja vapaaehtoistoiminta on avointa ja syrjimätöntä kaikille sukupuolille. Pyrimme tunnistamaan sukupuolten erityistarpeita mukaan lukien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Sukupuolten ohella kiinnitämme erityistä huomiota sukupolvien väliseen vastavuoroisuuteen dialogista työotetta hyödyntäen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Punaisen Ristin yhdenvertaisuussuunnitelmaan ja järjestön periaatteisiin nojautuen hankkeen kaikki toiminta pohjautuu syrjimättömyyteen ja erityisiin panostuksiin nuorten aikuisten kokeman moniperustaisen syrjinnän tunnistamiseksi ja vähentämiseksi. Nuorten ohella sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan työntekijöiden ja vapaaehtoisten rekrytoinnissa sekä kaikessa viestinnässä.
Kulttuuriympäristö 7 7
Hanke pyrkii tavoittamaan kumppaniverkoston kautta nuoria erilaisista kulttuuritaustoista ja hyödyntämään ja vahvistamaan heidän osaamistaan.
Ympäristöosaaminen 8 8
Tarjoamme hankkeen nuorille ja heidän lähiyhteisöilleen tukea kestävän arjen toteutumiseksi, niin ekologisesti kuin taloudellisesti, nuoria ja heidän arvojaan kunnioittavalla dialogisella tavalla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-