|
|
|
Hankekoodi: S22378
Hankkeen nimi: Perheystävällinen hybridityön Lappi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 30.6.2023
Toiminnan tila: Toiminnassa
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0292800-5
Jakeluosoite: PL 122
Puhelinnumero: 016341341
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.ulapland.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Koskitalo Inga
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: inga.koskitalo(at)ulapland.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406598049
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija
Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa lappilaisten yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kilpailukykyä ja tuottavuutta. Tavoitteena on vahvistaa Lapin alueella toimivien yritysten ja julkisorganisaatioiden houkuttelevuutta työhyvinvointia ja työssä jaksamista korostavilla työnorganisointimalleilla. Keskeisessä osassa on johtamisosaamisen kehittäminen. Viestintään liittyvien toimenpiteiden tavoitteena on lisätä yritysten ja organisaatioiden vetovoimaa korostamalla luontoon ja joustavan työn tekemisen malleihin liittyviä mahdollisuuksia. Tavoitteena on kehittää organisaatioiden vetovoimaa kehittämällä perheystävällisiä työpaikkoja.
Hankkeen toimenpiteet lähtevät liikkeelle nykytilan kartoituksella ja kehittämistyön tavoitteiden tarkentamisella. Tässä yhteydessä kartoitetaan hankkeessa mukana olevien kuntien ja yritysten etätyökäytänteet ja nykytila. Kartoituksen yhteydessä selvitetään mitkä tekijät edistävät työntekijöiden näkökulmasta hybridityön tekemistä ja työhyvinvointia (esim. tilat, laitteet, yhteydet, johtaminen). Nykytilan tarkentamisen yhteydessä suoritetaan työhyvinvoinnin tasoa kuvaava kysely. Hankkeen loppuvaiheessa toteutetaan vastaava kysely, jonka myötä on mahdollista seurata hankkeen aikana tapahtuvia muutoksia kohderyhmän työhyvinvoinnissa.
Keskeisessä osassa toimenpiteitä on työpajatyöskentelyyn pohjautuvat kehittämistoimenpiteet. Kehittämistyön yhteydessä käydään läpi seuraavat vaiheet:
1) kehittämistyön tavoitteiden kirkastaminen ja tarkentaminen hybridityön ja työhyvinvoinnin näkökulmasta – hybridityön tavoitetila
2) hybridityön esteet ja niihin liittyvät ratkaisut – tarvittavat muutokset ja niiden edellyttämät toimenpiteet (ml. tarvittavat resurssit, aikataulut, vastuutahot)
3) kehittämistoimenpiteiden toteutus
4) Tulosten juurruttamisen ja jatkuvuuden edellyttämät toimenpiteet
Hankkeessa laaditaan hybridi- ja etätyön käsikirja, jota voidaan hyödyntää laajemmin hybridityötä tekevissä organisaatioissa.
Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan yrityksille suunnattu Hybridityö – joustotyötä ja työhyvinvointia -koulutuskokonaisuus.
Hankkeen aikana laaditaan kuntakohtainen viestisuunnitelma, jonka tavoitteena on viestiä hybridi- ja etätyön mahdollisuuksista sekä perheystävällisistä työpaikoista.
Viestinnän tavoitteena on osaltaan lisätä yritysten ja kuntien vetovoimaa.
Projektin arvioinnissa käytettävää palautetta ja tietoa kootaan hankkeen eri vaiheissa ja saaduista arvioinnin tuloksista raportoidaan ohjausryhmän kokouksien yhteydessä. Saatua palautetta hyödynnetään projektin aikana.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat kunnat ja alueen yritykset. Kunnissa ja yrityksissä kohderyhmänä ovat työntekijät.
Kuntien kiinnostusta on kartoitettu Lapin liiton kuntakierroksen yhteydessä. Kunnat ovat osoittaneet kiinnostusta lähteä mukaan ja arvioitu on, että vähintään kuusi kuntaa on lähdössä hankkeeseen mukaan omarahoitusosuudella (2000 €). Aiesopimuksia ei ole vielä tehty, mutta tavoitteena on laatia aiesopimukset marraskuun aikana.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat kuntalaiset, joihin vaikutukset ulottuvat uudenlaisina palvelujen tuottamisen tapoina (etätyön myötä mahdollisesti syntyvät uudet palvelumuodot). Lisäksi välillisinä kohderyhminä ovat Lapin alue- ja elinkeinokehittäjäorganisaatiot, jotka osaltaan ovat kehittämässä Lapin kilpailukykyä ja näkyvyyttä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 205 872
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 27 978
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 318 170
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 34 972
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Itä-Lapin, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Rovaniemen
Kunnat: Keminmaa, Ranua, Tornio, Salla, Simo, Pello, Savukoski, Posio, Ylitornio, Inari, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Muonio, Enontekiö, Kolari, Sodankylä, Kittilä, Tervola, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 14
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Hankkeessa tapahtuva kehittäminen vaikuttaa pitkällä tähtäimellä myös luonnonvarojen kestävään käyttöön, koska työssä hyödynnetään enemmän esimerkiksi digitalisaation mahdollisuuksia ja ajasta ja paikasta riippumattomia työkäytänteitä ja palveluja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Hanke vaikuttaa pitkällä tähtäimellä myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen, kun työssä hyödynnetään etätyöteknologiaa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutuksia kyseiseen vaikutuksen kohteeseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutuksia kyseiseen vaikutuksen kohteeseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutuksia kyseiseen vaikutuksen kohteeseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Etä- ja hybridityöllä voidaan katsoa olevan vaikutusta matkustuksusta syntyvien päästöjen ja jätteiden määrään. Vaikutusta on myös toimistomateriaalien kulutukseen ja niistä syntyvien jätteiden määrään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutusta kyseiseen vaikutuksen kohteeseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 2 |
| Työnorganisoitumisen toimintatapoja kehittämällä voidaan edistetään myös elinkeinojen ja yritysten kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 2 |
| Hankkeessa kehitetään palveluprosesseja ja niiden toimivuutta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Hankkeella on vaikuttavuutta liikkumiseen ja logistiikkaan, koska etä- ja hybridityö mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työn laajemman hyödyntämisen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 0 |
| Osallistavilla menetelmillä toteutettavissa työpajoissa kehitetään etenkin henkilöstön hyvinvointia. Vaikutukset näkyvät nopeasti. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia tasa-arvoon. Kohderyhmän painottuessa naisiin hankkeella on välillisiä vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 1 |
| Palveluja kehitetään asiakasnäkökulmsta ja etätyön mahdollisuudet huomioiden. Osaavan ja hyvinvoivan kunnan henkilöstön voidaan katsoa parempin myös kuntalaisia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutusta kyseiseen vaikutuksen kohteeseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei ole vaikutusta kyseiseen vaikutuksen kohteeseen. | ||
-