Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22379

Hankkeen nimi: JOKSA - Jatkuvan oppimisen kehittäminen sosiaalialalla 

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.5.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52 (Ketunpolku 1)

Puhelinnumero: 08 618991

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447101008

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan toimijoiden osaamista ja yhteiskehittämistä sekä verkostoitumista Kainuussa, Kuusamossa ja Raahen seudulla. Hankkeella varmistetaan osaamis- ja innovaatiokehittäminen seudun yksityisten, kolmannen ja julkisen sektorin sosiaalialan toimijoiden joukossa.

Hankkeen toimenpiteet jakautuva kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa tehdään selvitys sosiaalialan toimijoiden osaamis- ja kehittämistarpeista kohdealueella. Tällä työpaketilla varmistetaan se, että tehdyt toimenpiteet kohdentuvat todellisiin osaamistarpeisiin ja kehittämiskohteisiin. Toisessa työpaketissa tehdään jatkuvan op-pimisen koulutuskokonaisuuksia ja pilotoidaan ne. Toimilla vastataan sosiaalialan henkilöiden osaamistarpeisiin. Kolmannessa työpaketissa työstetään kehittämis- ja innovaatioideoita toimijoiden kanssa työpajoissa. Tällä varmis-tetaan pidemmän tähtäimen kehittämistoiminta sosiaalialan toimijoiden joukossa.

Hankkeen konkreettisina tuloksina ovat: selvitys sosiaalialan osaamis- ja kehittämistarpeista kohdealueella, jatku-van oppimisen koulutukset 8 kpl ja viiden työpajan tuotoksina raportoidut kehittämisehdotukset sosiaalialan toimijoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat sosiaalialan organisaatiot työntekijöineen niin yksityisellä, julkisella ja kolmannella sektorilla Kainuussa, Kuusamossa ja Raahen seudulla.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa on käyty keskusteluja hankkeen tarpeesta ja tavoitteesta alueen eri toimijoiden kanssa. Keskusteluissa on ollut mukana alueen työelämätoimijoista koottu asiantuntijaryhmä, jossa edustajina ovat mm. kuntien (Kajaani, Raahe, Kuusamo) varhaiskasvatuksen ja nuorisopalvelujen edustus, kuntayhtymien (Kainuun sote, RAS, Kuusamon sosiaalipalvelut) edustus, Kainuun ammattiopiston edustus, Kelan sekä alueen suurimpien järjestöjen edustajat (Kainuun Nuotta, MLL, Kulttuuripaja Marilyn). Näiden sosiaalialan asiantuntijoiden kanssa on keskusteltu JOKSA-hankkeen tarpeesta, sisällöstä sekä tavoitteesta.

Asiantuntijat jäsenet toimivat yhteystahona edustamiensa palvelualojen ja organisaatioiden suuntaan (julkiset palveluyksiköt, yritystoimijat ja yhdistykset). Hankkeen valmistelussa on koottu asiantuntijoiden avustamana laaja tieto alueiden palveluja tuottavista sosiaalialan toimijoista. Nämä asiantuntijat tulevat olemaan myös tärkeä linkki edustamiensa palvelualueiden toimijoiden suuntaan hankkeen eri vaiheiden toteutuksessa (koulutustarpeen kartoitus; tutkimus- kehitys- ja innovaatiosisältöjen työstäminen; muodostettujen jatkuvan oppimisen opintopakettien markkinointi alueen toimijoille). Näin pystytään varmistamaan, että hankkeen lopputulos, sosiaalialan jatkuvaa oppimista edistävät koulutuskokonaisuudet sekä tki-sisällöt palvelevat kattavasti kohderyhmän osaamisen kasvua hankkeen kohdealueella. Lisäksi toimijoiden sitouttamista edistetään SOCOBA-hankkeen ja SOSRAKE-hankkeen kanssa tehtävällä yhteistyöllä alueen sosiaalialan toimijoiden osaamisen edistämiseksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke vahvistaa sosiaalialan asiantuntijoiden osaamista, joka vaikuttaa välisellisesti sosiaalipalvelujen asiakkaiden saamiin palveluihin ja parantaa näin heidän hyvinvointiaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 162 272

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 147 448

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 216 364

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 196 598

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Raahen, Kajaanin, Kehys-Kainuun, Koillismaan

Kunnat: Siikajoki, Ristijärvi, Raahe, Paltamo, Taivalkoski, Suomussalmi, Puolanka, Kajaani, Kuusamo, Sotkamo, Pyhäjoki, Hyrynsalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 57

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Terveys- ja sosiaalipalvelut -toimialan sukupuolijakauma osoittaa, että alalla työskentelee miehiä (61 000) 14,5% ja naisia (361 000) 85,5% alan työllisistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimenpiteet painottuvat naisiin, koska kohderyhmä on mitä todennäköisimmin lähinnä naisista koostuvaa. Uudenlaisten oppimismenetelmien avulla voidaan saavuttaa asiakasryhmiä, joita nykyisen kaltaiset menetelmät eivät saavuta, tai eivät motivoi kehittämään osaamistaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan toimijoiden osaamista ja yhteiskehittämistä sekä verkostoitumista Kainuussa, Kuusamossa ja Raahen seudulla. Hankkeella varmistetaan osaamis- ja innovaatiokehittäminen seudunyksityisten, kolmannen ja julkisen sektorin sosiaalialan toimijoiden joukossa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 5
Hankkeella vahvistetaan sosiaalialan toimijoiden osaamista ja kehittämiskykyä, joka takaa tasapainoisen aluekehityksen jatkossa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 3
Kehitetyt ratkaisut ovat kaikki aineettomia tuotteita ja palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 5 7
Etäopetuksen lisääminen vähentää liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Sosiaalialan keskeinen tavoite on ihmisten hyvinoinnin edistäminen, edistetään mm. asiakaslähtöisen palvelujen kehittämisen osaamista, mikä on tulevaisuudessa toimivien sote-palvelujen yksi keskeinen edellytys.
Tasa-arvon edistäminen 4 9
Koulutus kohdentuu pääasiassa naisiin, jolloin heidän asemansa työmarkkinoilla paranee.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Uudenlaisten oppimismenetelmien avulla voidaan saavuttaa asiakasryhmiä, joita nykyisen kaltaiset menetelmät eivät saavuta, tai eivät motivoi kehittämään osaamistaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Jatkuvan oppimisen kehittäminen sosiaalialalla (JOKSA) hankkeen (S22379) tavoitteena oli vahvistaa sosiaalialan toimijoiden osaamista ja yhteiskehittämistä sekä verkostoitumista Kainuussa, Kuusamossa ja Raahen seudulla. Hankkeella osaltaan varmistettiin osaamis- ja innovaatiokehittäminen seudun yksityisten, kolmannen ja julkisen sektorin sosiaalialan toimijoiden joukossa.

Hankkeen toimenpiteet jakautuivat kolmeen toiseensa liittyvään kokonaisuuteen (työpaketit). Hankkeen alkuvaiheessa keväällä 2021 tehtiin selvitys sosiaalialan toimijoiden osaamis- ja kehittämistarpeista kohdealueella. Tällä varmistettiin, että tehdyt toimenpiteet kohdentuvat todellisiin osaamistarpeisiin ja kehittämiskohteisiin. Tämän jälkeen kehitettiin jatkuvan oppimisen koulutuskokonaisuuksia syksystä 2021 ja kevääseen 2023. Koulutuskokonaisuuksilla vastataan sosiaalialan henkilöiden osaamistarpeisiin. Hankkeessa työstettiin kehittämis- ja innovaatioideoita eri toimijoiden kanssa työpajoissa vuonna 2022 keväällä ja syksyllä. Tällä varmistettiin pitkän aikavälin kehittämistoimintaa sosiaalialan toimijoiden joukossa.

Hanke toteutui osittain ajankohtana, jolloin Suomessa oli käynnissä kansainvälinen koronaepidemia (COVID-19). Hankkeen toteutusajankohta vaikutti monin tavoin hankkeen toteutukseen. Hankkeen välittöminä tuloksina voidaan pitää selvitystä (Saari ym. 2022). Lisäksi jatkuvan oppimisen koulutuskokonaisuuksina valmistui kahdeksan (8) erilaista opintojaksoa. Välittömänä tuloksena toteutui myös hankkeen työpajat, joissa laadittiin erillisiä kehittämissuosituksia ja kehittämisehdotuksia työpajoihin osallistuneille.

Hankkeen laajana yhteiskunnallisena kehitystavoitteena oli vahvistaa sosiaalialan toimijoiden osaamista, yhteiskehittämistä ja verkostoitumista hankkeen toiminta-alueella (Kainuu, Kuusamo, Raahe). Hankkeen vaikutukset kohdistuivat pääosin sosiaalialalla työskentelevien osaamisen kehittämiseen (mm. selvitys, koulutussisällöt ja työpajat). Koska osallistujamäärä jäi hankkeen toteutusaikana maltilliseksi, laajemmat vaikutukset tulevat näkyviin vasta viiveellä. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä oli sosiaalipalveluiden ja varhaiskasvatuksen asiakkaat ja heidän käyttämänsä palvelut. Hankkeella oli myös myönteisiä vaikutuksia hankkeen toteuttajaorganisaatioihin Kajaanin ammattikorkeakouluun (KAMK) ja Kainuun ammattiopistoon (KAO). Hankkeen toimenpiteet lisäsivät hanketoteuttajien hankeosaamista ja digipedagogiikan osaamista.

Hankkeessa valmistuneet opetusmateriaalit ja opintojaksot ovat hyödynnettävissä hankkeen päättymisen jälkeen. Opintojaksot ovat saatavilla avoimen ammattikorkeakoulun opintoina kaikille aiheesta kiinnostuneille. Hankkeen julkaisut (selvitys ja muut julkaisut) tukevat hankkeessa opittujen asioiden hyödyntämistä jälkikäteen. Myös hankkeessa laadittuja yksittäisiä materiaaleja on hyödynnetty esimerkiksi uusien kehittämishankkeiden ideoinnissa ja suunnittelussa. Hankkeessa kehiteltyjen opetusmateriaaleja on hyödynnetty myös alueellisessa kehittämistyössä.