Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22380

Hankkeen nimi: Ytty nostetta nuorille

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.3.2021 ja päättyy 15.3.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kainuun Opisto Oy

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 0188756-3

Jakeluosoite: Tahvintie 4

Puhelinnumero: 0447727028

Postinumero: 88380

Postitoimipaikka: Mieslahti

WWW-osoite: http://www.kainuunopisto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Helena Ahonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja, rehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: helena.ahonen(at)kainuunopisto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447727028

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Spartak Kajaani ry, 1886736-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ytty nostetta nuorille -hankkeella kootaan yhteen Kajaanin Spartakin ja Kainuun Opiston kokemus, työmuodot ja osaaminen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien kainuulaisten nuorten ja nuorten aikuisten kohtaamiseen ja tukemiseen. Hanke palvelee viranomaisten, oppilaitosten ja kolmannen sektorin tarpeita.

Hankkeen tavoitteena on luoda ohjauksen toimintamalli sekä oppimateriaaleja, jonka avulla nuorten taidot ja valmiudet siirtyä jatko-opintoihin tai työelämään lisääntyisivät ja vahvistuisivat. Painopiste on tavoitteellisen tulevaisuudensuunnittelun tukemisessa. Vaikka hanke palvelee kaikkia kohderyhmään kuuluvia nuoria, kiinnitetään hankkeen aikana erityistä huomiota jo syrjäytyneiden tilanteen parantamiseksi.

Hankkeessa kehitetään 0-tasolta alkavat palvelut niille, jotka ovat jääneet palveluiden ulkopuolelle ja tuetaan heitä rinnalla kulkien yhteiskunnan palveluiden pariin. Erityinen huomio kiinnitetään heikosti palveluihin kiinnittyvien ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden nuorten ja aikuisten tunnistamiseen. Esimerkiksi rikos- tai päihdetausta tai heikko suomen kielen ja suomalaisen yhteiskunnan palveluiden tuntemus voivat aiheuttaa sen, ettei nuori tai aikuinen osaa hakeutua hänelle kuuluvien tukipalveluiden pariin.

Kehitettävässä toimintamallissa ohjataan nuorta asettamaan tavoitteita sekä arvioimaan niiden toteutumista, tunnistamaan vahvuuksiaan ja löytämään ratkaisuja erilaisiin elämän haasteisiin. Hankkeen aikana pyritään tavoittamaan eri nivelvaiheissa olevia nuoria, jotka tarvitsevat ohjausta päästäkseen seuraavaan vaiheeseen joko koulutus- tai työelämäpolulla. Hankkeen aikana tullaan Kainuun alueella poluttamaan 100 nuorta ja parantamaan heidän sosiaalisia taitojaan, opinnollisia valmiuksiaan, sekä elämänhallinta- ja työelämätaitojaan.

Tavoitteena on myös kehittää ja tiivistää paikallisten toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta asiakkaan polku olisi mahdollisimman sujuva ja rajat eri toimijoiden välillä olisivat asiakkaalle helpompia ylittää. Tavoitteena on, että asiakas on toiminnan keskiössä ja organisaatiot tukevat asiakkaan tavoitteita toimillaan.

Hankkeen aikana myös jatkokehitetään RAIPE-hankkeen aikana luotua pilvipalvelua, joka tukee erityisesti maahanmuuttajien työllistymistä työelämäjaksojen, työharjoittelujen, kesätöiden ja työkokeilujen kautta. Internetissä toimiva palvelu otetaan osaksi ohjauksen toimintamallia ja laajennetaan sen toimintaa myös kantaväestön suuntaan.

Valtion talouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle. Ytty- hanke tuottaa yhteiskunnalle huomattavia säästöjä jo ensimmäisen yhteiskuntaan kiinnittyvän nuoren kohdalla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret (15-29 v), joilla on erityistarpeita ja erityisiä haasteita osallistua omatoimisesti yhteiskunnan palvelujen ja toimintojen pariin, sekä haasteita opinto- tai työelämäsiirtymissä puutteellisten työelämä/opiskelutaitojen tai -valmiuksien kanssa. Tämän takia viranomaisilla voi olla vaikeaa tavoittaa heitä.

Vaikeasti tavoitettavien nuorten taustalla voi olla päihteidenkäyttö, rikostausta, mielenterveysongelma, muu syrjäytyminen, heikosti onnistunut kotoutuminen sekä kuuluminen yhteiskunnasta eristäytyneeseen perheeseen.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä voidaankin sanoa olevan kaikkein haastavimmassa asemassa olevat ja/tai työttömät nuoret.

Hankkeen toinen kohderyhmä on toimijaverkosto, jonka kautta asiakkaat ohjautuvat hankkeen valmennuksiin ja ohjaukseen koko Kainuun alueelta: mm. Etsivältä nuorisotyöltä, TE-toimistoista, työllistymistä edistävältä monialaiselta yhteispalvelulta (TYP), kymppiluokalta, ammattiopinnoista ja muista oppilaitoksista, työllisyyspalveluista, Muilta viranomaisilta, vankilasta, sote-palveluista, järjestöistä ja seurakunnista.

Kolmantena Kohderyhmänä hankkeella ovat työnantajat, joille järjestetään hankkeen aikana työpaikkaohjaajakoulutusta ja/tai valmennusta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat nuorten perheet, läheiset ja toiset nuoret. Huonosti voiva nuori sairastuttaa helposti koko lähiympäristön.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 344 377

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 178 207

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 453 735

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 193 792

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Paltamo, Ristijärvi, Puolanka, Kajaani, Sotkamo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kainuun Opistolla on valmisteltu tasaarvosuunnitelmaa, jota hanke tulee noudattamaan toiminnassaan. Lisäksi Kainuun alueen nuorien työttömien tilastoista on analysoitu sukupuolen vaikutusta nuorten tilanteeseen. Miehiä on enemmän työttöminä Kainuussa kuin naisia ja miehet ovat osallistuneet vähemmän työllistymistä edistäviin palveluihin, eli aktivointiaste on huonompi kuin naisten.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen aikana huomioidaan sukupuolten tasa-arvo osana toimintatapojen kehittämistä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tukevat nuoria heidän sukupuolestaan riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 6
Pyrimme käyttämään hiilineutraaleja materiaaleja ja välttämään materiaalien turhaa kulutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 6
Hanketyössä käytetään etäyhteyksiä erityisesti viranomaisten välisissä kontakteissa mahdollisuuksien mukaan. Matkustettaessa käytetään ensisijaisesti julkisia kulkuneuvoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 5
Hankkeessa suositaan sähköisiä materiaaleja, sekä tiedottamisessa että nuorten asiakkaiden tarvitsemissa tukimateriaaleissa. Myös muissa tilanteissa sähköistä materiaalia suositaan mahdollisuuksien mukaan ja vältetään turhaa paperitulostusta. Perinnekeskus Anttilan toimintakuntoon saattaminen edistää materiaalien kierrätystä ja jatkaa arvokiinteistön perinteikästä toimintaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Kainuun Opisto Oy huomioi mm energiasopimuksissaan uusiutuvien luonnonvarojen käytön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 4
Lisääntyvä motivaatio kohderyhmässä yrittäjyyteen, työllisyyteen ja kouluttautumiseen. Alueen toimijoiden välisen yhteistyömallin kehittäminen ja myös hankkeen jälkeen toimintaan jättäminen. Työvoima lisääntyy Kainuussa. Kohderyhmälle tarjottavissa tarjoiluissa suositaan paikallisia tuotteita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 4
Oppimateriaalien, digitaalisten oppimisympäristöjen, virtuaalisten luokkahuoneiden ja RAIPE-hankkeessa aloitetun pilvipalvelun kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 5 6
Käytämme mahdollisuuksien mukaan sähköisiä yhteyksiä ja pyrimme välttämään turhaa matkustamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Nuorten tukeminen oman elämän hallinnassa, sekä poluttaminen opiskelun ja työuran edistämiseksi. Hanke kasvattaa kohderyhmän yhteiskunnallista osallisuutta ja antaa valmiuksia parempaan arkeen, elämänhallintaan ja työelämään.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Sukupuolten, etnisen taustan ja muiden mahdollisten seikkojen tasa-arvon edistäminen hankkeen toteutuksessa. Irrottautuminen jaosta miesten ja naisten töihin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 8
Sukupuolten ja etnisen tasa-arvon toteutuminen tukitoimissa.
Kulttuuriympäristö 8 8
Suomalaisen ja kainuulaisen kulttuurin arvostaminen ja vaaliminen kuuluu Kainuun Opiston sivistystehtävään, jota tuodaan esille kaikessa toiminnassa.
Ympäristöosaaminen 6 7
Kestävän kehityksen ja resurssitietoisuuden lisääminen kuuluu Kainuun Opiston sivistystehtävään, jota tuodaan esille kaikissa koulutusmuodoissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-