|
|
|
Hankekoodi: S22380
Hankkeen nimi: Ytty nostetta nuorille
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.3.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kainuun Opisto Oy
Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos
Y-tunnus: 0188756-3
Jakeluosoite: Tahvintie 4
Puhelinnumero: 0447727028
Postinumero: 88380
Postitoimipaikka: Mieslahti
WWW-osoite: http://www.kainuunopisto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Helena Ahonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja, rehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: helena.ahonen(at)kainuunopisto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447727028
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ytty nostetta nuorille -hankkeella kootaan yhteen Kajaanin Spartakin ja Kainuun Opiston kokemus, työmuodot ja osaaminen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien kainuulaisten nuorten ja nuorten aikuisten kohtaamiseen ja tukemiseen. Hanke palvelee viranomaisten, oppilaitosten ja kolmannen sektorin tarpeita.
Hankkeen tavoitteena on luoda ohjauksen toimintamalli sekä oppimateriaaleja, jonka avulla nuorten taidot ja valmiudet siirtyä jatko-opintoihin tai työelämään lisääntyisivät ja vahvistuisivat. Painopiste on tavoitteellisen tulevaisuudensuunnittelun tukemisessa. Vaikka hanke palvelee kaikkia kohderyhmään kuuluvia nuoria, kiinnitetään hankkeen aikana erityistä huomiota jo syrjäytyneiden tilanteen parantamiseksi.
Hankkeessa kehitetään 0-tasolta alkavat palvelut niille, jotka ovat jääneet palveluiden ulkopuolelle ja tuetaan heitä rinnalla kulkien yhteiskunnan palveluiden pariin. Erityinen huomio kiinnitetään heikosti palveluihin kiinnittyvien ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden nuorten ja aikuisten tunnistamiseen. Esimerkiksi rikos- tai päihdetausta tai heikko suomen kielen ja suomalaisen yhteiskunnan palveluiden tuntemus voivat aiheuttaa sen, ettei nuori tai aikuinen osaa hakeutua hänelle kuuluvien tukipalveluiden pariin.
Kehitettävässä toimintamallissa ohjataan nuorta asettamaan tavoitteita sekä arvioimaan niiden toteutumista, tunnistamaan vahvuuksiaan ja löytämään ratkaisuja erilaisiin elämän haasteisiin. Hankkeen aikana pyritään tavoittamaan eri nivelvaiheissa olevia nuoria, jotka tarvitsevat ohjausta päästäkseen seuraavaan vaiheeseen joko koulutus- tai työelämäpolulla. Hankkeen aikana tullaan Kainuun alueella poluttamaan 100 nuorta ja parantamaan heidän sosiaalisia taitojaan, opinnollisia valmiuksiaan, sekä elämänhallinta- ja työelämätaitojaan.
Tavoitteena on myös kehittää ja tiivistää paikallisten toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta asiakkaan polku olisi mahdollisimman sujuva ja rajat eri toimijoiden välillä olisivat asiakkaalle helpompia ylittää. Tavoitteena on, että asiakas on toiminnan keskiössä ja organisaatiot tukevat asiakkaan tavoitteita toimillaan.
Hankkeen aikana myös jatkokehitetään RAIPE-hankkeen aikana luotua pilvipalvelua, joka tukee erityisesti maahanmuuttajien työllistymistä työelämäjaksojen, työharjoittelujen, kesätöiden ja työkokeilujen kautta. Internetissä toimiva palvelu otetaan osaksi ohjauksen toimintamallia ja laajennetaan sen toimintaa myös kantaväestön suuntaan.
Valtion talouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle. Ytty- hanke tuottaa yhteiskunnalle huomattavia säästöjä jo ensimmäisen yhteiskuntaan kiinnittyvän nuoren kohdalla.
Ensisijaisena kohderyhmänä ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret (15-29 v), joilla on erityistarpeita ja erityisiä haasteita osallistua omatoimisesti yhteiskunnan palvelujen ja toimintojen pariin, sekä haasteita opinto- tai työelämäsiirtymissä puutteellisten työelämä/opiskelutaitojen tai -valmiuksien kanssa. Tämän takia viranomaisilla voi olla vaikeaa tavoittaa heitä.
Vaikeasti tavoitettavien nuorten taustalla voi olla päihteidenkäyttö, rikostausta, mielenterveysongelma, muu syrjäytyminen, heikosti onnistunut kotoutuminen sekä kuuluminen yhteiskunnasta eristäytyneeseen perheeseen.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä voidaankin sanoa olevan kaikkein haastavimmassa asemassa olevat ja/tai työttömät nuoret.
Hankkeen toinen kohderyhmä on toimijaverkosto, jonka kautta asiakkaat ohjautuvat hankkeen valmennuksiin ja ohjaukseen koko Kainuun alueelta: mm. Etsivältä nuorisotyöltä, TE-toimistoista, työllistymistä edistävältä monialaiselta yhteispalvelulta (TYP), kymppiluokalta, ammattiopinnoista ja muista oppilaitoksista, työllisyyspalveluista, Muilta viranomaisilta, vankilasta, sote-palveluista, järjestöistä ja seurakunnista.
Kolmantena Kohderyhmänä hankkeella ovat työnantajat, joille järjestetään hankkeen aikana työpaikkaohjaajakoulutusta ja/tai valmennusta.
Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat nuorten perheet, läheiset ja toiset nuoret. Huonosti voiva nuori sairastuttaa helposti koko lähiympäristön.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 470 778
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 460 977
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 510 534
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 500 378
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun
Kunnat: Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Kajaani, Puolanka, Hyrynsalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 24
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 6 |
| Pyrimme käyttämään hiilineutraaleja materiaaleja ja välttämään materiaalien turhaa kulutusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 6 |
| Hanketyössä käytetään etäyhteyksiä erityisesti viranomaisten välisissä kontakteissa mahdollisuuksien mukaan. Matkustettaessa käytetään ensisijaisesti julkisia kulkuneuvoja. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| ei vaikutuksia | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| ei vaikutuksia | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 5 |
| Hankkeessa suositaan sähköisiä materiaaleja, sekä tiedottamisessa että nuorten asiakkaiden tarvitsemissa tukimateriaaleissa. Myös muissa tilanteissa sähköistä materiaalia suositaan mahdollisuuksien mukaan ja vältetään turhaa paperitulostusta. Perinnekeskus Anttilan toimintakuntoon saattaminen edistää materiaalien kierrätystä ja jatkaa arvokiinteistön perinteikästä toimintaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Kainuun Opisto Oy huomioi mm energiasopimuksissaan uusiutuvien luonnonvarojen käytön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 4 |
| Lisääntyvä motivaatio kohderyhmässä yrittäjyyteen, työllisyyteen ja kouluttautumiseen. Alueen toimijoiden välisen yhteistyömallin kehittäminen ja myös hankkeen jälkeen toimintaan jättäminen. Työvoima lisääntyy Kainuussa. Kohderyhmälle tarjottavissa tarjoiluissa suositaan paikallisia tuotteita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 4 |
| Oppimateriaalien, digitaalisten oppimisympäristöjen, virtuaalisten luokkahuoneiden ja RAIPE-hankkeessa aloitetun pilvipalvelun kehittäminen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 6 |
| Käytämme mahdollisuuksien mukaan sähköisiä yhteyksiä ja pyrimme välttämään turhaa matkustamista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Nuorten tukeminen oman elämän hallinnassa, sekä poluttaminen opiskelun ja työuran edistämiseksi. Hanke kasvattaa kohderyhmän yhteiskunnallista osallisuutta ja antaa valmiuksia parempaan arkeen, elämänhallintaan ja työelämään. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Sukupuolten, etnisen taustan ja muiden mahdollisten seikkojen tasa-arvon edistäminen hankkeen toteutuksessa. Irrottautuminen jaosta miesten ja naisten töihin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 8 |
| Sukupuolten ja etnisen tasa-arvon toteutuminen tukitoimissa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Suomalaisen ja kainuulaisen kulttuurin arvostaminen ja vaaliminen kuuluu Kainuun Opiston sivistystehtävään, jota tuodaan esille kaikessa toiminnassa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 7 |
| Kestävän kehityksen ja resurssitietoisuuden lisääminen kuuluu Kainuun Opiston sivistystehtävään, jota tuodaan esille kaikissa koulutusmuodoissa. | ||
Hankkeen tavoitteena oli luoda ohjauksen toimintamalli, jonka avulla nuorten taidot ja valmiudet siirtyä jatko-opintoihin tai työelämään lisääntyisivät ja vahvistuisivat. Painopiste tavoitteellisen tulevaisuudensuunnittelun tukemisessa. Erityinen huomio kiinnitettiin heikosti palveluihin kiinnittyvien ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden nuorten ja aikuisten tunnistamiseen. Esimerkiksi rikos- tai päihdetausta tai heikko suomen kielen ja suomalaisen yhteiskunnan palveluiden tuntemus voivat aiheuttaa sen, ettei nuori tai aikuinen osaa hakeutua hänelle kuuluvien tukipalveluiden pariin.
Toimintamallissa ohjatiin nuorta asettamaan tavoitteita sekä arvioimaan niiden toteutumista, tunnistamaan vahvuuksiaan ja löytämään ratkaisuja erilaisiin elämän haasteisiin.
Pyrkimyksenä oli tavoittaa vähintään 100 kainuulaista eri nivelvaiheissa olevaa nuorta, jotka tarvitsivat ohjausta päästäkseen seuraavaan vaiheeseen joko koulutus- tai työelämäpolulla. Hanke tavoitti 117 nuorta.
Hanke tavoitti kohderyhmän asiakkaita todellisuudessa paljon enemmän kuin aloituslomakkeita on täytetty, koska läheisiä, kaikkia luennoille osallistuneita ja kaikkia toiminnassa mukana käyneitä nuoria ei ole kirjattu hankkeen asiakkaaksi. Syynä oli nuoren toive olla allekirjoittamatta mitään lomakkeita. Olemme kirjanneet hankkeen asiakkaiksi vain ne, joiden kanssa on konkreettisesti tehty töitä.
Meihin oli yhteydessä monen perheen läheinen tai viranomainen, joka oli huolissaan nuoren huumeiden käytöstä tai nuorella oli toistuvia rikoksia ja näihin nuoriin rakensimme luotettavan ja turvallisen asiakkuussuhteen.
Hankkeessa annoimme myös läheisille vertaistuen lisäksi myös ajankohtaista tietoa hankkeen palveluista tai ohjasimme heitä tarvittaessa muiden palvelujen piiriin.
Keskeisimpinä toimenpiteinä ovat olleet asiakas- ja palveluohjaus sekä rinnalla kulkeminen. Palveluohjauksessa keskeisiä sisältöjä ovat olleet erityisesti arkielämän tukemiseen liittyvät sisällöt, kuten opastus muutto-, vuokra-, opiskelu-, työllisyys-, terveys ja ravintoasioissa.
Palvelujärjestelmä on ollut monelle vieras. Myös oman palvelutarpeen tunnistaminen on monelle nuorelle ollut haastavaa. Tarvittaessa nuorta on ohjattu ”kädestä pitäen” eri palvelujen löytämisessä ja aikojen varaamisessa.
Ohjausta on tehty mm. sosiaalisten taitojen oppimisessa, elämänhallinnassa, oman identiteetin muovautumisessa, itsenäistymiskehityksessä, ammatillisessa suuntautumisessa, parisuhteen muodostamisessa, seksuaalisuudessa ja äitiydessä.
Nuori on saanut oman valmentajan ja nuorelle etsitty vähitellen yhdessä polku työhön, koulutukseen tai ylipäätään tasapainoiseen arkeen. Työ oli tavoitteellista, mutta eteni täysin nuoren omassa tahdissa.
Hankkeessa huomattiin, että kun nuoren oman koulutus- tai urapolun pää ei ota löytyäkseen, tarvitaan kiireetöntä kohtaamista, hyväksytyksi ja välitetyksi tulemista sekä pienin askelin etenemistä. Ennalta ehkäisevästä näkökulmasta katsoen, mitä aikaisemmin tuen piiriin pääsee, sitä enemmän tuesta hyötyy sekä nuori itse että yhteiskunta.
Nuoret ovat tehneet erilaista musiikkia sekä suunnitelleet lyhyt elokuvan. Muun muassa musapajan toiminta Spartakilla ollut viikoittaista ja toimintaa laajennettu myös Kainuun Opiston nuorille vuoden 2023 alusta.
Hankkeen alussa korona asetti omat haasteensa, jonka takia joitain toimintoja jouduttiin karsimaan tai muuttamaan etäyhteyksiin. Avausseminaari pidettiin 6.9.2021, joka myös jouduttiin pitämään verkossa, koska monet toimijat olivat etätyösuosituksen alaisia ja muille osallistujille kokoontuminen olisi riskialtista. Myös asiakkaat sairastivat koronaa ja heihin pidettiin yhteyttä etäyhteyksin lähikontaktien sijaan. Koronapandemian aikana korostui polarisaatio hyvinvoinnissa. Se näkyi monilla osa-alueilla hankkeen nuorilla. Mielenterveyden haasteet, päihteiden käyttö ja heikot arjen taidot ovat vaikeassa työmarkkina asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten jokapäiväistä elämää.
Tavoitteena oli toteuttaa asiakkuutta henkilöä kohden väh. 3 kk ja maksimi 1 v. Käytännössä asiakkuuksien pituudet ovat olleet keskimäärin n. 12 kk. Maksimisuositus tavoittelee sitä, että vuoden aikana tulisi saada asiakas ohjattua eteenpäin, jotta hänen palvelupolkunsa ei jää paikoilleen hankkeeseen.
Käytäntö on osoittanut, että tarve palveluohjaukselle on useita kuukausia muutosten ja siirtymien lomassa.
Jos palveluohjauksen tavoite on rakentaa nuorille turvaverkkoa ja aitoa osallisuutta tarkoituksenmukaisiin palveluihin, hahmoteltu vuoden maksimiohjausaika ei ollut välttämättä kaikille nuorille riittävä.
Kävijämäärät ja esille saadut tapausesimerkit hyvistä vaikutuksista joidenkin nuorten kohdalla eivät kuitenkaan tuo esille syystä tai toisesta palvelun ulkopuolelle tai sen sokkeloihin jäävien nuorten ja heidän läheisten ääniä ja määriä. Kävijä/osallistuja määrätietojen rinnalle tarvitaan esimerkiksi mainintoja siitä, kuinka palvelujen ulkopuolelle eri syistä jääneiden nuorten mahdollisuuksia käyttää palveluja on vahvistettu.
Hankkeessa palvelujen yhdenvertaisuutta, esteettömyyttä, käytettävyyttä, saatavuutta ja saavutettavuutta edistämällä on lisääntynyt todennäköisesti myös palvelujen myönteiset vaikutukset. Kuilu hyvin ja huonosti voivien nuorten välillä nähdään olevan kasvussa. Tuskin kukaan toivoo tätä kehitystä, mutta konkreettiset teot kehityksen kääntämiseksi jäävät liian lyhyessä ajassa puolitiehen.
Nuoren vaikean tilanteen taustalta löytyy usein ongelmien rypäs.
Palvelut ovat ruuhkautuneet ja ne ovat usein liian lyhytkestoisia: nuori ei ehdi saada siinä ajassa apua. Pirstaloitunut tukijärjestelmäkin voi viedä nuoria sivuraiteille. Kainuuseen tarvittaisiin jatkossakin rinnalla kulkevaa jalkautuvaa palveluohjausta, johon on helppo päästä ja jossa nuoria valmennetaan.
Tettie -sovelluksen kehittäminen oli yksi tavoite. Kehittäminen viivästyi hankkeen alussa puolisen vuotta valitun työntekijän jouduttua pidemmälle sairaslomalle. Tettien virallinen julkistus tapahtui Kajaanin Yrittäjien ja Kajaanin Nuorkauppakamarin järjestämässä Social Friday tapahtumassa 29.4.2022. Tettie sovelluksen lataaminen onnistui toukokuussa 2022 sekä Androi että Iphone alustoille laitteiden omista sovelluskaupoista. Sovelluksesta löytyi bugeja ja tietoturvaongelmia, joita jouduttiin korjaamaan useampaan otteeseen. Markkinoinnista yrityksille, oppilaitoksille ja asiakkaille vastasi oma hanketyöntekijä, joka oli kehittämässä sovellusta yhdessä Kaswe Oy:n kanssa. Tettie ei tavoittanut suuria käyttäjämääriä johtuen oppilaitosten ja yritysten käyttämästä Tiitus -palvelusta, joka on laajempi toiminnoiltaan ja vakiintunut käyttäjien keskuudessa.
Kohtaamisen Portaat -menetelmä oli myös yksi tavoite. Se on kymmenkohtainen muistilista palveluohjauksen laadukkaaseen ja toimivaan palvelumuotoiluun perustuva malli. Keskeiset toiminnot on kuvattu portaina ja ne palvelevat sekä asiakkaita että työntekijöitä. Sen toteuttaminen vei suunniteltua enemmän työaikaa, koska usealla asiakkaalla oli monialaisen tuen tarve ja asiakkuus suunniteltu kestäväksi 3–12 kk.
Hanke poiki suunniteltua enemmän menemistä nuorten luokse ja ohjaus tapahtui nuorten arkielämässä kohdentuen nuorten elinympäristöön. Merkittäviä onnistumisen paikkoja asiakasohjauksessa ovat olleet kannustaminen, rohkaisu, yhdessä pohtiminen, tiedon etsintä ja kanssaeläminen haastavissa hetkissä.