|
|
|
Hankekoodi: S22382
Hankkeen nimi: Uusi kasvu syntyy verkostoissa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0211675-2
Jakeluosoite: PL 217
Puhelinnumero: 03565611
Postinumero: 33101
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tampere.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Irene Impiö
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kasvupalvelujohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: irene.impio(at)tampere.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505392943
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työn murros, teknologinen kehitys ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma synnyttävät tarpeen löytää uudenlaisia työllistymisen keinoja ja tukipalveluita. Laajassa kuvassa perinteinen, yksiurainen polku opinnoista työelämään ja eläkkeelle on rapistunut, ja tilalle ovat nousseet monialaisuus, limittäiset urapolut, yksinyrittäjyys sekä työn- ja yrittäjyyden yhteensovittaminen. Työmarkkinoilla peräänkuulutetaan jatkuvaa oppimista ja aktiivista osallistumista läpi elämän. Työllistymisessä korostuvat verkostojen ja yhteisöjen tuki ja digitaalisessa maailmassa erilaiset osaajaverkostot tarjoavat foorumeita ammattiosaamisen kehittämiselle ja vertaistuen saamiselle. Yksinyrittäjien sekä keikka-, vuokra- ja osa-aikatyöntekijöiden lisääntyvä määrä kasvattaa paitsi potentiaalisten työnantajien, myös niiden ihmisten joukkoa, joilla ei ole osaamisen kehittämisessä perinteistä työnantajan tukea.
Edellä kuvattujen muutosten lisäksi COVID-19 pandemia on muuttanut työllisyyden ja yrittäjyyden kenttää radikaalisti. Pandemian myötä useat nuoret ovat jääneet ilman kesätyö- ja harjoittelupaikkoja, jonka lisäksi lukuisat vastavalmistuneet ovat jääneet ilman työpaikkoja. Pandemia on aiheuttanut myös sen, että työmarkkinoilla on tällä hetkellä vapaana paljon työ- tai osatyökykyisiä henkilöitä sekä entisiä yrittäjiä, joiden liiketoiminta on lakannut ja irtisanomisuhanalaisia, jotka etsivät uutta suuntaa uralle.
Tähän asti julkinen palvelutuotanto on toteutettu henkilöasiakas –ja toimenpidevetoisesti. Palvelurakennetta on haastanut vastaamattomuus alati muuttuviin asiakastarpeisiin, ryhmä- ja tiimitasoisen palveluvalikoiman puuttuminen sekä asiakkaiden heikko sitoutuminen määrättyihin toimenpiteisiin. Palvelutuotannon rakenteellisten haasteiden lisäksi Pirkanmaan hanketoimijat ovat tunnistaneet tarpeen kehittää tiimien, ryhmien ja ekosysteemien ”orkestrointi osaamista” rihmastomaisessa ympäristössä.
Hankkeella pyritään vastaamaan edellä kuvattuihin haasteisiin parantamalla työnhakijoiden työllistymisen edellytyksiä ja muutosvalmiutta kiihtyvässä työn murroksessa, toteuttamalla ennaltaehkäisevää työllisyyden hoitoa COVID-19 pandemian keskellä sekä uudelleenmuotoilemalla julkisia työllisyys- ja alkavan yrittäjän palveluita ja näiden järjestämistapaa.
Hankkeessa kehitetään verkostoille ja yhteisöille kohdennettuja ryhmätasoisia palveluita, joilla vahvistetaan kohderyhmien uudenlaisen osaamisen sekä henkilökohtaisen kompetenssin ja sosiaalisen pääoman kehittymistä, tavoitteena parantaa kohderyhmien työllistymis- ja yrittäjyysvalmiuksia. Palveluohjelmat suunnitellaan ja palvelumuotoillaan tiimin tai ryhmän tunnistetuista tarpeista käsin, ja ne voivat sisältää esimerkiksi ostopalveluna hankittua valmennusta, konsultointia, markkinatutkimuksia, työpaikkojen kartoitusta tai näiden yhdistelmiä. Suunnittelun tukena hyödynnetään kansainvälisten yhteisöjen ja verkostojen kokemusasiantuntijuutta.
Osaajaverkostojen ja –ryhmien tiimiytymistä ja yhteisöllisyyttä tuetaan erilaisilla verkottamis- ja kohtauttamistilaisuuksilla sekä digitaalisella ryhmäytymis- ja tiimiytymisalustalla. Hankkeessa syntyneet tiimit tai ryhmät saavat myös valmennetun yhteisöagentin tukemaan tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamista, sekä polkujen löytymistä kohti työllistymisen mahdollistavia ekosysteemejä.
Ryhmätasoisen asiakaspalvelun kehittämisen lisäksi hankkeessa kehitetään hanketoimijoiden edellytyksiä järjestää palveluita verkostojen- ja ekosysteemien maailmassa. Niin kutsutun orkestrointiosaamisen tueksi rakennetaan ohjausmalli, jonka avulla tuetaan uusien osaajatiimien ja verkostojen syntymistä, ja jonka avulla osaajatiimeille varmistetaan riittävä tuki kehittymisen aikana. Orkestroinnilla ja fasilitoinnilla tuetaan ryhmiä haasteiden ratkaisussa ja tavoitteiden saavuttamisessa asiakaslähtöisesti, palvelumuotoilun keinoja hyödyntäen.
Hanke toteutetaan kahdeksan työpaketin avulla. Hankkeen konkreettisina lopputuloksina syntyy asiakastuntemusta lisääviä verkostokartoituksia ja -selvityksiä, hankkeen toimijoiden rakentama ohjausmalli, palvelumuotoilua hyödyntäviä palveluohjelmia, digitaalinen ryhmäytymis- ja tiimiytymisalusta, tiedolla johtamisen malli sekä tätä tukeva kohtaamisten seurantajärjestelmä, tapahtumia ja tilaisuuksia kohtaannon edistämiseksi sekä kansainvälinen asiantuntijaverkosto, joka mahdollistaa vertaisoppimisen kansainvälisiltä yhteisöiltä ja verkostoilta. Hankkeessa etsitään uudenlaisia palvelumuotoja ja palveluiden tuotantotapoja heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen parantamiseksi. Tavoitteena on parantaa osaajapalveluiden tuotannon vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä vahvistaa verkostojen ja ekosysteemien johtamis- ja hyödyntämisosaamista. Hankkeen myötä syntyy runsaasti kokemusasiantuntijuutta ryhmätasoisten palveluiden tuotannosta ja tällaisen palvelutuotannon johtamisesta.
Hankkeen kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, joilla ei ole riittäviä verkostoja ja kontakteja työelämään, mutta joilla on halua muodostaa intressiryhmä tai liittyä jo valmiiksi olemassa olevaan intressiryhmään. Tällaisia ovat esimerkiksi nuoret, työttömät työnhakijat, uranvaihtajat, kansainväliset osaajat ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt sekä yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt. Hanke huomioi myös itsensätyöllistäjät sekä välillisesti ne työnantajat, joilla on osaavan työvoiman saatavuuden ongelmia.
Hankkeelle asetettujen tavoitteiden sekä alustavien suunnitelmien osalta kohderyhmäjaottelua voidaan tehdä seuraavaksi esiteltävien neljän kategorian kautta.
1. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat ja työttömyysuhanalaiset henkilöt:
a. Työllisyyskokeilun kohderyhmät: Työttömät työnhakijat (ml. pitkäaikaistyöttömät) pääasiassa alle 30-vuotiaat työttömät työnhakijat ja työttömät sekä maahanmuuttajat (myös työvoiman ulkopuolella olevat eli esim. kotouttamispalveluista siirtyvät). Harkinnan mukaan myös toistuvaistyöttömät (esim. pätkätyöläiset) ja työttömyysuhan alaiset (määräaikaisella työsopimuksella, jotka ovat siirtymässä työttömiksi sekä YT-neuvottelujen alaiset). Harkinnan mukaan myös lomautetut. Kohderyhmät tunnistetaan Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalelujen asiakkuuksista.
b. TE-toimiston tunnistamat ja ohjaamat henkilöasiakkaat, jotka hyötyisivät hankkeen toimenpiteistä.
c. COVID-19 pandemian vuoksi työttömäksi jääneet, työttömyysuhan alla olevat, elinkeinonsa menettäneet tai ilman työtä jääneet henkilöt: Työttömät työnhakijat, entiset yrittäjät, ammattiopisto Tredun valmistumisvaiheessa ilman työ- tai jatko-opiskelupaikkaa olevat opiskelijat. Opiskelijoita, jotka ovat valmistumassa ja siirtymässä työmarkkinoille mutta uhkaavat jäädä pitkäksi aikaa ilman työtä.
d. Tribe Tampereen yhteisöstä sekä Uusyrityskeskuksen asiakkuuksista tunnistettavat yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöasiakkaat, jotka kaipaavat yhteisön tukea yrittäjyyden alkuvaiheisiin.
e. Kansainväliset osaajat ja opiskelijat sekä maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka kaipaavat tukea suomalaiseen työelämään integroitumisessa verkostojen avulla.
2. Yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt, jotka voivat ohjautua yrittäjyyspolulle ja hyötyisivät työttömille suunnatuista uusyrityspalveluista. Kohderyhmään kuuluvat myös sivutoimiset itsensä työllistäjät ja yksinyrittäjät, sekä kevytyrittäjät, jotka eivät saa tarpeeksi toimentuloa yrittäjyydestä. Kohderyhmään kuuluvat myös opiskelijasta yrittäjyyteen suuntautuvat henkilöt. Kohderyhmään kuuluvat toimijat tunnistetaan työpaketti 1. mukaisilla verkostokartoituksilla sekä erityisesti Uusyrityskeskuksen ja Tredun asiakkuuksista.
3. Alueen työnantajat, joilla on osaavan työvoiman saatavuuden ongelmia, halu ratkaista ongelma etsimällä erilaisia työllistämisen tapoja ja mahdollisuus palkata 1. kohderyhmästä tunnistettavia henkilöitä. Kohderyhmään kuuluvat myös hankkeen kartoitusten yhteydessä tunnistetut potentiaaliset tulevaisuuden työnantajat, joilla on mahdollisuus tarjota työtä työttömille ja kevyt- tai yksinyrittäjyyttä käynnistäville henkilöille, sekä kasvaa verkostojen ja työllistämisen avulla. Tätä kohderyhmää tunnistetaan työllisyys- ja kasvupalvelujen työnantaja-asiakkaista, kumppaneiden ohjaamista yrityksistä sekä työpaketti 1. mukaisilla selvityksillä ja kartoituksilla.
On tärkeää huomioida, että hankkeen avulla pyritään tukemaan myös muita näiden kohderyhmien ulkopuolelle jääviä työtä tai uusia urapolkuja hakevia yksilöitä. Hankkeen toimenpiteet soveltuvat parhaiten henkilöille, joilla ei ole riittäviä verkostoja ja kontakteja työelämään, mutta joilla on halua muodostaa intressiryhmä tai liittyä jo valmiiksi olemassa olevaan ryhmään. Hankkeen toteuttajat kohdentavat markkinointia myös työmarkkinoiden ulkopuolella oleville potentiaalisille asiakaskohderyhmille.
Hankkeella pyritään lisäämään tasa-arvoa kannustamalla ja motivoimalla syrjäytymisuhanalaisia nuoria intressiryhmiin ja osaksi työelämää sekä vahvistamalla yksinyrittäjien tulevaisuuden työllistämispotentiaalia.
Tampereen alueen yrittäjyyden ja osaavan työvoiman saatavuuden -palveluja järjestävät ja palveluja tuottavat tahot toimintamallien, yhteisöagenttivalmennuksen, hankkeessa saadun uuden osaamisen hyödyntämisen ja palvelumallien kehittämisen kautta. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös Euroopassa toimivat startup yhteisöt/alustat, joiden kanssa tehdään yhteistyötä hankkeen aikana. Näiden lisäksi välillisiin kohderyhmiin voidaan lukea uudet aloittavat yritykset sekä itsensätyöllistäjät, jotka hankkeen mahdollistamien toimenpiteiden kautta kehittyvät ja samalla mahdollisesti työllistävät liiketoiminnan kasvaessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 894 503
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 793 736
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 072 429
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 939 891
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan
Kunnat: Virrat, Pirkkala, Hämeenkyrö, Vesilahti, Urjala, Valkeakoski, Mänttä-Vilppula, Parkano, Kangasala, Orivesi, Lempäälä, Ruovesi, Ikaalinen, Nokia, Tampere, Akaa, Ylöjärvi, Juupajoki, Pälkäne, Kihniö
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 155
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 412
Suunniteltu: 400
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Hankkeen päätoteuttaja on sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin ja ne on kirjattu kaupungin strategiaan ja toimintaperiaatteisiin. Nämä periaatteet ohjaavat myös hankkeen toimintaa. Hankkeessa edistetään uusien yrittäjyysmahdollisuuksien ja osaajatiimien syntymistä ja uusien innovaatioiden potentiaalia on luonnonvarojen käyttö kestävästi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Hankkeen päätoteuttaja on sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin ja ne on kirjattu kaupungin strategiaan ja toimintaperiaatteisiin. Nämä periaatteet ohjaavat myös hankkeen toimintaa. Hankkeessa edistetään uusien yrittäjyysmahdollisuuksien ja osaajatiimien syntymistä ja uusien innovaatioiden potentiaalia on ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Innovaatiot ja kestävä liiketoiminnan uudistaminen edistää välillisesti tätä tavoitetta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Hankkeen päätoteuttaja on sitoutunut vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin ja ne on kirjattu kaupungin strategiaan ja toimintaperiaatteisiin. Nämä periaatteet ohjaavat myös hankkeen toimintaa. Tavoite puhtaasta luonnosta on tulevaisuuden innovaatioiden lähde. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Hanke ei suoraan kohdistu ohjelman tavoitteisiin. Ekologisuutta edistävät tavoitteet ovat yleisemmällä tasolla. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 0 |
| Keskeinen asia liiketoimintojen kehittämisessä ja uusissa yritysideoissa. Yritykset ja työnantajat tarvitsevat uutta osaamista tähän asiaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 0 |
| Keskeinen asia liiketoimintojen kehittämisessä ja uusissa yritysideoissa. Yritykset ja työnantajat tarvitsevat uutta osaamista energiankäyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on kehittää ja uudistaa työllistymiseen ja yrittäjyyteen tähtääviä palveluja sekä vähentää yksinyrittäjyyden megatrendin tuomia riskejä. Hankkeella pyritään edistämään työmarkkinoiden kohtaantoa fasilitoimalla uudella tavalla sekä kysyntää, että tarjontaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen päätavoitteena on edistää osaamisverkostoja sekä palveluja tuottavien verkostojen kehittäminen. Uudet työpaikat ja innovaatiot syntyvät erityisesti aineettomien tuotteiden ja palvelujen kentälle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Uudet työnteon muodot, yrittäjyys, innovaatiot ja verkostojen kehittyminen edistävät yhteistyön, kasvun strategioiden ja uusien innovaatioiden myötä myös logistiikan ja liikkumisen tehostumista. Logistiikkaan liittyvät kysymykset ovat tärkeä yritysten yhteistyön kehittämisen kohde. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Työllistyminen, osallisuus työmarkkinoilla, yhteisölliyys, vertaistuki ja intressiryhmien auttamisen kulttuuri edistävät laajasti koettua hyvinvointia yhteisössä. Myönteinen talouden kehittyminen työllistymisen eri mahdollisuuksien ja muotojen kautta lisää laajasti hyvinvointia yhteiskuntaan. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Hankkeen toimintaan; intressiryhmiin, tiimeihin, yhteisöihin ja yhteisöagenttikoulutukseen voi osallistua miltä taustalta tahansa. Hankkeella pyritään lisäämään tasa-arvoa kannustamalla ja motivoimalla syrjäytymisuhanalaisia nuoria intressiryhmiin ja osaksi työelämää sekä vahvistamalla yksinyrittäjien tulevaisuuden työllistämispotentiaalia. Naisten osuus yrittäjistä on keskimäärin noin kolmannes. Erityisesti yksinyrittäjyys on naisten keskuudessa keskimääräistä yleisempää ja tämä on haaste yritystoiminnan kehittämiselle ja uudistumiselle. Tutkimusten mukaan naisten yritystoiminnalle on tunnusomaista myös, etteivät ne kasva, kansainvälisty ja työllistä. Jotta naisten yritykset menestyvät vallitsevassa kilpailutilanteessa ja tulevaisuuden haasteissa, tulee naisten yrittäjyysverkostoja vahvistaa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä ja olla osallisena työmarkkinoita ja työtä tarjoavia ekosysteemejä edistävät yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Monikulttuurisuus on useassa työyhteisössä ja intressiryhmässä läsnä ja huomioon otettava asia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 1 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 0 |
| Ympäristöosaaminen on kilpailukykytekijä uusissa työllistymisen ja yrittäjyyden innovaatioissa sekä osaamisissa. | ||
Hankkeessa kehitetään verkostoille ja yhteisöille kohdennettuja ryhmätasoisia palveluita, joilla vahvistetaan kohderyhmien uudenlaisen osaamisen sekä henkilökohtaisen kompetenssin ja sosiaalisen pääoman kehittymistä, tavoitteena on parantaa kohderyhmien työllistymis- ja yrittäjyysvalmiuksia. Palveluohjelmat suunnitellaan ja palvelumuotoillaan tiimin tai ryhmän tunnistetuista tarpeista käsin, ja ne voivat sisältää esimerkiksi ostopalveluna hankittua valmennusta, konsultointia, markkinatutkimuksia, työpaikkojen kartoitusta tai näiden yhdistelmiä.
Suunnittelun tukena hyödynnetään kansainvälisten yhteisöjen ja verkostojen kokemusasiantuntijuutta. Osaajaverkostojen ja –ryhmien tiimiytymistä ja yhteisöllisyyttä tuetaan erilaisilla verkottamis- ja kohtauttamistilaisuuksilla sekä digitaalisella ryhmäytymis- ja tiimiytymisalustalla. Hankkeessa syntyneet tiimit tai ryhmät saavat myös valmennetun yhteisöagentin tukemaan tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamista, sekä polkujen löytymistä kohti työllistymisen mahdollistavia ekosysteemejä.
Ryhmätasoisen asiakaspalvelun kehittämisen lisäksi hankkeessa kehitetään hanketoimijoiden edellytyksiä järjestää palveluita verkostojen- ja ekosysteemien maailmassa. Niin kutsutun orkestrointiosaamisen tueksi rakennetaan ohjausmalli, jonka avulla tuetaan uusien osaajatiimien ja verkostojen syntymistä, ja jonka avulla osaajatiimeille varmistetaan riittävä tuki kehittymisen aikana. Orkestroinnilla ja fasilitoinnilla tuetaan ryhmiä haasteiden ratkaisussa ja tavoitteiden saavuttamisessa asiakaslähtöisesti, palvelumuotoilun keinoja hyödyntäen.
Hankkeessa etsitään uudenlaisia palvelumuotoja ja palveluiden tuotantotapoja heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen parantamiseksi. Tavoitteena on parantaa osaajapalveluiden tuotannon vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä vahvistaa verkostojen ja ekosysteemien johtamis- ja hyödyntämisosaamista. Hankkeen myötä syntyy runsaasti kokemusasiantuntijuutta ryhmätasoisten palveluiden tuotannosta ja tällaisen palvelutuotannon johtamisesta. Hankkeen kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, joilla ei ole riittäviä verkostoja ja kontakteja työelämään, mutta joilla on halua muodostaa intressiryhmä tai liittyä jo valmiiksi olemassa olevaan intressiryhmään. Tällaisia ovat esimerkiksi nuoret, työttömät työnhakijat, uranvaihtajat, kansainväliset osaajat ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt sekä yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt. Hanke huomioi myös itsensätyöllistäjät sekä välillisesti ne työnantajat, joilla on osaavan työvoiman saatavuuden ongelmia.
Hankesuunnitelman mukaisesti asetetut tulostavoitteet saavutettiin ja muutaman numeerisen tulostavoitteen osalta ylitimme tavoitteet selvästi verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan. Alkuvaiheen toiminta käynnistyi odotettua hitaammin, sillä hanketoimintaan osallistui eri kokoisia sekä toimintatavoiltaan hyvin erilaisia organisaatioita. Omat haasteensa hankkeen toiminnan käynnistämiselle sekä toimenpiteiden toteuttamiselle muodostui myös koronavuosien aiheuttamista uudenlaisista palveluiden tuottamismalleista. Asiakastarpeiden sekä intressiryhmien tunnistamiseen meni toiminnan alkuvaiheessa runsaasti aikaa, mutta hankkeen edetessä sekä laajemman tiedottamisen ja viestinnän avulla kohderyhmiin lukeutuvia intressiryhmiä syntyi ja näille tuotettiin heille räätälöityä palvelua heidän asiakastarpeidensa mukaisesti. Suurelta osin yhteistyön sekä verkostomaisen työskentelyn kehittymiseen vaikuttivat uudet yhdessä tekemisen muodot kuten yhteisöagenttivalmennuksen tarjoaminen verkostossa toimiville henkilöille, jotka omalta osaltaan vaikuttivat intressiryhmien syntymiseen, tunnistamiseen sekä erilaisten palvelujen muotoiluun.
Hankkeen alkuvaiheessa toiminnan painopiste keskittyi henkilömäärätavoitteiden kannalta räätälöityjen palveluohjelmien tarjoamiseen kuten erilaiset työpajat, teemaan sidotut tapahtumat ja webinaarit. Näitä toimenpiteitä toteutimme ostopalvelurahoituksella alueellisten yhteistyökumppaniyritysten kanssa (työpaketti 3). Hankkeen perustoiminnan käynnistyttyä siirsimme hankkeessa fokusta laajempiin hankintoihin ja kokonaisuuksiin. Näistä yhtenä tärkeänä ja onnistuneena kokonaisuutena voidaan pitää yhteisöagenttivalmennuksen toteuttamista. Onnistuimme muotoilemaan yhteistyökumppanin avulla mielenkiintoisen valmennuskokonaisuuden, joka jakautui kolmeen eri valmennuserään, ja joista yksi toteutettiin englannin kielellä. Valmennuksen suoritti yli 50 henkilöä, joiden katsottiin saavan merkittävää hyötyä ja lisäarvoa yhteisöagenttivalmennuksen opeista. Yhteisöagenttivalmennuksen jälkeen Tredu (osatoteuttaja) on jatkanut tämän toimintamallin jatkokehittämistä osaksi omaa koulutustarjontaansa.
Verkottamista tukevien tapahtumien osalta hankkeessa pilotoitiin erilaisia toteutustapoja riippuen tilaisuuden luonteesta sekä kohderyhmästä. Hankkeen käynnistyessä oli vielä koronapandemiasta johtuvat rajoitukset päällä ja tämä osaltaan vaikutti tiettyjen tapahtumien luonteeseen. Osa tapahtumista pidettiin kokonaan etänä tai hybridinä, jotta pystyimme tarjoamaan esteettömän ja mahdollisimman tasa-arvoisuuteen perustuvaa palvelua hankkeen kohderyhmille sekä isommalle yleisölle. Hankkeen mahdollistamia palveluita sekä ideologiaa esiteltiin erilaisissa tilaisuuksissa, kuten aamupalatilaisuuksissa sekä opiskelijoiden ja muiden kohderyhmien jäsenten vierailuina eri kohteissa. Määrällisesti mitattuna eniten vierailuja tehtiin startup-talo Platform6:ssa Tampereella sen toimintojen ja mahdollisuuksien esille tuomiseksi. Kohderyhmien tavoittamiseksi eri viestintäkanavia käyttäen pidimme hankkeessa myös tilaisuuksia, joissa koko palvelutuotanto oli ulkoistettu kilpailutetulle yhteistyökumppanille, jotta pystyimme tarkastelemaan tämän vaikutusta toiminnan tuloksellisuuteen verrattuna omana tuotantona toteutettuihin toimiin. Hanke järjesti alkusyksystä 2023 yhteen vetävän tapahtuman, jonka yhteydessä esittelimme hankkeen ideologiaa, tuloksia sekä vaikutusta alueen elinkeinoelämälle sekä verkostokumppaneille. Samassa yhteydessä pilotoimme digitaalista verkostoitumistyökalua, jolloin alueelliset toimijat pääsivät keskustelemaan potentiaalisista yhteistyön mahdollisuuksista. Hanke järjesti myös palveluntuottajille verkottavan tapahtuman, jotta saisimme vahvemmin esiin verkostona tekemisen näkökulmaa osana palveluiden järjestämisen tapaa.
Ryhmäytymisalustan osalta hanke teki läheistä alueellista yhteistyötä paikallisen kehitysyhtiön sekä korkeakouluyhteisön kanssa. Yhteisten keskusteluiden kautta huomasimme, että Pirkanmaan alueelta puuttuu alueellisten toimijoiden kokoava verkostoitumisalusta. Määrittelyn perusteella tällainen alusta synnytettiin hankkeessa, yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa. Alustalla syntyneet intressiryhmät, paikalliset opiskelijat sekä yritykset voivat verkostoitua ja mahdollisesti hankkia tämän avulla elantonsa uudenlaisten yhteistyön muotojen avulla. Sivuston toiminnoille on nähty olevan tarvetta jo aiemmin ja hankkeen tukemana sivustoa on kehitetty, mm. moderoinnin, markkinoinnin sekä sivuston fokusoimisen osalta. Sivusto on nykyään käytössä ja toiminnan aktivoitumisen kehittymistä seurataan vuoden 2024 aikana.
Verkostoyhteistyön johtamisen mallin sekä toiminnan arvioinnin osalta hanke sisällytti palautekyselyitä hankittuihin ostopalveluihin. Näissä palautekyselyissä seurattiin toimintojen vaikuttavuutta teetättämällä erilaisia vaikuttavuusarvioita henkilöasiakkaiden saamista palveluista. Tämän avulla pysyimme läpi hankkeen henkilöasiakkaiden pulssilla siitä, että millaiset palvelut koettiin hyödylliseksi heidän tarpeidensa kannalta. Tämän työpaketin osalta hanke toteutti loppuaikana merkittävän laajan hankinnan, jonka tarkoituksena oli luoda uusi malli, joka mahdollistaisi verkostojen palveluiden tehokkaan hallinnan ja tiedolla johtamisen mallin. Tämän kokonaisuuden avulla pyritään tunnistamaan palveluiden vaikuttavuutta, ja pitkällä aikavälillä myös ennakoimaan palveluiden todennäköistä vaikuttavuutta. Hankinnan kautta syntyneiden mallien avulla toiminnan vaikuttavuutta voidaan mitata yksittäisen syntyneen verkoston tai kaikkien verkostojen toimintojen osalta.
Kansainvälisen verkostotoiminnan vahvistamisen sekä virtuaalisen asiantuntijaverkoston osalta hanke toteutti tätä työpakettia kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa teimme alustavaa kartoitustyötä yhteistyössä Tampereen kaupungin kansainvälisten palveluiden eli International House of Tampereen kanssa. Tämän selvitystyön pohjalta saimme kohdennettuja huomioita varsinaista ja laajempaa kokonaisarviointia varten. Selvitystyön pohjalta hanke toteutti yhteistyökumppanin avulla suunnittelutyön eri eurooppalaisten yhteistyöhubien käynnistämiseksi. Tämän hankinnan kautta hanketoimijoille jäi suunnitelma kohteista sekä verkostoihin kytkeytyvistä tahoista ja henkilöistä, joiden kautta voidaan lähteä rakentamaan kansainvälistä verkostoa alueellisten ekosysteemien tueksi sekä yhteistyön syventämiseksi.
Hankkeeseen ohjautuvien kohderyhmien sekä heidän nykytilakartoitusten osalta saimme verkostojen kautta sekä erilaisia viestintäkanavia hyödyntämällä selville tunnistettuja ryhmittymiä. Intressiryhmien tunnistamisen osalta pääsimme hyvään tulokseen. Keräsimme tietoa myös intressiryhmistä, joille voidaan tarpeen mukaan tarjota palveluita myös hankkeen jälkeen. Tähän työpakettiin kuuluvien kartoitusten osalta päädyimme tekemään ostopalveluhankinnan alueellisten mikro- sekä pienyrittäjien verkostoitumisasteesta, tukitarpeista sekä rekrytointipotentiaalista. Saimme tähän kartoitukseen yhteistyökumppanin avustuksella noin 600 eri y-tunnuksellisen yrittäjän vastaukset. Tulosten perusteella saimme hyvän ja kattavan otoksen osallistuvien yritysten tarpeista, joihin voimme tarjota jatkossa palveluita.