|
|
|
Hankekoodi: S22384
Hankkeen nimi: Kestävä kehitys, digitalisaatio ja kansainvälisyys osana yrittäjyyskasvatusta
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 30.4.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Pajatie 5
Puhelinnumero: +35840919332
Postinumero: 85500
Postitoimipaikka: Nivala
WWW-osoite: http://www.oulu.fi/ksi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ala-Rämi Katariina
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: erikoistutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katariina.ala-rami(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503509471
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tulevaisuudessa kestävä kehitys tulee olemaan kriittinen kilpailukykyä määrittävä tekijä. Lisäksi digitalisaatio luo mahdollisuuksia uudelle yrittäjyydelle ja yrittäjyyden uudistumiselle. Toimintaympäristö kansainvälistyy, yritysten tulee toimia eri kulttuureista tulevien yhteistyökumppaneiden kanssa. Nämä trendit haastavat koulutuksen sisällöllisesti ja myös toteutuksen osalta. Kestävä kehitys, digitalisaatio ja toimintaympäristön globalisoituminen tulee ottaa osaksi yrittäjyyskasvatuksen toteutusta. Yhdistämällä teemat yhteiseen yrittäjyyskasvatuksen toteuttamismalliin, on mahdollista saavuttaa jokaisen teeman tavoitteet pilkkomalla ne hallittaviksi osakokonaisuuksiksi kouluasteittain. Tavoitteellinen pitkäjänteinen työ edellyttää yhdessä sovittuja ja kirjattuja tavoitteita, joita jokainen tahollaan edistää.
Hankkeessa konkretisoidaan hanketoimijoiden, muiden koulutustoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden yhteistyönä kestävän kehityksen, digitalisaation ja kansainvälisyyden sisällöt. Hankkeen aikana järjestetään laajasti osallistavia työpajoja, joissa sovitaan kouluastekohtaiset tavoitteet jokaiselle teemalle. Työn pohjana käytetään kouluastekohtaisia opetussuunnitelmia. Tuloksena uudistetaan PoPYK-hankkeessa laadittu Nuoret tekevät tulevaisuuden – Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjyyskasvatuksen strategia uudenlaiseksi kestävän kehityksen, kansainvälistymisen ja digitalisaation osaamistavoitteet sisältäväksi yrittäjyyskasvatuksen malliksi. Malli linjaa tulevien vuosien yrittäjyyskasvatusta ja sen toteuttamista alueen erityispiirteet huomioiden. Hankkeen osatoteuttajat sitouttavat organisaationsa mukaan kehittämistyöhön ja sen kautta syntyvien tulosten käyttöön.
Hankkeessa kerätään toimiviksi osoittautuneita digitaalisia digitaalisia ratkaisuja ja otetaan käyttöön erilaisia soveltuvia alakohtaisia oppimisympäristöjä. Koulutuksessa testataan erilaisia yhteistyömalleja kansainvälisten verkostojen kanssa digitaalisia kanavia käyttäen. Hyviksi osoittautuneita kokeiluja tallennetaan yhteiselle verkkoalustalle vapaasti hyödynnettäväksi. Opetushenkilöstön osaamista vahvistetaan ja heitä tuetaan digitaalisten ja kansainvälisten verkostojen hyödyntämisessä.
Yrittävän kulttuurin rakentumista ja yrittäjyyskasvatuksen toteutumista mitataan käyttämällä SoloENTRE ja Yrittävä kulttuuri –hankkeessa toteutettua Yrittävän kulttuurin itsearviointipalvelua, joka on laadittu ohjaamaan oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksen suunnitelmallista kehittämistä. Palvelu sisältää yrittävän kulttuurin kehittämiseen ja yrittäjyyskasvatuksen toteutumiseen liittyviä väitteitä (wwww.yrittavakulttuuri.fi). Tässä hankkeessa on tarkoituksena erilaisissa kohtaamistilanteissa konkreettisesti ohjata koulutustoimijoita yrittäjyyskasvatuksen toteutumisen ja yrittävän kulttuurin aktiiviseen seurantaan palvelua käyttämällä. Palvelussa olevia väitteitä ja palautteita päivitetään hankkeessa sovittujen uudistuneiden yrittäjyyskasvatuksen sisältöjen mukaiseksi ja sitä käytetään hankkeen arviointiin.
Pohjois-Pohjanmaan alueen koulutusorganisaatiot, niiden opetushenkilöstö ja koulutuksen tukena toimivat organisaatiot (yrittäjät, yrittäjäjärjestöt, kuntien elinkeinopalvelujen/kehittämisyhtiöiden edustajat ja erilaiset harrastuksiin liittyvät yhdistykset) sekä osatoteuttajaorganisaatioiden yli 15-vuotiaat opiskelijat, joissa on mukana myös maahanmuuttajaopiskelijoita.
Pohjois-Pohjanmaan muissa kuin hanketoteuttajien koulutusorganisaatioissa opiskelevat lapset, nuoret ja aikuiset. Pitkällä tähtäimellä hanke vaikuttaa myös Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämään
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 422 744
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 399 489
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 524 753
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 496 360
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Oulun, Haapavesi-Siikalatvan, Ylivieskan
Kunnat: Utajärvi, Kärsämäki, Raahe, Siikalatva, Ylivieska, Oulainen, Kempele, Muhos, Siikajoki, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi, Taivalkoski, Hailuoto, Lumijoki, Oulu, Alavieska, Merijärvi, Kalajoki, Ii, Tyrnävä, Kuusamo, Haapajärvi, Haapavesi, Vaala, Pyhäntä, Pyhäjoki, Pudasjärvi, Nivala, Liminka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 34
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27
Suunniteltu: 690
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Hankkeessa toteutettavan mallin kautta välillinen vaikutus on suuri, kun kestävä kehitys otetaan huomioon yrittäjyyskasvatuksen toteutuksessa. Hankkeen koulutuksissa saadun tietotaidon siirryttyä opetukseen, tuloksilla on välillinen vaikutus tuleviin yrittäjiin ja työntekijöihin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 6 |
| Hanke suosii verkkopohjaisia järjestelmiä ja paperittomuutta, ja siinä hyödynnetään virtuaalisia toimintaympäristöjä. Hankkeessa toteutettavan mallin kautta välillinen vaikutus on suuri, kun kestävä kehitys otetaan huomioon yrittäjyyskasvatuksen toteutuksessa. Alueen elinvoimaisuuden vahvistamisen voidaan välillisesti nähdä vähentävän ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 4 |
| Hankkeessa toteutettavan mallin kautta välillinen vaikutus on suuri, kun kestävä kehitys otetaan huomioon yrittäjyyskasvatuksen toteutuksessa. Hankkeen koulutuksissa saadun tietotaidon siirryttyä opetukseen, tuloksilla on välillinen vaikutus tuleviin yrittäjiin ja työntekijöihin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Hanke suosii verkkopohjaisia järjestelmiä ja paperittomuutta. Taloudellisen kestävyyden osalta hankkeella arvioidaan olevan merkittävää välitöntä ja välillistä myönteistä vaikutusta. Hankkeen tulokset vahvistavat yrittäjyys- ja työelämäosaamista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Hankkeessa toteutettavan mallin kautta välillinen vaikutus on suuri, kun kestävä kehitys otetaan huomioon yrittäjyyskasvatuksen toteutuksessa. Hankkeen koulutuksissa saadun tietotaidon siirryttyä opetukseen, tuloksilla on välillinen vaikutus tuleviin yrittäjiin ja työntekijöihin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 3 |
| Taloudellisen kestävyyden osalta hankkeella arvioidaan olevan välillistä myönteistä vaikutusta elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Harvaan asutulla maaseutumaisella alueella kasvokkain tapahtuvaan verkostotapaamiseen on välttämätöntä käyttää kulkuvälinettä. Hankkeessa hyödynnetään aktiivisesti virtuaalisia kommunikaatiokanavia ja edistetään niiden käyttöä. Välttämättömiin kasvokkain tapaamisiin käytetään yhteiskuljetuksia mahdollisuuksien mukaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 4 |
| Hankkeella arvoidaan olevan hyvinvointia edistävää vaikutusta kun kestävä kehitys otetaan mukaan yhteiseen kehittämiseen aiempaa vahvemmin. Toimijuus ja vaikuttaminen yhteisiin linjauksiin parantaa osallistuvien henkilöiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Harvaan asutun alueen elinvoimaisuus ja sen edistäminen ovat hankkeen yksi tavoite. Kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen ja kansainvälisyysosaamisen lisääminen mahdollistaa yhdenvertaisen koulutuksen eri alueiden välillä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 3 |
| Hankkeessa toteutettavan mallin kautta välillinen vaikutus on suuri, kun kestävä kehitys otetaan huomioon yrittäjyyskasvatuksen toteutuksessa. Hankkeen koulutuksissa saadun tietotaidon siirryttyä opetukseen, tuloksilla on välillinen vaikutus tuleviin yrittäjiin ja työntekijöihin. | ||
Tulevaisuudessa kestävä kehitys tulee olemaan kriittinen kilpailukykyä määrittävä tekijä. Lisäksi digitalisaatio luo mahdollisuuksia uudelle yrittäjyydelle ja yrittäjyyden uudistumiselle. Toimintaympäristö kansainvälistyy, yritysten tulee toimia eri kulttuureista tulevien yhteistyökumppaneiden kanssa. Nämä trendit haastavat koulutuksen sisällöllisesti ja myös toteutuksen osalta. Kestävä kehitys, digitalisaatio ja toimintaympäristön globalisoituminen tulee ottaa osaksi yrittäjyyskasvatuksen toteutusta. Yhdistämällä teemat yhteiseen yrittäjyyskasvatuksen toteuttamismalliin, on mahdollista saavuttaa jokaisen teeman tavoitteet pilkkomalla ne hallittaviksi osakokonaisuuksiksi kouluasteittain. Tavoitteellinen pitkäjänteinen työ edellyttää yhdessä sovittuja ja kirjattuja tavoitteita, joita jokainen tahollaan edistää.
Hankkeen työpaketit olivat seuraavaat:
TP1: Kestävän kehityksen, digitalisaation ja kansainvälisyyden sisältöjen konkretisointi kouluasteittain
TP2: Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden uudistaminen
TP3: Hankkeessa sovitut linjaukset osaksi opetusta ja sitouttaminen
TP4: Toimivien digitaalisten alustojen ja työskentelytapojen jakaminen
Hankkeessa konkretisoitiin hanketoimijoiden, muiden koulutustoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden yhteistyönä kestävän kehityksen, digitalisaation ja kansainvälisyyden sisällöt osana yrittäjyyskasvatusta. Hankkeen aikana järjestettiin laajasti osallistavia työpajoja, joissa sovittiin kouluastekohtaiset tavoitteet jokaiselle teemalle. Työn pohjana käytettiin kouluastekohtaisia opetussuunnitelmia ja tutkinnon perusteita. Tuloksena uudistettiin PoPYK-hankkeessa laadittu Nuoret tekevät tulevaisuuden – Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjyyskasvatuksen strategia kestävän kehityksen, kansainvälistymisen ja digitalisaation osaamistavoitteet sisältäväksi yrittäjyyskasvatuksen malliksi. Malli linjaa tulevien vuosien yrittäjyyskasvatusta ja sen toteuttamista alueen erityispiirteet huomioiden. Hankkeen osatoteuttajat sitouttavat organisaationsa mukaan kehittämistyöhön ja sen kautta syntyvien tulosten käyttöön.
Hankkeessa kerättiin toimiviksi osoittautuneita digitaalisia ratkaisuja ja otettiin käyttöön erilaisia soveltuvia alakohtaisia oppimisympäristöjä. Koulutuksessa testattiin erilaisia yhteistyömalleja kansainvälisten verkostojen kanssa digitaalisia kanavia käyttäen. Hyviksi osoittautuneita kokeiluja kirjoitettiin auki hyvin helppokäyttöisiksi ohjeiksi ja tallennetiin yhteiselle verkkoalustalle (minunpolkuni.fi) vapaasti hyödynnettäväksi. Opetushenkilöstön osaamista vahvistetiin ja heitä tuettiin digitaalisten ja kansainvälisten verkostojen hyödyntämisessä.
Yrittävän kulttuurin rakentumista ja yrittäjyyskasvatuksen toteutumista mitattiin käyttämällä SoloENTRE ja Yrittävä kulttuuri –hankkeessa toteutettua Yrittävän kulttuurin itsearviointipalvelua, joka on laadittu ohjaamaan oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksen suunnitelmallista kehittämistä. Palvelu sisältää yrittävän kulttuurin kehittämiseen ja yrittäjyyskasvatuksen toteutumiseen liittyviä väitteitä (wwww.yrittavakulttuuri.fi). Tässä hankkeessa oli tarkoituksena erilaisissa kohtaamistilanteissa konkreettisesti ohjata koulutustoimijoita yrittäjyyskasvatuksen toteutumisen ja yrittävän kulttuurin aktiiviseen seurantaan palvelua käyttämällä. Palvelussa olevia väitteitä ja palautteita käytettiin hankkeen arviointiin.
Tiivistäen, hanke toteutui suunnitelman mukaisesti ja käytännön strategian jalkauttamistyö on edennyt ja kaikki toteuttajat ovat kokeneet oman organisaation sisällä ja muiden sidosryhmien kiinnostuksen ja palautteen varsin positiivisena & signaali työn tärkeydestä (ja että tekemistä riittää).
• Yrittäjyyskasvatusta tukevien työkalujen kehittäminen ja levittäminen minunpolkuni.fi sivuston kautta. Monipuolinen yhteistyö osatoteuttajien kesken ja verkostoituminen alueen toimijoiden kanssa.
• Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyysopintojen opetuksen menetelmien ja materiaalien uudistaminen.
• Tietoisuuden vahvistaminen kestävän kehityksen, digitalisaation ja kansainvälisyyden merkityksestä yrittäjyyskasvatuksessa.
• Verkostoyhteistyö ja vertaisoppiminen; hankeverkoston tapaamiset ja ohjausryhmätyöskentely vahvistivat verkostomaista yhteistyötä, yhteiskehittämistä sekä vertaisoppimista yrittäjyyskasvatuksen sisällöstä ja toteuttamisesta
• Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyys nousi hankkeen aikana keskusteluihin yhä useammassa organisaation osassa. Johdon sitoutuminen yrittäjyyskasvatusstrategian toimeenpanoon on keskeistä.
• Brahessa hankkeen yhtenä tuloksena on saatu kehitettyä ja selkeytettyä yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden mukaisia toimia. Se näkyy lisäresursointina tulevana lukuvuotena. Syksyllä uuden yrittäjyyskoordinaattoriopettajan työtehtävän myötä käynnistyy yrittäjyysopetuksen kehittäminen ja levittäminen kaikille koulutusaloille.
• OSAOlla on tarkoitus jatkaa etäyhteisyön kehittämistä myös jatkossa, ja Väkevän tiimi on suunnitellut jatkoa myös espanjalaisten kollegojen kanssa toteutettavista projekteista lukuvuodelle 2023-2024 uusille koska TIB-yhteistyöstä saadut kokemukset ja palaute ovat olleet niin kannustavia
• Keskeinen uusi digitaasuutta opetuksessa hyödyntävä hankkeen aikana syntynyt tulos Centrian osalta on virtuaalisen pakopelin kehitystyö ”Case Raution kyläkauppa”. Pakopelin kehittäminen yhteistyössä Centrian pelihankkeen toimijoiden kanssa on jatkunut läpi koko hankeajan. Peliä on työstetty ja kehitetty sekä pedagogisesta että sisällön ja teknisen toteutuksen näkökulmasta.
• Yrittäjyyskasvatuksen sisällyttäminen kaupunkistrategiaan, yrittäjyyskasvatuksen yleisten tavoitteiden uudistaminen, kaupungin OPS-polun päivittyminen ja sen tueksi tehdyn työkirjan tekeminen sekä uusia työkaluja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen eri vuosiluokilla ja kouluasteilla
• Välittömänä tuloksena perustettiin myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjyyskasvatusverkosto, jonka koordinaatiovastuun Oulun kaupunki (BusinessOulu ja Sivistys- ja kulttuuripalvelut) ottaa. Verkoston tavoitteena on jatkaa maakunnallista yhteistyötä ja mahdollistaa ideoiden, kokemusten ja uusien aloitteiden jakamisen matalalla kynnyksellä.