Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22385

Hankkeen nimi: AI-lähettiläs

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 28.2.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 0294 5222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Naakka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.naakka(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407294269

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Turun yliopisto, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, 0245896-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tekoäly on muuttamassa merkittävästi yhteiskuntamme toimintaa. Tekoäly- ja dataosaamisen avulla yritykset ja yhteisöt voivat kehittää työtapojaan, prosessejaan ja liiketoimintaansa. Tekoäly tarjoaa yrityksille konkreettisia työkaluja, menetelmiä sekä ideoita ja käsitteellisiä malleja liiketoiminnan sekä tuote- ja palvelutarjonnan systemaattiseen kehittämiseen. Voidakseen aidosti kehittyä tekoälyn hyödyntäjinä yritysten pitäisi kohdentaa kehitystyöhön resursseja. Samaan aikaan saattaa kuitenkin olla hyvin epäselvää, mitä käytännössä kannattaisi tehdä ja kuinka päästä alkuun tekoälyn hyödyntämisessä. Hanke vastaa tähän haasteeseen AI-lähettiläs -mallilla, jossa yrityksestä valitaan sopiva avainhenkilö kehittymään AI-osaajaksi eli oman yrityksensä AI-lähettilääksi.

Keskeisessä roolissa tekoälyn hyödyntämisessä ovat henkilöt, jotka ymmärtävät sekä tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia että oman organisaationsa toimintaa ja liiketoimintaprosesseja. Tämän hankkeen tavoitteena on tunnistaa yrityksistä henkilöitä, joilla on edellytyksiä kehittyä oman organisaationsa AI-lähettiläiksi ja tukea heitä tässä kehityksessä AI-lähettiläs -toimintamallin avulla. Mallissa hyvin määritellyt lähettiläsroolit, tekoälyn ja datan hyödyntämisen konkreettiset askeleet (AI-portaat) ja yhteistoiminnallinen toimintaympäristö takaavat vaikuttavan lopputuloksen.

AI-lähettiläs -hankkeen tavoitteena on mahdollistaa yrityksille tekoälyyn ja datan hyödyntämiseen liittyvän käytännönläheisen kyvykkyyden hankkiminen ja toimintamallin omaksuminen. Tavoitteena näillä osaamiseen perustuvilla muutoksilla on uuden liiketoiminnan löytyminen tai olemassa olevan tehostuminen AI-lähettiläsroolin avulla sekä tehostaa ja vakiinnuttaa dataosaamiseen ja tekoälyyn liittyvää yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta relevanttien toimijoiden kanssa. Tavoitteena on kasvattaa tekoälyyn ja datan hyödyntämiseen liittyvien toimenpiteiden määrää ja laatua kohdeyrityksissä ja eri toimijoiden välillä siten, että toimenpiteiden vaikuttavuus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä kasvaa. Avain tähän muutokseen ovat osaavat ja aktiivisesti toimivat datan ja tekoälyn ymmärtäjät eli yritysten AI-lähettiläät.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat kasvu- ja rakennemuutosalojen pk-yritysten työntekijät, jotka voivat edistää yritysten sisällä AI- ja dataosaamisen kehittämistä siten, että yritys saa datastaan irti uutta lisäarvoa toiminnan kehittämiseen tai mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan. Näitä kasvu- ja rakennemuutosaloja ovat Tampereella erityisesti palvelualat, uusia alustateknologioita hyödyntävät toimialat sekä teknologialat ja Turussa terveys- ja hyvinvointiteknologia, meri- ja metalliteollisuus, uusia alustateknologioita hyödyntävät toimialat sekä start-upit.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat muiden AI-/datapalveluja tuottavien yritysten työntekijät, aluetoimijat sekä korkeakoulujen ja yliopistojen henkilöstö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 140 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 458 660

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Loimaan, Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Salon, Turun, Tampereen, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Parkano, Sauvo, Oripää, Pyhäranta, Kuhmoinen, Ruovesi, Vesilahti, Koski Tl, Aura, Naantali, Nokia, Turku, Valkeakoski, Taivassalo, Kustavi, Pöytyä, Urjala, Masku, Kemiönsaari, Vehmaa, Tampere, Salo, Ikaalinen, Orivesi, Nousiainen, Paimio, Pirkkala, Lempäälä, Virrat, Punkalaidun, Hämeenkyrö, Lieto, Mynämäki, Mänttä-Vilppula, Kangasala, Somero, Rusko, Loimaa, Akaa, Raisio, Marttila, Laitila, Ylöjärvi, Sastamala, Kaarina, Uusikaupunki, Pälkäne, Parainen, Juupajoki, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 46

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 75

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hanketta valmistelleiden asiantuntijoiden kokemukseen perustuen. Hankkeeseen osallistuu yrityksiä eri toimialoilta. Hanketta ei suunnata nais- tai miesvaltaisille aloille. Perinteisesti PORE-alat ovat miesvoittoisia, mutta niillä on iso tarve osaajille. Tekoäly kiinnostaa molempia sukupuolia tehtävien laaja-alaisuuden takia. ICT-ala on edelleen hyvin miesvaltainen. ICT-ala opiskelijoissa naisia on arviolta 20%. Naisten osuus ICT-alalla näillä näkymin säilyy arviolta ennallaan, vaikka osuutta ollaan kasvattamassa monin eri keinoin. Haasteena on ns. Gender-equality paradox eli “mitä enemmän yhteiskunnassa on tasa-arvoa, sitä vähemmän naisia valmistuu luonnontieteiden ja tekniikan aloilta”. Alan vahva sukupuolittuminen ei ole hyväksi ICT-alallakaan, ja siksi AI-lähettilästoiminta pyrkii osaltaan herättämään monipuolisen kiinnostuksen dataan kaikissa osaajissa sukupuoleen katsomatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat kantavia arvoja hankkeen osatoteuttajien toiminnassa. Tekoäly on käsitteenä sukupuolineutraali. Kaikissa hankkeen toiminnoissa toteutuu sukupuolten välinen tasa-arvo. Hankkeen seurauksena käynnistettävissä toiminnoissa ei ole mitään sellaista mikä suosisi toista sukupuolta. Huomiota kiinnitetään siihen, että eri sukupuolet voivat osallistua hankkeeseen ja hyödyntää sen tuloksia. Sukupuolen, iän tai muiden ominaisuuksien perusteella ei kuitenkaan tehdä oletuksia. Mikäli hankkeen aikana nousee esiin tasa-arvoa rikkovia tai sitä rajoittavia rakenteita, pyritään niihin puuttumaan hankkeen aikana.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, vaikka se huomioidaankin hankkeen aikana.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Hankkeen toiminnassa pyritään huomioimaan kierrätys ja paperittomuus. Tekoäly edistää resurssitehokkuutta, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Tekoäly edistää resurssitehokkuutta ja energiatehokkuutta, mitkä vaikuttavat myönteisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 4
Resurssitehokkuus myötävaikuttaa luonnonvarojen kestävän käytön kautta luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 4
Resurssitehokkuus ja energiankäytön tehokkuus myötävaikuttavat kasvihuonekaasujen vähentämiseen sekä luonnon saastumisen vähentämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 5
Hankkeen toiminnassa pyritään huomioimaan kierrätys ja paperittomuus sekä muu toiminnasta aiheutuva “jäte”, jolle voidaan löytää uusiokäyttöä. Kaikessa tekniikan alan työssä materiaalivalinnat ja -kulutus sekä jätteet, niin niiden laatu, määrä kuin hävittäminenkin, ovat huomioitavia asioita. Tekoäly edistää entisestään resurssitehokkuutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Ei suoranaista vaikutusta, ellei datan hyödyntäminen liittyen kohdeorganisaation energiaratkaisujen kokonaisarviointiin ilmasto ja corporate responsibility -näkökulmista.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hankkeen toiminta keskittyy hankkeen toiminta-alueiden elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen tekoälyosaamisen näkökulmasta. Hanke tukee erityisesti alueiden pk-sektorin kasvua ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hanke edistää toimijoiden välistä yhteistyötä. Jatkossa hankkeen vaikutukset laajenevat valtakunnallisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Alueiden elinkeinoelämän tekoälyosaaminen kasvaa hankkeen aikana, mikä luo paremmat mahdollisuudet digitaalisten palveluiden kehittämiselle. Tästä hyötyvät välillisesti myös yritysten asiakkaat parempien tuotteiden ja palveluiden muodossa.
Liikkuminen ja logistiikka 3 5
Resurssitehokkuuden kautta hanke myötävaikuttaa logistiikkaan ja vähentää liikkumisen tarvetta. Mahdolliset tekoälyratkaisut saattavat koskettaa logistisia kysymyksiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Mielekkäämpien tekoälytyökalujen ja työtehtävien kautta tietotyössä viihtyminen ja jaksaminen paranevat sekä työtyytyväisyys kasvaa. Yritysten kilpailukyvyn kasvu lisää työllisyyttä ja sitä kautta hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 2
Hanke toteuttaa tasa-arvoisuutta kaikissa toiminnoissaan. Hankkeen tulosten jakaminen tehdään siten, että tasa-arvoisuus toteutuu jakamalla tulokset kaikkien saataville ja huolehtimalla siitä, että kaikki mahdolliset tulosten loppukäyttäjät ovat tietoisia tulosten olemassa olosta. Lisäksi varmistetaan, ettei käytetyissä datajoukoissa ole tasa-arvoa vaarantavia seikkoja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 6
Hanketta toteuttavat korkeakoulut ovat kansainvälisiä organisaatioita, joissa kulttuurinen yhdenvertaisuus on tärkeä arvo. Hankkeen tuotokset laaditaan niin, että pidemmällä aikavälillä ne hyödyttävät suomalaisia laajalti, mikä tukee yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Hankkeen tulokset ovat mahdollisimman helposti ja läpinäkyvästi kaikkien saatavilla riippumatta alueellista sijainnista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 4 6
Resurssitehokkuudella edistetään ympäristöosaamista, kun ympäristön huomioiminen kaikessa toiminnassa lisääntyy. Mahdollisesti ympäristöteknologiohin liittyvä avoimen datan ja IoT-laitteiden tuottama aineisto on tekoälytoimenpiteiden kohteena. Hankkeessa hyödynnetään osatoteuttajien työelämäverkostoja, joihin kuuluu myös ympäristöteknologioihin painottuvia yrityksiä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-