Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22389

Hankkeen nimi: Vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selviäminen poikkeus- ja kriisitilanteissa – Tulevaisuutta luomassa covid-19-kokemusten pohjalta

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kehitysvammaliitto ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0116608-8

Jakeluosoite: Linnoitustie 2 B

Puhelinnumero: 09348090

Postinumero: 02600

Postitoimipaikka: Espoo

WWW-osoite: http://www.kehitysvammaliitto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hintsala Outi Susanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kansalaisuusyksikön johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: susanna.hintsala(at)kvl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407416179

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Suomen Kuntaliitto, 0926151-4
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2229500-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on tukea vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selviytymistä ja toimintamahdollisuuksia poikkeus- ja kriisitilanteissa. Hankkeessa kehitetään ohjeita ja suunnitelmia sekä toimintamalleja kuntatason poikkeus- ja kriisitilanteiden hoitoon. Kehittämistyössä ovat mukana ulkomaalaistaustaiset ja vammaiset ihmiset, omaishoitajat, vammaisalan järjestöt ja Kuntaliiton asiantuntijaverkostot sekä palveluntuottajat. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa sekä ulkomaalaistaustaisten että vammaisten ihmisten tarpeet on otettu entistä paremmin huomioon poikkeus- ja kriisitilanteissa. Hankkeen kohderyhmään kuuluu myös ihmisiä, jotka edustavat molempia ryhmiä (vammaisuus, ulkomaalaistausta).

Erilaisten ohjeiden ja suunnitelmien tekeminen ja toteuttaminen edellyttää tietoa poikkeustilanteista. Tietoa kerätään sekä väestö-, kunta- ja palveluyksikkökyselyjen että haastattelujen avulla. Tavoitteena on selvittää, miten vammaisten henkilöiden ja ulkomaalaistaustaisten tilanne eroaa muun väestön kokemuksista. Palvelujen järjestäjien ja tuottajien kokemuksia kerätään kyselyjen avulla.

Hankkeen tuloksena syntyy tietoa vammaisten henkilöiden, ulkomaalaistaustaisten henkilöiden ja omaishoitajien kokemista haasteista sekä heidän selviytymistään tukevista voimavaroista ja toimintamalleista covid-19 -pandemiatilanteessa. Lisäksi hankkeessa syntyy kattavaa tietoa palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kokemista haasteista ja ongelmista. Hankkeessa koottua monipuolista tietoa voidaan jatkossa käyttää seurantajärjestelmien rakentamisen apuna.

Tiedon avulla kehitetään toimintamalleja ja -tapoja, jotka auttavat hyvinvointialueita, kuntia ja palveluntuottajia tukemaan vammaisten henkilöiden suojautumista sekä turvaamaan mielekkään arjen, sosiaalisten suhteiden sekä avun ja tuen jatkuvuuden. Lisäksi hanke tukee kuntia, hyvinvointialueita ja palveluntuottajia ulkomaalaistaustaisille henkilöille suunnattujen korjaavien palveluiden suunnittelussa sekä varautumista covid-19-pandemiaan sekä muihin vastaaviin terveysuhkiin myös jatkossa.

Hankkeen kantava teema on yhdenvertaisuuden toteutuminen poikkeusoloissa, ja hanke pyrkii kaikilla toimenpiteillään edesauttamaan sitä, että vammaiset ja ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat meneillään olevassa covid-19-tilanteessa ja muissa mahdollisissa tulevissa kriisitilanteissa yhdenvertaisia muiden väestöryhmien kanssa.
Tasa-arvoa edistetään hankkeessa siten, että ohjausryhmään pyritään saamaan tasa-arvoisesti molempia sukupuolia. Lisäksi esimerkiksi väestötutkimusaineistossa pystytään analysoimaan vastauksia myös sukupuolen mukaan ja/tai huomioimaan sukupuolen vaikutus tuloksiin. Tämä on tärkeää, koska esimerkiksi vammaiset ja ulkomaalaistaustaiset naiset ovat mahdollisesti ns. tuplasyrjinnän kohteina. Siksi kaikissa tiedonkeruissa sekä myös ohjeiden, suunnitelmien ja muiden materiaalien tuotossa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat vammaiset henkilöt ja ulkomaalaistaustaiset henkilöt. Lisäksi kohderyhmien läheiset, omaishoitajat, sekä palveluntuottajat ja –järjestäjät ovat keskeisiä kohderyhmiä. Ulkomaalaistaustaisesta väestöstä esimerkiksi suomensomalit ovat yksi tärkeä kohderyhmä, mutta myös muut koronan suhteen yliedustetut kieliryhmät.

Näiden lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan työntekijät (esim. sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, lähityöntekijät) ja kuntien työntekijät, jotka tekevät töitä asiakasrajapinnassa tai asiantuntijatehtävissä ulkomaalaistaustaisen väestön kysymyksissä, kuuluvat kohderyhmään.
Kohderyhmään kuuluu myös ulkomaalaistaustaisia vammaisia henkilöitä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat viranomaiset, kolmannen sektorin työntekijät, vapaaehtoiset ja muut yhdistysten jäsenet sekä vastaanottokeskukset.

Hankkeessa tuotettua materiaalia voidaan hyödyntää kouluissa ja oppilaitoksissa. Välillisesti myös muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja työntekijät voivat hyötyä hankkeen toimintamallista ja tuotoksista.

Hankkeen osallistamistapoja voidaan hyödyntää myös muussa Kehitysvammaliiton, THL:n ja Kuntaliiton toiminnassa ja muissa hankkeissa. Hankkeen aikana syntyy uusia toimintamalleja ja toimintaryhmiä, jotka painottavat osallisuutta tukevia menetelmiä, jotka ovat laajemminkin hyödynnettävissä.
Hankkeen eri tuloksia voidaan hyödyntää hyvin laajalti sekä Suomessa että kansainvälisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 086 238

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 417 758

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 296 881

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 498 685

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta suunniteltaessa sukupuolten tasa-arvoon on kiinnitetty huomiota. Mm. THL on koonnut tietoa ja lähteitä koronaviruksen vaikutuksista eri sukupuoliin ja sukupuolten tasa-arvoon. Tietoa on Suomessa tautitapausten sukupuolijakaumasta, tautiin menehtyneiden sukupuolijakaumasta, ja tehohoitopotilaiden sukupuolijakaumasta. Tämän lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö ja Helsinki Graduate School of Economics on tutkinut koronaviruksen työllisyysvaikutuksia myös sukupuolinäkökulmasta, ja Kela seuraa koronakriisin vaikutuksia etuushakemuksiin ja etuuksien saajiin myös sukupuolten mukaan. Kansainvälisesti koronan sukupuolivaikutuksia on tarkasteltu mm. Euroopan tasa-arvoinstituutin EIGE:n ja Euroopan neuvoston toimesta. Vaikka osa koronaviruksen sairastamiseen liittyvistä havainnoista on vaikuttanut koskettavan erityisesti miehiä, on kartoituksen perusteella keskeistä osallistuttaa hankkeeseen eri sukupuolia olevia kohderyhmän edustajia ja miettiä riskitekijöitä ja seurauksia eri sukupuolten kannalta. YK:n talous- ja sosiaaliasiain osasto on tarkastellut koronan vaikutuksia vammaisiin naisiin ja tyttöihin. Arvion mukaan koronavirustilanne korostaa yhteiskunnassa olevaa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus vinoumaa, kuten sitä, että vammaisilla naisilla ja tytöillä on suurempi kohtaamaton sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve, ovat todennäköisemmin työttömiä, ja ovat suuremmassa riskissä kärsiä seksuaaliväkivallasta. (https://www.un.org/development/desa/disabilities/news/dspd/covid-19-disability.html) Koronaviruksen tarkoista vaikutuksista eri sukupuolta edustaviin vammaisiin henkilöihin Suomessa ei tiedetä vielä tällä hetkellä, joskin voidaan olettaa, että ne ovat samansuuntaiset kuin muulla väestöllä, ja että haasteet ovat samankaltaiset kuin mitä kansainvälisesti on arvioitu. Suomessa ei ole toistaiseksi tietoa koronaepidemian vaikutuksista ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin sukupuolen mukaan. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) mukaan erityisesti ulkomaalaistaustaiset naiset ovat riskissä joutua haavoittuvaan asemaan koronaepidemian myötä. Syynä tähän on esimerkiksi työolot. Naiset ovat yliedustettuna palvelualalla, joka on kärsinyt eniten taloudellisista vaikutuksista aiheuttaen irtisanomisia ja lomautuksia. Ulkomaalaistaustaisia naisia työskentelee myös erityisen paljon hoiva-alalla, jossa tartunnalle altistumisen riski on erityisen suuri. Erityisesti ulkomaalaistaustaiset naiset vastaavat miehiä todennäköisemmin kotitaloudesta sekä läheistein hoivaamisesta. Poikkeusolojen myötä hoivaroolit korostuvat, aiheuttaen potentiaalisesti ylimääräistä kuormitusta. Koronaepidemian myötä myös naisiin kohdistuvan väkivallan riski kasvaa, joka on jo lähtökohtaisesti suurempi ulkomaalaistaustaisilla naisilla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikissa toiminnoissa on mukana sekä naisia että miehiä. Hankkeella on käytössään THL:n Tasa-arvotiedon keskuksen asiantuntemus ja laaja asiantuntijaverkosto. Koko hankeorganisaatio perehtyy hankkeen alussa sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen keskeisiin tavoitteisiin, ja keinoihin, ja nämä näkökulmat otetaan huomioon hankkeen toiminnoissa. Sukupuolinäkökulman huomioiminen toteutuu hanketoiminnan eri vaiheissa seuraavasti: Tiedonkeruu ja analyysi: Hankkeessa huolehditaan siitä, että tietoa kerätään sekä miehiltä että naisilta sekä vammaisten että ulkomaalaistaustaisten kohderyhmissä. Lisäksi analysoidaan, eroavatko huomion kohteena olevat koronapandemian vaikutukset yksilöiden hyvinvointiin sukupuolen mukaan näissä ryhmissä ja millä tavalla. Kuten edellä on todettu, meillä ei tällä hetkellä ole riittävästi tietoa siitä, miten koronapandemia on vaikuttanut vammaisiin ja ulkomaalaistaustaisiin naisiin ja miehiin Suomessa. Hankkeessa tuotettava tieto täyttää osaltaan tätä tietoaukkoa. Kehittäminen: Kehittämistyössä (verkostot ja työryhmät) huomioidaan koronapandemian mahdolliset sukupuolistuneet vaikutukset kohderyhmissä hyödyntäen sekä hankkeessa kertyvää tietoa tästä kysymyksestä että asiantuntijoiden ja sidosryhmien arvioita. Tutkimus- ja asiantuntijatiedon pohjalta käydään keskustelua tavoitteena muodostaa käsitys siitä, eroavatko ulkomaalaistaustaisten ja vammaisten naisten ja miesten elämäntilanteet, heidän kohtaamansa riskit sekä selviytymisstrategiansa toisistaan koronapandemian oloissa ja jos eroavat, millä tavalla. Lisäksi pohditaan, hyödyttävätkö samat kehittämistoimenpiteet aidosti sekä naisia että miehiä kohderyhmissä vai tarvitaanko myös erityisesti naisille tai miehille kohdennettuja toimenpiteitä. Hanketoimijoiden kokoonpanot: Hankkeen ohjausryhmässä, työryhmissä, työpajoissa jne. toimii sekä naisia että miehiä. Hanketoimijoiden tietoisuutta ja osaamista sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä kehitetään kuulemalla asiantuntijoita ja sidosryhmiä (miten kuultavat tahot arvioivat asian sukupuolivaikutukset?). Hankkeen käynnistyessä toteutetaan tilaisuus, jossa käydään läpi kansainvälisistä raporteista (YK ja IOM) saatu tieto koronapandemian sukupuolistuneista vaikutuksista kohderyhmissä ja kuullaan erilaisia asiantuntija-arvioita Suomen tilanteesta. Tilaisuuteen osallistuu koko hankeorganisaatio. Hankkeella on käytössään THL:n Tasa-arvotiedon keskuksen asiantuntemus ja laajaa asiantuntijaverkosto. Tuotokset: Raportoidaan havaitut sukupuolistuneet erot pandemian vaikutuksissa kohderyhmissä Varmistetaan, että kehitettävät toimintatavat, ohjeistukset ja oppaat vastaavat mahdollisimman yhdenvertaisesti vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten tarpeisiin poikkeusoloissa. Seuranta: -Miten miehet ja naiset ovat edustettuina käytettävissä ja kerättävissä aineistoissa -Millaisia analyyseja koronapandemian sukupuolivaikutuksista on tehty -Sukupuolinäkökulmaan liittyvät kuulemiset ja konsultaatiot -Onko tuotosten sukupuolivaikutukset arvioitu ja mitkä ovat arvioinnin tulokset -Miesten ja naisten edustus hankeorganisaation eri osissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoite on tukea vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden selviytymistä ja toimintamahdollisuuksia poikkeus- ja kriisitilanteissa, erityisesti koronaviruspandemian aiheuttamassa tilanteessa ja verrattavissa epidemioissa. Tämä tehdään kartoittamalla koronaviruksenpandemian aiheuttamat vaikutukset vammaisiin henkilöihin, heidän läheisiinsä ja heidän palveluihinsa ja sitä kautta kehittää monitahoisesti rakenteita ja sisältöjä mikro- ja mesotason valmiussuunnitelmia varten. Vaikka sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite sinänsä, se kulkee tärkeänä näkökulmana mukana kaikissa hankkeen sisällöissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeen tavoitteena on tuottaa ohjeita ja suunnitelmia erilaisiin poikkeus- ja kriisitilanteisiin vammaisten ihmisten asumisessa. Näissä ohjeistuksissa ja suunnitelmissa otetaan huomioon myös luonnonvarojen käytön kestävyys.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hanke ei suoraan vähennä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, vaan varautuu niihin suojelemalla vammaisia ihmisiä poikkeus- ja kriisitilanteissa. Hankkeen kehittämiä toimintamalleja ja materiaaleja voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen aiheuttamissa kriiseissä. Näitä voidaan hyödyntää, esimerkiksi kun ohjeistetaan vammaisia ihmisiä luonnonkatastrofitilanteissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeessa ei ole suoranaista vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeessa ei ole suoranaista vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään eikä ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei vaikuta Natura2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Hankkeessa noudatetaan yleisiä ekologisen kestävyyden periaatteita.Hankkeessa syntyvät tuotokset julkaistaan pääosin digitaalisessa muodossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toiminta ei suoranaisesti liity uusiutuvan energian käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
Hanke tukee paikallisten sote-alan palveluntuottajien toimintaa ja luo heille toimintaedellytyksiä selviytyä poikkeus- ja kriisitilanteissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 1
Hankkeessa arvioidaan uusien palveluiden ja toimintamallien taloudellisia kestävää kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hanketta koordinoidaan hyödyntämällä digitaalisia työvälineitä ja verkkokokouksia. Valtakunnallisiin seminaareihin voi osallistua etäyhteyksillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Hanke tuottaa tietoa, palveluja ja materiaalia. Nämä tukevat kohderyhmän selviytymistä arjessa ja vahvistavat toimimista poikkeus- ja kriisitilanteissa. Näiden lisäksi se kaventaa eriarvoisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Hankkeessa kerätään tietoa kohderyhmän elinolosuhteista eri puolella Suomea. Tiedon pohjalta kehitetään saavutettava palveluja, jotka edistävät tasa-arvoa poikkeus- ja kriisitilanteissa. Tämän lisäksi hanke tuottaa saavutettavaa tietoa ihmisille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 7
Hanke vahvistaa vammaisten ihmisten mahdollisuuksia lisäämällä heidän osallisuuttaan ja selviytymistä arjessa. Hanke tuottaa materiaaleista eri kieliversioita. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistäminen, jotta eri kielisillä ja eri taustaisilla suomalaisilla oli yhdenvertainen mahdollisuus saada tietoa ja tulla suojatuksi koronakriisin aikana.
Kulttuuriympäristö 0 7
Hanke lisää Suomessa asuvien, erilaisista kulttuurisista taustoista olevien henkilöiden rikastuttavia käsityksiä koronakriisin yhteydessä toteutettavissa viranomaistoiminnoissa.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hanke lisää tietoa riskeistä ja niihin varautumisesta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-