Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22390

Hankkeen nimi: Sisu työelämässä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0313471-7

Jakeluosoite: Haartmaninkatu 3 b

Puhelinnumero: 0505184083

Postinumero: 00014

Postitoimipaikka: 00014 Helsingin yliopisto

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Määttänen Ilmari Eerikki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistotutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ilmari.maattanen(at)helsinki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505184083

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 2029188-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sisu työelämässä -kehittämishanke etsii keinoja ylläpitää ja parantaa työelämässä mukana olevien ihmisten hyvinvointia ja jaksamista erityisesti aikoina, joina henkiseen jaksamiseen kohdistuu poikkeuksellista kuormitusta. Hankkeessa ihmisten hyvinvointia ja hyvinvointiin vaikuttavien piirteiden muutoksia seurataan ja etsitään keinoja vaikuttaa myönteisesti hyvinvoinnin kehitykseen. Tavoitteena on kartoittaa työpaikoilla löytyneitä hyviä käytänteitä työntekijöiden hyvinvoinnin ylläpidossa COVID-19-pandemian aikana sekä selvittää esimerkiksi henkilökohtaisten tai automatisoitujen palautteiden vaikutusta ihmisten itseymmärrykseen ja hyvinvointiin. Hanke tuottaa yleistettävissä olevaa tietoa, minkä lisäksi hankkeeseen osallistuville työntekijöille ja esimiehille annetaan heille räätälöityä palautetta. Palautteiden vaikutuksia testataan myös kontrolloiduissa kokeissa. Kehittämisenhankkeen loppuvaiheessa testataan aiemmissa hankkeen vaiheissa kerätyn tiedon perusteella paranneltu sisu- ja hyvinvointipalaute. Lisäksi koostetaan työpaikkojen vastuuhenkilöille kuten esimiehille tietopaketti hyvinvointiin ja psykologisiin taustatekijöihin kuten sisuun liittyen. Lisäksi luodaan automatisoitu internetsivu, jossa työntekijät voivat halutessaan testata ja saada palautetta omasta sisustaan ja muista hyvinvointiin liittyvistä muuttujista.

Hanke tarkastelee työssä jaksamista ja työntekijöiden hyvinvoinnin muutoksia yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla sekä muutosten yhteyttä esimerkiksi työstressin, huonon hyvinvoinnin, henkisen uupumuksen ja masennuksen piirteiden kehittymiseen. Lisäksi kiinnitetään huomiota joukkoirtisanomisista tai muista vakavista haasteista kärsivien työpaikkojen työntekijöiden hyvinvointiin ja käsityksiin omasta työstään ja elämästään, myös mahdollisen irtisanomisen tai alanvaihdoksen jälkeen. Hanke tuottaa uutta tietoa poikkeusolojen työstä ja yksilön psykologisen osaamisen merkityksestä sekä auttaa niin työyhteisöjä kuin työntekijöitä valmistautumaan tuleviin, nykyisen kaltaisiin tai uudenlaisiin erityistilanteisiin.

Sisu työelämässä -kehittämishanke jalkauttaa ja tuo käytäntöön aiempaa, toimivaksi havaittua ja kiinnostavia tuloksia tuottaneita tutkimuksiamme, ja sen tavoitteena on edelleen laajentaa ymmärrystämme sisun merkityksestä stressinsietokyvylle ja hyvinvoinnille. Hankkeen tavoitteena on ihmisten työelämään liittyvän hyvinvoinnin parempi ymmärtäminen: olemme havainneet aiemmissa tuloksissamme sisupiirteiden selittävän suuren osan ihmisten hyvinvoinnin vaihtelusta monilla eri mittareilla mitattuna. Lisäksi olemme havainneet sisupiirteiden vaikuttavan esimerkiksi ihmisten suoriutumiseen haastavista tehtävistä ja haastavuuden ja tunnetilojen itsearvioihin.

Sisua, hyvinvointia ja suoriutumista selvitetään useissa erilaisissa ammattiryhmissä, sekä julkisella sektorilla että yrityksissä. Hankkeeseen otetaan osallistumaan ihmisiä niin teollisuuden miesvaltaisilta aloilta, naisvaltaisella sosiaali- ja terveydenhuollon aloilta kuin tyypillisessä toimistotyössäkin. Hankkeessa kartoitetaan myös COVID-19-pandemian vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin sekä sitä, mitkä psykologiset tai muut taustatekijät ennustavat parempaa selviytymistä korona-ajasta ja asenteita koronanvastaisiin toimenpiteisiin. Näitä löydöksiä levitetään laajasti yhteiskunnassa hyvinvointitietopaketin avulla. Hankkeessa tutkitaan myös yksilön sisun muutosta ajassa ja sen vaikutusta ihmisten hyvinvointiin ja muihin yksilön kannalta tärkeisiin muuttujiin. Tarkempia yksilöiden toimintaan liittyviä tekijöitä tutkitaan tarkemmin kontrolloiduissa olosuhteissa. Aikaisemmassa hankkeessamme kehitetyn ja validoidun sisupiirrekyselyn rakenne viittaa siihen, että sisu voidaan jakaa kahteen päätekijään, ”hyödylliseen sisuun” ja “haitalliseen sisuun”. Nämä molemmat tekijät selittävät yhdessä suuren osan hyvinvoinnista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmän muodostavat työssäkäyvät henkilöt ja sekä lisäksi työyhteisöt joissa he työskentelevät. Tarkoituksena on lisäksi kerätä tietoja ihmisistä, jotka aineistonkeruun aikana joutuvat työttömäksi tai työvoiman ulkopuolelle osallistumisjakson aikana. Kohderyhmiksi valikoidaan monipuolisesti eri alojen työpaikoilla työskenteleviä: esimerkiksi miesvaltaisia teollisuuden työpaikkoja ja naisvaltaisia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työpaikkoja tulee osallistumaan hankkeeseen.

Suunnitelmana on valita osallistujiksi monipuolisesti useiden eri alojen työntekijöitä. Mukaan valikoidaan myös työpaikkoja, jotka ovat uhattuina ja joissa käydään joukkoirtisanomisia tai jopa tuotantoyksiköiden lakkautuksia.

Lisäksi hankkeen kohderyhmien valinnassa hyödynnetään jo olemassaolevia sidoksia. Esimerkiksi useilla yrityksillä ja kuntatyöntajalla on entuudestaan sidokset Haaga-Helian osahankkeen toteuttajiin. Työssäkäyvät toimivat sekä aineistonkeruun kohteina että hyötyvät tutkimuksen tuottamista tuloksista.

Kuten sanottua, hankkeen kohderyhmiä ovat myös työyhteisöt, joiden toimintaa on myös tarkoitus kehittää ensi vaiheessa palauttein ja myöhemmin hyvinvointitietopaketilla. Osallistuvien organisaatioiden valinnassa tähdätään syntyvän tiedon mahdollisimman laajan valtakunnalliseen sovellettavuuteen: organisaatiot toimivat valtakunnallisesti tai niiden toimiala on valtakunnallisesti relevantti. Organisaatiotasolla selvitetään niitä hyviä käytänteitä, joita työyhteisöt ovat löytäneet työn organisointiin pitkittyneen COVID-19-pandemian aikana.

Ajatuksena työntekijöiden ja työyhteisöjen valinnassa on saada mahdollisimman suuri yleistettävyys esimerkiksi hyvinvointitietopakettia ja internetpohjaisia palautteita ajatellen. Tarkemmat kuvaukset hankkeeseen osallistuvista työyhteisöistä ja niiden työntekijöistä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen on tarkoitus tuottaa yleistettäviä tietoja, jotka on myös tarkoitus jalkauttaa käytäntöön esimerkiksi hyvinvointitietopaketin, sekä internetpohjaisen sisu- ja hyvinvointipalautteen avulla. Välillinen kohderyhmä ovat muut suomalaiset yritykset ja julkiset organisaatiot ja niiden työntekijät. Tuloksista hyötyvät ihmiset ja organisaatiot ovat laajat, ja voidaan ennustaa, että organisaatioissa ja työyhteisöissä kerätyt aineistot ja niistä saadut tulokset ovat yleistettävissä yleisemminkin kuin pelkästään osallistuneiden alojen sisällä. Hankkeessa selvitetään myös, ovatko löydetyt yhteydet esimerkiksi hyvinvoinnin ja taustatekijöiden yhteyksistä samanlaisia eri alojen sisällä ja hyötyvätkö eri alojen työntekijät palautteista yhtä paljon. Myös hyvinvointitietopakettia tullaan kokeilemaan eri alojen esimiehillä ja siitä tullaan keräämään palautetta ennen lopullisen version muokkaamista. Todennäköistä on, että tulokset itse asiassa auttavat työelämän hyvinvoinnin parantamisessa myös muilla aloilla ja eri puolilla maata. Parhaassa tapauksessa tuloksista voi olla hyötyä myös muissa maissa, siltä osin kuin ne julkaistaan kansainvälisissä vertaisarvioiduissa lehdissä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 149 236

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 19 547

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 495 278

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 24 433

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 31

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 270

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen liitteenä on selvitys sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmasta hankkeessa. Hankkeen valmistelussa on otettu sukupuolinäkökulma huomioon, ja erityisesti aineistonkeruuvaiheen alussa aiotaan vielä entistä enemmän panostaa siihen, että sukupuolille ominaiset ongelmat kyettäisiin aineistonkeruussa ja palautteissa huomioimaan. Työpaikoille lähetettävässä kyselyssä kysytään myös tasa-arvon toteutumisesta työpaikoilla. Aineistonkeruussa on mukana myös runsaasti naisvaltaisten alojen työpaikkoja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen liitteenä on selvitys sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmasta hankkeessa. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeessa monin tavoin. Hankkeen työpaikat aiotaan valikoida tasaisesti eri sukupuolten edustajista. Tämän lisäksi hankkeen tulosten uskotaan hyödyttävän erityisen paljon naisia ja naisvaltaisia työpaikkoja sikäli, että esimerkiksi ahdistus ja masennus ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Hankkeessa aiotaan kartoittaa myös spesifisti naisvaltaisten alojen mahdollisia ominaisia ongelmia. Tavoitteena tietysti on, että jokaisessa työyhteisössä hyvinvointi paranisi ja tietyt pahoinvointiin liittyvät ilmiöt, kuten liiallinen stressi, ahdistus ja masennus vähenisivät, joten suurin potentiaali hyvinvoinnin parannuksiin on todennäköisesti naisilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on tärkeä päämäärä, mutta tässä hankkeessa pyritään parantamaan työhyvinvointia myös laajemmin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
Kulutushyödykkeistä tiedetään, että niiden hyödyllinen vaikutus hyvinvointiin laskee nopeasti hankinnan jälkeen. Lisääntyvän materiaalisen kulutuksen hyödyt hyvinvoinnille ovat siten rajalliset, eivätkä ole useinkaan suhteessa esimerkiksi aiheuttamiinsa ympäristöhaittoihin. Olisikin tärkeää pystyä keksimään muita tapoja lisätä ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta, ja siinä esimerkiksi työpaikkojen toiminnalla, mahdollisista työttömyysjaksoista ja eläköitymisestä puhumattakaan, on suuri vaikutus. Olisi hyvä saada muokattua työyhteisöjä sellaisiksi, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän kroonista stressiä. Hanke lisää ymmärrystä etätyön mahdollisuuksista ja tukee jatkossa etätyön käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 4
Vaikka hanke ei suoraan liity ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin, jo aiemmin mainitut teijät ovat olennaisia: ei-materiaaliset tavat lisätä ihmisten hyvinvointia olisivat tärkeitä, ja osaltaan tukisivat vähäisemmän luonnonvarojen käytön, vähähiilisen talouden ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen tavoitteissa. Hanke lisää ymmärrystä etätyön mahdollisuuksista ja tukee jatkossa etätyön käyttöä, mikä vähentää osaltaan esim. tarvetta pitkiin työmatkoihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
Vaikka hanke ei suoraan liity luonnon monimuotoisuuteen, jo aiemmin mainitut teijät ovat olennaisia: ei-materiaaliset tavat lisätä ihmisten hyvinvointia olisivat tärkeitä, ja osaltaan tukisivat vähäisemmän luonnonvarojen käytön, vähähiilisen talouden ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen tavoitteissa. On lisäksi hyvin mahdollista, että osassa ko. asioille haitallisimmista aloista joudutaan siirtymään vähitellen muihin tuotantotapoihin. Näin ollen rakennemuutosalojen ymmärtäminen ihmisten näkökulmasta on myös tärkeää.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 3
Vaikka hanke ei suoraan liity pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan (ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen), jo aiemmin mainitut tekijät ovat olennaisia: ei-materiaaliset tavat lisätä ihmisten hyvinvointia olisivat tärkeitä, ja osaltaan tukisivat vähäisemmän pinta- ja pohjavesien ja maaperän ja ilman saastumisessa ja muissa ongelmissa. On lisäksi hyvin mahdollista, että osassa ko. asioille haitallisimmista aloista joudutaan siirtymään vähitellen muihin tuotantotapoihin. Näin ollen rakennemuutosalojen ymmärtäminen ihmisten näkökulmasta on myös tärkeää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Vaikka hanke ei suoraan liity Natura 2000-ohjelman kohteisiin, jo aiemmin mainitut tekijät ovat olennaisia: ei-materiaaliset tavat lisätä ihmisten hyvinvointia olisivat tärkeitä, ja osaltaan tukisivat vähäisemmän pinta- ja pohjavesien ja maaperän ja ilman saastumisessa ja muissa ongelmissa. On lisäksi hyvin mahdollista, että osassa ko. asioille haitallisimmista aloista joudutaan siirtymään vähitellen muihin tuotantotapoihin. Näin ollen rakennemuutosalojen ymmärtäminen ihmisten näkökulmasta on myös tärkeää.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Vaikka hanke ei suoraan liity materiaaleihin ja jätteisiin, jo aiemmin mainitut teijät ovat olennaisia: ei-materiaaliset tavat lisätä ihmisten hyvinvointia olisivat tärkeitä, ja osaltaan tukisivat vähäisemmän materiaalien käytön ja jätteiden syntymisen tavoitteissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Vaikka hanke ei suoraan liity uusiutuvien energialähteiden käyttöön,tavoitteena on selvittää työntekijöiden hyvinvointia mm. rakennemuutosaloilla, jotka osaltaan liittyvät energiajärjestelmän muutokseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 8
Rakennemuutos tulee muuttamaan monia aloja. Esimerkiksi vähähiiliseen talouteen siirtyminen tulee väistämättä aiheuttamaan omat vaikutuksensa. Hankkeen tavoitteena on ottaa mukaan vähintään yksi suurehko ryhmä osallistujia, jotka työskentelevät (tai ovat lomautettuna) alalla, jossa on käynnissä rakennemuutos. Olisi tärkeää pystyä ymmärtämään ihmisten hyvinvointia ja ajattelutapoja tilanteissa, joissa mahdollista lisästressiä aiheuttaa oman alan heikot tulevaisuuden näkymät.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 4
Kulutushyödykkeistä tiedetään, että niiden hyödyllinen vaikutus hyvinvointiin laskee nopeasti hankinnan jälkeen. Lisääntyvän materiaalisen kulutuksen hyödyt hyvinvoinnille ovat siten rajalliset, eivätkä ole useinkaan suhteessa esimerkiksi aiheuttamiinsa ympäristöhaittoihin. Olisikin tärkeää pystyä keksimään muita tapoja lisätä ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta, ja siinä esimerkiksi työpaikkojen toiminnalla, mahdollisista työttömyysjaksoista ja eläköitymisestä puhumattakaan, on suuri vaikutus. Olisi hyvä saada muokattua työyhteisöjä sellaisiksi, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän kroonista stressiä.
Liikkuminen ja logistiikka 1 4
Hanke tutkii osaltaan etätyön vaikutuksia hyvinvointiin ja työn tehokkuuteen, ja antaa arvokasta tietoa tulevaisuuden etätyön kehittämistä ajatellen. Etätyön kehittäminen puolestaan vähentää esimerkiksi pitkien työmatkojen tekemisen tärkeyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 10
Hankkeen päätavoitteena on hyvinvoinnin ja erityisesti työhyvinvoinnin kehittäminen. Näin ollen hyvinvoinnin edistäminen on todella tärkeässä roolissa hankkeen jokaisessa osassa. Koska kehittämämme sisumittari selittää jopa 60 % ihmisten hyvinvoinnista, on hyvin tärkeää selvittää sisun ja hyvinvoinnin muutoksia ja palautteen vaikutusta niihin.
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Hanke auttaa ymmärtämään ihmisten hyvinvointia ja sitä kautta myös parantanee tasa-arvoa: suurimmat hyödyt hyvinvoinnin parantamisesta saavat todennäköisesti heikommassa asemassa olevat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 5
Sisuhanke on myös yhdenvertaisuuden kannalta hyödyllinen. Usein syystä tai toisesta heikommassa asemassa olevat ihmiset kokevat enemmän stressiä ja ongelmia hyvinvointinsa kanssa, joten hankkeen aihe on mahdollisesti myös heidän kannaltaan hyödyllinen.
Kulttuuriympäristö 1 3
Hanke vaikuttaa kulttuuriympäristöön suoraan vain melko vähäisissä määrin, mutta on todennäköistä, että hankkeessa kerätyt aineistot auttavat joissain tapauksissa ymmärtämään kulttuuriympäristöä aiempaa paremmin erityisesti tilanteissa, joissa kulttuuriympäristö on muutoksen keskellä, kuten rakennemuutosaloilla.
Ympäristöosaaminen 1 3
Hanke vaikuttaa ympäristöosaamiseen todennäköisesti vain vähäisissä määrin. Toisaalta on kuitenkin myös niin, että ilman tietoa esimerkiksi muuttuvien ympäristönormien osaltaan voimistaman rakennemuutosalojen työntekijöiden käsityksistä omasta työstään, ammattitaidostaan ja hyvinvoinnistaan, ei asian käsittely ole niin syvällistä kuin se voisi olla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-