|
|
|
Hankekoodi: S22390
Hankkeen nimi: Sisu työelämässä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Helsingin Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0313471-7
Jakeluosoite: Haartmaninkatu 3 b
Puhelinnumero: 0505184083
Postinumero: 00014
Postitoimipaikka: 00014 Helsingin yliopisto
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Määttänen Ilmari Eerikki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistotutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ilmari.maattanen(at)helsinki.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505184083
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sisu työelämässä -kehittämishanke etsii keinoja ylläpitää ja parantaa työelämässä mukana olevien ihmisten hyvinvointia ja jaksamista erityisesti aikoina, joina henkiseen jaksamiseen kohdistuu poikkeuksellista kuormitusta. Hankkeessa ihmisten hyvinvointia ja hyvinvointiin vaikuttavien piirteiden muutoksia seurataan ja etsitään keinoja vaikuttaa myönteisesti hyvinvoinnin kehitykseen. Tavoitteena on kartoittaa työpaikoilla löytyneitä hyviä käytänteitä työntekijöiden hyvinvoinnin ylläpidossa COVID-19-pandemian aikana sekä selvittää esimerkiksi henkilökohtaisten tai automatisoitujen palautteiden vaikutusta ihmisten itseymmärrykseen ja hyvinvointiin. Hanke tuottaa yleistettävissä olevaa tietoa, minkä lisäksi hankkeeseen osallistuville työntekijöille ja esimiehille annetaan heille räätälöityä palautetta. Palautteiden vaikutuksia testataan myös kontrolloiduissa kokeissa. Kehittämisenhankkeen loppuvaiheessa testataan aiemmissa hankkeen vaiheissa kerätyn tiedon perusteella paranneltu sisu- ja hyvinvointipalaute. Lisäksi koostetaan työpaikkojen vastuuhenkilöille kuten esimiehille tietopaketti hyvinvointiin ja psykologisiin taustatekijöihin kuten sisuun liittyen. Lisäksi luodaan automatisoitu internetsivu, jossa työntekijät voivat halutessaan testata ja saada palautetta omasta sisustaan ja muista hyvinvointiin liittyvistä muuttujista.
Hanke tarkastelee työssä jaksamista ja työntekijöiden hyvinvoinnin muutoksia yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla sekä muutosten yhteyttä esimerkiksi työstressin, huonon hyvinvoinnin, henkisen uupumuksen ja masennuksen piirteiden kehittymiseen. Lisäksi kiinnitetään huomiota joukkoirtisanomisista tai muista vakavista haasteista kärsivien työpaikkojen työntekijöiden hyvinvointiin ja käsityksiin omasta työstään ja elämästään, myös mahdollisen irtisanomisen tai alanvaihdoksen jälkeen. Hanke tuottaa uutta tietoa poikkeusolojen työstä ja yksilön psykologisen osaamisen merkityksestä sekä auttaa niin työyhteisöjä kuin työntekijöitä valmistautumaan tuleviin, nykyisen kaltaisiin tai uudenlaisiin erityistilanteisiin.
Sisu työelämässä -kehittämishanke jalkauttaa ja tuo käytäntöön aiempaa, toimivaksi havaittua ja kiinnostavia tuloksia tuottaneita tutkimuksiamme, ja sen tavoitteena on edelleen laajentaa ymmärrystämme sisun merkityksestä stressinsietokyvylle ja hyvinvoinnille. Hankkeen tavoitteena on ihmisten työelämään liittyvän hyvinvoinnin parempi ymmärtäminen: olemme havainneet aiemmissa tuloksissamme sisupiirteiden selittävän suuren osan ihmisten hyvinvoinnin vaihtelusta monilla eri mittareilla mitattuna. Lisäksi olemme havainneet sisupiirteiden vaikuttavan esimerkiksi ihmisten suoriutumiseen haastavista tehtävistä ja haastavuuden ja tunnetilojen itsearvioihin.
Sisua, hyvinvointia ja suoriutumista selvitetään useissa erilaisissa ammattiryhmissä, sekä julkisella sektorilla että yrityksissä. Hankkeeseen otetaan osallistumaan ihmisiä niin teollisuuden miesvaltaisilta aloilta, naisvaltaisella sosiaali- ja terveydenhuollon aloilta kuin tyypillisessä toimistotyössäkin. Hankkeessa kartoitetaan myös COVID-19-pandemian vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin sekä sitä, mitkä psykologiset tai muut taustatekijät ennustavat parempaa selviytymistä korona-ajasta ja asenteita koronanvastaisiin toimenpiteisiin. Näitä löydöksiä levitetään laajasti yhteiskunnassa hyvinvointitietopaketin avulla. Hankkeessa tutkitaan myös yksilön sisun muutosta ajassa ja sen vaikutusta ihmisten hyvinvointiin ja muihin yksilön kannalta tärkeisiin muuttujiin. Tarkempia yksilöiden toimintaan liittyviä tekijöitä tutkitaan tarkemmin kontrolloiduissa olosuhteissa. Aikaisemmassa hankkeessamme kehitetyn ja validoidun sisupiirrekyselyn rakenne viittaa siihen, että sisu voidaan jakaa kahteen päätekijään, ”hyödylliseen sisuun” ja “haitalliseen sisuun”. Nämä molemmat tekijät selittävät yhdessä suuren osan hyvinvoinnista.
Hankkeen kohderyhmän muodostavat työssäkäyvät henkilöt ja sekä lisäksi työyhteisöt joissa he työskentelevät. Tarkoituksena on lisäksi kerätä tietoja ihmisistä, jotka aineistonkeruun aikana joutuvat työttömäksi tai työvoiman ulkopuolelle osallistumisjakson aikana. Kohderyhmiksi valikoidaan monipuolisesti eri alojen työpaikoilla työskenteleviä: esimerkiksi miesvaltaisia teollisuuden työpaikkoja ja naisvaltaisia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työpaikkoja tulee osallistumaan hankkeeseen.
Suunnitelmana on valita osallistujiksi monipuolisesti useiden eri alojen työntekijöitä. Mukaan valikoidaan myös työpaikkoja, jotka ovat uhattuina ja joissa käydään joukkoirtisanomisia tai jopa tuotantoyksiköiden lakkautuksia.
Lisäksi hankkeen kohderyhmien valinnassa hyödynnetään jo olemassaolevia sidoksia. Esimerkiksi useilla yrityksillä ja kuntatyöntajalla on entuudestaan sidokset Haaga-Helian osahankkeen toteuttajiin. Työssäkäyvät toimivat sekä aineistonkeruun kohteina että hyötyvät tutkimuksen tuottamista tuloksista.
Kuten sanottua, hankkeen kohderyhmiä ovat myös työyhteisöt, joiden toimintaa on myös tarkoitus kehittää ensi vaiheessa palauttein ja myöhemmin hyvinvointitietopaketilla. Osallistuvien organisaatioiden valinnassa tähdätään syntyvän tiedon mahdollisimman laajan valtakunnalliseen sovellettavuuteen: organisaatiot toimivat valtakunnallisesti tai niiden toimiala on valtakunnallisesti relevantti. Organisaatiotasolla selvitetään niitä hyviä käytänteitä, joita työyhteisöt ovat löytäneet työn organisointiin pitkittyneen COVID-19-pandemian aikana.
Ajatuksena työntekijöiden ja työyhteisöjen valinnassa on saada mahdollisimman suuri yleistettävyys esimerkiksi hyvinvointitietopakettia ja internetpohjaisia palautteita ajatellen. Tarkemmat kuvaukset hankkeeseen osallistuvista työyhteisöistä ja niiden työntekijöistä.
Hankkeen on tarkoitus tuottaa yleistettäviä tietoja, jotka on myös tarkoitus jalkauttaa käytäntöön esimerkiksi hyvinvointitietopaketin, sekä internetpohjaisen sisu- ja hyvinvointipalautteen avulla. Välillinen kohderyhmä ovat muut suomalaiset yritykset ja julkiset organisaatiot ja niiden työntekijät. Tuloksista hyötyvät ihmiset ja organisaatiot ovat laajat, ja voidaan ennustaa, että organisaatioissa ja työyhteisöissä kerätyt aineistot ja niistä saadut tulokset ovat yleistettävissä yleisemminkin kuin pelkästään osallistuneiden alojen sisällä. Hankkeessa selvitetään myös, ovatko löydetyt yhteydet esimerkiksi hyvinvoinnin ja taustatekijöiden yhteyksistä samanlaisia eri alojen sisällä ja hyötyvätkö eri alojen työntekijät palautteista yhtä paljon. Myös hyvinvointitietopakettia tullaan kokeilemaan eri alojen esimiehillä ja siitä tullaan keräämään palautetta ennen lopullisen version muokkaamista. Todennäköistä on, että tulokset itse asiassa auttavat työelämän hyvinvoinnin parantamisessa myös muilla aloilla ja eri puolilla maata. Parhaassa tapauksessa tuloksista voi olla hyötyä myös muissa maissa, siltä osin kuin ne julkaistaan kansainvälisissä vertaisarvioiduissa lehdissä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 396 219
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 340 719
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 495 275
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 425 899
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 22
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12
Suunniteltu: 200
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 5 |
| Kulutushyödykkeistä tiedetään, että niiden hyödyllinen vaikutus hyvinvointiin laskee nopeasti hankinnan jälkeen. Lisääntyvän materiaalisen kulutuksen hyödyt hyvinvoinnille ovat siten rajalliset, eivätkä ole useinkaan suhteessa esimerkiksi aiheuttamiinsa ympäristöhaittoihin. Olisikin tärkeää pystyä keksimään muita tapoja lisätä ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta, ja siinä esimerkiksi työpaikkojen toiminnalla, mahdollisista työttömyysjaksoista ja eläköitymisestä puhumattakaan, on suuri vaikutus. Olisi hyvä saada muokattua työyhteisöjä sellaisiksi, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän kroonista stressiä. Hanke lisää ymmärrystä etätyön mahdollisuuksista ja tukee jatkossa etätyön käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 4 |
| Vaikka hanke ei suoraan liity ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin, jo aiemmin mainitut teijät ovat olennaisia: ei-materiaaliset tavat lisätä ihmisten hyvinvointia olisivat tärkeitä, ja osaltaan tukisivat vähäisemmän luonnonvarojen käytön, vähähiilisen talouden ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen tavoitteissa. Hanke lisää ymmärrystä etätyön mahdollisuuksista ja tukee jatkossa etätyön käyttöä, mikä vähentää osaltaan esim. tarvetta pitkiin työmatkoihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 3 |
| Vaikka hanke ei suoraan liity luonnon monimuotoisuuteen, jo aiemmin mainitut teijät ovat olennaisia: ei-materiaaliset tavat lisätä ihmisten hyvinvointia olisivat tärkeitä, ja osaltaan tukisivat vähäisemmän luonnonvarojen käytön, vähähiilisen talouden ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen tavoitteissa. On lisäksi hyvin mahdollista, että osassa ko. asioille haitallisimmista aloista joudutaan siirtymään vähitellen muihin tuotantotapoihin. Näin ollen rakennemuutosalojen ymmärtäminen ihmisten näkökulmasta on myös tärkeää. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 3 |
| Vaikka hanke ei suoraan liity pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan (ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen), jo aiemmin mainitut tekijät ovat olennaisia: ei-materiaaliset tavat lisätä ihmisten hyvinvointia olisivat tärkeitä, ja osaltaan tukisivat vähäisemmän pinta- ja pohjavesien ja maaperän ja ilman saastumisessa ja muissa ongelmissa. On lisäksi hyvin mahdollista, että osassa ko. asioille haitallisimmista aloista joudutaan siirtymään vähitellen muihin tuotantotapoihin. Näin ollen rakennemuutosalojen ymmärtäminen ihmisten näkökulmasta on myös tärkeää. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 2 |
| Vaikka hanke ei suoraan liity Natura 2000-ohjelman kohteisiin, jo aiemmin mainitut tekijät ovat olennaisia: ei-materiaaliset tavat lisätä ihmisten hyvinvointia olisivat tärkeitä, ja osaltaan tukisivat vähäisemmän pinta- ja pohjavesien ja maaperän ja ilman saastumisessa ja muissa ongelmissa. On lisäksi hyvin mahdollista, että osassa ko. asioille haitallisimmista aloista joudutaan siirtymään vähitellen muihin tuotantotapoihin. Näin ollen rakennemuutosalojen ymmärtäminen ihmisten näkökulmasta on myös tärkeää. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 3 |
| Vaikka hanke ei suoraan liity materiaaleihin ja jätteisiin, jo aiemmin mainitut teijät ovat olennaisia: ei-materiaaliset tavat lisätä ihmisten hyvinvointia olisivat tärkeitä, ja osaltaan tukisivat vähäisemmän materiaalien käytön ja jätteiden syntymisen tavoitteissa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 2 |
| Vaikka hanke ei suoraan liity uusiutuvien energialähteiden käyttöön,tavoitteena on selvittää työntekijöiden hyvinvointia mm. rakennemuutosaloilla, jotka osaltaan liittyvät energiajärjestelmän muutokseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 8 |
| Rakennemuutos tulee muuttamaan monia aloja. Esimerkiksi vähähiiliseen talouteen siirtyminen tulee väistämättä aiheuttamaan omat vaikutuksensa. Hankkeen tavoitteena on ottaa mukaan vähintään yksi suurehko ryhmä osallistujia, jotka työskentelevät (tai ovat lomautettuna) alalla, jossa on käynnissä rakennemuutos. Olisi tärkeää pystyä ymmärtämään ihmisten hyvinvointia ja ajattelutapoja tilanteissa, joissa mahdollista lisästressiä aiheuttaa oman alan heikot tulevaisuuden näkymät. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 4 |
| Kulutushyödykkeistä tiedetään, että niiden hyödyllinen vaikutus hyvinvointiin laskee nopeasti hankinnan jälkeen. Lisääntyvän materiaalisen kulutuksen hyödyt hyvinvoinnille ovat siten rajalliset, eivätkä ole useinkaan suhteessa esimerkiksi aiheuttamiinsa ympäristöhaittoihin. Olisikin tärkeää pystyä keksimään muita tapoja lisätä ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta, ja siinä esimerkiksi työpaikkojen toiminnalla, mahdollisista työttömyysjaksoista ja eläköitymisestä puhumattakaan, on suuri vaikutus. Olisi hyvä saada muokattua työyhteisöjä sellaisiksi, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän kroonista stressiä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 4 |
| Hanke tutkii osaltaan etätyön vaikutuksia hyvinvointiin ja työn tehokkuuteen, ja antaa arvokasta tietoa tulevaisuuden etätyön kehittämistä ajatellen. Etätyön kehittäminen puolestaan vähentää esimerkiksi pitkien työmatkojen tekemisen tärkeyttä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 10 |
| Hankkeen päätavoitteena on hyvinvoinnin ja erityisesti työhyvinvoinnin kehittäminen. Näin ollen hyvinvoinnin edistäminen on todella tärkeässä roolissa hankkeen jokaisessa osassa. Koska kehittämämme sisumittari selittää jopa 60 % ihmisten hyvinvoinnista, on hyvin tärkeää selvittää sisun ja hyvinvoinnin muutoksia ja palautteen vaikutusta niihin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 8 |
| Hanke auttaa ymmärtämään ihmisten hyvinvointia ja sitä kautta myös parantanee tasa-arvoa: suurimmat hyödyt hyvinvoinnin parantamisesta saavat todennäköisesti heikommassa asemassa olevat. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 5 |
| Sisuhanke on myös yhdenvertaisuuden kannalta hyödyllinen. Usein syystä tai toisesta heikommassa asemassa olevat ihmiset kokevat enemmän stressiä ja ongelmia hyvinvointinsa kanssa, joten hankkeen aihe on mahdollisesti myös heidän kannaltaan hyödyllinen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 3 |
| Hanke vaikuttaa kulttuuriympäristöön suoraan vain melko vähäisissä määrin, mutta on todennäköistä, että hankkeessa kerätyt aineistot auttavat joissain tapauksissa ymmärtämään kulttuuriympäristöä aiempaa paremmin erityisesti tilanteissa, joissa kulttuuriympäristö on muutoksen keskellä, kuten rakennemuutosaloilla. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 3 |
| Hanke vaikuttaa ympäristöosaamiseen todennäköisesti vain vähäisissä määrin. Toisaalta on kuitenkin myös niin, että ilman tietoa esimerkiksi muuttuvien ympäristönormien osaltaan voimistaman rakennemuutosalojen työntekijöiden käsityksistä omasta työstään, ammattitaidostaan ja hyvinvoinnistaan, ei asian käsittely ole niin syvällistä kuin se voisi olla. | ||
Sisu työelämässä –hankkeen tavoitteena oli parantaa työntekijöiden hyvinvointia hyvinvointipalautteella ja hyvinvointiin liittyvän tiedon jakamisella. Ensimmäinen päätavoite oli hyvinvointipalautetta saaneiden työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen. Toinen päätavoite oli ”Sisu ja hyvinvointi –näkökulmia työssä jaksamiseen” –kirjan tuottaminen ja julkaiseminen. Kolmas päätavoite oli internetpohjaisen sisu- ja hyvinvointipalautesivun kehittäminen ja tuottaminen lopulliseen, käytettävään muotoon. Mainituissa tavoitteissa onnistuttiin. Etukäteen asetettiin tavoitteeksi myös koronan aiheuttamasta poikkeusajasta oppiminen, joka toteutui kerätyissä haastattelu- ja kyselyaineistoissa. Palautetta saaneiden työntekijöiden ja esihenkilöiden sekä haastatteluun kutsuttujen esihenkilöjen valinnassa painotettiin aloja, jotka olivat eniten kärsineet korona-ajasta.
Hankkeessa toteutettiin yksilöiden työhyvinvoinnin tukemista henkilökohtaisten psykologisten palautteiden avulla. Palautteissa yksilö sai tietoa sisukyselymittarin pistemääristään, sekä useista muista muuttujista, kuten hyvinvoinnista, työstressistä ja organisaation oikeudenmukaisuudesta. Tavoitteena oli kehittää mahdollisimman ymmärrettävä, mutta kuitenkin riittävän seikkaperäinen ja tieteellisestikin pätevä palaute. Tavoitteessa onnistuttiin hyvin, sillä osallistujat arvioivat palautteen olleen hyödyllistä, kuvanneen heitä hyvin, lisänneen heidän itseymmärrystään, sekä tukevan mahdollista ammattiavun hakemista tarvittaessa.
Hankkeen aikana kehitetty hyvinvointipalaute tehtiin pysyväluonteiseksi internetsivuksi , jossa vastaaja saa heti kyselyn jälkeen yksilöidyn palautteen sisuun ja hyvinvointiin liittyen. Hankkeessa tuotettiin myös hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä tekijöistä kertova kirja, ”Sisu ja hyvinvointi –näkökulmia työssä jaksamiseen”, joka julkaistiin sekä paperisena versiona että sähköisenä julkaisuna. Kirjan sivulle on linkitetty pysyvä linkki myös hyvinvointipalautteeseen, ja palautteeseen on puolestaan lisätty linkki kirjaan. Tarkoituksena on, että kirjan lukija tai palautteen saanut ihminen kiinnostuu omasta ja muiden hyvinvoinnista ja oppii lisää myös itsestään ja hyvinvoinnista yleisesti. Oleellinen etu internetpohjaisesta palautteesta ja helposti saatavilla olevasta kirjasta moniin muihin toimenpiteisiin on se, että mitään ylärajaa ei osallistujille ole, vaan aiheeseen tutustuvia voi olla tuhansia hankkeen päättymisen jälkeenkin. Vaikka jokaiselle työntekijälle voi olla vaikea järjestää esimerkiksi yksilöllistä keskustelutukea, on kaikkien kuitenkin mahdollista halutessaan saada internetpohjaista palautetta, jonka osallistujat kokivat hyödylliseksi ja ymmärrettäväksi.
Hankkeessa kerättiin aineistoa kyselyillä, avoimilla tekstivastauksilla ja haastatteluilla. Kerätyn aineiston perusteella sisu selittää hyvinvointia, työstressiä ja muita tärkeitä työssä jaksamiseen liittyviä muuttujia. Toisaalta myös työpaikan rakenteelliset asiat, kuten organisaation oikeudenmukaisuuskokemukset, vaikuttivat hyvinvointiin. Hyvinvointi onkin yksilöllisten ja työpaikkaan liittyvien rakenteellisten tekijöiden summa. Hankkeen puitteissa kerättyä aineistoa hyödynnetään sekä yleistajuisten julkaisujen tekemisessä että myös tutkimusjulkaisujen tekemisessä ja tietämys hyvinvoinnista lisääntyy ja leviää. Hankkeen kasvattamaa osaamista ja tietämystä hyvinvoinnista hyödynnetään jatkossa monin tavoin, esimerkiksi aloitettujen väitöskirjan ja gradujen muodossa. Lisätietoa on hankkeessa saatu esimerkiksi yleisesti hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä että pandemian aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksista ihmisten työskentelyyn, stressiin ja hyvinvointiin.