|
|
|
Hankekoodi: S22391
Hankkeen nimi: Hyvinvoiva terveydenhuolto
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1046216-1
Jakeluosoite: Ratatie 22
Puhelinnumero: 09 8868 7150
Postinumero: 01300
Postitoimipaikka: Vantaa
WWW-osoite: http://www.laurea.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hilkka Lydén
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hilkka.lyden(at)laurea.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505361932
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Covid-19 johdosta terveydenhuoltohenkilökunnan psyykkisen tuen tarve on ja tulee olemaan suuri. Suomi on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä maista, jolloin terveydenhuollon tarve tulee tulevaisuudessa kasvamaan entisestään. Terveydenhuoltoala on pitkään kärsinyt ammattilaisten vajeesta ja nyt muuttuneessa tilanteessa alan houkuttelevuus nykyisten toimijoiden ja uusien tulijoiden silmissä näyttää entistä huonommalta. Suomen sairaanhoitajaliiton selvityksen mukaan peräti joka kolmas sairaanhoitaja on harkinnut alanvaihtoa jo ennen Covid-19 pandemiaa. Edellä kuvatut haasteet luovat välttämättömän tarpeen miettiä työn uusia muotoja ja innovaatioita, sekä kuinka huolehtia ja tukea terveydenhuollon henkilöstön jaksamista ja houkuttelevuudesta pitkittyneessä kriisitilanteessa ja sen jälkeen.
Hankkeen tavoitteena ja toimenpiteinä on 1) varmistaa terveydenhuoltohenkilökunnan hyvinvointi ja psyykkisen tuen laajamittainen saatavuus, 2) yhteiskehittää ja pilotoida toimintamalli sekä sitä tukeva verkkopalvelu, jonka kautta voidaan tarjota henkistä tukea nopeasti laajoille joukoille kun tarve sitä vaatii, 3) virtuaalisesti yhteiskehittää ja pilotoida uusia vaihtoehtoisia toimintamalleja ja innovaatioita terveydenhuoltoalalla jaksamisen ja työn houkuttelevuuden tueksi, jotta voidaan varmistua työvoiman saatavuudesta myös tulevaisuudessa.
Hankkeen tuloksena syntyy skaalautuva digitaalinen alusta, jossa pilotoidaan terveydenhuollon ammattilaisille tarjottavaa keskustelutukea maksutta. Palveluun sisältyy ajanvarausjärjestelmä ja alustaan yhdistetty videovälitteinen suojattu etäyhteys, joka mahdollistaa henkilökohtaisen psyykkisen tuen avun laajoille joukoille. Keskustelualustan kautta toteutetuista palvelutilanteista kerätään dataa ja luodaan ajantasainen maanlaajuinen tilannekuva koronakriisin aiheuttamista haasteista terveydenhuoltoalan työhön liittyen. Haasteiden pohjalta yhteiskehitettään ratkaisuja työhyvinvoinnin ja työn houkuttelevuuden parantamiseksi sekä kehitetään toimintamalli tuleviin kriiseihin varautumista varten, joka mahdollistaa avun tehokkaan antamisen ja yhteiskehittämisen hyödyntäen erilaisia vuorovaikutteisia virtuaaliympäristöjä. Keskustelupalvelu on tarkoitettu käytettäväksi valtakunnallisesti koko Suomessa ja sen kautta voi saada apua maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Hankkeen työpajat järjestetään virtuaalisesti, joka mahdollistaa valtakunnallisen osallistujajoukon. Valtakunnallisuutta tukee myös Sairaanhoitajaliitto, jonka jäseniä voidaan tavoittaa 16 alueyhdistyksen kautta.
Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky muodostavat kokonaisuuden, joka edistää hyvää työkykyä. Hankkeen painopiste on psyykkisen työkyvyn edistämisessä, koska hankkeessa tarjotaan siihen liittyvä tukea apua tarvitseville. Virtuaaliset yhteiskehittämisen työpajat ja muut yhteiset tilaisuudet edistävät sosiaalista työkykyä. Hyvä psyykkinen ja sosiaalinen työkyky edistävät osaltaan myös fyysistä työkykyä, joka on tärkeä edellytys terveydenhuoltoalan työelämässä. Hankkeessa kehitettävissä uusissa toimintamalleissa ja innovaatioissa pyritään ottamaan huomioon kaikki nämä näkökulmat.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat terveys- ja hyvinvointialan työntekijät ja yrittäjät, jotka jaotellaan tarkemmin seuraaviin ryhmiin:
a. työntekijät joilla on psyykkisen tuen tarvetta
b. työntekijät jotka vastaavat uusien toimintamallien kehittämisestä ja jalkauttamisesta
c. työntekijät jotka ovat vaihtaneet alaa tai ovat selkeästi osoittaneet kiinnostusta alanvaihtoon
d. mikro- ja PK-yrittäjät, joiden liiketoimintaan covid-19 on vaikuttanut negatiivisesti
Välillisiä kohderyhmiä ovat kriisiapua tarjoavat tahot (esim. psykoterapeutit) sairaanhoitopiirit, työnantajat, työterveyshuolto ja työmarkkinajärjestöt. Välillisesti kohderyhmiä ovat myös muut toimialat ja kohdejoukot, jotka tarvitsevat palvelumallia ja –alustaa kriisistä selviytymiseen tulevaisuuden varalta. Mahdollisena kohdejoukkona ovat esimerkiksi yrittäjät.
Tärkeänä välillisenä kohderyhmänä ovat myös työnantajat, jotka voivat kehittämisehdotuksien pohjalta kehittää työympäristöä paremmaksi.
Hankkeessa keskitytään terveys- ja hyvinvointialan henkilöstöön, mutta alan ammattilaisilta on kuulunut viestiä, että samanlaisia tarpeita on myös sosiaalialan työntekijöiden keskuudessa, minkä johdosta he toimivat välillisenä kohderyhmänä.
Välillisenä kohderyhmänä ovat myös terveys- ja hyvinvointialan nykyiset opiskelijat, jotka ovat tulevaisuudessa alan henkilöstöä sekä henkilöt, jotka ovat kiinnostuneet hakeutumaan terveys- ja hyvinvointialan opiskelijoiksi. Opiskelijat eivät ole hankkeessa seurattavia henkilöitä, mutta heitä voidaan hyödyntää esim. pilotoinneissa. YAMK-opiskelijoista suuri osa on alan työelämässä mukana, joten he voivat olla hankkeen varsinaista kohderyhmääkin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 360 553
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 337 443
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 436 332
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 405 880
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 22
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet materiaalivalinnoissa sekä toteuttamalla työpajat ja viestintä virtuaalisesti. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet toteuttamalla työpajat ja viestintä virtuaalisesti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Hanke ei juurikaan vaikuta kasvillisuuteen tai elioihin ja luonnonmonimuotoisuuteen. Vähäinen välillinen vaikutus voi olla organisaatioissa/koulutuksissa käytettyjen materiaalivalintojen vuoksi kyseiseen asiaan. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Kyseinen hanke ei juurikaan vaikuta pinta- ja pohjavesiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole selvää yhteyttä Natura 2000 -ohjelmaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Hankkeessa keskitytään aineettoman pääoman kasvattamiseen. Kaikkia materiaaleja käsitteleviä tilanteita (esim. paperijätteen tuottaminen) pyritään minimoimaan käyttämällä sähköisiä työkaluja. Hankkeen julkaisut ovat ensisijaisesti sähköisiä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole selvää yhteyttä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Hanke kehittää sote-elinkeinoa erityisesti työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen osalta pidentäen. Sote-alan toimijat ja uudet yrittämisen muodot saavat työhyvinvointiosaamista ja voivat toimia kestävästi osana ekosysteemiä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Digitaaliset työvälineet ja niiden kehittäminen sekä käyttäminen hankkeessa vahvistaa myös näiden palveluiden kehittämistä. Tarpeettomien painotuotteiden käyttämistä vältetään. Hankkeeseen osallistuvien osaamista digitaalisiin työkaluihin lisätään. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 4 |
| Hankkeen toteuttajaorganisaatiot pyrkivät välttämään turhaa liikkumista. Yhteydenpidossa ja kokouksissa hyödynnetään verkkotyökaluja. Tilaisuudet pyritään järjestämään ensisijaisesti verkossa ja fyysisesti siellä, missä on eniten osallistujia matkustamisen välttämiseksi. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen ensisijaisen tavoite on lisätä hyvinvointia sote-alalla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat naisvaltaiselle sote-alalle, toisaalta uusien toimintatapojen kehittäminen voi mahdollisesti vahvistaa myös miesten hakeutumista alalle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hanke ottaa huomioon palkkatyön eri muodot ja esim. osatyökykyisten osallistumisen työntekoon. Hankkeen toimintaan voi osallistua kaikkien kulttuurin edustajia, toiminnan pääkieli on kuitenkin suomenkieli. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 3 |
| Hankkeessa huomioidaan kulttuurin monimuotoisuus ja osallistujien erilaiset taustat. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 5 |
| Kaikissa hankkeen toiminnoissa huomioidaan ympäristöosaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Verkossa tapahtuva työskentely pienentää hankkeen hiilijalanjälkeä ja näistä asioista voidaan kertoa toiminnan ohella. | ||
COVID-19-pandemia ja Suomen väestön ikääntyminen asettivat merkittäviä haasteita terveydenhuoltoalalle. Alan houkuttelevuus heikkeni, ja terveydenhuoltohenkilökunnan psyykkisen tuen tarve kasvoi entisestään. Suomen Sairaanhoitajat ry:n selvitys paljasti, että joka kolmas sairaanhoitaja harkitsi alanvaihtoa jo ennen pandemiaa.
Hankkeen tavoitteena oli vastata näihin haasteisiin kolmen päämäärän kautta. Ensinnäkin, varmistaa terveydenhuoltohenkilökunnan hyvinvointi ja psyykkisen tuen laajamittainen saatavuus. Toiseksi, yhteiskehittää ja pilotoida toimintamalli sekä verkkopalvelu henkisen tuen tarjoamiseksi laajoille joukoille. Kolmanneksi, virtuaalisesti yhteiskehittää ja pilotoida uusia toimintamalleja ja innovaatioita terveydenhuoltoalan houkuttelevuuden tukemiseksi tulevaisuudessa.
Hankkeessa käytettiin erilaisia yhteiskehittämisen prosesseja ja menetelmiä. Etänä toteutetut työpajat ja asiantuntijakeskustelut sekä sairaanhoitajaopiskelijoiden kehittämisprojektit terveydenhuollon yksiköissä paljastivat työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Keskustelutuen tarjoamiseen kehitettiin Voima-botti, matalan kynnyksen chattibotti, joka sai tyydyttävän arvosanan käyttäjätestauksessa.
Hankkeen välittömät tulokset olivat moninaisia. Sairaanhoitajaopiskelijoiden kehittämistehtävät tuottivat pienimuotoisia työhyvinvointitekoja, ja pitkään mukana olleiden yhteistyökumppaneiden kanssa saavutettiin myönteisiä muutoksia työyhteisöissä. Esihenkilöiden rooli työhyvinvoinnin ylläpitäjänä korostui, ja heidän sitoutumisensa oli olennaista muutosten aikaansaamiseksi.
Hankkeessa kohtasi useita haasteita, kuten kriisin aiheuttamat muutokset toimintatavoissa ja rahoituksen saamisen viivästyminen. Myös sisäiset riskit, kuten yhden hankepartnerin vetäytyminen pois kumppanuudesta, vaikuttivat hankkeeseen. Joustavuus ja yhteinen reflektio olivat avainasemassa onnistuneiden ratkaisujen löytämisessä.
Hankkeessa toteutettiin useita selvityksiä ja opinnäytetöitä, jotka syvensivät ymmärrystä terveydenhuollon hyvinvoinnista. Tutkimukset käsittelivät muun muassa sairaanhoitajien työssä jaksamista, koronaepidemian vaikutuksia, esihenkilön johtamistyyliä, psykologista turvallisuutta, valmentavaa johtamista, ohjausta, vahvuuksien tunnistamista ja työmotivaation rakentumista. Yhteenvetona korostui työilmapiirin, tuen, mielenterveyspalveluiden ja hyvän johtamisen merkitys työssä jaksamisessa. Psykologisen turvallisuuden vaikutus työyhteisön hyvinvointiin nousi esiin, samoin valmentavan johtamisen positiivinen yhteys työtyytyväisyyteen. Voimavaraistavat ohjausmenetelmät ja vahvuustyöskentely koettiin myönteisinä tekijöinä. Myös vuorovaikutuksen laatu, perehdytys, palautteen saaminen ja osallisuuden kokemus nähtiin keskeisinä työhyvinvointia lisäävinä tekijöinä. Opinnäytetöissä korostettiin myös ammatillisten arvojen ja eettisten ohjeiden vaikutusta työmotivaatioon.
Loppuarvioinnin perusteella hankkeessa kohdattiin monia haasteita, mutta samalla saavutettiin arvokkaita oppimiskokemuksia ja myönteisiä vaikutuksia terveydenhuoltoalalla.