RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22393, Open Platform Entrepreneurship Education for Future Work

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työelämätaitojen ja yritteliäisyyden tukeminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Yrittäjyyskasvatus toisen asteen sekä korkea-asteen koulutuksessa lisää nuorten työelämätaitoja ja rohkeutta perustaa uusia yrityksiä. Tutkimuksissa on osoitettu, että yrittäjyyskasvatukseen investoiminen on yksi tärkeimmistä investoinneissa Euroopassa. Yrittäjyyskasvatukseen osallistuneet opiskelijat perustavat yrityksen jossain vaiheessa elämäänsä 3-6 kertaa todennäköisemmin kuin he, jotka eivät ole saaneet yrittäjyyskasvatusta. Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelmassa ja koulutusta koskevassa tiedonannossa Euroopan komissio on korostanut, että yrittäjyyskasvatus on sisällytettävä kaikkiin koulutuksen aloihin, myös epäviralliseen oppimiseen. (Yrittäjyyskasvatus: kouluttajien opas, Yrittäjyys 2020- yksikkö, Euroopan Unioni 2014)

Hankkeessa tuotetaan jo olemassa olevalle alustalle yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä. Kohderyhmänä ovat toisen asteen opiskelijat. Samalla luodaan arvoverkosto jo olemassa olevalle digitaaliselle alustalle opiskelijoiden, oppilaitosten ja yritysten yhteistyöhön edistämään pelillistetyn yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia toimintamalleja. Alusta toimii työelämän ja opiskelijoiden kohtaamispaikkana. Hankkeen pilottialueena on Satakunta. Haasteena on, että nuoret jäisivät Satakuntaan opiskelemaan ja toisaalta työllistyisivät opintojensa jälkeen maakuntaan. Tähän haasteeseen haetaan ratkaisua arvoverkoston luomisella, rakentamalla digitaalisen alustan sisältöjä tukemaan opiskelijoiden osaamisen näkyvyyden lisäämistä ja heidän osallistamistaan vahvemmin työelämän, oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyöhön Satakunnan arvoverkostossa.

Hanketta hallinnoi Prizztech Oy, osatoteuttajina ovat Valtakunnallinen YES ry ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu. Lisäksi hakemusvaiheessa hankkeen sisältöjen testaukseen ovat sitoutuneet mukaan Porin Lukio, Ulvilan Lukio sekä Winnova.

Hankkeen tavoitteena on

1) tuottaa yhdessä arvoverkoston kanssa sisältö jo olemassa olevalle digitaaliselle alustalle. Sisältö tuotetaan alustan ylläpitäjän kanssa kehittäjäkumppanuudessa. Digitaalinen sisältö tukee opiskelijoiden yritteliään osaamisen kehittymistä sekä yritysten, oppilaitosten ja opiskelijoiden yhteistyötä. Opiskelijat mm. luovat digitaaliseen alustaan osaamisportfolionsa.

2) vahvistaa kansainvälisyyttä ja kansainvälisten opiskelijoiden osaamisen näkyvyyttä.

3) on lisätä yrittäjämäistä toimintakulttuuria tukevaa oppimiskulttuuria mm. toteuttamalla oppimispoluista yksilöllisiä pelillisyyttä hyödyntäen. Oppimispolkuja on hankehakemusvaiheessa tunnistettu kaksi: projektiosaamisen polku ja start up -yrittäjyyden polku.

4) digitaalisen alustan vakiinnuttaminen oppilaiden, oppilaitosten, korkeakoulujen ja yritysten toimintakulttuureihin ja arvoverkostoon.

Hankkeen toimenpiteet muodostuvat tavoitteiden mukaisista 4 työpaketista:

Työpaketti 1 kokoaa yhteen arvoverkoston ja toimintamallina kehitetään yrittäjyyskasvatuksen sisältöä jo olemassa olevalle digitaaliselle alustalle syventämää yhteistyötä. Toimenpiteitä ovat mm. osallistavat opiskelijaprojektit, hackathonit ja työpajat. Digitaaliselle alustalle rakentuvat hankesisällöt ovat avoimia kaikille oppilaitoksille.

Työpaketti 2 tekee opiskelijoiden osaamisen näkyväksi kansainvälisesti sekä tukee kansainvälisen osaamisen kehittämistä. Hankeaikana mm. edistetään kansainvälisen projektiyhteistyön toteutumista ja opitaan yhdessä.

Työpaketti 3 keskittyy opiskelijoiden työelämäyhteistyössä syntyneen projektitoiminnan ja yrittäjämäistä oppimista tukevan oppimispolun kehittämiseen. Alusta toimii kohtaamispaikkana ja sen tavoitteena on lisätä oppilaitosten ja yritysten yhteistyössä toteutettavia projekteja. Hankkeessa opiskelijoille järjestetään erilaisia fyysisiä ja digitaalisia Hackathon-tapahtumia, joissa he pääsevät kehittämään, osallistumaan sisällöntuotantoon sekä kasvattamaan omia työelämätaitojaan ja osaamistaan.

Työpaketti 4 sisältää arvoverkoston ja digitaalisen alustan vakiinnuttamisen. Hankkeen aikana tavoitteena on vakiinnuttaa opiskelijoiden osaaminen näkyväksi portfolioiden, yrittäjyyskasvatusta ja pelillisyyttä tukevien tehtävien ja harjoittelupaikkojen avulla. Digitaalisen alustan sisällöistä muodostuu kaikkia osapuolia tukeva arvoverkosto Satakuntaan. Hankkeen jälkeen alusta on laajennettavissa valtakunnalliseksi digitaaliseksi työkaluksi mm. yhteistyön kehittämiseen toiselle ja korkea-asteelle.

Tulokset:

Hankkeessa tuotetaan yrittäjyyskasvatuksen ja pelillisyyden yhdistävä työkalu opetukseen ja opiskelijoiden oman osaamisen näkyväksi tekemiseen, sekä vakiintunut verkosto työelämäyhteistyön tukemiseen. Digitaalinen alusta innostaa nuoria oman osaamisen kehittämiseen ja näkyväksi tekemiseen. Hankkeessa vahvistetaan oppilaitosten työelämäyhteyksiä sekä tuotetaan toimivia työkaluja oppimiseen ja yhteistyöhön. Hankkeen tuloksena oppilaiden uramahdollisuudet lisääntyvät myös kansainvälisesti, sisäinen yrittäjyys kasvaa ja yrittäjämäinen oppimisen polku tehdään näkyväksi.

Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tukevat Satakunnan maakunnallisia kehittämisstrategioita. Digitaalinen alusta kannustaa yhteisöllisyyteen ja tukee yrittäjyyttä, työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Satakunnan maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen strategian 2022 visiona on "Oma-aloitteisten ja rohkeiden nuorten Satakunta." Strategiassa on määritelty kolme tavoitetta: Tulevaisuustaitojen kehittäminen, jatkuvuuden turvaaminen ja yrittäjämäisen pedagogian lisääminen. Hankkeen toimenpiteet tukevat strategiassa määrättyjä painopisteitä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat:

1)Toisen asteen opiskelijat ja oppilaitokset (mm. Sataedu, Winnova, Porin lukiot ja Ulvilan Lukio)
2)Korkea-asteen opiskelijat ja oppilaitokset (mm. Rauman OKL)
3) Oppilaitosten opetushenkilöstö ja oppilaanohjaus (alustan sisältö tuotetaan opiskelijoille, mutta mm. oppilaanohjaus tukee yrittäjyyskasvatusopintojen suorittamista ja työelämäyhteistyötä)
4) Yritykset ja yritysklusterit (Yritykset ovat osa arvoverkostoa, jotka tuottavat projektimahdollisuuksia oppilaitosten ja oppilaiden työelämäyhteistyöhön sekä mm. automaatioklusteri ja pelillisyysverkosto, joiden kanssa toteutetaan yhteisiä tilaisuuksia esim. Hackathoneja)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:

1) Välillisenä kohderyhmänä muut sidosryhmät (esim. Satakunnan yrittäjät, Satakunnan kauppakamari, Rauman kauppakamari)Voimme osallistua heidän tilaisuuksiin osallistmalla heidän jäseniään yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen ja yrityselämäyhteityöhön.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 399 582

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 382 905

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 463 507

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 444 162

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Merikarvia, Pomarkku, Huittinen, Nakkila, Harjavalta, Säkylä, Eura, Pori, Ulvila, Kankaanpää, Kokemäki, Rauma, Siikainen, Eurajoki, Karvia, Jämijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 235

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen valmisteluvaiheessa on tehty Prizztech Oy:n toteuttaman SWOT-analyysi, sukupuolten taso-arvon toteutumisen varmistamiseksi. Yhteistyössä toimivat oppilaitokset, korkeakoulut ja yliopistot on katsottu noudattavan vapaaehtoisuuteen perustuvaa osallistumista, jossa oppilaiden sukupuolella ei nähdä olevan vaikutusta onnistumiseen verkostossa yhteistyössä toimimiseen. Yrityksien osallistuminen nähdään myös vapaaehtoisena toimintana. Verkostossa tuemme sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden oman osaamisen näkyvyyden lisäämistä ja yrityselämäyhteistyön lisäämistä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei

Hankkeen toimenpiteet tukevat vastuullisen arvoverkoston luomista ja sen johtamista, joka lisää tasa-arvoisuutta ja erilaisuuden arvostamista työpaikoilla ja parantaa opiskelijoiden, kansainvälisten opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksista työelämäyhteistyössä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena on kehittää arvoverkosto ja tuottaa kehittäjäkumppanuudessa sisältö jo olemassa olevalle digitaaliselle alustalle, joka tukee työelämäyhteistyön, oppilaitosten ja opiskelijoiden yhteistyötä sekä pelillistää yrittäjyyskasvatuksen toimintamalleja. (määritelmä: digitaalinen alusta on internet- pohjainen ohjelmistoratkaisu, joka yhdistää tietyn aihealueen toimijat toisiinsa yhdeksi arvoverkostoksi.) Alusta toimii työelämän ja opiskelijoiden kohtaamispaikkana, jossa mahdollistetaan arvoverkostoon perustuva yhteistyö kaikille osapuolille. Tarkoituksena on luoda arvoverkosto, joka toteutuessaan edistää eri sukupuolten ja eri ikäisten henkilöiden tasa- arvoa työelämässä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Hankkeen vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen on neutraali.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeen vaikutus ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin on neutraali.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeen vaikutus kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen on neutraali.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeen pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) vaikutukset ovat neutraalit.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen vaikutukset Natura 2000 -ohjelman kohteisiin ovat neutraalit.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hankkeen vaikutus materiaaleihin ja jätteisiin on neutraali.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeen vaikutus energialähteiden käyttöön on neutraali.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	9
Hankkeen avulla edistetään yritysten ja oppilaitosten tiiviimpää yhteistyötä, tehdään harjoittelupaikoista näkyviä ja nostetaan opiskelijoiden osaaminen esille sekä vahvistetaan opiskelijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista Satakunnan alueelle. Tuotetaan opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin hackathon tapahtumiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	10
Hankkeessa luodaan ja kehitetään arvoverkostoa oppilaitosten, korkeakoulujen, yritysten ja opiskelijoiden välille. Tässä arvoverkostossa kehitetään uusia toimintatapoja hyödyntäen digitaalista alustaa esimerkiksi digitaalisten hackathon tapahtumien toteuttamista, yrittäjyyskasvatuksen toteuttamista kiinteästi digitaalisen alustaa hyödyntäen erilaisten tehtävien muodossa.
Liikkuminen ja logistiikka	0	5
Digitaalisen toimintaympäristön kehittämisessä verkostomaista toimintatapaa kehitetään ja testataan, joka samalla tehostaa tiedonkulun logistiikkaa. Lisäksi hankkeen aikana käydään osittain tutustumassa myös kansainvälisiin vastaavanlaisiin palvelukonsepteihin ja haetaan parhaat toteutukset käyttöön. Mahdollistetaan myös kansainvälisten yhteistyökumppaneiden (Gamecoast- ja Robocoast-verkostosta) osallistuminen järjestämiimme tapahtumiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	6	8
Hankkeen aikana opiskelijat saavat oman osaamisen kehittämiseen työkaluja, jotka helpottavat tulevaisuudessa heidän työllistymistään. Ammatillinen identiteetti, omien vahvuuksien tunnistaminen ja innostus oman osaamisen kehittämiseen lisää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	5	10
Hankkeen tavoitteena on parantaa kansainvälisyyttä ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista Satakuntaan. Hankkeessa toteutettu kansainvälinen toiminta lisää yhteiskunnallista ja kulttuurillista yhdenvertaisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	8
Hankeessa rakennetaan työkalua jokaiselle vahvasti tasa-arvoa kunnioittaen ja monimuotoista yhteiskuntaa ymmärtäen.
Kulttuuriympäristö	0	8
Hanke lisää yrittäjämäistä toimintakulttuuria ja startup-kulttuurin syntymistä Satakuntaan.
Ympäristöosaaminen	0	7
Hanke tukee digitaalista toimintaympäristöä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa rakennettiin JEKKU-osaamisympäristö, joka mahdollistaa nuoren oppijan osaamisen kasvattamisen lisäksi mahdollisuuden tunnistaa ja sanoittaa
osaamistaan itsetuntemuksessa, projekti-, yrittäjyys- ja verkosto-osaamisessa. Ensisijainen kohderyhmä on toisen asteen opiskelija.
JEKKU-osaamisympäristön sisällöt ovat sekä suomeksi, että englanniksi. JEKKU löytyy emill.fi palvelusta osoitteesta app.emill.fi tai sovelluskaupoista Google Play ja AppStore.

JEKKUUn rakennettiin 24 kappaletta tehtäviä ja järjestettiin 42 työpajaa, joihin osallistui yhteensä yli 800 opiskelijaa, 50 opetushenkilöstön edustajaa sekä 5 elinkeinoelämän edustajaa. Tämän lisäksi kehittämistyöhön osallistui eri muodoissa yli 250 opetushenkilöä ja asiantuntijaa ja melkein 60 elinkeinoelämän edustajaa.

Hanke pohjautui sekä Euroopan komission tiedonantoon, jonka mukaan yrittäjyyskasvatus on sisällytettävä kaikkiin koulutuksen aloihin sekä kansallisiin opetussuunnitelmiin, joissa yrittäjäjyyskasvatus näyttäytyy kouluasteesta riippuen joko laaja-alaisena osaamisena tai tukinnon osana. Hankkeen aluksi rakennettiin pedagoginen viitekehys, joka kiteytyi kolmijakoon: Kuka olen? Mitä osaan? Kenet tunnen? Viitekehyksen rakentamisessa hyödynnettiin sidosryhmille, opiskelijoille ja opetushenkilöstölle hankkeen aluksi toteutettua kyselyä (286 vastausta) sekä eri asiakirjoja kuten Satakunta-strategia sekä Yrittäjyyskasvatustyön maakunnallinen strategia 2020–
2022. Näitä on täydennetty oppilaitosten strategisilla asiakirjoilla, opetussuunnitelmilla sekä kuntien elinkeinopoliittisillastrategioilla. Keskeisessä roolissa on ollut myös Euroopan komission 5 yrittäjäkompetenssin viitekehys Entre Comp. Viitekehyksen muotoilussa hyödynnettiin myös Valtakunnallisen YES ry:n toimijaverkostoa ja yhdistyksen hallitusta.

Hankkeen tavoitteiden mukaisesti rakennettiin digitaalinen ympäristö, joka mahdollisti viitekehykseen valittujen pedagogisten teemojen kehittämisen, opiskelijoiden osaamisen vahvistamisen ja näkyväksi tekemisen.

Digitaalinen ympäristö mahdollistaa yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen ajasta ja paikasta riippumatta. JEKKU osaamisympäristö rakennettiin ympäristöksi, joka ei ole riippuvainen oppilaitosten käyttämistä oppimisympäristöistä tai lisensseistä. Sen sijaan se on ympäristö, joka voi kulkea oppijan mukana läpi koulupolun ja työelämän, mahdollistaen siten jatkuvaa oppimista. Omistajuus JEKKUun tuotetusta oppimisesta säilyy oppijalla itsellään.

Digitaalisen ympäristön rakentaminen toteutettiin kehittäjäkumppanuus periaatteen mukaisesti yhteistyössä IlonaIt:n kanssa hyödyntäen heidän olemassa olevaa Emill-sovellusta.
Sisältö rakennettiin hyödyntämällä palvelumuotoilun keinoja. Sisältöjen rakentamisessa hyödynnettiin myös ostopalveluita. Erilaisia kokeiluja ja sisältöä toteutettiin vaihe vaiheelta pilotoiden työpajoissa tehtäväsisältöjä ja teknisiä ratkaisuja opiskelijaryhmillä. Työpajoja toteutettiin myös opetushenkilöstölle ja asiantuntijaryhmille.

Lopullisille alustalle tuleville sisällöille laadittiin viitekehykseen pohjautuvat laatukriteerit, joiden tulee täyttyä kaikissa sisällöissä.
Opiskelijat saivat pilottien kautta myös mahdollisuuden tehdä yhteistyötä työelämän kanssa.
Osaamisympäristö vastaakin hyvin tavoitteeseen vahvistaa verkostomaisen työskentelyn ja yhteiskehittämisen toimintakulttuuria.

Alkuperäinen tavoite toteuttaa sisältö täysin pelin muodossa osoittautui epätarkoituksenmukaiseksi. Sen sijaan sisällöissä ja tehtävien rakenteessa hyödynnettiin pelillisiä elementtejä, tavoittelemalla todellista tilannetta jäljitteleviä ongelmia ja skenaarioita. Oppijan tehtävänä on tehdä ratkaisuja ja valintoja, jotka puolestaan johtavat uusiin valintoihin ja ratkaisuihin. Pelillisyyden keinoista on hyödynnetty mm. oppijan nimen käyttöä (Moi Jekku Jekkulainen!), videoita ja visuaalisuutta. Pelillisten elementtien ja esim. vuorovaikutuksen kehittäminen on varmasti tarpeen hankkeen jälkeisessä kehitystyössä.

Hankkeen tavoite opiskelijoiden kansainvälisen osaamisen näkyvyydestä jäi pääosin toteutumatta. Kansainvälistymisen tukemiseksi olisi lopulta tarvittu oma erillinen projekti. Kansainvälisen osaamispääoman kasvattaminen sen moniulotteisuus, moninaiset taustat ja kulttuurit huomioiden, osoittautui liian laajaksi tavoitteeksi.
Osaamisympäristön sisällöt kyllä toteutettiin kaksikielisinä (suomi ja englanti). Covid-19-pandemian aikaan kansainvälinen yhteistyö oli haasteellista. Sen sijaan teimme pienen pedagogisen innovaation testatessamme projektihallinnan työkalun hyödyntämistä kotikansainvälisyyspilotissa. Työkalu vaikuttaa soveltuvan hyvin maahanmuuttajanuorten kielen opiskelun ja itsenäisen työskentelyn tueksi. Samalla työelämän ja yrittäjyyden kannalta välttämätön osaaminen tulee otettua haltuun.
Hankkeen aikana tehtiin lisäksi yhteistyö Slovenialaisen nuorisotyötä tekevän Zavod Nefiks-organisaation kautta, jonka nuorisotyöntekijän ja projektipäällikön johdolla joukko slovenialaisia nuoria testasi JEKKU-osaamisympäristön verkostoitumisen tehtäviä.

Kolmantena hankkeen tavoitteena oli tukea opiskelijoiden työelämäyhteistyössä toteutettavia projekteja. Tätä tukemaan rakennettiin JEKKUun projektiosaamisen kokonaisuus, jossa oppija pääsee opettelemaan paitsi projektiosaamisen taitoja, myös rakentamaan yhteistyöprojekteja työelämän kanssa.Hankeaikana havaittiin käytännön yrityselämäyhteistyön projektien vähäisyys ja puutteellinen osaaminen projektien tulokselliseen toteuttamiseen toisen asteen opintojen aikana, mistä johtuen hankkeen yritysyhteistyöprojektit jäivät lopulta oletettua vähäisemmiksi. Valmiutta toteuttaa projekteja sekä projektiosaamisen perusvalmiuksiuksien kehittämiseksi tuotettiin sisältöä JEKKU-osaamisympäristöön. Hankkeen pilotoinneissa ja toteutetuissa hackathoneissa päästiin toteuttamaan pienimuotoisia yhteistyöprojekteja.
Tavoitteena oli myös kasvattaa yrittäjämäistä toimintakulttuuria muodostamalla start up -kulttuuria tukevia oppimispolkuja. Tämä tavoite huomioitiin yrittäjyysosaamisen tehtäväkokonaisuudessa.

Neljäs tavoite digitaalisten sisältöjen vakiinnuttaminen eri oppilaitosten toimintakulttuureihin ja oppimisen arkeen toteutui laajan pilotoinnin kautta. Hanke onnistui myös vahvistamaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja saamaan JEKKU-osaamisympäristön esimerkiksi osaksi Satakunnan yrittäjyyskasvatusverkoston työskentelyä ja verkoston käymän kehitämistyön alustaksi. Projektipäällikkö ja projektiasiantuntija toteuttivat työpajoja kaikissa Satakunnan toisen asteen oppilaitoksissa. Näyttää siltä, että sisällöt ovat myös jatkossa aktiivisessa käytössä. Tästä on sovittuja toimenpiteitä jo hankkeen jälkeiselle ajalle. Hankkeen jälkeen sisällöt ovat myös laajemmassa valtakunnallisessa käytössä ja alustavia suunnitelmia kansainvälisestä yhteistyöstä on tehty.

Konkreettisena tuloksena syntyi JEKKU-osaamisympäristö sisältöineen ja opetushenkilöstön tukimateriaali. Lisäksi konkreettinen tulos on Satakunnan yrittäjyyskasvatuksen arvoverkosto, joka jatkaa yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyötä Satakunnassa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat