|
|
|
Hankekoodi: S22394
Hankkeen nimi: OHJUS - Ohjaamisen sietämätön keveys
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1015428-1
Jakeluosoite: Kuntokatu 3
Puhelinnumero: 02945222
Postinumero: 33520
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/tamk
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eeva Heikkilä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ohjus-hankkeen koordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eeva.e.heikkila(at)tuni.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 318 2139
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ohjaamisen sietämätön keveys (OHJUS) –hankkeessa tavoitteena on ohjata ja valmentaa toisen asteen koulutuksen nuoria yksinkertaisemmin ja tehokkaammin korkeakouluopintoihin sekä korkeakoulussa opiskelevia jo opintojen aikana työelämään. Tavoitteena on toisen asteen opiskelijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden minäpystyvyyden, suoriutumisen sekä jatkuvan oppimisen vahvistaminen sekä voimaantuminen itsensä kehittämisestä. Hankkeessa kootaan ja tehdään näkyväksi ohjauksen, koulutuksen ja oppisopimuksen ekosysteemi, mikä vahvistaa toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijoita, oppilaitoksia sekä yrityksiä ja viranomaistahoja keskinäistä ja opiskelijaan päin tapahtuvaa tiedon saavutettavuutta. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan kansallisesti levitettävä ohjauksen ja koulutuksen kokonaisuusmalli, mikä sisältää opiskelijan yksilöllisistä tarpeista lähtöisin olevan ohjauksen ja valmennuksen, digitaalisen ohjausalustan sekä uudet osaamisen hankkimisen ja työssäoppimisen mallit. Ohjauksen ja koulutuksen kokonaismallissa etsitään, toteutetaan ja kokeillaan korkeakoulutuksessa tarvittavia uudistuvia tapoja, jotka auttavat hakijaa ja opiskelijaa ymmärtämään, mistä opinnoissa on kyse ja syntyy tunne ja rohkeus, että pärjään.
OHJUS-hankkeessa toteutetaan seuraavanlaiset uudet ohjauksen ja koulutuksen toimenpiteet ja toimintatavat:
1) Oppijan tarpeisiin skaalautuva ohjausmalli tukemaan nuorten sitoutumista ja motivoitumista tavoitteelliseen opiskeluun, jatkuvaan oppimiseen ja yrittäjämäiseen ajatteluun.
2) Yksinkertaistettu digitaalinen alkuohjausalusta, jossa huomioidaan entistä paremmin käyttäjän ja nuorten erilaiset lähtökohdat opintojensa suunnitteluun.
3) Sparraus, valmennus sekä työelämäohjaus osaksi korkeakouluopintoja, jonka avulla suunnataan osaamista kohti työelämää
Ohjausmallissa opiskelija pystyy aikaisempaa huomattavasti joustavammin suuntaamaan opintojaan tutkinto- ohjelman aikana jatko-opintoihin ja työelämään. Mallissa korostuu tiimioppimista ja yrittäjämäisyyttä tukeva toiminta korkeakouluopiskelijoille ja korkeakouluun hakeutuville. Korkeakouluopiskelija motivoituu tutkinnon suorittamisesta vaihtoehtoisilla tavoilla yksilöllisemmin, esimerkiksi ohjausmalli antaa mahdollisuuksia suorittaa jouhevasti soveltuva tutkinnon osa työelämässä. Ohjausmallin avulla tavoitellaan uusia potentiaalisia nuoria, toisen asteen ammatillisen tutkinnon opiskelijoita sekä lukiolaisia, jotka eivät tunnista tai löydä itseä motivoivaa koulutusalaa moninaisista korkeakoulujen tarjoamista mahdollisuuksista, tai jotka epäröivät jatko-opintoja korkeakoulussa.
OHJUS-hankkeessa otetaan käyttöön, pilotoidaan ja kehitetään digitaalinen yksinkertaistettu alkuohjausalusta, joka tukee itseohjautuvuutta ja rohkaisee uusiin uravalintoihin. Ohjausalustan toteutuksessa huomioidaan käyttäjälähtöisyys, käytännönläheisyys ja saavutettavuus nimenomaan toisen asteen opiskelijan näkökulmasta. Alustalle voidaan rakentaa myös väyläopintojen yhteistä mallia; työvaltaiset opintopolut soveltuvat useille esimerkiksi jo työssä oleville ammatillisen tutkinnon suorittaneille, ja on toisaalta opiskelijoita, jotka haluaisivat korkeakoulututkinnon, mutta eivät teoreettisia opintoja. Ohjausalusta voi toimia myös pohjana henkilökohtaisille opiskelijan ja ohjaajan välisille ohjauskeskusteluille. Ammattikorkeakoulujen tulee tarjota yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin koulutusta.
OHJUS-hankkeessa rakennetaan korkeakouluopintoihin työelämäohjausta vahvistava oppisopimustyyppinen konsepti, missä oppiminen tapahtuu keskeisessä yhteistyössä yritysten kanssa ja työelämätarpeisiin. Yhteistyöhön haetaan mukaan yrityksiä, joilla on korkeakoulutason osaamistarpeita, joiden hankkimiseen oppisopimustyylinen osaamisen hankkiminen sopii. Uudessa konseptissa opiskelija pääsee luontevasti tutustumaan yritysmaailmaan, mikä avartaa ymmärrystä niin yrittäjämäisyydesta kuin yrittäjyydestä. Konsepti testataan korkeakouluopiskelijoilla ja se integroidaan korkeakoulujen ohjaukseen ja otetaan käyttöön osana oppimista ja osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
Ohjauksen ja koulutuksen kokonaisuusmallissa hyödynnetään uudella tavalla Tampereen ammattikorkeakoulussa kansainvälistä mainetta niittänyttä tiimivalmennuskonseptia, jossa opiskelija on osa oppijayhteisöä. Yksilömentoroinnin lisäksi opiskelija motivoituu myös ohjaukseen tiimivalmennuksessa.
Hankkeen tuloksena syntyy: 1) korkeakouluopiskeluihin motivoitumista, suoriutumista ja jatkuvaa oppimista sekä yrittäjämäisyyttä tukeva ohjausmalli toisen asteen opiskelijoille ja 2) digitaalinen ohjausalusta ja siihen integroituvat muut ohjausympäristöt (ekosysteemi) sekä 3) yksilöllinen koulutuskokonaisuus korkeakouluopiskelijalle, johon integroituu vahvasti työelämään ohjautuminen (oppisopimustyyppinen konsepti).
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat toisen asteen opiskelijat, lukiolaiset sekä ammattiopiston opiskelijat ja kaksoistutkinnon tekijät sekä korkeakouluopiskelijat Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueella. Kohderyhmänä ovat myös toisen asteen ja korkeakoulujen opinto-ohjaajat ja uraohjaajat. Lukioverkostojen osalta tavoitellaan valtakunnallista lukioverkostoa.
Toteutusaika: 2021 – 2023. Hanke toteutetaan Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomen alueella. Hankkeen koordinaattorina toimii Tampereen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina
Tampereen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat toisen asteen opiskelijat, lukiolaiset sekä ammattiopiston opiskelijat ja kaksoistutkinnon tekijät sekä korkeakouluopiskelijat. Hankkeen kohderyhmää ovat Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen lukiot ja ammatillinen koulutus, korkeakoulut sekä täydennyskoulutus sekä näiden oppilaitosten opinto-ohjaajat ja muut uraohjauksen toimijat. Lukiolaiset ja lukioiden opinto-ohjaajat on luontevaa tavoittaa paikallisten verkostojen sekä LUKE – Lukioiden kehittämisverkoston kautta. Varsinais-Suomen lukiohankkeissa on noin 100 oppilaitoksen verkosto, jossa on noin 40 lukiota. Osa näistä lukioista on myös Pirkanmaalta. Tarkoitus on, että opinto-ohjaajat opiskelijoiden lisäksi muun muassa pilotoivat ja käyttävät opetusalustaa ja antavat siitä palautetta. Opinto-ohjaajille järjestetään myös koulutusta digitaalisen ohjausalustan käyttöön.
Hakemuksen kohdassa 12.4 on kerrottu osallistujat (500), joista 290 on digitaalisen ohjausalustan käyttöön ja testaukseen (pilotit) osallistuvia 2.asteen opiskelijoita ja 190 oppisopimustyyppisen konseptin pilottiin osallistuvia korkeakoulujen opiskelijoita. Turun AMK on erityisesti kehittämässä TAMKin kanssa oppisopimustyyppistä konseptia (TP4), joten 190 osallistujista 90 tulee Varsinais-Suomesta. Lisäksi digitaalista ohjausalustaa testataan myös 2. asteen opiskelijoilla Varsinais-Suomessa, ja heidän osuutensa on arviolta 70 osallistujaa, ja loput 220 tulevat Pirkanmaalta (Tredun ja lukioiden opiskelijoita). Digitaalisen ohjausalustan toteuttaminen ja pilottien järjestäminen ovat TAMKin, Tredun ja Tampereen yliopiston vastuulla (TP3).
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Pirkanmaan Yrittäjät, Tampereen kauppakamari ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK. Välillisinä kohderyhminä ovat myös ammattijärjestöt kuten Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Työmarkkinajärjestöjen kautta hankkeen toimintaa ja tuloksia voidaan viestiä ja hankkia työelämän tarpeiden mukaista ohjaamisosaamista niiden alaisille ammattiliitoille, järjestöille ja yhdistyksille. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös perheet, joihin pyritään vaikuttamaan mm. oppilaitosten tarjoamien kanavien kautta tiedottamalla korkeakouluopintojen merkityksestä ja mielekkyydestä.
Liiketalouden ja tekniikan koulutusalojen lisäksi esimerkiksi metsäbiotuotteiden ala, kemian- ja prosessiteollisuudenala sekä tekstiilin uudet liiketoiminta-alat olisivat mielenkiintoisia yritysyhteistyökumppaneita, koska esimerkiksi TAMKin vastaavassa koulutuksessa ei ole monimuotokoulutusta, joka soveltuisi työssä oleville korkeakouluopiskelijoille.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 406 981
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 403 851
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 529 137
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 525 067
Maakunnat: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Turun, Etelä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan
Kunnat: Lempäälä, Tampere, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Lieto, Valkeakoski, Naantali, Mynämäki, Virrat, Turku, Ikaalinen, Ylöjärvi, Kaarina, Sastamala, Raisio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26
Suunniteltu: 500
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Hankkeen toimet keskittyvät ensisijaisesti yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen kestävyyden edistämiseen. On kuitenkin tunnettua, että koulutustason nostaminen vaikuttaa vahvasti ihmisten ympäristötietoisuuteen ja siten oletettavasti myös heidän kestäviin valintoihinsa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Hankkeen toimet keskittyvät ensisijaisesti yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen kestävyyden edistämiseen. On kuitenkin tunnettua, että koulutustason nostaminen vaikuttaa vahvasti ihmisten ympäristötietoisuuteen ja siten oletettavasti myös heidän kestäviin valintoihinsa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei ensisijaista tässä hankkeessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| Hankkeen toimet keskittyvät ensisijaisesti yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen kestävyyden edistämiseen. On kuitenkin tunnettua, että koulutustason nostaminen vaikuttaa vahvasti ihmisten ympäristötietoisuuteen ja siten oletettavasti myös heidän kestäviin valintoihinsa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei ensisijaista tässä hankkeessa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei ensisijaista tässä hankkeessa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei ensisijaista tässä hankkeessa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa on tavoitteena luoda malleja yritysten osaamistarpeisiin, joten hankkeen välittömänä vaikutuksena on osaavaa korkeakoulutasoista työvoimaa alueen työelämän tarpeisiin. Välillisenä vaikutuksena odotetaan osaajien jäävän alueelle, ja mallin houkuttelevan lisää opiskelijoita ja osaajia alueen työelämän hyväksi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään ja testataan digitaalista ohjausalustaa, jonka odotetaan hankkeen jälkeen tulevan laajempaan käyttöön. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei ensisijaista tässä hankkeessa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 0 |
| Hanke edistää sosiaalista hyvinvointia, sillä koulutus- ja osaamistason nostaminen lisää elintasoa ja hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää sosiaalista tasa-arvoa pyrkimällä murtamaan vanhempien koulutustaustan periytymistä ja ohjaamalla nuoria entistä helpommin korkeakouluopintojen pariin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei ensisijaista tässä hankkeessa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei ensisijaista tässä hankkeessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei ensisijaista tässä hankkeessa. | ||
Tärkein hankkeen tavoite oli ohjauksen ja valmennuksen kehittäminen sekä toteuttaa kokonaisvaltainen “ekosysteemi”. Tämän avulla pystytään entistä tehokkaammin ohjaamaan ja valmentamaan opiskelijat korkeakouluopintoihin. Erityisesti panostettiin siihen, että innostetaan ja rohkaistaan yhä useampaa toisen asteen opiskelijaa hakeutumaan korkeakouluun ja erityisesti amk-opintoihin. Tärkeään rooliin muodostui minäpystyvyyden vahvistaminen sekä koulutusperimän murtaminen. Selkeäkielisellä materiaalilla ja esim. rohkaisevilla uratarinoilla ja piirrosvideoilla pyritään vahvistamaan myös ammatti-identiteettiä. Yrittäjyyteen rohkaiseminen on myös yksi uravalinnan vaihtoehdoista, johon aineistojen avulla sparrataan.
Toisena tärkeänä hankesuunnitelman mukaisena tavoitteena oli kehittää digitaalinen ohjausalusta, joka rohkaisee itseohjautuvuuteen ja uusiin uravalintoihin ja koulutuspolkuihin. Ohjausalusta täyttää myös saavutettavuuden vaatimukset ja helppokäyttöisyyden sekä selkeäkielisyyden. Ohjausalusta yhdessä muiden linkitettyjen palveluiden kanssa muodostavat ekosysteemin. Ekosysteemin sisältö kehitettiin kattavaksi ja tukemaan hankkeen ohjaus ja valmennus -tavoitetta.
Kolmas päätavoite oli toteuttaa uudet osaamisen hankkimisen ja työssäoppimisen mallit. Työssäoppiminen toteutettiin oma korkeakouluun sopiva oppisopimustyyppinen konsepti, josta hankkeen aikana käytettiin termiä korkeakouluopinnot työssä oppien –konsepti. Mallit rakennettiin osaksi ohjausalustaa.
Hankesuunnitelman mukaisesti pääkohderyhmät olivat toisen asteen opiskelijat (ammatillinen koulutus ja lukio) sekä ammattikorkeakoulussa opiskelevat. Lisäksi kohderyhmään kuuluivat opinto-ohjaajat sekä muut ohjausta toteuttavat henkilöt.
Ohjausta, valmennusta ja oppimisen ekosysteemiä kehitettiin toisen asteen opiskelijoille, alaa vaihtaville ja korkeakouluopiskelijoille ohjauksen ja valmennuksen kokonaisuutena digitaaliselle ohjausalustalle. Lisäksi lukuisissa työpajoissa ja webinaareissa annettiin ohjausta ja valmennusta korkeakouluopiskeluun ja opiskelutaitoihin liittyen.
Opinto-ohjaajille ja ohjaustyötä tekeville toteutettiin ohjausalustalle Ohjauksen tueksi -osio, joka palvelee ohjauksen tukena. Aineiston kehittämiseksi kerättiin opinto-ohjaajilta ideoita ja vinkkejä.
Minäpystyvyyden ja jatkuvan oppimisen tavoitteita varmistettiin ohjausalustan sisällöillä. Ohjausalustalla tuotettiin tekstisisältöjen lisäksi podcasteja, blogitekstejä, uratarinoita, piirrosvideoita sekä erilaisia kaavioita vahvistamaan sekä tukemaan minäpystyvyyttä sekä jatkuvaa oppimista. Digicampukselle tuotettiin ohjausaineistoja, joista muodostui itseopiskeluun soveltuvia kursseja. Digicampuksen kurssit on linkitetty kohtikorkeakoulua.fi -sivustolle.
Tutkimusten mukaan minäpystyvyyttä voi lisätä tarjoamalla opiskelijoille samaistuttavia sosiaalisia malleja, jotka onnistuvat tavoitteidensa saavuttamisessa sinnikkään työnteon seurauksena. Ohjausalustalla tämä on huomioitu laajasti tuomalla esiin erilaisia uratarinoita, kuvauksia opiskelusta ja siihen hakeutumisesta sekä tarjoamalla esimerkkejä erilaisten videoiden muodossa. Näissä on pyritty tuomaan esille myös ns. valtavirrasta poikkeavia tarinoita sekä näkökulmia.
Toinen tapa tukea minäpystyvyyttä on tutkimusten mukaan tukea ja rohkaista henkilöä sanallisesti. Ohjausalustalla tätä tehtiin tarjoamalla käyttäjälle sisältöä ja harjoituksia oman itsetuntemuksen kehittämiseen ja kannustamalla häntä suoraan pystyvyyteen liittyvän kielen sekä sisältöjen avulla. Käyttäjille tarjotaan realistista tietoa korkeakouluopiskelusta ja sanoitetaan sitä, mitä opiskelu vaatii onnistuakseen. Sivustolla käsitellään myös korkeakouluhakuun liittyvän keskustelun ulkopuolelle usein jääviä asioita, kuten opiskelutaitoja ja oppimisvaikeuksia. Näiden avulla pyritään saamaan käyttäjä oivaltamaan, että esimerkiksi oppimisvaikeudet eivät ole este korkeakouluopiskelulle, mutta ne luonnollisesti pitää ottaa huomioon.
Ohjauksen sisältöjen kehittäminen ja ohjausmallien kuvaaminen ohjausalustalle oli hankkeemme tärkeimpiä tavoitteita. Ohjaus- ja valmennusaineistot soveltuvat korkeakouluun hakeutuvalle, korkeakoulussa opiskelevalle ja henkilölle, joka haluaa yhdistää työn ja opiskelun (korkeakouluopintoja työssä oppien mallit). Ohjauksen sisältöihin saatiin ideoita työpajoista, joita järjestettiin, opinto-ohjaajille, toisen asteen opiskelijoille sekä amk-opiskelijoille. Ohjaussisältöihin toteutettiin useita testaustyöpajoja, joiden palautteet huomioitiin sisältöjen kehittämisessä. Ohjausmallin sisällöt rakentuivat ohjausalustaan digitaaliseksi ohjaukseksi.
Kehitetyt ohjaus- ja valmennusaineistot pitävät sisällään sparrausta, valmennusta ja työelämäohjausta ja kannustusta rohkeisiin uravalintoihin. Aineistot kannustavat yrittäjyyteen ja ohjaavat kohti korkeakoulua sekä ohjaavat oman uran suunnittelua kannustavien sisältöjen, uratarinoiden sekä piirrosvideoiden avulla. Myös sisäinen yrittäjyys ja itseohjautuvuus korostuvat. Toisaalta ohjausmateriaalissa painotetaan, ettei ongelmien ja haasteiden kanssa tarvitse jäädä yksin, vaan henkilökohtaista ohjausta on tarjolla sekä toisella asteella että korkeakoulussa. Opiskelutaitoja sekä niiden kehittämistä käsitellään omana teemanaan.
Ohjausalustan sisältöjen, useiden uratarinoiden, erilaisten reittivaihtoehtojen, blogikirjoitusten ja kahden piirrosvideoiden tavoitteena oli rohkaista ja kannustaa korkeakouluopiskeluun. Tavoite, että toisen asteen opiskelijat ohjautuvat yksinkertaisemmin ja tehokkaammin jatko-opintojen pariin toteutui.
Sisällöissä avataan tiimioppimista, joka on yksi tärkeä oppimismenetelmä korkeakouluopiskelussa. Tiimioppimisen ajatellaan antavan hyvät valmiudet työelämässä tapahtuvaan tiimityöskentelyyn ja uudenlaisiin työelämän haasteisiin. Opiskelijaa ohjataan jo opiskelun aikana työelämään ja jatko-opintoihin. Koulutusperimän murtamista pyrimme toteuttamaan mm. podcastien, rohkaisevien uratarinoiden ja blogikirjoitusten avulla.
Hankkeessa syntyi digitaalinen ohjausalusta, johon oppimisen ekosysteemi ja oppisopimustyyppinen koulutuskonsepti toteutettiin digitaalisina sisältöinä. Sisältöjä voivat kohderyhmäläiset hyödyntää, joko itsenäisesti opiskeltavana ja tiedonetsinnän välineenä. Ohjausalustan sisältöjä voivat hyödyntää kaikki, joilla on vastuu ohjauksen toteuttamisesta korkeakoulussa ja toisella asteella. Sisällöillä pyrittiin saamaan myös uusia kohderyhmiä, kuten naisia teknisille aloille ja miehiä perinteisille naisten aloille.
Digitaalista ohjausalustaa levitettiin kansallisesti: Some-kampanjat, esittelyt eri tilaisuuksissa mm. Opo-päivillä Hämeenlinnassa, Pirkanmaan Elinikäisen oppimisen verkoston tapaamisessa, ITK 2023 -päivillä ja hankkeen loppuseminaarissa 5.5.2023 Kohti korkeakoulua -tapahtumassa.
Digitaaliseen ohjausalustaan toteutettiin helppokäyttöinen ja selkeäkielinen sekä laaja aineisto, joka löytyy osoitteessa kohtikorkeakoulua.fi ja korkeakoulussa.fi. Sisältöjen laajaa jakelua ja löydettävyyttä kehitettiin hakukoneoptimoinnilla ja saavutettavilla sisällöillä.
Oppisopimistyyppinen konsepti toteutettiin osaksi ohjausalustaa ja mallit kuvattiin: Hankkeen tuotoksena syntyivät korkeakouluopintoja työssä oppien –mallit. Mallit löytyvät osoitteesta: https://kohtikorkeakoulua.fi/materiaaleja/ Mallia kehitettiin ja pilotoitiin 26 yrityksen ja 102 opiskelijan kanssa. Kehittämisen kohteena olivat: liiketalous (Turku), metsä, biotuotetekniikka ja laboratoriotekniikka (Tampere). Hankkeessa toteutui yhteistyö yritysten kanssa ja toisaalta yritysten tarpeisiin vastaaminenkin. Mallissa yrityksessä työskentelevä opiskelija voi suorittaa tutkinnon osia ja joustavoittaa opintoja. Mallin kehittämisessä oleellisessa osassa olivat hankkeessa mukana olleet asiantuntijat, joiden pitkä ja vankka kokemus toi näkemystä mallien prosessikuvauksiin ja konseptin käytännön kokeiluihin.