Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22394

Hankkeen nimi: OHJUS - Ohjaamisen sietämätön keveys

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 02945222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/tamk

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja Keränen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ohjus-hankkeen projektipäällikkö, lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja.keranen(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 5044333

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tampereen korkeakoulusäätiö sr Tampereen yliopisto, 2844561-8
Turun ammattikorkeakoulu, 2528160-3
Tampereen kaupunki Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, 0211675-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ohjaamisen sietämätön keveys (OHJUS) –hankkeessa tavoitteena on ohjata ja valmentaa toisen asteen koulutuksen nuoria yksinkertaisemmin ja tehokkaammin korkeakouluopintoihin sekä korkeakoulussa opiskelevia jo opintojen aikana työelämään. Tavoitteena on toisen asteen opiskelijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden minäpystyvyyden, suoriutumisen sekä jatkuvan oppimisen vahvistaminen sekä voimaantuminen itsensä kehittämisestä. Hankkeessa kootaan ja tehdään näkyväksi ohjauksen, koulutuksen ja oppisopimuksen ekosysteemi, mikä vahvistaa toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijoita, oppilaitoksia sekä yrityksiä ja viranomaistahoja keskinäistä ja opiskelijaan päin tapahtuvaa tiedon saavutettavuutta. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan kansallisesti levitettävä ohjauksen ja koulutuksen kokonaisuusmalli, mikä sisältää opiskelijan yksilöllisistä tarpeista lähtöisin olevan ohjauksen ja valmennuksen, digitaalisen ohjausalustan sekä uudet osaamisen hankkimisen ja työssäoppimisen mallit. Ohjauksen ja koulutuksen kokonaismallissa etsitään, toteutetaan ja kokeillaan korkeakoulutuksessa tarvittavia uudistuvia tapoja, jotka auttavat hakijaa ja opiskelijaa ymmärtämään, mistä opinnoissa on kyse ja syntyy tunne ja rohkeus, että pärjään.

OHJUS-hankkeessa toteutetaan seuraavanlaiset uudet ohjauksen ja koulutuksen toimenpiteet ja toimintatavat:

1) Oppijan tarpeisiin skaalautuva ohjausmalli tukemaan nuorten sitoutumista ja motivoitumista tavoitteelliseen opiskeluun, jatkuvaan oppimiseen ja yrittäjämäiseen ajatteluun.
2) Yksinkertaistettu digitaalinen alkuohjausalusta, jossa huomioidaan entistä paremmin käyttäjän ja nuorten erilaiset lähtökohdat opintojensa suunnitteluun.
3) Sparraus, valmennus sekä työelämäohjaus osaksi korkeakouluopintoja, jonka avulla suunnataan osaamista kohti työelämää

Ohjausmallissa opiskelija pystyy aikaisempaa huomattavasti joustavammin suuntaamaan opintojaan tutkinto- ohjelman aikana jatko-opintoihin ja työelämään. Mallissa korostuu tiimioppimista ja yrittäjämäisyyttä tukeva toiminta korkeakouluopiskelijoille ja korkeakouluun hakeutuville. Korkeakouluopiskelija motivoituu tutkinnon suorittamisesta vaihtoehtoisilla tavoilla yksilöllisemmin, esimerkiksi ohjausmalli antaa mahdollisuuksia suorittaa jouhevasti soveltuva tutkinnon osa työelämässä. Ohjausmallin avulla tavoitellaan uusia potentiaalisia nuoria, toisen asteen ammatillisen tutkinnon opiskelijoita sekä lukiolaisia, jotka eivät tunnista tai löydä itseä motivoivaa koulutusalaa moninaisista korkeakoulujen tarjoamista mahdollisuuksista, tai jotka epäröivät jatko-opintoja korkeakoulussa.

OHJUS-hankkeessa otetaan käyttöön, pilotoidaan ja kehitetään digitaalinen yksinkertaistettu alkuohjausalusta, joka tukee itseohjautuvuutta ja rohkaisee uusiin uravalintoihin. Ohjausalustan toteutuksessa huomioidaan käyttäjälähtöisyys, käytännönläheisyys ja saavutettavuus nimenomaan toisen asteen opiskelijan näkökulmasta. Alustalle voidaan rakentaa myös väyläopintojen yhteistä mallia; työvaltaiset opintopolut soveltuvat useille esimerkiksi jo työssä oleville ammatillisen tutkinnon suorittaneille, ja on toisaalta opiskelijoita, jotka haluaisivat korkeakoulututkinnon, mutta eivät teoreettisia opintoja. Ohjausalusta voi toimia myös pohjana henkilökohtaisille opiskelijan ja ohjaajan välisille ohjauskeskusteluille. Ammattikorkeakoulujen tulee tarjota yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin koulutusta.

OHJUS-hankkeessa rakennetaan korkeakouluopintoihin työelämäohjausta vahvistava oppisopimustyyppinen konsepti, missä oppiminen tapahtuu keskeisessä yhteistyössä yritysten kanssa ja työelämätarpeisiin. Yhteistyöhön haetaan mukaan yrityksiä, joilla on korkeakoulutason osaamistarpeita, joiden hankkimiseen oppisopimustyylinen osaamisen hankkiminen sopii. Uudessa konseptissa opiskelija pääsee luontevasti tutustumaan yritysmaailmaan, mikä avartaa ymmärrystä niin yrittäjämäisyydesta kuin yrittäjyydestä. Konsepti testataan korkeakouluopiskelijoilla ja se integroidaan korkeakoulujen ohjaukseen ja otetaan käyttöön osana oppimista ja osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

Ohjauksen ja koulutuksen kokonaisuusmallissa hyödynnetään uudella tavalla Tampereen ammattikorkeakoulussa kansainvälistä mainetta niittänyttä tiimivalmennuskonseptia, jossa opiskelija on osa oppijayhteisöä. Yksilömentoroinnin lisäksi opiskelija motivoituu myös ohjaukseen tiimivalmennuksessa.

Hankkeen tuloksena syntyy: 1) korkeakouluopiskeluihin motivoitumista, suoriutumista ja jatkuvaa oppimista sekä yrittäjämäisyyttä tukeva ohjausmalli toisen asteen opiskelijoille ja 2) digitaalinen ohjausalusta ja siihen integroituvat muut ohjausympäristöt (ekosysteemi) sekä 3) yksilöllinen koulutuskokonaisuus korkeakouluopiskelijalle, johon integroituu vahvasti työelämään ohjautuminen (oppisopimustyyppinen konsepti).

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat toisen asteen opiskelijat, lukiolaiset sekä ammattiopiston opiskelijat ja kaksoistutkinnon tekijät sekä korkeakouluopiskelijat Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueella. Kohderyhmänä ovat myös toisen asteen ja korkeakoulujen opinto-ohjaajat ja uraohjaajat. Lukioverkostojen osalta tavoitellaan valtakunnallista lukioverkostoa.
Toteutusaika: 2021 – 2023. Hanke toteutetaan Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomen alueella. Hankkeen koordinaattorina toimii Tampereen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina
Tampereen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat toisen asteen opiskelijat, lukiolaiset sekä ammattiopiston opiskelijat ja kaksoistutkinnon tekijät sekä korkeakouluopiskelijat. Hankkeen kohderyhmää ovat Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen lukiot ja ammatillinen koulutus, korkeakoulut sekä täydennyskoulutus sekä näiden oppilaitosten opinto-ohjaajat ja muut uraohjauksen toimijat. Lukiolaiset ja lukioiden opinto-ohjaajat on luontevaa tavoittaa paikallisten verkostojen sekä LUKE – Lukioiden kehittämisverkoston kautta. Varsinais-Suomen lukiohankkeissa on noin 100 oppilaitoksen verkosto, jossa on noin 40 lukiota. Osa näistä lukioista on myös Pirkanmaalta. Tarkoitus on, että opinto-ohjaajat opiskelijoiden lisäksi muun muassa pilotoivat ja käyttävät opetusalustaa ja antavat siitä palautetta. Opinto-ohjaajille järjestetään myös koulutusta digitaalisen ohjausalustan käyttöön.

Hakemuksen kohdassa 12.4 on kerrottu osallistujat (500), joista 290 on digitaalisen ohjausalustan käyttöön ja testaukseen (pilotit) osallistuvia 2.asteen opiskelijoita ja 190 oppisopimustyyppisen konseptin pilottiin osallistuvia korkeakoulujen opiskelijoita. Turun AMK on erityisesti kehittämässä TAMKin kanssa oppisopimustyyppistä konseptia (TP4), joten 190 osallistujista 90 tulee Varsinais-Suomesta. Lisäksi digitaalista ohjausalustaa testataan myös 2. asteen opiskelijoilla Varsinais-Suomessa, ja heidän osuutensa on arviolta 70 osallistujaa, ja loput 220 tulevat Pirkanmaalta (Tredun ja lukioiden opiskelijoita). Digitaalisen ohjausalustan toteuttaminen ja pilottien järjestäminen ovat TAMKin, Tredun ja Tampereen yliopiston vastuulla (TP3).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Pirkanmaan Yrittäjät, Tampereen kauppakamari ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK. Välillisinä kohderyhminä ovat myös ammattijärjestöt kuten Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Työmarkkinajärjestöjen kautta hankkeen toimintaa ja tuloksia voidaan viestiä ja hankkia työelämän tarpeiden mukaista ohjaamisosaamista niiden alaisille ammattiliitoille, järjestöille ja yhdistyksille. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös perheet, joihin pyritään vaikuttamaan mm. oppilaitosten tarjoamien kanavien kautta tiedottamalla korkeakouluopintojen merkityksestä ja mielekkyydestä.

Liiketalouden ja tekniikan koulutusalojen lisäksi esimerkiksi metsäbiotuotteiden ala, kemian- ja prosessiteollisuudenala sekä tekstiilin uudet liiketoiminta-alat olisivat mielenkiintoisia yritysyhteistyökumppaneita, koska esimerkiksi TAMKin vastaavassa koulutuksessa ei ole monimuotokoulutusta, joka soveltuisi työssä oleville korkeakouluopiskelijoille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 180 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 23 863

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 529 137

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 31 025

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Turun, Tampereen, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Naantali, Nokia, Turku, Valkeakoski, Tampere, Ikaalinen, Pirkkala, Lempäälä, Virrat, Lieto, Mynämäki, Kangasala, Raisio, Ylöjärvi, Sastamala, Kaarina

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 500

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen kohderyhmänä ovat lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat, jotka haluavat tai voisivat hakeutua korkeakouluopintoihin valmistuttuaan 2. asteen opinnoista. On tunnettua, että lukio-opiskelijoista valtaosa on tyttöjä, karkeasati arvioiden suhde on noin 60:40. Ammattiopistoissa tilanne on taas päinvastainen, tyttöjen ja poikien suhde on n. 40:60. Kaksoistutkintojen tekijöistä tiedot puolestaan vaihtelevat ja heitä on suhteessa selvästi vähemmän, kuin pelkästään lukion/ylioppilastutkinnon tai pelkästään ammattiopiston suorittajia. Jatko-opintoihin korkeakouluun hakijoiden osalta sukupuolijakauma riippuu enemmän koulutusalasta. Tämän hankkeen ensisijainen tavoite tasa-arvon näkökulmasta on enenmän liitoksissa koulutus- ja perhetaustaan ja opintopolkujen selkeyttämäiseen korkeakouluopintoihin, kuin sukupuolinäkökulma.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen tavoitteena on tasa-arvon edistäminen ensisijaisesti muutoin, kuin sukupuolinäkökulmasta. Prioriteettinä on opiskelijan halu oppia, joustavat opintopolut ja vanhempien koulutustaustan ja sosioekonomisen aseman määräävyyden rikkominen nuorten jatko-opintoihin hakeutumisessa. Tavoitteena on madaltaa kynnystä ja helpottaa heidän tietään korkeakouluopintohin ja lisäksi kehittää työelämän näkökulmasta erilaisia joustavia osaamisen hankkimisen tapoja ja työllistymistä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ks. edelliset kohdat

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeen toimet keskittyvät ensisijaisesti yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen kestävyyden edistämiseen. On kuitenkin tunnettua, että koulutustason nostaminen vaikuttaa vahvasti ihmisten ympäristötietoisuuteen ja siten oletettavasti myös heidän kestäviin valintoihinsa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hankkeen toimet keskittyvät ensisijaisesti yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen kestävyyden edistämiseen. On kuitenkin tunnettua, että koulutustason nostaminen vaikuttaa vahvasti ihmisten ympäristötietoisuuteen ja siten oletettavasti myös heidän kestäviin valintoihinsa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei ensisijaista tässä hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Hankkeen toimet keskittyvät ensisijaisesti yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen kestävyyden edistämiseen. On kuitenkin tunnettua, että koulutustason nostaminen vaikuttaa vahvasti ihmisten ympäristötietoisuuteen ja siten oletettavasti myös heidän kestäviin valintoihinsa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ensisijaista tässä hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei ensisijaista tässä hankkeessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei ensisijaista tässä hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeessa on tavoitteena luoda malleja yritysten osaamistarpeisiin, joten hankkeen välittömänä vaikutuksena on osaavaa korkeakoulutasoista työvoimaa alueen työelämän tarpeisiin. Välillisenä vaikutuksena odotetaan osaajien jäävän alueelle, ja mallin houkuttelevan lisää opiskelijoita ja osaajia alueen työelämän hyväksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa kehitetään ja testataan digitaalista ohjausalustaa, jonka odotetaan hankkeen jälkeen tulevan laajempaan käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei ensisijaista tässä hankkeessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Hanke edistää sosiaalista hyvinvointia, sillä koulutus- ja osaamistason nostaminen lisää elintasoa ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke edistää sosiaalista tasa-arvoa pyrkimällä murtamaan vanhempien koulutustaustan periytymistä ja ohjaamalla nuoria entistä helpommin korkeakouluopintojen pariin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei ensisijaista tässä hankkeessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei ensisijaista tässä hankkeessa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei ensisijaista tässä hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-