Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22395

Hankkeen nimi: TREENAAMO - Nuoret kestävälle urapolulle

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Ekokumppanit Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1801748-4

Jakeluosoite: PL 487

Puhelinnumero: 040 806 2617

Postinumero: 33101

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.ekokumppanit.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hynynen Tanja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tanja.hynynen(at)tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444863801

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Jotta Pirkanmaan edelläkävijyys kestävyyden ja kiertotalouden maakuntana voidaan taata, on mukaan saatava osaavaa ja innostunutta nuorta työvoimaa. Riskin tälle kehitykselle aiheuttavat nuorisotyöttömyys ja työelämän murros sekä globaalien kestävyyskriisien tuomat haasteet. Koska tämän päivän ongelmat ovat moninaisia, vaatii niiden ratkaiseminen myös uudenlaisia, ketteriä ja monitoimijaisia toimintatapoja. Nuorille työn tulee olla omia arvoja vastaavaa ja työn on oltava nuorelle merkityksellistä; työ nähdään yhtenä keinona toteuttaa itseään.

Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on edistää työpaikan löytymistä kiertotaloutta tai kestävää kehitystä edistäviltä aloilta etsimällä polkuja työelämään sekä lisätä nuorten tietämystä ja osaamista kestävästä kehityksestä ja kiertotaloudesta.

Jatkopoluttumista työelämään ja opiskelujen pariin edistetään hankkeeseen osallistuvalle nuorelle tehdyn todistuken avulla. Hankkeessa tarjotaan kiinnostavia teemapäiviä. ympäristökasvatuksen metodeja hyväksikäyttäen.

Haastava kevät Covid-19 pandemian takia on lisännyt epävarmuutta sekä tuonut eriarvoisuuden olemassa olon selkeämmin esille. Hanke on osa nopeaa reagointia myös tähän tuomalla joustavia ja kevyitä korona-ajan huomioon ottavia toimenpiteitä nuorten saataville. Hankkeessa käsiteltyjen teemojen lisäksi nuorilla on mahdollisuus käsitellä tulevaisuuden uskoa heikentävää ilmastoahdistusta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat 18-29 -vuotiaat nuoret, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa ja ovat syrjäytymisvaarassa esim. keskeytyneiden opintojen takia sekä pitkäaikaistyöttömät nuoret.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat työllisyyspalvelua tarjoavat tahot: julkinen ja 3.sektori, yritykset ja oppilaitokset sekä hankkeeseen osallistuvan nuoren samassa tilanteessa olevat ystävät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 71 574

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 183

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 89 468

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 86 479

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Orivesi, Lempäälä, Tampere, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, joten varsinaista analyysiä ei ole tehty. Hankkeeseen kannustetaan osallistumaan yhtälailla naisia ja miehiä tasapuolisesti. Hankkeen toiminnot ja vierailukohteet valitaan siten, että ne kiinnostavat molempia sukupuolia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu siten, että valikoidut esimerkkiyritykset ja muut välillisesti hankkeessa esiin tulevat toimijat esitellään sukupuolineutraalisti ja työtehtävä kuvaukset molemmille sukupuolille sopivalla tavalla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, mutta tasa-arvoasiat huomioidaan koko hankkeen toiminnan ajan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 9
Hankkeessa kehitettävät toimintatavat lisäävät välillisesti kestävää luonnonvarojen käyttöä osallistujien tietoisuuden kasvun karttuessa esim. kuluttajakriittisyyden myötä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 9
Hanke vähentää ilmastomuutoksen riskejä välillisesti hankkeessa kehitettävien kestävää elämäntapaa edistävien toimintatapojen kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 8
Hanke vähentää osaamisen ja ymmärryksen lisääntymisen myötä välillisesti energian ja raakaaineiden käyttöä kun tavoitellaan muutosta osallistujien toiminnassa. Kiinnostus ja arvostus omaa elinympäristöä kohtaan lisää halua vaalia luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 8
Välillinen vaikutus syntyy kun hankkeessa kasvavan tiedon myötä esim. kemikalisoitumisen vaikutukset maaperään ja vesistöön lisääntyy ja löydetään arjen vaihtoehtoisia toimintatapoja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 3
Ei kuulu Natura 2000 -ohjelman kohteisiin, joten vaikutusta ei ole.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 8
Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevia mm. materiaalien tuotannossa sähköisesti toteutettavia vaihtoehtoja. Välillinen vaikutus syntyy kun hankkeessa kasvavan tiedon myötä, kun osallistujat ymmärtävät kiertotalouden tuomat mahdollisuudet.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 9
Hankkeessa huomoidaan mahdollisuuksien mukaan uusituvien energialähteiden käyttö mm. liikenteessä. Välillinen vaikutus syntyy kun hankkeessa kasvavan tiedon myötä, kun osallistujat ymmärtävät uusiutuvan energian käytön tärkeyden.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Hanke edistää elinkeinorakenteen kestävää kehitymistä kun työelämään saadaan kestävästä kehityksestä tietäviä ja kiinnostuneita työntekijöitä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 9
Hankkeessa kehitetään vaihtoehtoisesti aineettomasti järjestettäviä tilaisuuksia ja valmennuskokonaisuuksia. Välillinen vaikutus syntyy kun hankkeessa kasvavan tiedon myötä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 8
Hankkeen toiminnassa suositaan muilla liikennevälineillä kuin henkilöautolla liikkumista. Logistinen tarve vähenee niin ihmisten kuin tavaroiden osalta kun palveluita tuotetaan etänä. Välillinen vaikutus syntyy kun hankkeessa kasvavan tiedon myötä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 10
Hanke kasvattaa osallistujien hyvinvointia kokonaisvaltaisuus huomioiden. Hyvinvoinnin lisääntyminen kasvaa kun kyky vaikuttaa omaan elinpiiriin kasvaa ja tätä kautta saa tyytyväisyyden ja onnistumisen kokemuksia.
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Hanke on tasa-arvon edistämisen kannalta neutraali mutta huomioi kaikessa toiminnassaan tasa-arvon.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 10
Hanke on edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta lieventämällä eriarvoisuuden ja osattomuuden kokemuksia.
Kulttuuriympäristö 5 7
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kulttuuriympäristöön mutta ottaa huomioon tämän mm. retkikohteita valittaessa.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeen keskiössä on ympäristöosaamisen kasvattaminen tiedollisesti ja taidollisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TREENAAMO – Nuoret kestävälle urapolulle hankkeen tarkoituksena oli edistää nuorten työllistymistä tai opiskelupaikan löytämistä etsimällä polkuja työelämään kestävä kehityksen aloilta sekä lisätä osallistujien osaamista kestävästä kehityksestä. Lisäksi hankkeessa kokeiltiin uudenlaista palvelutarjontaa työllisyyspalveluita tarjoaville tahoille. Hankkeen toiminta-alueena oli Tampereen kaupunkiseutu.
Hankkeessa järjestettiin syyskaudella 2021 eri teemapäiviä toistuvalla nk. non-stop palvelutarjottimella. Teemapäivien aihepiirit kytkeytyivät vahvasti kestävä kehityksen tavoitteisiin ja teemapäivien painotukset jaoteltiin kolmeen eri luokkaan: polkuja työelämään, kestävän kehityksen tiedot ja taidot sekä osallisuus yhteiskunnassa. Yhteensä eri teemapäiviä järjestettiin 36 päivänä ja hankkeeseen osallistui 63 nuorta. Lisäksi hankkeen myötä luotiin uusia yhteistyökumppanuuksia.
Hankkeessa luotiin konseptikäsikirja yhteistyökumppaneiden käyttöön, joka auttaa tarkastelemaan organisaation kestävän kehityksen toteuttamista sekä toimii pohjana yhteistyölle asiantuntijaorganisaation sekä työllisyyspalveluita tarjoavan organisaation välillä. Lisäksi hankkeen myötä tiivistettiin yhteistyötä toteuttajaorganisaation sekä työllisyyspalveluiden että koulutusorganisaatioiden välillä.
Hanke edisti sosiaalista kestävyyttä että kasvatti osallistujien kestävän kehityksen osaamista ja innosti nuoria etsimään työ- tai opiskelupaikkaa aloilta, jotka toimivat kestävää kehitystä eteenpäin vieden. Haasteellinen pandemiatilanne näkyi myös hankkeen toiminnassa ja lähestymistapaa muutettiin hankkeen aikana. Uudenlainen lähestymistapa tavoitti kohderyhmän nuoret paremmin sekä syvensi yhteistyötä toteuttajaorganisaation ja eri yhteistyökumppaneiden välillä.