RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22399, MODULE - Joustavan jatkuvan oppimisen mallin kehittäminen matkailusektorin työvoiman osaamisen kehittämiseen sekä erityisesti nuorten työllistymisen tukemiseen COVID-19-kriisissä

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronakriisi on ajanut matkailu- ja ravintolasektorin ennennäkemättömän vaikeaan tilanteeseen, ja ala on ollut käytännössä pysähdyksissä (Uudenmaan selviytymisstrategia 2020-23). Erityisen voimakkaasti nuoriin, naisiin ja maahanmuuttajiin kohdistuvien työvoimavähennysten lisäksi koronakriisi on nostanut esiin mara-alan yrityksissä täysin uudenlaisia osaamistarpeita, joihin vastaamiseen yritykset ovat puutteellisesti valmiita (MaRa, 11/2020). Esimerkkejä nopeasti kasvaneista osaamistarpeista ovat palvelujen digitalisaatioasteen nostaminen, digitaalisen markkinoinnin ja myynnin osaaminen sekä etäpalveluiden suunnitteluun ja tuottamiseen liittyvä osaaminen. Koronakriisi on aikaansaanut kuluttajakäyttäytymisen muutosta, ja osa muutoksista on MaRa:n arvion mukaan luonteeltaan pysyviä. Ne tulevat merkittävästi muokkaamaan alan liiketoimintaa ja osaamistarpeita myös koronakriisin jälkeisenä aikana. Tämän seurauksena matkailu- ja ravintola-alalle on syntynyt merkittävä osaamisvaje ja koulutustarve.

MODULE- hankkeen tavoitteena on luoda nopea osaamistarpeiden tunnistamisen ja ennakoinnin malli, kehittää matkailusektorin työvoiman osaamisen kehittämiseen työllistymistä edistävin osaamissertifikaatein todennettavia osaamismoduuleja sekä kehittää joustava osaamismoduuleihin hakeutumisen ja ohjauksen malli. Kehitettävää järjestelmää pilotoidaan ja uusia koulutusmoduuleja suorittaa 100 opiskelijaa. Erityistä huomiota kiinnitetään nuoriin, jotka ovat siirtymävaiheessa koulutuksesta työelämään ja joiden osaamistasoa voidaan parantaa osaamismoduulein työllistymisen tukemiseksi. Hankkeen toteuttaa Suomen suurin restonomikoulutuksen tarjoaja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä mara-alan yritysten kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

MODULE-hankkeen kohderyhmiin kuuluvat erityisesti koulutuksesta työelämään tai koulutuksesta toiseen koulutukseen siirtyvät nuoret, joiden osaamisen täydentäminen joustavien osaamiskokonaisuuksien avulla helpottaa siirtymävaihetta. Esimerkiksi toisen asteen koulutuksesta valmistunut nuori voi alan jatkuvan ja nopean muutoksen vuoksi kohdata spesifejä osaamistarpeita ammatillisen koulutuksensa täydentämiseksi. Spesifien osaamistarpeiden ilmenemisen todennäköisyyttä kasvattaa erityisesti se, että jo muutenkin nopeasti muuttuva ala on kohdannut ennennäkemättömän murroksen COVID-19-pandemian myötä. Koronatilanne on pakottanut alan toimijoita löytämään uusia ja innovatiivisia tapoja toimintansa jatkamiseen. Esimerkiksi matkailu- ja palvelualalle lyhyessä ajassa tulleet digitalisoitumisen avaukset luovat täysin uudenlaisten osaamistarpeiden kentän.

Nuoret ovat erityisenä kohderyhmänä esimerkiksi tilanteissa, joissa yrityksestään huolimatta nuori jää ilman kolmannen asteen opiskelupaikkaa, jolloin alalle työllistymisen mahdollistaminen suoraan toisen asteen tutkinnon jälkeen nousee merkittävään asemaan. Aikaisemmin hankitun osaamisen täydentäminen tiettyä alaa tai tehtävää vastaavalla, tiiviillä ja sertifioidulla osaamiskokonaisuudella voi tuoda nuorelle juuri sen osaamisen, jonka hän työllistyäkseen tarvitsee. Samalla nuori saa suoritettua ketterästi ja joustavasti myös työn ohessa osakokonaisuuksia, jotka auttavat häntä halutessaan jatkokoulutukseen hakeutumisessa muodostamalla hänelle jo valmiiksi todennettavien osaamiskokonaisuuksien sarjan. Näillä toimenpiteillä MODULE-hankkeen kautta vaikutetaan myös syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ammattiosaamisesta huolehtimiseen sekä heidän mahdollisuuksiinsa työllistyä ja pysyä kiinni toimivassa arjessa ja sosiaalisissa verkostoissa.

Matkailuala on merkittävä työllistäjä Uudenmaan alueella, ja alan sisällä nuorten osuus työvoimasta on suuri. Tämän lisäksi ala työllistää erityisesti sekä naisia että maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joten näiden Uudenmaan alueellisen selviytymissuunnitelman mukaisessa korostuneessa työttömyyden riskiryhmässä olevien henkilöiden tukeminen MODULE-hankkeen toimenpiteiden kautta on erityisen tärkeää. Tarjoamalla uudenlaisia joustavia osaamisprofiilien kartoittamismahdollisuuksia, MODULE-hanke vaikuttaa erityisesti koulutuksissa aliedustettujen ryhmien koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiin ja näin osallistuu toiminnallaan sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseen.

Lisäksi hankkeen kohderyhmiin kuuluu muu matkailusektorilla työskentelevä tai alalle hakeutuva työvoima. Matkailu- ja ravintola-ala on ollut merkittävässä murroksessa ja sen nopeasti muuttuvat työelämätarpeet ovat tuoneet alalla työskenteleville lyhyellä aikavälillä täysin uudenlaisia tarpeita osaamisensa päivittämiseen. Tämä on korostunut entisestään COVID-19-pandemian luoman kriisin myötä, kun matkailuala joutui suurten haasteiden kouriin. Alan yritykset ovat joutuneet mukautumaan ennestäänkin haasteellisissa olosuhteissa, niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin, suuriin muutoksiin sekä löytämään täysin uudenlaisia ansaintalogiikkoja. Tämä tuo nopeasti mukanaan myös merkittävän tarpeen työvoiman osaamisen päivittämiseen, esimerkiksi erilaisten digitaalisten palveluratkaisujen myötä. Mara-alaa kohdannut uudenlaisen osaamisen tarve on muodostanut toimintaan selkeän aukon, johon MODULE-hanke pystyy joustavien ja sertifioitujen osaamiskokonaisuuksien kautta vastaamaan. Tätä kautta hankkeen merkittäväksi kohderyhmäksi muodostuvat myös mara-alan yritykset.

Neljäntenä kohderyhmänä MODULE-hankkeessa ovat korkeakoulun pedagogiikasta, osaamissisällöistä sekä ohjauksesta vastaavat toimijat. Heidän toimestaan sekä heitä varten hankkeessa rakennetaan uudenlaisia toimintamalleja, joiden avulla on mahdollista sekä tunnistaa alalla vallitsevia osaamistarpeita että nopeasti muodostaa pedagogisesti ja ohjauksellisesti näitä tarpeita vastaavia osaamismoduuleja. Osaamismoduulit sertifioidaan. Osaamistarpeiden tunnistamisen ja osaamiskokonaisuuksiin hakeutumisen tukena MODULE-hankkeessa hyödynnetään henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi myös tekoälyohjausta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

MODULE-hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat mara-alan palveluita käyttävät kotimaiset ja kansainväliset kuluttajat. Kuluttajille MODULE-hankkeen tulokset näkyvät monella tasolla aina kulutettavien palveluiden laadun tasosta mara-alan kilpailukyvyn ylläpitoon ja palveluntarjonnan määrään saakka. Näiden lisäksi hanke parantaa yritysten mahdollisuuksia kehittää ja ylläpitää uusia ratkaisuja esimerkiksi palveluntarjontaa laajentamalla sekä erilaisia digitaalisia ratkaisuja implementoimalla. Alan luonteeseen kuuluvien jatkuvien ja nopeiden muutosten lisäksi myös COVID-19 on tuonut mukanaan tarpeen kehittää näitä äärimmäisen tärkeitä uusia toimintoja yritysten elinvoimaisen toiminnan jatkamiseksi. Tämä heijastuu sekä kotimaisille että kansainvälisille kuluttajille monipuolisena yrityskenttänä ja palveluntarjontana sekä esimerkiksi uudenlaisten tilaus- ja tuotanto-, ja jakelukäytänteiden mahdollistamisena.

Matkailu- ja ravintola-alan yritykset hyötyvät hankkeesta saadessaan alati muuttuviin osaamistarpeisiinsa räätälöidysti osaavaa työvoimaa nopeasti ja joustavasti. Sertifioidut moduulit mahdollistavat osaamiskokonaisuuksien suorittamisen ketterästi ilman tutkintokoulutuksiin liittyviä haku- ja valintaprosesseja tai pitkien koulutuskokonaisuuksien suorittamista. Tällöin yritysten osaavan työvoiman saatavuus nopeutuu ja helpottuu merkittävästi aikaisempaan verraten. Tätä tarvetta on korostanut erityisesti COVID-19-kriisin kiihdyttämä osaamistarpeiden muutos.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 291 356

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 247 067

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 364 196

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 308 835

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Loviisan

Kunnat: Nurmijärvi, Askola, Karkkila, Loviisa, Vihti, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Kirkkonummi, Porvoo, Espoo, Myrskylä, Pornainen, Pukkila, Lohja, Vantaa, Sipoo, Tuusula, Lapinjärvi, Siuntio, Mäntsälä, Kerava, Helsinki, Kauniainen, Raasepori

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 65

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankesuunnittelussa ja toimia käynnistettäessä huomioidaan mm. seuraavat näkökulmat: Naisten työttömyys (43,1%) vuoden takaiseen verrattuna on kasvanut Uudellamaalla voimakkaammin kuin miesten työttömyys (32,2). Naisten osuus myynti- ja palvelualalla työskentelevistä on suurempi kuin miesten, mikä on huomionarvioista pitkittyneen koronakriisin aiheuttamassa, erityisesti palvelusektorin työllisyystilanteeseen negatiivisesti vaikuttavassa tilanteessa. Naiset ovat miehiä useammin määräaikaisissa työsuhteessa, mikä vaikuttaa osaltaan naisten työttyömyyden kasvuun. Miesten näkemys sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta erittäin hyvin työpaikoilla on myönteisempi (50 %) kuin naisten (43 %). Kolme neljästä palkansaajasta on sitä mieltä, että työpaikalla naisten ja miesten on yhtä helppoa edetä urallaan. 2/3 palkansaajasta kokee esimiehen kohtelevan naisia ja miehiä tasa-arvoisesti.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa pyritään tekemään näkyväksi sukupuoliin liittyviä, toimintaympäristössä näkyviä työelämän ja työllisyyden näkökulmia, joihin osallistuvat yritykset voivat omilla toimillaan vaikuttaa. Hankkeessa pyritään varmistamaan naisten koulutuksen kautta työelämässä pärjääminen ja mahdollisuudet etenemiseen uralla. Hankkeessa otetaan huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joiden osana kiinnitetään huomiota myös sukupuoleen liittyviin näkökulmiin kuten naisten kasvaneeseen työttömyyteen, sukupuolittuneisiin käytäntöihin työpaikoilla, eri sukupuolten osallistamiseen hankkeen kehittämistoimiin sekä niiden vaikutusten arviointiin sukupuolinäkökulma huomioiden.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Tämä ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	5
Haaga-Helia on sitoutunut vastuullisen liiketoiminnan huomioimiseen opintosuunnitelmissa ja TKI-toiminnassa. Ympäristövaikutukset ovat yksi keskeisistä ulottuvuuksista uudessa liiketoiminta-ajattelussa, jota hankkeessa pyritään jalkauttamaan tulevaisuuden ammattilaisille.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	3
Hanke edistää välillisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallintaa, edistämällä MaRa-alan kestävien toimintakäytäntöjä ja lisäämällä osaamista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	1
Hankkeen mahdollisuudet vaikuttaa ovat vähäiset.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	1
Hankkeen mahdollisuudet vaikuttaa ovat vähäiset.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	3
Kestävyysosaamisen lisääntyminen MaRa-alalla vaikuttaa suoraan matkailussa syntyvien materiaalien ja jätteiden taloudellisesti kestävään käyttöön.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	1	3
Kestävyysosaamisen lisääntyminen MaRa-alalla vaikuttaa uusiutuvien energianlähteiden parempaan hyödyntämiseen ja käyttöön paikallisesti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	5
Hanke edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä lisäämällä osaamista matkailusektorilla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	3	3
Hanke edistää osaamista MaRa-alalla, joka lähtökohtaisesti tuottaa aineettomia palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Osaamisen kehittäminen ja työllisyyttä tukevat toimet luovat hyvinvointia sekä lisäävät tuottavuutta niin yksilö-, yritys- kuin kansallisella tasolla. Hanke kohdistuu koronakriisistä pahiten kärsineeseen toimialaan, ja edistää sekä työntekijöiden että työnantajien hyvinvointi ja parantaa yritysten tuottavuutta. Hanke vastaa näin Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteeseen tuottavuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi.
Tasa-arvon edistäminen	7	9
Yhtenä tavoitteena on ennaltaehkäistä syrjäytymistä koulutus- ja työuriin liittyvissä siirtymävaiheissa sekä opintojen aikana. Joustavat koulutusmallit takaavat myös eri tilanteissa olevien mahdollisuuden koulutukseen tasapuolisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	9
Koulutusmalli on tasapuolisesti kaikkien alalla toimivien ja alalle haluavien saavutettavissa. Hanke tukee nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämistä, joka on yksi Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteista.
Kulttuuriympäristö	3	3
Hanke vaikuttaa positiivisesti kulttuuriympäristön säilymiseen sekä kestävään hyödyntämisen lisäämällä osaamista MaRa-alalla, jossa vastuullisuus on yksi keskeinen osa ammattiosaamista.
Ympäristöosaaminen	4	4
Vastuullisen liiketoiminnan osaajat jalkauttavat ympäristötietoutta yrityksiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

MODULE - Joustavan modulaarisen jatkuvan oppimisen mallin kehittäminen matkailusektorin työvoiman osaamisen kehittämiseen sekä nuorten työllistymisen tukemiseen COVID-19 kriisissä

MODULE-hankkeen tavoitteena oli luoda matkailusektorin osaamistarpeiden tunnistamisen ja ennakoinnin malli sekä kehittää työllistymistä tukevia, osaamissertifikaatein todennettavia osaamismoduuleja. Lisäksi tavoitteena oli rakentaa joustava osaamismoduuleihin hakeutumisen ja ohjauksen malli.

MODULE-hankkeen toteutti Suomen suurin restonomikoulutuksen tarjoaja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja hanke yhteiskehitettiin ja toteutettiin tiiviissä yhteistyössä hotelli-, ravintola- ja matkailualan yritysten kanssa. Hanke koostui neljästä toisiinsa liittyvistä työpaketista:
Työpaketti 1. Osaamistarpeiden tunnistamiseen ja ennakointiin liittyvien prosessien kehittäminen
Työpaketti 2. Osaamismoduulien ja niistä myönnettävien sertifikaattien rakentaminen
Työpaketti 3. Osaamismoduuleihin hakeutumisen ja ohjauksen mallien sekä osaamisen kehittämiseen liittyvän pedagogiikan luominen
Työpaketti 4. Markkinoinnin ja yhteistyöverkostojen rakentaminen yhdessä työnantajien kanssa

Kehitettyä modulaarista mallia ja koulutusmoduuleja pilotoitiin Haaga-Helian Haagan kampuksella. Koulutusten testaamiseen osallistui yhteensä 160 henkilöä. Palautteen perustella koulutuksiin oltiin erittäin tyytyväisiä. Kaikki vastaajat arvioivat koulutuksesta olevan hyötyä työelämässä. Koulutusten sisältö, opetusmenetelmät ja koulutukseen liittyvä viestintä saivat myös positiivisen arvion.

MODULE-hankkeessa muotoiltu osaamistarpeiden tunnistamisen ja modulaaristen opintokokonaisuuksien kehittämisen malli auttaa ymmärtämään toimintaympäristön muutosten aiheuttamat koulutustarpeet ja vastaamaan niihin kohdennetuilla koulutuksilla. Yhteistyö ja toimialan osallistaminen toteutuivat hankkeessa poikkeuksellisen hyvin. Hankkeessa tuotettua tietoa ja muotoiltuja malleja levitettiin laajasti. Parhaita käytänteitä on kehitetty edelleen, jotta niitä voidaan hyödyntää myös projektin jälkeen.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot