Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22401

Hankkeen nimi: DigiUra - Työelämän digi- ja vuorovaikutustaidot urapolun rakentamisessa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: +358 20 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: https://www.lapinamk.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Pyykkönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.pyykkonen(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 478 0253

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoite on sisällyttää geneerisiä työelämätaitoja osaksi korkeakoulutusta. Hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan opiskelijoiden ja opetus- ja ohjaushenkilökunnan digitaalista osaamista, mediataitojen sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen oppimista. Näillä toimilla edesautetaan tulevien työntekijöiden ura- ja työllistymismahdollisuuksia. Substanssiosaamisen lisäksi geneeriset taidot ja niiden tunnistaminen nousevat valmistuville tehtävien uraseuranta -kyselyiden mukaan esille työllistymisestä voimakkaasti edistävänä tekijänä.

Työelämä vaatii toimijoilta monipuolista, uudenlaista osaamista, niin digitaalisten ja mediataitojen, viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kuin ongelmanratkaisu- ja asiakastaitojenkin osalta. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat sekä ohjaus- ja opetushenkilökunta Lapin korkeakouluista
Hankkeen välittöminä tavoitteina on selvittää, mitkä ovat relevantteja työelämätaitoja valmistuvalla työntekijällä työnantajien ja tulevaisuuteen suuntautuneen työelämätutkimuksen näkökulmasta. Selvitys tarkentaisi kuvaa siitä, mitä taitoja tarvitaan. Hanke myös kasvattaa opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan digi- ja kommunikaatiotaitoja. Digitaalisissa ympäristöissä tapahtuva vuorovaikutus sekä media ja viestintätaidot ovat geneerisiä perustaitoja, jotka ovat tärkeitä opiskelijoiden valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä ja työelämässä menestymisessä.

Hankkeessa tavoitellaan toimivia käytänteitä, joilla kehitetään opiskelijoiden yksilöllisten ja osaamista lisäävien opintopolkujen rakentamista. Osatavoitteena on tunnistaa ja tunnustaa paremmin opiskelijoiden monipuolisesti eri ympäristöissä opintojen aikana tai ennen opintoja hankkimaa työelämälähtöistä osaamista sekä liittää työelämärelevantin osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessi työelämäprojektina luonnolliseksi osaksi tutkintorakenteita. Hankkeen tavoite on laatia ja vakiinnuttaa Worklife Coach -valmennus ja -ympäristö, jossa työelämäedustajat ja opiskelijat voivat kohdata, verkostoitua ja keskustella työelämästä myös yli perinteisten toimialarajojen.

Hankkeen tavoitteita kohti työskennellään neljän lomittuvan työpakettin kautta. Työpaketissa 1 laaditaan selvitys, joka selvitys geneerisistä työelämätaidoista, Covid-19 pandemian vaikutuksista valmistuvien työelämä- ja vuorovaikutustaitohin sekä kartoitetaan jo olemassa olevaa vuorovaikutukseen ja digitalisaatioon liittyvää opetusta tutkinnoissa. Työpaketissa 2 visioidaan ulkopuolisten ja omien asiantuntijoiden kanssa tulevaisuuden työelämän tarpeita, menetelmiä ja monialaisia ympäristöjä. Visioinnin ja selvityksen pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijoille sekä opetus- ja ohjaushenkilöstölle monipuolisissa digitaalisissa ympäristöissä tehtäviä pilottikoulutuksia.

Työpaketissa 3 projektoidaan työelämäkokemusta ja työelämähankkeita sekä sisällytetään työelämäprojekti -osaamissisältöjä opintosuunnitelmiin. Työpaketissa 4 kehitetään ja toteutetaan työelämän kanssa tiiviissä yhteistyössä tehtävä Worklife coach -valmennus sekä luodaan ja vakiinnutetaan digitaalinen kohtaamisareena tai -ympäristö, jossa vastikään valmistuneet ja pian valmistuvat voivat verkostoitua, kohdata ja keskustella työelämästä työnantajien ja vertaisten kanssa. Kohtaamisareena mahdollistaa myös keskenään epätyypillisten alojen keskinäiset työelämäkohtaamiset digitaalisissa ympäristöissä.

Hankkeen tuloksina ovat valmistuneiden paremmat geneeriset työelämätaidot, jaettu tieto työelämän tarpeista työntekijöille, opiskelijoiden ymmärrys työelämässä menestymiseen vaadittavista yleisistä vuorovaikutus- ja digitaalisista taidoista. Hankkeen myötä valmistuvat työllistyvät laadukkaammin jo valmistuttuaan ja he myös kokevat Lapin parempana mahdollisuutena työllistyä, sillä heillä on oman paremman osaamisen myötä mahdollisuus työllistyä haluamiinsa työtehtäviin. Hankkeen tuloksena valmistuvien osaaminen on työelämärelevanttia ja työllistymistä edistävää. Kohtaamisareenat luovat työelämäverkostoja jo opiskeluaikana.

Opetus- ja ohjaushenkilökunnan osaamisen tunnistamisen taidot lisääntyvät. Ohjaus- ja opetustyössä vahvistetaan substanssiosaamisen opetuksen rinnalla myös geneeristen työelämätaitojen lisäämistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat Lapin korkeakouluista. Hanke pyrkii kehittämään heidän taitojaan ja osaamistaan.
Hankkeen toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat Lapin korkeakoulujen opetus- ja ohjaushenkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat hankkeeseen sitoutuvat yrittäjät ja työnantajat. Hankkeen hyödyistä pääsevät osallisiksi myös ne yrittäjät, jotka työllistävät valmistuneita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 249 700

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 220 967

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 312 122

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 276 206

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Itä-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion

Kunnat: Simo, Ylitornio, Posio, Kolari, Keminmaa, Ranua, Rovaniemi, Muonio, Sodankylä, Inari, Tornio, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla, Enontekiö, Pello, Kittilä, Utsjoki, Kemijärvi, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 19

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöanalyysia on alustavasti tehty.Hankesuunnittelussa on arvioitu osallistuvien henkilöiden sukupuolijakaumaa, ennakoitu sekä mies- että naisvaltaisten alojen osallistamista sekä suunniteltu tarjottavaa toimintamallia mahdollisimman tasa-arvoisena kaikille osallistujille (sukupuolesta ja opintoalasta riippumatta) joustavana kokonaisuutena.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan pilottialoja valitessa. Lapin yliopiston alat ovat naisvaltaisempia, johon tullaan kiinnittämään erityisesti huomiota. Hankkeen sukupuolivaikutuksia on arvioitu Lapin Letkan Suvauskoneella.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta hanketta toteutetaan tasa-arvon periaatteet huomioiden. Kaikilla kohderyhmän yksilöillä on yhtälaiset mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Etä- ja hybridityön mahdollistamisella voi tulevaisuudessa olla vaikutusta tähän, kun ihmiset työskentelevät enemmän kotooan käsin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Etä- ja hybridityön mahdollistamisella voi tulevaisuudessa olla vaikutusta tähän, kun ihmiset työskentelevät enemmän kotooan käsin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 5
Hanke tukee yritysten ja organisaatioiden liiketoiminnan kehittämistä, mikä edistää alueen elinvoimaisuutta sekä paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Valmistuvien ja opiskelevien osaamista toimijoiden vuorovaikutuksessa digitaalisissa ympäristöissä kehitetään. Uudelaisen osaamisen ja työkokemuksen yhdistyessä kehitetään aineettomien tuotteita ja palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Valmistuvien ja opiskelevien osaamista toimio vuorovaikutuksess digitaalisissa ympäristöissä kehitetään. Uudelaisen osaamisen ja työkokemuksen yhdistyessä kehitetään aineettomien tuotteita ja palveluita
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Hankkeen kehittämistavoitteena on tukea opiskelevien ja valmistuvienosaamista, jotta he työllistyisivät helpommi ja laadullisesti paremmin. Korkeakoulututkinnon suorittaneen valmistuneen henkilön osaaminen vahvistuu ja asema työmarkkinoilla parantuu.
Tasa-arvon edistäminen 5 3
Hanketta toteutetaan tasa-arvon periaatteethuomioiden. Kaikilla kohderyhmään kuuluvilla on yhtälaiset mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet hankkeen toiminnassa. Tasa-arvoa pyritään edistämään osallistamalla monien eri alojen yrityksiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 5
Vuorovaikutus- ja digitaalisia taitoja parantamalla valmistuvien yhteiskunnallinen asema paranee, ja ennen kaikkea heidän asemansa työelämässä paranee. Välillisiä vaikutuksia voi olla myös yhteiskunnalliseen asemaan taitojen kehittyessä.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työelämän toimintakulttuuri voi muuttua uusien työntekijöiden vuorvaikutus- ja digitaalisten taitojen kehittymisen myötä.
Ympäristöosaaminen 0 1
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Etätyön mahdollistaminen ja kehittäminen voi vähentää ympäristölle aiheutuvaa kuormaa

9 Loppuraportin tiivistelmä

DigiUra -hankkeen lähtökohtana oli työelämän odotukset ja vaatimukset erilaisesta osaamisesta korkeakoulusta valmistuneille. Työelämä on viestittänyt korkeakouluille, ettei valmistuvien opiskelijoiden osaaminen kaikilta osin vastaa nykypäivän työelämän tarpeisiin, muun muassa digi- ja viestintätaitojen, mediataitojen, vuorovaikutus- ja kommunikointitaitojen osalta. DigiUra -hankkeen tuensaajat lähtivät yhteistyössä kehittämään ratkaisuja ja toimintamalleja geneerisen työelämäosaamisen vahvistamiseksi.

Hankkeen päätavoitteena oli sisällyttää geneerisiä työelämätaitoja osaksi korkeakoulutusta. Hankkeen toimenpiteillä oli tarkoitus vahvistaa opiskelijoiden ja opetus- ja ohjaushenkilökunnan digitaalista osaamista, mediataitojen sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen oppimista. Näiden toimien kautta tavoitteena on edesauttaa tulevien työntekijöiden ura- ja työllistymismahdollisuuksia.

Hankkeen alussa selvitettiin haastattelemalla työelämän edustajia, mitkä ovat relevantteja työelämätaitoja valmistuvalla opiskelijalla. Haastattelun tuloksissa painottuivat muun muassa monipuoliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä lähi- että etätilanteissa, oman osaamisen sanoittaminen, itsensä johtamisen taito sekä digivälineiden hyödyntäminen osana omaa työtä. Lisäksi kartoitettiin vuorovaikutuksen ja digiosaamisen nykytila opetussuunnitelmissa. Selvityksessä ilmenneiden osaamistarpeiden kehittämiseksi suunniteltiin täysin uusia ja kehitettiin olemassa olevia opintojaksoja sekä Lapin AMKin että Lapin yliopiston opetustarjontaan. Hankkeessa kehitettyjä sisältöjä pilotoitiin yhteensä 11 opintojakson 15 toteutuksessa, Lapin AMKissa ja Lapin yliopistossa sekä OmaOpettaja -koulutuksissa, Tradenomina työelämässä -tapahtumassa sekä liikunnanohjaajakoulutuksen eri opintopolkujen mentoroinnissa.

Hankkeessa luotiin verkkosivu, Worklife Coach (lucworklifecoach.fi), jonka teemoituksessa hyödynnettiin hankkeen alussa tehtyä selvitystä geneerisistä työelämätaidoista. Worklife Coach -teemat: digiympäristössä toimiminen, vuorovaikutusosaaminen (yksilön ja ryhmän näkökulmat), projektiosaaminen, osaamisen sanoittaminen ja asiantuntijuuden tukeminen ja kehittyminen korkeakoulussa. Worklife Coach -verkkosivu on geneerinen työkalupakki, jonka sisältöjä voi hyödyntää korkeakoulutuksen, mutta myös muiden koulutusorganisaatioiden opetuksen ja ohjauksen tarpeisiin. Verkkosivulle on kerätty hankkeen aikana syntyneitä konkreettisia tuloksia ja tuotoksia, muun muassa pilotoitujen kokonaisuuksien sisältöjä. Avoimesti saatavilla oleva suomenkielinen verkkosivu koostuu videoista, podcasteista, tehtävistä, materiaaleista ja linkeistä muiden toimijoiden tuottamiin sisältöihin.

Hankkeen voidaan todeta vahvistaneen korkeakoulujen opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutusosaamista, viestintäosaamista ja geneerisiä työelämätaitoja. Pilotoidut sisällöt geneerisen osaamisen kehittymiseksi juurrutettiin pysyviksi osiksi toteutussuunnitelmia. Osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen luotiin toimivia käytänteitä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisprosesseihin. Hankkeen kehittämistyön avulla vahvistui myös näkemys erilaisista toimintamalleista, joiden avulla opiskelijoiden yksilöllisiä ja osaamista kehittäviä opintopolkujen voidaan tukea, esimerkiksi mentoroinnin avulla.