Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22403

Hankkeen nimi: NOSTO - Kiertotalouteen uutta osaamista ja työvoimaa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 0681365-1

Jakeluosoite: Kaartokatu 2

Puhelinnumero: 050 529 6428

Postinumero: 11100

Postitoimipaikka: Riihimäki

WWW-osoite: http://www.sykli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Taru Uotila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutusjohtaja, kiertotalous

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: taru.uotila(at)sykli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503701414

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, 0809814-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Taustaa
Kiertotalous tarvitsee uutta osaamista ja työvoimaa, kun kierrätys- ja resurssitehokkuustavoitteet tiukentuvat sekä kansallisella että EU-tasolla. Alalle tulee siis runsaasti uusia perustason työpaikkoja, esimerkiksi tekstiilien kierrätyksessä, ja samalla syntyy mahdollisuuksia alan mikroyrittäjyydelle ja muille itsensä työllistämisratkaisuille. Perustason työpaikat soveltuvat myös henkilöille, joiden muuten on vaikea työllistyä (esimerkiksi nuoret henkilöt, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, yli 55- vuotiaat jne.). Kiertotalouden ala tarvitsee kuitenkin työvoiman saannin turvatakseen lisää houkuttelevuutta ja vetovoimaa.
Samalla työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkitys kasvaa koulutusreformin ja oppivelvollisuuden pidentämisen myötä, kun toisen asteen koulutustarve lisääntyy. Työpaikkakouluttajien tukeminen uusien toimintamallien, ratkaisujen ja aikaresurssien kehittämiseksi onkin olennaista. Myös COVID19-pandemia on heijastunut voimakkaasti liiketoimintaan, ja monella alalla työpaikkojen määrä on vähentynyt äkillisesti. Nopealla kouluttamisella saadaan tekijöitä suunnattua työttömyydestä kärsiviltä aloilta sinne, missä niitä jatkossa tarvitaan.

Tavoitteet

Hankkeen päätavoitteena on kehittää kiertotalouden koulutusta ja työllistymistä tukevia koulutus-, ura- ja työelämäpalveluita. Hanke pyrkii parantamaan työpaikoilla tapahtuvan oppimisen laatua tarjoamalla ohjausta ja erityyppisiä tukitoimia sekä työnohjaajille että oppijoille. Osana tätä kasvatetaan työpaikkaohjaajien pedagogista osaamista ja motivaatiota työssäoppimisen ohjaukseen. Hanke tuottaa myös räätälöityjä koulutussisältöjä alan tarpeisiin, ja samalla tuetaan alan pienyrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä.
Hankkeen toisena päätavoitteena on edistää kiertotalouden koulutusten saavutettavuutta ja houkuttelevuutta.
Tavoitteiden yhteisvaikutuksena saadaan kiertotalousalalle uutta osaavaa työvoimaa.

Hankkeen toimenpiteet
A) Osaamisen kehittämisen toimenpiteet:
Ohjaukseen osallistuvien henkilöiden pedagoginen kouluttaminen
Hankkeeseen osallistuvien työllistettyjen henkilöiden kiertotalousalan osaamisen lisääminen
Vapaaehtoisverkoston kokoaminen
Työllistymistä edistävien täsmäkoulutus – moduulien rakentaminen

B) Kiertotalousalan tunnettavuutta ja houkuttelevuutta lisäävät toimenpiteet:
Hanke toteuttaa kiertotalousalan vetovoimaa lisäävän kampanjan, jossa markkinoidaan työ- ja opiskelumahdollisuuksia ympäristöalalta. Samalla lanseerataan hankkeen tuloksena urapalvelut, joiden avulla mätsätään työnhakijat ja työpaikat kiertotalouden eri osa-alueilla. Urapalvelut työllistävät avoimille työmarkkinoille ympäristöalalle koulutettua henkilöitä. Yhteistyöyrityksiksi haetaan ympäristöalan yrityksiä, jotka tarvitsevat uutta työvoimaa.

Kohderyhmä
Hankkeen kohderyhmä on heikossa työmarkkinatilanteessa olevat pitkäaikaistyöttömät, erityisesti nuoret alle 30- vuotiaat mutta myös ikääntyneet yli 54-vuotiaat sekä maahanmuuttajataustaiset työnhakijat. Kokonaisuudessaan kohderyhmässä painottuvat nuoret työnhakijat. Lisäksi kohderyhmään kuuluu sekä esihenkilöasemassa työtä ja ammattitaidon kehittymistä ohjaavat henkilöt, joille hanke tarjoaa lisää pedagogista osaamista työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaukseen.
Tulokset
Hankkeen tuloksena syntyy:

a) Osaamisen kehittämisen tulokset:
• Koulutettu pedagogista osaamista 20:lle ohjaavalle henkilölle
• Rakennettu kaksi uutta räätälöityä ympäristöalan tutkinnon osan suoritusmahdollisuutta tai tähän valmistavaa kokonaisuutta
• 50 tukityöllistettyä henkilöä on suorittanut ympäristöalan tutkinnon osan.
• 10 henkilöä on ohjautunut suorittamaan ympäristöalan koko tutkintoa.
• 10 vapaaehtoista on koulutettu oppimisen rinnalla kulkijaksi

b) Kiertotalousalan tunnettavuuden ja houkuttelevuuden lisääminen:
• on toteutettu ympäristöalan vetovoimaa lisäävä kampanja
• 30 henkilöä on ohjattu eteenpäin urapalvelujen avulla avoimille työmarkkinoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkinatilanteessa olevat pitkäaikaistyöttömät mukaan lukien nuoret alle 30-vuotiaat, ikääntyneet yli 54-vuotiaat sekä maahanmuuttajataustaiset työnhakijat. Kohderyhmä painottuu nuoriin työnhakijoihin.

Pitkäaikaistyöttömistä muodostuvan kohderyhmän koulutustaso on tutkimusten mukaan alhaisempi verrattuna yleiseen koulutustasoon tai osaaminen ei vastaa nykyisten työmarkkinoiden tarvetta. Hankkeessa hankittava koulutus ja hankittu osaaminen koulutuksen ja työkokemuksen kautta edistävät kohderyhmän työllistymistä.

Kohderyhmänä Kierrätyskeskuksen osatoteutuksessa ovat sekä esihenkilöasemassa työtä ja ammattitaidon kehittymistä ohjaavat henkilöt sekä kierrätystyöntekijöinä toimivat työkokeilijat ja palkkatuetut henkilöt. Osa esihenkilöistä on myös määräaikaisissa työsuhteissa ja tarvitsevat osaamisen ja ammattitaidon päivittämistä päästäkseen eteenpäin työurillaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat mm. kiertotalouden ja sitä sivuavien alojen koulutusorganisaatiot, pooliin kuuluvat yritykset, muut välityömarkkinatoimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 218 761

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 291 680

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Porvoon, Helsingin, Loviisan

Kunnat: Loviisa, Pukkila, Espoo, Sipoo, Porvoo, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Karkkila, Inkoo, Lohja, Tuusula, Askola, Nurmijärvi, Hyvinkää, Vantaa, Myrskylä, Järvenpää, Vihti, Pornainen, Siuntio, Kerava, Kauniainen, Mäntsälä, Raasepori, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, koska miesten koulutustaso sekä kohderyhmän keskuudessa että yleisesti on alhaisempi kuin naisilla ja tässä hankkeessa mahdollisuuksia tarjotaan yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta. Miehiä on myös enemmän pitkäaikaistyöttömien joukossa kuin naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Esim. tekstiilien kierrätyksen ja käsittelyn parissa työskentelee paljon naisia ja monet yhden naisen pienyritykset hyödyntävät kierrätettäviä materiaaleja esimerkiksi käsitöiden tai korjausompeluiden osalta. Toisaalta esimerkiksi purku- kuljetusalalla työskentelee paljon miehiä. Tavoitteena on osallistaa henkilöitä siten, että sukupuolijakauma osallistujissa ja eri aloilla on tasainen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen pääkohderyhmänä ovat heikossa työmarkkinatilanteessa olevat pitkäaikaistyöttömät mukaan lukien nuoret alle 30-vuotiaat, ikääntyneet yli 54-vuotiaat sekä maahanmuuttajataustaiset työnhakijat. Kohderyhmä painottuu nuoriin työnhakijoihin mutta oppimismahdollisuuksia ja tukea tarjotaan sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10 Kierrätyskeskuksen missio on luonnonvarojen säästäminen. Vuonna 2019 luonnovaroja säästettiin 56 000 kg ja tavaroita ohjattiin uudelleenkäyttöön 4,3 miljoonaa kappaletta. Syklin päätavoite kestävän kehityksen edistäminen. Kiertotalousosaamisen lisääntyminen tehostaa resurssien ja materiaalien käyttöä ja vähentää jätteen määrää merkittävästi. Luonnonvarojen arvoketjua opitaan hyödyntämään täysimääräisesti, jolloin hukka pienenee. Osaamisen laajetessa organisaatioissa vaikutukset kertautuvat.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 9
Kiertotalousosaaminen ja elinikäiseen oppimiseen harjautuminen tehostaa myös ilmastoon vaikuttavien tekojen tiedostamista ja järkevämpiä valintoja niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin. Kiertotaloustoiminta vähentää suoraan hiilidioksidipäästöjä sillä materiaalien prosessointiin sitoutunut energiaresurssi saadaan paremmin hyödynnettyä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 7 7
Kiertotaloustoiminta on ympäristönsuojeluteko, sillä materiaaleissa olevaa käyttöarvoa saadaan hyödynnettyä pitempään, jolloin uusia raaka-aineita tarvitaan vähemmän. Luonnon monimuotoisuutta vaarantava neitseellisten raaka-aineiden hankinta vähenee.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 7
Kiertotalouden ja kestävän kehityksen osaamisen parantaminen vähentävät osallistuvien organisaatioiden ympäristövaikutuksia. Energia- ja resurssitehokkuus tarkoittavat myös pienempiä päästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 6 6
Jos hankkeeseen osallistuva organisaatio on maantieteellisesti lähellä Natura-alueita, sen toiminnalla voi olla vaikutuksia Natura-alueen tilaan. Kun ympäristötietoisuus ja resurssitehokkuus osaamisen parantumisen myötä kasvavat, vaikutukset vähenevät. Hiilijalanjäljen pienentyessä globaalit ilmastovaikutukset pienenevät myös, millä on välillistä edullista vaikutusta kaikkiin Natura-alueisiin ja ekosysteemeihin yleisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Lisääntyvä kiertotalousosaaminen parantaa yrityksen tulosta vähentämällä jätejakeita ja tehostamalla resurssien arvon säilymistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 3
Ympäristötietoisuuden parantuessa yritykset osaavat tehdä kestäviä kulutusvalintoja mm. energialähteiden suhteen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Toimijoiden kiertotaloustietoisuus kasvaa, jolloin mahdollisuudet uusiin innovaatioihin kestävästä liiketoiminnasta lisääntyvät.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Kiertotalous- ja ympäristöosaaminen lisää kykyä havaita uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Kestävän kehityksen ja kiertotalouden osaamisen lisääntyminen auttaa alueen yrityksiä tunnistamaan paikallisen toimintaympäristön tarjoamat palvelut ja materiaalivirrat, jolloin kaukaa kuljetettavien osuus vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Kiertotalous- ja kestävän kehityksen opiskelu ja oppiminen parantavat osallistujien mahdollisuuksia ja asennetta elinikäiseen oppimiseen. Osallistujien luottamus osaamiseensa kasvaa, ja työllistymisen mahdollisuus paranee. Työnteko edistää tunnetta yhteiskuntaan kuulumisesta ja ehkäisee syrjäytymistä.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Oppimismahdollisuuksia ja tukea opintopolun löytämiseen tarjotaan sukupuolesta riippumatta. Yhdenvertaisuus on yksi hankkeen keskeisiä arvoja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Oppimismahdollisuuksia tarjotaan hankkeessa erityisesti ryhmille, joilla on vaikeuksia työllistyä ja ovat siten haasteellisessa tilanteessa. Vaikeassa asemassa olevien tukeminen lisää heidän osallisuuden tunnettaan.
Kulttuuriympäristö 5 5
Työnohjaajien pedagogisten valmiuksien kehittäminen lisää heidän kykyään kohdata ja ohjata eri kulttuuritaustasta tulevia henkilöitä.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hanke suuntautuu nimenomaan kestävän kehityksen, kiertotalouden ja ympäristöosaamisen parantamiseen. Osaaminen kehittyy sekä yksilötasolla osallistujilla, että alueen yrityksissä henkilöstön osaamisen lisääntyessä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-