|
|
|
Hankekoodi: S22403
Hankkeen nimi: NOSTO - Kiertotalouteen uutta osaamista ja työvoimaa
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy
Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos
Y-tunnus: 0681365-1
Jakeluosoite: Kaartokatu 2
Puhelinnumero: 050 529 6428
Postinumero: 11100
Postitoimipaikka: Riihimäki
WWW-osoite: http://www.sykli.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Taru Uotila
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutusjohtaja, kiertotalous
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: taru.uotila(at)sykli.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503701414
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Taustaa
Kiertotalous tarvitsee uutta osaamista ja työvoimaa, kun kierrätys- ja resurssitehokkuustavoitteet tiukentuvat sekä kansallisella että EU-tasolla. Alalle tulee siis runsaasti uusia perustason työpaikkoja, esimerkiksi tekstiilien kierrätyksessä, ja samalla syntyy mahdollisuuksia alan mikroyrittäjyydelle ja muille itsensä työllistämisratkaisuille. Perustason työpaikat soveltuvat myös henkilöille, joiden muuten on vaikea työllistyä (esimerkiksi nuoret henkilöt, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, yli 55- vuotiaat jne.). Kiertotalouden ala tarvitsee kuitenkin työvoiman saannin turvatakseen lisää houkuttelevuutta ja vetovoimaa.
Samalla työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkitys kasvaa koulutusreformin ja oppivelvollisuuden pidentämisen myötä, kun toisen asteen koulutustarve lisääntyy. Työpaikkakouluttajien tukeminen uusien toimintamallien, ratkaisujen ja aikaresurssien kehittämiseksi onkin olennaista. Myös COVID19-pandemia on heijastunut voimakkaasti liiketoimintaan, ja monella alalla työpaikkojen määrä on vähentynyt äkillisesti. Nopealla kouluttamisella saadaan tekijöitä suunnattua työttömyydestä kärsiviltä aloilta sinne, missä niitä jatkossa tarvitaan.
Tavoitteet
Hankkeen päätavoitteena on kehittää kiertotalouden koulutusta ja työllistymistä tukevia koulutus-, ura- ja työelämäpalveluita. Hanke pyrkii parantamaan työpaikoilla tapahtuvan oppimisen laatua tarjoamalla ohjausta ja erityyppisiä tukitoimia sekä työnohjaajille että oppijoille. Osana tätä kasvatetaan työpaikkaohjaajien pedagogista osaamista ja motivaatiota työssäoppimisen ohjaukseen. Hanke tuottaa myös räätälöityjä koulutussisältöjä alan tarpeisiin, ja samalla tuetaan alan pienyrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä.
Hankkeen toisena päätavoitteena on edistää kiertotalouden koulutusten saavutettavuutta ja houkuttelevuutta.
Tavoitteiden yhteisvaikutuksena saadaan kiertotalousalalle uutta osaavaa työvoimaa.
Hankkeen toimenpiteet
A) Osaamisen kehittämisen toimenpiteet:
Ohjaukseen osallistuvien henkilöiden pedagoginen kouluttaminen
Hankkeeseen osallistuvien työllistettyjen henkilöiden kiertotalousalan osaamisen lisääminen
Vapaaehtoisverkoston kokoaminen
Työllistymistä edistävien täsmäkoulutus – moduulien rakentaminen
B) Kiertotalousalan tunnettavuutta ja houkuttelevuutta lisäävät toimenpiteet:
Hanke toteuttaa kiertotalousalan vetovoimaa lisäävän kampanjan, jossa markkinoidaan työ- ja opiskelumahdollisuuksia ympäristöalalta. Samalla lanseerataan hankkeen tuloksena urapalvelut, joiden avulla mätsätään työnhakijat ja työpaikat kiertotalouden eri osa-alueilla. Urapalvelut työllistävät avoimille työmarkkinoille ympäristöalalle koulutettua henkilöitä. Yhteistyöyrityksiksi haetaan ympäristöalan yrityksiä, jotka tarvitsevat uutta työvoimaa.
Kohderyhmä
Hankkeen kohderyhmä on heikossa työmarkkinatilanteessa olevat pitkäaikaistyöttömät, erityisesti nuoret alle 30- vuotiaat mutta myös ikääntyneet yli 54-vuotiaat sekä maahanmuuttajataustaiset työnhakijat. Kokonaisuudessaan kohderyhmässä painottuvat nuoret työnhakijat. Lisäksi kohderyhmään kuuluu sekä esihenkilöasemassa työtä ja ammattitaidon kehittymistä ohjaavat henkilöt, joille hanke tarjoaa lisää pedagogista osaamista työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaukseen.
Tulokset
Hankkeen tuloksena syntyy:
a) Osaamisen kehittämisen tulokset:
• Koulutettu pedagogista osaamista 20:lle ohjaavalle henkilölle
• Rakennettu kaksi uutta räätälöityä ympäristöalan tutkinnon osan suoritusmahdollisuutta tai tähän valmistavaa kokonaisuutta
• 50 tukityöllistettyä henkilöä on suorittanut ympäristöalan tutkinnon osan.
• 10 henkilöä on ohjautunut suorittamaan ympäristöalan koko tutkintoa.
• 10 vapaaehtoista on koulutettu oppimisen rinnalla kulkijaksi
b) Kiertotalousalan tunnettavuuden ja houkuttelevuuden lisääminen:
• on toteutettu ympäristöalan vetovoimaa lisäävä kampanja
• 30 henkilöä on ohjattu eteenpäin urapalvelujen avulla avoimille työmarkkinoille.
Kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkinatilanteessa olevat pitkäaikaistyöttömät mukaan lukien nuoret alle 30-vuotiaat, ikääntyneet yli 54-vuotiaat sekä maahanmuuttajataustaiset työnhakijat. Kohderyhmä painottuu nuoriin työnhakijoihin.
Pitkäaikaistyöttömistä muodostuvan kohderyhmän koulutustaso on tutkimusten mukaan alhaisempi verrattuna yleiseen koulutustasoon tai osaaminen ei vastaa nykyisten työmarkkinoiden tarvetta. Hankkeessa hankittava koulutus ja hankittu osaaminen koulutuksen ja työkokemuksen kautta edistävät kohderyhmän työllistymistä.
Kohderyhmänä Kierrätyskeskuksen osatoteutuksessa ovat sekä esihenkilöasemassa työtä ja ammattitaidon kehittymistä ohjaavat henkilöt sekä kierrätystyöntekijöinä toimivat työkokeilijat ja palkkatuetut henkilöt. Osa esihenkilöistä on myös määräaikaisissa työsuhteissa ja tarvitsevat osaamisen ja ammattitaidon päivittämistä päästäkseen eteenpäin työurillaan.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat mm. kiertotalouden ja sitä sivuavien alojen koulutusorganisaatiot, pooliin kuuluvat yritykset, muut välityömarkkinatoimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 218 761
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 204 184
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 291 680
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 272 244
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Loviisan
Kunnat: Nurmijärvi, Askola, Karkkila, Loviisa, Vihti, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Kirkkonummi, Porvoo, Espoo, Myrskylä, Pornainen, Pukkila, Lohja, Vantaa, Sipoo, Tuusula, Lapinjärvi, Siuntio, Mäntsälä, Kerava, Helsinki, Kauniainen, Raasepori
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 12
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10 Kierrätyskeskuksen missio on luonnonvarojen säästäminen. Vuonna 2019 luonnovaroja säästettiin 56 000 kg ja tavaroita ohjattiin uudelleenkäyttöön 4,3 miljoonaa kappaletta. Syklin päätavoite kestävän kehityksen edistäminen. Kiertotalousosaamisen lisääntyminen tehostaa resurssien ja materiaalien käyttöä ja vähentää jätteen määrää merkittävästi. Luonnonvarojen arvoketjua opitaan hyödyntämään täysimääräisesti, jolloin hukka pienenee. Osaamisen laajetessa organisaatioissa vaikutukset kertautuvat. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 9 |
| Kiertotalousosaaminen ja elinikäiseen oppimiseen harjautuminen tehostaa myös ilmastoon vaikuttavien tekojen tiedostamista ja järkevämpiä valintoja niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin. Kiertotaloustoiminta vähentää suoraan hiilidioksidipäästöjä sillä materiaalien prosessointiin sitoutunut energiaresurssi saadaan paremmin hyödynnettyä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 7 | 7 |
| Kiertotaloustoiminta on ympäristönsuojeluteko, sillä materiaaleissa olevaa käyttöarvoa saadaan hyödynnettyä pitempään, jolloin uusia raaka-aineita tarvitaan vähemmän. Luonnon monimuotoisuutta vaarantava neitseellisten raaka-aineiden hankinta vähenee. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 7 |
| Kiertotalouden ja kestävän kehityksen osaamisen parantaminen vähentävät osallistuvien organisaatioiden ympäristövaikutuksia. Energia- ja resurssitehokkuus tarkoittavat myös pienempiä päästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 6 | 6 |
| Jos hankkeeseen osallistuva organisaatio on maantieteellisesti lähellä Natura-alueita, sen toiminnalla voi olla vaikutuksia Natura-alueen tilaan. Kun ympäristötietoisuus ja resurssitehokkuus osaamisen parantumisen myötä kasvavat, vaikutukset vähenevät. Hiilijalanjäljen pienentyessä globaalit ilmastovaikutukset pienenevät myös, millä on välillistä edullista vaikutusta kaikkiin Natura-alueisiin ja ekosysteemeihin yleisesti. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Lisääntyvä kiertotalousosaaminen parantaa yrityksen tulosta vähentämällä jätejakeita ja tehostamalla resurssien arvon säilymistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 3 |
| Ympäristötietoisuuden parantuessa yritykset osaavat tehdä kestäviä kulutusvalintoja mm. energialähteiden suhteen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Toimijoiden kiertotaloustietoisuus kasvaa, jolloin mahdollisuudet uusiin innovaatioihin kestävästä liiketoiminnasta lisääntyvät. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Kiertotalous- ja ympäristöosaaminen lisää kykyä havaita uusia liiketoimintamahdollisuuksia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Kestävän kehityksen ja kiertotalouden osaamisen lisääntyminen auttaa alueen yrityksiä tunnistamaan paikallisen toimintaympäristön tarjoamat palvelut ja materiaalivirrat, jolloin kaukaa kuljetettavien osuus vähenee. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Kiertotalous- ja kestävän kehityksen opiskelu ja oppiminen parantavat osallistujien mahdollisuuksia ja asennetta elinikäiseen oppimiseen. Osallistujien luottamus osaamiseensa kasvaa, ja työllistymisen mahdollisuus paranee. Työnteko edistää tunnetta yhteiskuntaan kuulumisesta ja ehkäisee syrjäytymistä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Oppimismahdollisuuksia ja tukea opintopolun löytämiseen tarjotaan sukupuolesta riippumatta. Yhdenvertaisuus on yksi hankkeen keskeisiä arvoja. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Oppimismahdollisuuksia tarjotaan hankkeessa erityisesti ryhmille, joilla on vaikeuksia työllistyä ja ovat siten haasteellisessa tilanteessa. Vaikeassa asemassa olevien tukeminen lisää heidän osallisuuden tunnettaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Työnohjaajien pedagogisten valmiuksien kehittäminen lisää heidän kykyään kohdata ja ohjata eri kulttuuritaustasta tulevia henkilöitä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanke suuntautuu nimenomaan kestävän kehityksen, kiertotalouden ja ympäristöosaamisen parantamiseen. Osaaminen kehittyy sekä yksilötasolla osallistujilla, että alueen yrityksissä henkilöstön osaamisen lisääntyessä. | ||
NOSTO – kiertotaloudesta uutta osaamista ja työvoimaa hankkeen päätavoitteena oli kehittää kiertotalouden koulutusta ja työllistymistä tukevia koulutus-, ura- ja työelämäpalveluita. Lisäksi hanke pyrki parantamaan työpaikoilla tapahtuvan oppimisen laatua tarjoamalla ohjausta ja erityyppisiä tukitoimia sekä työnohjaajille että oppijille. Osana tätä haluttiin kasvattaa työpaikkaohjaajien pedagogista osaamista ja motivaatiota työssäoppimisen ohjaukseen. Toisena päätavoitteena oli edistää kiertotalouden koulutusten saavutettavuutta ja houkuttelevuutta. Näiden yhteisvaikutuksena saataisiin kiertotalousalalle uutta osaavaa työvoimaa.
Hankkeen kohderyhmänä olivat heikossa työmarkkinatilanteessa olevat pitkäaikaistyöttömät, erityisesti nuoret alle 30-vuotiaat, mutta myös yli 54-vuotiaat sekä maahanmuuttajataustaiset työnhakijat. Kokonaisuudessaan kohderyhmässä painottuvat nuoret työnhakijat. Lisäksi kohderyhmään kuului sekä esihenkilöasemassa työtä ja ammattitaidon kehittymistä ohjaavat henkilöt, joille hanke tarjosi lisää pedagogista osaamista työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaukseen.
Hankkeessa tavoiteltiin pedagogisen osaamisen lisäämistä 20 ohjaajan osalta. Koulutusta järjestettiin yhteensä 24 henkilölle, joihin kuului esihenkilöitä, työhönvalmentajia sekä HR asiantuntijoita. Koulutukset koettiin hyödyllisiksi ja ne saivat hyvät palautteet osallistujilta.
Lisäksi hankkeeseen haluttiin lisätä työllistettyjen henkilöiden kiertotalousalan osaamista. Tavoitteena oli, että 50 tukityöllistettyä henkilöä suorittaa hankeaikana yhden ympäristöalan tutkinnon osan. Hankkeessa oli mukana yhteensä 46 opiskelijaa, ja näistä lähes kaikki opiskelijat aloittivat koko tutkinnon suorittamisen tavoitteenaan siis suorittaa 3-4 osaa suunnitellun yhden osan sijaan. Yhteensä tutkinnon osia suoritettiin 65 ja kokonaisia tutkintoja valmistui 11 kpl. Kokonaisuudessaan suoritetuista tutkinnon osista voidaan laskea valmistuneen 17 tutkintoa, sillä yksi tutkinto on laajuudeltaan 150 osp. Tätä voidaan pitää hienona suorituksena kiertotalousosaamisen kehittymisessä. Opiskelijoiden kiertotalousosaamista kasvatettiin lisäksi yritysesittelyiden avulla, mitkä järjestettiin koulutuspäivien yhteydessä.
Lisäksi hankkeessa tavoiteltiin vapaaehtoisverkoston kokoamista siten, että hankeaika koulutettaisiin 10 vapaaehtoista oppimisen rinnalla kulkijaksi. Koulutettuja vapaaehtoisia oli hankkeen päättyessä 9 kpl, eli tähänkin tavoitteiseen lähes päästiin. Vapaaehtoisia tavoiteltiin hankkeeseen mukaan osana Kierrätyskeskuksen vapaaehtoistyön verkostoa ja uutiskirjeitä.
Haasteena vapaaehtoistehtävän aloittamisessa koettiin poikkeusaika ja sen asettamat rajoitukset sekä vähäinen työssäoppijoiden tarve vapaaehtoisapuun. Vapaaehtoisverkoston kanssa tullaan jatkamaan yhteistyötä myös jatkossa.
Tavoitteena oli lisäksi rakentaa kaksi uutta ympäristöalan tutkinnon osan verkkokurssia. Myös tämä tavoite saavutettiin hyvin, siltä hankkeen päättyessä valmiita verkkokursseja oli kolme kappaletta. Ne ovat aiheiltaan Ympäristöalan asiakaspalvelutehtävissä toimiminen, Ympäristöalan ajojärjestelyssä toimiminen sekä Ympäristövastaavana toimiminen. Kursseja tullaan hyödyntämään ammattitutkintokoulutuksessa myös jatkossa.
Kiertotalousalan vetovoimaa lisäävä kampanja toteutettiin hankkeen lopulla. Kampanja rakennettiin teetetyn videon ympärille. Videosta tehtiin somekanavia varten lyhyemmät ja muodoltaan sopivat versiot. Videon ympärille tehtiin kaksiosainen kampanja, joita jaettiin toteuttajien kanavissa.
Hankkeen tavoitteena oli myös rakentaa yrityspooli, mihin työnantajat ja työnhakijat voisivat ilmoittautua ja sen avulla hakijat voitaisiin mätsätä sopiviin yrityksiin töihin. Yrityspooli ei kuitenkaan sellaisena toteutunut. Valtaosa opiskelijoista tuli Kierrätyskeskuksen kautta ja koska heillä oli jo työpaikka, ei poolille ollut heidän osaltaan tarvetta. Yksittäisiä työnhakijoita kuitenkin autettiin Syklin Yritys- ja urapalveluiden avulla. Opiskelijoiden työnhaun sparrausta tehtiin yhteensä kymmenelle opiskelijalle ja lisäksi kolmelle muulle työnhakijalle, jotka eivät aloittaneet hankkeessa opiskelijana. Sparrauksessa kartoitettiin hakijoiden tausta ja uratoiveet, nykyhaasteet työnhaussa, motivaatiotekijät ja nykyhetken opiskeluvalmiudet/kiinnostus opiskeluun. Samalla keskusteltiin koulutus- ja uratoiveista ympäristöalalle tai vaihtoehtoisesti muulle hakijaa itseensä kiinnostavalle alalle. Sparrattiin CV:n korjauksessa ja oikeanlaisten CV-kuvien ottamisessa.
Hanketta käytiin esittelemässä monissa tilaisuuksissa Uudenmaan alueella. Kuulijoina olivat muun muassa eri Te Palveluiden henkilöstö, Espoon kaupunki, Educafe sekä Ohjaamo Helsinki.
Sekä opiskelijat, että pedagogiseen koulutukseen osallistuneet esihenkilöt ja työhönvalmentajat olivat tyytyväisiä heille järjestettyyn koulutukseen ja kokivat saaneensa lisää osaamista. Tärkeitä onnistumisia hankkeessa olivat tutkintotilaisuuksien lisäksi työllistymiset, joita syntyi hankkeen aikana kolme kappaletta. Lisäksi yksi opiskelija jatkoi ympäristöala erikoisammattitutkinnon suorittamiseen.