Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22404

Hankkeen nimi: Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen - JATKO

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19

Puhelinnumero: 0382818

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lauri Repokari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lauri.repokari(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447085195

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen (JATKO) -hankkeessa kehitetään ketterä, helposti muunneltava ja monistettavissa oleva koulutustarjonta, joka mahdollistaa yritysten ja organisaatioiden työntekijöiden osaamisen ja ammattitaidon päivittämisen vastaamaan tulevaisuuden työelämän haasteita. Täydennyskoulutuksen avulla myös työelämän ulkopuolella olevat työnhakijat, sekä vielä uravalintaa pohtivat nuoret, voivat päivittää omaa osaamistaan. Yrityksille täydennyskoulutus mahdollistaa luontevan ja helpon väylän jatkuvaan yhteistyöhön LAB-ammattikorkeakoulun ja Muotoiluinstituutin kanssa.

Hankkeen aikana luodaan nopeilla kokeiluilla joustavia oppimiskokonaisuuksia muotoilun ja tarkemmin tuote- ja palvelukehityksen eri osa-alueille. Muotoilun työkalujen oppiminen ja hallitseminen, sekä niiden avulla saavutettavien hyötyjen ymmärtäminen, luovat vahvat edellytykset ja kyvyn pärjätä nopeasti muuttuvassa kansallisessa ja globaalissa toimintaympäristössä. Muotoiluajattelu auttaa erilaisissa työtehtävissä toimivia työntekijöitä kaikilla toimialoilla, palvelualoista tuotekehitysyrityksiin.

Hankkeessa ensisijaisena toimintamallina on iteratiivinen lähestymistapa, jossa ensin tutkitaan, sitten ideoidaan, sen jälkeen toteutetaan nopeita kokeiluja ja analysoidaan tulokset. Sitten palataan prosessin alkuun tutkimaan, ideoidaan jne. Tätä prototypoivaa lähestymistapaa käytetään koko projektin ajan. Oppiminen ja osaamisen kehittäminen tulee koostumaan lyhyistä koulutuksista aina vuoden mittaisiin kokonaisuuksiin. Koulutuksessa sovelletaan asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä sekä muotoilukoulutuksessa hyväksi todettuja palvelujen ja tuotekehityksen pedagogisia lähestymistapoja.

Hankkeessa lyhyen aikavälin tuloksina saavutetaan laadullisesti korkeatasoinen, ja yritysten, sidosryhmien, sekä opiskelijoiden arvostama koulutustarjonta. Osaamisen muutosta ja ammattitaidon kehitystä mitataan kuhunkin opetettavaan aiheeseen soveltuvilla laadullisilla tai määrällisillä mittaristoilla. Pitkän aikavälin tuloksina Päijät-Hämeeseen syntyy fokusoitua yritysten tarpeisiin vastaavaa koulutusta, jonka sisältö sopeutuu muuttuviin liiketoiminnan vaatimuksiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Päijät-Hämeen alueen yritysten työntekijät, työttömät ja nuoret.

4.2 Välilliset kohderyhmät

LAB-ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Koulutuskeskus Salpaus, Päijät-Hämeen alueen yritykset, Hämeen kauppakamari, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 236 357

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 315 143

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Padasjoki, Kärkölä, Lahti, Hollola, Sysmä, Asikkala, Heinola, Hartola, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön sukupuolinäkökulmaanalyysi perustuu muun muassa aiemmissa osaamisen kehittämisen hankkeissa kerättyyn aineistoihin. Tilastokeskuksen valtakunnallisten tilastojen mukaan naiset ovat yleisesti koulutetumpia kuin miehet. Vuonna 2018 naisista ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 24 prosenttia, kun miesten vastaava osuus oli 26 prosenttia. Naisten miehiä korkeampi koulutustaso tuli selvästi esiin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla. Naisista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 36 prosenttia, kun miesten vastaava osuus oli 28 prosenttia. Päijät-Hämeessä yleinen koulutustaso on matalampi kuin Suomessa keskimäärin. Päijät-Hämeen selvityssuunnitelman mukaan osaaminen ja osaamisen saatavuus korostuvat tulevaisuudessa edelleen. Koulutustason nostoa tarvitaan siis sukupuolesta riippumatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen puitteissa syntyvän osaamisen suhteen sukupuolinäkökulma ei ole keskeisessä roolissa. Hankkeen aikana pyritään kaikin keinoin edistämään tasa-arvoista osallistumista ja huolehditaan, että toteutustavat ovat sellaisia, että ne edistävät sekä miesten että naisten osallistumista. Hankkeen toimenpiteiden toteuttamisessa huomioidaan sukupuolinäkökulma siten, että hankkeella ei vahvisteta sukupuolittuneita käytänteitä, sekä hyödynnetään toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa aiemmin tehtyjä havaintoja sukupuolittuneista käytänteistä. Toimialat, joille koulutusmoduuleja suunnitellaan valitaan siten, että niissä on sekä nais- että miesvaltaisia aloja. Hankkeen viestinnässä otetaan myös huomioon, että koulutuksen markkinointi kohdistuu tasapuolisesti kaikkiin työntekijöihin sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 6
Materiaalien kestävä käyttö ja jätteen määrän vähentäminen on tärkeää, kun puhutaan kestävästä muotoiluosaamisesta. Kestävän kehityksen teema sisältyy kaikkiin koulutuksiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena oleva osaamisen lisääntyminen sekä henkilö- että organisaatiotasolla kehittää paikallista elinkeinorakennetta kestävästi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään koulutustuotetta. Muotoiluosaaminen kasvattaa osaamista aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen toiminnassa uuden osaamispääoman kartuttaminen voimaannuttaa osallistujia ja edistää heidän hyvinvointiaan sekä samalla parantaa osallistujien työllistymismahdollisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen 3 6
Kun rakennettu LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin koulutustarjonta on valmis ja kykenee tarjoamaan tässä hakemuksessa kuvattua täydennyskoulutusta, erilaisissa ammateissa kehittyminen helpottuu uudenlaisen koulutuksen avulla. Tämä on omiaan vähentämään segregaatiota sen kaikissa ilmenemismuodoissa. Esimerkiksi kokoonpanotyöntekijä voi siirtyä lähemmäs asiakaspalvelua tai auto-alan ammattilainen voi siirtyä osaksi palvelujen kehitystiimiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 6
Hankkeessa kehitetään erilaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, joka edistää osaltaan yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 2 6
Tuote- ja palveluosaaminen pitää sisällään myös niiden ympäristövaikutusten ymmärtämisen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-