Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22405

Hankkeen nimi: Silta - siirtymät maahanmuuttajien urapoluilla

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 2109309-0

Jakeluosoite: Urheilukatu 6

Puhelinnumero: 0405104137

Postinumero: 95400

Postitoimipaikka: Tornio

WWW-osoite: http://lappia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Susanna Kouri

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: susanna.kouri(at)lappia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 510 4137

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU, 0973110-9
Peräpohjolan Kansanopiston Kannatusyhdistys ry, 0193507-8
Lapin yliopisto, 0292800-5
Lapin ammattikorkeakoulu Oy, 2528792-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa kehitetään opiskelijan urapolkua aikuisten perusopetuksesta toiselle asteelle ja sitä kautta työelämään ja korkeakouluun. Tavoitteena on oppilaitosten yhteiskehittämisellä saada maahanmuuttajien polut oppilaitoksista toisiin ja työelämään sujuvammiksi sekä opiskelijan tarvitsemat tukitoimet yksilöllisiä tarpeita vastaaviksi. Hankkeen toimenpiteet koostuvat neljästä työpaketista.
Työpaketti 1: Tuetaan ammatinvalintaa, kielen oppimista ja opiskeluvalmiuksia
* Aikuisten perusopetuksessa tuetaan ammatinvalintaa tutustumalla eri aloihin. Kehitetään opiskelijoiden valmiuksia siirtyä toiselle asteelle.
* Toisella asteella kehitetään opiskelijavalinnan prosesseja, selkiytetään alojen kielitaitovaatimuksia, selkeäkielistetään oppilaitoksen tarjoamaa informaatiota, tarjotaan kokonaisvaltaista opiskelukuntoa
tukevia palveluita, jatkokehitetään robottiavusteista suomen kielen opetusta, suunnitellaan ja toteutetaan opiskelusisältöjä sekä digitaalisia osaamismerkkejä opiskelijoille.
* Korkeakouluissa kehitetään ulkomaalaistaustaisille korkeakouluopiskelijoille suomen kielen menetelmiä ja S2-kokonaisuus. Perus- tai jatko-opiskelijaksi haluaville kehitetään verkkopohjainen yliopisto-opiskeluun perehdyttävä opintopaketti.
Työpaketti 2: Kehitetään henkilökohtaistamisen prosessia
* Kehitetään ja pilotoidaan aikuisten perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa olevien maahanmuuttajaopiskelijoiden HOKS-prosessia kokonaisuutena. Laaditaan opintoja edistävän ohjauksen toimintamalli.
* Toisella asteella kehitetään samanaikaisohjaukseen perustuvaa toimintamallia.
* Korkeakouluissa lisätään ohjaus- ja neuvontahenkilöstön osaamista kansainvälisten koulutusjärjestelmien ja tutkintojen osalta ja kehitetään korkeakoulutettujen AHOT-käytänteitä ja -malleja.
Työpaketti 3: Kehitetään mentoroinnin malli
* Korkeakouluissa kehitetään ja pilotoidaan opiskelu- ja työelämämentoroinnin toimintamallia korkeakouluissa opiskelevien maahanmuuttajien ja kv-taustaisten opiskelijoiden opiskelun ja työllistymisen tueksi.
Työpaketti 4: Tuetaan siirtymiä työelämään
* Toisella asteella luodaan kumppanuusmalli maahanmuuttajien työllistämiseen sekä järjestetään työpaikkaohjaajille koulutusta maahanmuuttajien ohjaamiseen. Lisäksi kehitetään TEO-jaksojen yhteistyötä, suomen kielen tukea ja selkiytetään työelämässä tarvittavia kielitaitovaatimuksia.
* Korkeakoulussa kehitetään työelämään suunnattuja tietopaketteja, tuetaan opinto-, työelämä- ja uraohjauksella sekä mentorointikokeilulla työllistymistä. Toteutetaan korkeakouluopiskelijoille kysely alueellisen työllistymisen teemoista.
Hankkeen aikana luodaan yhteistyössä alueellinen toimintakuvaus maahanmuuttajien urapolkujen ja siirtymien sujuvoittamiseksi. Hankkeen tuloksena maahanmuuttajien siirtymät oppilaitoksiin tutkintoon johtaviin opintoihin, oppilaitoksista toisiin sekä opinnoista työelämään on sujuvoitunut ja polku työelämään lyhentynyt.
Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien koulutuspolkuja laajalla lappilaisella verkostolla, jossa ovat osallisena koulutuksen järjestäjien edustajat eri koulutusasteilta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Ammattiopisto Lappian, Lapin koulutuskeskus REDU:n, Peräpohjolan Opiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kesken.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1) Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ml. kv- ja vaihto-opiskelijat eri kouluasteilla (aikuisten perusopetus, toinen aste, korkea-aste)

2) Opetus- ja ohjaushenkilöstö

3) Työpaikkaohjaajat ja työelämäedustajat

4.2 Välilliset kohderyhmät

1) Lapin alueen muut maahanmuutto- ja kotouttamistoimijat

2) Säätiöt ja työpajat

3) Alueen työ- ja elinkeinoelämä

4) Työnantajat

5) Oppilaitosten hankkeeseen osallistuvat opiskelijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 246 312

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 141 993

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 861 362

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 174 017

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin, Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Torniolaakson, Kemi-Tornion

Kunnat: Tornio, Posio, Enontekiö, Kolari, Pelkosenniemi, Salla, Muonio, Ylitornio, Inari, Simo, Rovaniemi, Sodankylä, Pello, Kittilä, Savukoski, Ranua, Keminmaa, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 73

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 329

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Oppilaitoksissa on maahanmuuttajakohderyhmää lähes jokaisella alalla. Toimijoilla on hyvä kuva siitä millä aloilla kohderyhmää opiskelee, miehiä vai naisia ja mihin työtehtäviin maahanmuuttajat sijoittuvat valmistuttuaan. Hankevalmistelussa on huomioitu aiempien kehittämishankkeiden asiakasohjaus ja kokemukset. Suomen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2017 yhteensä 384 123 eli 7 prosenttia. Heistä ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 84 % ja toisen polven 16 %. (OKM:n julkaisu 2019/1: Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset III.) Keskeisenä tavoitteena OKM näkee maahanmuuttajien koulutuspolkujen nopeuttamisen ja sujuvoittamisen. (OKM 2019/1, s. 20) Suomalaistaustaisiin verrattuna ulkomaalaistaustaisista on suurempi osuus pelkän perusasteen koulutuksen varassa: 17 %:lla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, ja viisi prosenttia ei ole suorittanut edes suomalaista perusastetta vastaava oppimäärää. Pakolaistaustaisista ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa on jopa 40 prosenttia (Kazi, V. & Alitolppa-Niitamo, A. & Kaihovaara, A. (toim.). (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö, 30.) Julkaisun mukaan ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen opinnoissa harvemmin kuin suomalaistaustaiset, keskeyttävät opintonsa useammin ja kouluttautuvat vähemmän akateemisiin ammatteihin kuin suomalaistaustaiset nuoret. Lisäksi Suomalaiset työmarkkinat ja sekä ammatillinen että korkeakoulutus ovat edelleen vahvasti sukupuolittuneet. Koulutuksessa ja koulutusalavalinnoissa tämä näkyy mm. siten, että miesten osuus esim. sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa on huomattavasti pienempi kuin naisten osuus, kun taas miesten osuus perinteisillä aloilla, (kuten tekniikan alalla), on suurempi kuin naisten osuus. Maahanmuuttajien työllistyminen - Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut TEM-julkaisun (2014) mukaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohdalla miesten työllisyys on yleisesti korkeammalla tasolla kuin naisten. Naisilla on suurempi vaara jäädä lisäksi työmarkkinoiden ulkopuolelle kokonaan, koska useissa kulttuureissa naisen paikka nähdään olevan kotona lapsia ja kotia hoitamassa. TEM:n selvityksen mukaan naisten naimisissa olo on yhteydessä muita siviilisäätyjä alempaan koulutukseen sekä työllisyyteen. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamiseen koulutuksessa olevien maahanmuuttajien työllistymisessä- ja koulutuspoluilla etenemisessä. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan miesten ja naisten yhdenvertaista pääsyä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua ja edetä koulutuksessa tai siirtyä työelämään. Hankkeen toiminnoissa (koulutukset, mentorointi ja workshopit) käsitellään sukupuolten tasa-arvonäkökulmaa. Hankkeen toteutusvaiheessa huolehditaan siitä, että toiminnot toteutetaan tasa-arvonäkökulman mukaisesti. Tähän saadaan tukea aiemmin toteutetuista hankkeista, joissa sukupuolten tasavertaisuusnäkö-kulma on ollut kehittämisen kohteena. Tarvittaessa voidaan hyödyntää tässä asiantuntijoita. Hankkeen tiedottamisessa ja levityksessä huomioidaan sukupuolinäkökulma siten, että tiedotus kohdistuu tasapuolisesti tavoittaen sekä maahan muuttaneet naiset että miehet. Hankkeen tasa-arvoa vahvistava lähtökohta säilyy myös periaatteena kaikissa hankkeen yhteisissä koulutuksissa, seminaareissa, kehittämistyöpajoissa ja yhteistyöfoorumeissa. Tasa-arvonäkökulma huomioidaan myös hankkeen seurannassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen osallistuu sekä miehiä että naisia tarpeen mukaan, mutta tasa-arvo huomioiden. Koska koulutus- ja työllistymisvalinnat ovat yhteydessä usein asenteisiin, kiinnitetään hankkeessa erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoa vahvistavien toimintaympäristöjen ja toimintatapojen kehittämiseen. Syrjäytyminen koulutuksesta ja työelämästä on erityisesti nuorten miesten ongelma. Kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä nuorista on miehiä ja maahan muuttaneiden kohdalla riski syrjäytyä lähes kolminkertaistuu. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes onkin maahan muuttaneita. Maahan muuttaneiden miesten työttömyys ja ulkopuolisuusriski on kolminkertainen kantaväestön kouluttamattomiin nuoriin nähden. Miesten osalta hankkeessa pyritään vahvistamaan keinoja koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä vahvistamaan heidän osallisuuttaan suomalaisen yhteiskuntaan ja työhön. Hankkeessa pyritään tavoitteellisesti lieventämään eriytymistä ja segregaatiota koulutus- ja työllistymispoluilla sekä toteuttamaan hankkeen toimintaympäristöissä kulttuurisensitiivisyyden lisäksi sukupuolisensitiivistä otetta. Maahanmuuttotaustaisten osuus yleisesti ammattiin johtavassa kulutuksessa on pienempi kuin valtaväestön. Maahanmuuttotaustaisten naisten osuus on puolestaan pienempi kuin maahan muuttaneiden miesten, ja pienempi kuin valtaväestöä edustavien naisten osuus. Hankkeessa tämä otetaan huomioon tunnistamalla sellaiset haasteet, jotka koskettavat erityisesti naisia. Sukupuolittuneet käytännöt koulutusorganisaatioiden toiminnoissa saattavat syrjäyttää, jolloin niiden tunnistaminen ja ennakoiminen sekä niihin vaikuttaminen on hankkeen tavoitteiden kannalta tärkeää. Naisten aiemmin kotimaassaan hankittu osaaminen syntyy usein epävirallisissa oppimisympäristöissä, jota ei aina huomioida riittävästi ohjauksessa, työelämävalmiuksien arvioimisessa ja osaamisen tunnistamisessa. Hankkeessa pyritään kehittämään erityisesti sellaisia koulutuspolulla etenemisen menetelmiä ja tukitoimia, joissa hyödynnetään erityisesti erilainen kulttuuri. Hankkeen tavoite on jo sinällään tuottaa tasa-arvoa ja edistää koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Näiden teemojen lisäksi kehittämisen kohteeksi hankkeessa nostetaan myös toimintaympäristöissä vahvistettava sukupuolten välinen tasa-arvo sekä sukupuolisensitiiviset käytännöt. Tällä tarkoitetaan sitä, että hankkeessa tunnistetaan ne toimintaympäristöjen käytännöt ja toiminnot, jotka lisäävät sukupuolten eriarvoisuutta ja pyritään tietoisesti hankkeen toiminnoilla näihin vaikuttamaan siten, että tasa-arvo sukupuolten välillä vahvistuu. Ohjauksen, mentoroinnin ja kielikoulutusten kehittämisessä huomioidaan sukupuolten tasavertaisuuteen liittyvät kysymykset ja pyritään edistämään naisten asemaa koulutuksessa ja työelämässä. Opiskelijan ohjauksessa huomioidaan kaikilla koulutusasteilla sukupuolisensitiiviset käytännöt, jotka voivat olla erityisen tärkeitä mm. erilaisista uskonnollisista yhteisöistä tulevien keskuudessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeeseen osallistuu sekä miehiä että naisia tarpeen mukaan, mutta tasa-arvo huomioiden. Tavoitteena on erityisesti maahan muuttaneiden tasavertaisen, esteettömän ja läpinäkyvän koulutus- ja työelämä polkujen vahvistaminen ja erilaisten tukimenetelmien kuvaaminen. Tasavertaisuus tulee esille suhteessa valtaväestöön ja koulutuksellisiin eroihin. Hanke tukee sukupuolinäkökulman edistämistä sen kaikissa vaiheissa mutta se ei ole varsinaisesti hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hanke tukee työelämää osaavan työvoiman hankkimisessa. Hankkeessa ohjataan maahanmuuttajia kohti työelämää sekä tuetaan työelämää kohderyhmän ohjaamisessa ja työllistämisessä. Hanke tukee työelämää osaavan työvoiman hankkimisessa. Hankkeen kohderyhmänä ovat maahaanmuuttajataustaiset opiskelijat, joiden etenemistä koulutukseen ja työelämään pyritään sujuvoittamaan. Tavoitteena on osallisuus yhteiskunnassa, jolloin tämä sisältää myös vahvistuvan alueellisen elinkeinorakenteen työllistymisen kautta. Syrjäytyminen yhteiskunnasta vähentää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. Vahva elinkeinorakenne edellyttää kaikkien osallisuutta ja osallistumista siihen. Nopeutuvat koulutuspolut ja osallistuminen työelämään vahvistavat myös maahanmuuttajien paremman hyödyntämisen ja heidän tunnistamisen voimavarana elinkeinorakenteissa ja työelämässä. Yksilötasolla ammatin saaminen ja joustavat koulutuspolut vahvistavat maahanmuuttajaopiskelijan nopeaa työllistymistä ja yhteiskuntaan integroitumista sekä vähentää päällekkäisiä koulutusratkaisuja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään maahanmuuttaja-asiakkaalle tarjottavia palveluita ja ohjauksen prosesseja. Digitaaliset työvälineiden käyttö ja digitaalisen materiaalin tuottaminen hankkeen aikana ja vahvistaa aineettomien palveluiden kehittämistä. Hankkeessa kehitetään maahanmuuttaja-asiakkaalle tarjottavia palveluita ja ohjauksen prosesseja. Näiden avulla tarpeettomien painotuotteiden käyttämistä vähennetään.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta aiheeseen. Kohderyhmän osaamisen kehittyminen voi vaikuttaa aiheeseen. Hanketyöskentelyssä tarpeettoman liikkumisen välttämiseksi käytetään erilaisia verkkotyökaluja mm. wiki, Skype, Adobe Connect, Teams, WhatsApp ym. Yhteiset yhteistyöfoorumit ja tiedotustilaisuudet järjestetään siellä, missä on eniten osallistujia. Varsinainen hankkeen päätavoite vahvistaa maahanmuuttajien nopeaa ja joustavaa etenemistä koulutus- ja työurilla. Tämä vähentää tehokkaasti kaksinkertaisia ja päällekkäisiä toimintoja ja niihin liittyvää liikkumista
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 9
Hankkeessa edistetään maahanmuuttaja-asiakkaiden sujuvia siirtymiä osaamisen kehittämisen polulla, joka edistää ammatin hankkimista ja työllistymistä. Hankkeessa kehitetään mentorointia, joka tukee opiskelijahyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Hankkeen päätavoite yleisellä tasolla on maahanmuuttajaopiskelijoiden koulutuspolkujen eteneminen ja ammattiin valmistuminen ja sitä kautta työllistyminen ja yhteiskuntaan integroituminen. Tämä vähentää syrjäytymisen riskiä ja on välittömästi yhteydessä ihmisten kokemaan hyvinvointiin. Hankkeessa kehitetään sellaisia toimintoja, jotka tuottavat tasa-arvoa ja esteettömyyttä sekä koulutuspolkujen läpinäkyvyyttä Tällä on välitön vaikutus yhtälailla maahan muuttaneiden hyvinvointiin, kuin myös koko yhteiskunnan hyvinvointiin vahvistaen sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä sekä yhdenvertaisuutta, vähentäen syrjäytymiseen ja erillisyyteen liittyviä haasteita. Koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen vaikuttaa yksittäisten henkilöiden elämänhallintaan ja sitä kautta koko hyvinvointiin tukien näin sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. Konkreettisina toimina hankkeessa edistetään maahanmuuttaja-asiakkaiden sujuvia siirtymiä heidän ammatillisen osaamisen kehittämisen polulla. Tämä puolestaan edistää ammatin hankkimista ja työllistymistä. Hankkeessa kehitettävä mentorointimalli, tukee osaltaan niin valtaväestön kuin maahanmuuttajaopiskelijoiden opiskelijahyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 6 8
Hankkeessa edistetään sujuvia koulutuspolkuja sukupuoleen katsomatta. Huomioiden kuitenkin kohderyhmän miesvaltaisuus ja naisten oikeudet tasa-arvoiseen kouluttautumiseen. Hankkeen toiminnassa tunnistetaan mahdollisesti tasa-arvoa heikentäviä tekijöitä maahanmuuttajataus-taisten opiskelijoiden koulutus- ja työpoluilla sekä edistetään sujuvia koulutuspolkuja sukupuoleen katsomatta. Hankkeessa huomioidaan kuitenkin kohderyhmän miesvaltaisuus ja naisten oikeudet tasa-arvoiseen kouluttautumiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 7
Hankkeessa edistetään kaksisuuntaista kotoutumista ja kulttuurikohtaamisosaamista sekä valtaväestön että erilaisista kulttuureista tulevien kohdalla tekemällä kaksisuuntaista integraatiota vahvistavaa yhteistyötä eri alojen ja työelämän kanssa sekä kehittämällä valtaväestöön kuuluvien opiskelijoiden ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden keskinäistä yhteistyötä hankkeessa kehitettävän mentorointimallin avulla
Kulttuuriympäristö 8 6
Hankkeessa kehitetään monikulttuurisia oppimis- ja työelämäympäristöjä eri koulutustasojen ja –alojen yhteistyön avulla. Yhteistyö vahvistaa kaksisuuntaista kotoutumista, kulttuurikohtaamisosaamista ja toimintaympäristöjen muutosta monikulttuurisemmaksi sekä tukee eri oppimis- ja työelämän toimintaympäristöissä työskenteleviä tunnistamaan eri kulttuureista tulevien haasteet ja tuen mahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-