|
|
|
Hankekoodi: S22407
Hankkeen nimi: SÄHÄKKÄ - Sähkö- ja automaatio-osaamisen kehittäminen Lahden seudulla
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2630644-6
Jakeluosoite: Mukkulankatu 19, PL 214
Puhelinnumero: 0447085158
Postinumero: 15101
Postitoimipaikka: Lahti
WWW-osoite: http://www.lab.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Markku Levanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.levanen(at)lab.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447085158
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoite on työllisyyden edistäminen sähkö- ja automaatioalan osaamistasoloikalla Päijät-Hämeen alueella. Se voidaan saavuttaa edistämällä alueen tarpeita vastaavaa nykyaikaista ja tulevaisuudessakin tarvittavaa ja helposti muunneltavaa sähkö- ja automaatioteknologioiden osaamiseen liittyvää laadukasta koulutustarjontaa. Työelämän ja oppilaitosten moninaisten yhteistyömuotojen ja osaamisen lisääminen sähkö- ja automaatiotekniikan saralla on tärkeää. Vientiteollisuus on Suomelle tärkeä sektori. Sen vuoksi myös kansainvälisyys ja vientiteollisuuden tarpeet tulee hankkeen aikana huomioida.
Hankkeen tavoite voidaan jakaa osatavoitteiksi seuraavasti:
- Osatavoite 1: LAB-ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen tiiviimmän yhteistyön kehittäminen ja toimintamallien yhteensovittaminen yritysrajapinnassa, jotta pystytään reagoimaan joustavasti ja tarvelähtöisesti elinkeinoelämän koulutustarpeisiin
- Osatavoite 2: Nykyteknologioihin perustuvan osaamisen lisääminen sähköistyvien ja automatisoituvien toimintojen (esim. vientiteollisuuden tarpeet eri sektoreilla) sekä näihin sektoreihin liittyvien hyperautomaation mahdollisuuksien osalta
- Osatavoite 3: Sähköistyvät liikenteen ja logistiikan tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi ja tunnistaminen tulevaisuustyöpajan avulla
- Osatavoite 4: Koulutuksen kehitys ja pilotointi vastaamaan alueen yritysten tarpeita nykyaikaisessa ja tulevaisuudessakin tarvittavassa ja helposti muunneltavassa sähkö- ja automaatioteknologioiden osaamisessa
Hankkeen osatavoitteista johdetut toimenpiteet ovat:
- Toimenpidepaketti 1: Sähköisen alan yhteistyön kehittäminen ja toimintamallien yhteensovittaminen yritysrajapinnassa
Työelämän osaamistarpeiden kartoitus sähkö- ja automaatiotaidoissa tehdään oppilaitosten ja yritysten yhteistyömallin ja yrityksissä eri koulutusasteiden opiskelijoille toteutettavien laaja-alaisten oppimisympäristöjen avulla. Koulutuksesta ja sen sisällöstä yrityksien tiloissa olevissa oppimisympäristöissä vastaavat oppilaitokset (LAB ja Salpaus).
- Toimenpidepaketti 2: Osaamisen kehittäminen työllistymisen varmistamiseksi
Osaamisen kehittämisessä valitaan kolme (3) sähkö- ja automaatioteknologista suuntaa, joiden osaamisesta on huomattavaa hyötyä modernin työelämän tarpeisiin ja siten myös työllistymisen varmistamiseen.
- Toimenpidepaketti 3: Sähköisen liikenteen ja logistiikan tulevaisuustyöpaja
Ammatilliselta koulutukselta edellytetään monialaisuutta ja moniosaajuutta. Työelämän osaamistarpeiden kartoitus toteutetaan siten, että Salpaus järjestää teknologian tulevaisuustyöpajoja henkilöstölle ja kiinnostuneille yrityksille sähköistyvän liikenteen ja logistiikan sekä älykkään tuotannon teemoista. Tavoitteena on tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi ja avainroolissa olevien teknologioiden sekä niistä johdetun ammatillisen osaamistarpeen tunnistaminen työllistymisen ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.
- Toimenpidepaketti 4: Koulutustuotteiden pilotointi
Kaikki koulutukset on suunnattu yritysten henkilöstölle lisäkoulutuksena, koulutetuille työttömille sekä opiskelijoille kyseisen teknologian tietojen kasvattamiseen työelämän tarpeita silmällä pitäen. Työttömät voivat myös suorittaa koulutuksia joustavasti työnhaun rinnalla.
Hankkeen tulokset raportoidaan seuraavasti:
- Neljästä toimenpidepaketista raportoidaan tulokset kustakin erikseen
- Eri tasoisia kansainvälisiä ja kansallisia julkaisuja
Kohderyhmänä on Päijät-Hämeen työssäkäyvät (alueen eri sektoreilla toimivien yritysten työntekijöiden ja opettajien), työttömät alan osaajat sekä nuoret alalle suuntaavat.
Välillinen kohderyhmä on alueen eri sektoreilla toimivat yritykset, koska heidän kilpailukykynsä paranee ja ammattitaitoisten työntekijöiden saatavauus alueella helpottuu.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 375 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 369 101
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 499 999
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 492 134
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Hollola, Sysmä, Padasjoki, Asikkala, Lahti, Kärkölä, Heinola, Orimattila, Hartola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 11
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18
Suunniteltu: 71
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Energiankulutuksen automaattisen tiedonkeruun perusteella tehdään enenrgiankulutuksen optimointia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Hiilijalanjäljen automaattisen tiedonkeruun perusteella tehdään ilmastovaikutusten optimointia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 7 |
| Osaamisen tasonnoston myötä elinkeinoelämän ja yritysten kilpailukyky paranee ja välillisesti myös alihankintaketjun osalta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Sähkö- ja automaation prosessien ja tietämyksen kehittäminen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 7 |
| Sähköinen liikenne ja logistiikka sekä logistiikan seuranta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 5 |
| Työllisyys parantaa yksilön hyvinvointia ja välillisesti pienen tai suuremmankin yhteisön. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Esim. hiilijalanjäljen laskennan integrointi automaattiseen tiedonkeruujärjestelmään. | ||
Hankkeessa lähdettiin kehittämään tiiviistä yhteistyötä ja toimintamallien yhteensovittamista yritysrajapinnassa, jotta pystyttäisiin reagoimaan joustavasti ja tarvelähtöisesti koulutustarpeisiin. Sen vuoksi Toimintapaketti (TP) 1:n ensimmäisessä yritystyöpajassa haarukoitiin työelämässä tarvittavia osaamisvaatimuksia sähkö- ja automaatiotaidoissa alueen valittujen yritysten kanssa. Näiden yritysten kanssa päädyttiin pilotoimaan toisistaan poikkeavin tavoin pienimuotoisia oppimisympäristöjä yrityksen ja tietyin kriteerein valittujen pienehköjen opiskelijaryhmien kanssa. Samalla muodostettiin osaamisakatemia-konsepti. Sen mukaisesti näihin pilotteihin valittiin osaamisperusteisesti joukko opiskelijoita kuhunkin yrityspilottiin. Opiskelijat osallistuivat hankkeen asiantuntijoiden ohjauksessa kussakin yrityksessä vaativiin tuotekehitys- tai toimitusprojektitehtäviin.
Toimintapaketissa 2 keskityttiin vaativien automaatioteknologioiden omaksumiseen ja soveltamiseen. Älykkäät tuotantolinjat ja tiedolla johtaminen ovat tärkeässä asemassa tuotannon tehokkuuden optimoinnissa ja sen vuoksi IIoT (Industrial Internet of Things), robotiikka tuotantolinjamaisissa sovelluksissa ja tuotantolinjan virtuaalinen käyttöönotto (Digital Twin) ovat tärkeitä teknologioita sähkö- ja automaatiotekniikan saralla. Toimintapaketissa 3 keskityttiin sähköisen liikenteen ja logistiikan työelämälähtöisten tietojen ja taitojen selvittämiseen ja kehittämiseen.
Toimintapaketissa 4 kehitettiin ja pilotoitiin koulutuskokonaisuuksia niin LAB-ammattikorkeakoulun kuin Koulutuskeskus Salpauksenkin toimesta. Osa koulutuksista toteutettiin virtuaalikoulutuksina, jolloin ne soveltuivat laajasti hyödynnettäväksi valtakunnallisestikin. Pääosa hankkeen aikana tuotetuista uusista koulutuskokonaisuuksista tulee päätymään sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksien opintosuunnitelmiin ja sitä kautta suoraan hyödynnettäväksi myös tutkintokoulutuksessa.