Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22407

Hankkeen nimi: SÄHÄKKÄ - Sähkö- ja automaatio-osaamisen kehittäminen Lahden seudulla

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19, PL 214

Puhelinnumero: 0447085158

Postinumero: 15101

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Markku Levanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.levanen(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447085158

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Koulutuskeskus Salpaus – kuntayhtymä, 0993644-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoite on työllisyyden edistäminen sähkö- ja automaatioalan osaamistasoloikalla Päijät-Hämeen alueella. Se voidaan saavuttaa edistämällä alueen tarpeita vastaavaa nykyaikaista ja tulevaisuudessakin tarvittavaa ja helposti muunneltavaa sähkö- ja automaatioteknologioiden osaamiseen liittyvää laadukasta koulutustarjontaa. Työelämän ja oppilaitosten moninaisten yhteistyömuotojen ja osaamisen lisääminen sähkö- ja automaatiotekniikan saralla on tärkeää. Vientiteollisuus on Suomelle tärkeä sektori. Sen vuoksi myös kansainvälisyys ja vientiteollisuuden tarpeet tulee hankkeen aikana huomioida.

Hankkeen tavoite voidaan jakaa osatavoitteiksi seuraavasti:
- Osatavoite 1: LAB-ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen tiiviimmän yhteistyön kehittäminen ja toimintamallien yhteensovittaminen yritysrajapinnassa, jotta pystytään reagoimaan joustavasti ja tarvelähtöisesti elinkeinoelämän koulutustarpeisiin
- Osatavoite 2: Nykyteknologioihin perustuvan osaamisen lisääminen sähköistyvien ja automatisoituvien toimintojen (esim. vientiteollisuuden tarpeet eri sektoreilla) sekä näihin sektoreihin liittyvien hyperautomaation mahdollisuuksien osalta
- Osatavoite 3: Sähköistyvät liikenteen ja logistiikan tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi ja tunnistaminen tulevaisuustyöpajan avulla
- Osatavoite 4: Koulutuksen kehitys ja pilotointi vastaamaan alueen yritysten tarpeita nykyaikaisessa ja tulevaisuudessakin tarvittavassa ja helposti muunneltavassa sähkö- ja automaatioteknologioiden osaamisessa

Hankkeen osatavoitteista johdetut toimenpiteet ovat:
- Toimenpidepaketti 1: Sähköisen alan yhteistyön kehittäminen ja toimintamallien yhteensovittaminen yritysrajapinnassa
Työelämän osaamistarpeiden kartoitus sähkö- ja automaatiotaidoissa tehdään oppilaitosten ja yritysten yhteistyömallin ja yrityksissä eri koulutusasteiden opiskelijoille toteutettavien laaja-alaisten oppimisympäristöjen avulla. Koulutuksesta ja sen sisällöstä yrityksien tiloissa olevissa oppimisympäristöissä vastaavat oppilaitokset (LAB ja Salpaus).
- Toimenpidepaketti 2: Osaamisen kehittäminen työllistymisen varmistamiseksi
Osaamisen kehittämisessä valitaan kolme (3) sähkö- ja automaatioteknologista suuntaa, joiden osaamisesta on huomattavaa hyötyä modernin työelämän tarpeisiin ja siten myös työllistymisen varmistamiseen.
- Toimenpidepaketti 3: Sähköisen liikenteen ja logistiikan tulevaisuustyöpaja
Ammatilliselta koulutukselta edellytetään monialaisuutta ja moniosaajuutta. Työelämän osaamistarpeiden kartoitus toteutetaan siten, että Salpaus järjestää teknologian tulevaisuustyöpajoja henkilöstölle ja kiinnostuneille yrityksille sähköistyvän liikenteen ja logistiikan sekä älykkään tuotannon teemoista. Tavoitteena on tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi ja avainroolissa olevien teknologioiden sekä niistä johdetun ammatillisen osaamistarpeen tunnistaminen työllistymisen ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.
- Toimenpidepaketti 4: Koulutustuotteiden pilotointi
Kaikki koulutukset on suunnattu yritysten henkilöstölle lisäkoulutuksena, koulutetuille työttömille sekä opiskelijoille kyseisen teknologian tietojen kasvattamiseen työelämän tarpeita silmällä pitäen. Työttömät voivat myös suorittaa koulutuksia joustavasti työnhaun rinnalla.

Hankkeen tulokset raportoidaan seuraavasti:
- Neljästä toimenpidepaketista raportoidaan tulokset kustakin erikseen
- Eri tasoisia kansainvälisiä ja kansallisia julkaisuja

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä on Päijät-Hämeen työssäkäyvät (alueen eri sektoreilla toimivien yritysten työntekijöiden ja opettajien), työttömät alan osaajat sekä nuoret alalle suuntaavat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillinen kohderyhmä on alueen eri sektoreilla toimivat yritykset, koska heidän kilpailukykynsä paranee ja ammattitaitoisten työntekijöiden saatavauus alueella helpottuu.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 375 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 21 971

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 500 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 29 294

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Hollola, Sysmä, Lahti, Padasjoki, Kärkölä, Asikkala, Hartola, Heinola, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 11

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 71

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Uudenlaisten sähkö- ja automaatioalojen teknologioihin liittyvän koulutuksen kehittäminen ja siten osaamisen kasvu hyödyttää sekä naisia että miehiä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan naisten osuus sähkö- ja automaatioalan koulutuksesa on viime vuosina ollut 5-10%. Ohjausryhmän tai henkkeeseen osallistuvien henkilöiden valinnassa pyritään huomioimaan naisten osallistuminen tuota osuutta suuremmaksi pätevyysvaatimuksia kuitenkaan unohtamatta. Tiedottamisessa pyritään myös huomioimaan "naisnäkökulma" sähkö- ja automaatiotekniikkaan ja rohkaisemaan siten naisia tutustumaan alaan nykyistä laajemmin joukoin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen puitteissa syntyvän osaamisen suhteen sukupuolinäkökulma ei ole keskeisessä roolissa, mutta naisten ja miesten erilainen lähestymistapa sähkö- ja automaatioteknologioihin voidaan ottaa huomioon. Perinteisesti ajateltuna miehet ovat kiinnostuneita teknisistä ratkaisuista ja teknologiasta itsessään, kun taas naiset pääsääntöisesti suuntautuvat teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksiin. Miehet myös hakeutuvat useammin teknologiaaloille sekä opiskelemaan että töihin. Hanke edistää naisten tietoa teknologia-alojen mahdollisuuksista, erityisesti sähkö- ja automaatio-osaamiseen liittyen. Hanke pyrkii osaltaan tekemään sähkö- ja automaatioalaa tunnetuksi ja molempia sukupuolia kiinnostavaksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Energiankulutuksen automaattisen tiedonkeruun perusteella tehdään enenrgiankulutuksen optimointia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hiilijalanjäljen automaattisen tiedonkeruun perusteella tehdään ilmastovaikutusten optimointia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 7
Osaamisen tasonnoston myötä elinkeinoelämän ja yritysten kilpailukyky paranee ja välillisesti myös alihankintaketjun osalta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Sähkö- ja automaation prosessien ja tietämyksen kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 8 7
Sähköinen liikenne ja logistiikka sekä logistiikan seuranta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 5
Työllisyys parantaa yksilön hyvinvointia ja välillisesti pienen tai suuremmankin yhteisön.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei suoraa eikä välillistä vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 5
Esim. hiilijalanjäljen laskennan integrointi automaattiseen tiedonkeruujärjestelmään.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-