Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22408

Hankkeen nimi: #Kiinniveti

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pesäpuu ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1502533-1

Jakeluosoite: Ilmarisenkatu 17 A

Puhelinnumero: 0143322500

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.pesapuu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jenni Ruohonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kirjanpitäjä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jenni.ruohonen(at)pesapuu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447150214

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry, 1578675-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

#Kiinniveti esiselvityshankkeen tavoitteena on luoda kuva lastensuojelun jälkihuollon nuorten opiskelu- ja työelämän tilanteesta, saada nuorilta ja palvelun järjestäjiltä ja -tuottajilta alustavaa tietoa opiskeluun ja työelämään liittyvistä haasteista ja onnistumisista sekä sitouttaa ja lisätä toimijoiden valmiutta kokonaisvaltaiseen nuoren elämäntilannetta huomioivaan yhteistyöhön.

Jälkihuollon nuorten määrä tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosina n. 20% vuosivauhtia jälkihuollon ikärajan noustessa 25 vuoteen saakka. Riskit syrjäytyä ja jäädä opiskelu ja työelämän ulkopuolelle ovat huomattavasti muita nuoria suuremmat. Esiselvitys-hankkeessa kartoitetaan Keski-Suomen alueen jälkihuollon nuorten tilannetta työskentelemällä yhdessä nuorten, jälkihuollon työntekijöiden sekä muiden jälkihuollon, opiskelu- ja työelämän toimijoiden kanssa. Saaduista tiedoista ja kokemuksista muodostetaan raportti opiskelua ja työelämässä toimimista ja sinne siirtymistä haastavista sekä tukevista tekijöistä, mikä toimii varsinaisen hankeyhteistyön ja rahoitushakemuksen pohjana antaen mahdollisuuden toimenpiteistä johtuvaan muutoksen arviointiin ja vaikuttavuuden seurantaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Sijais- ja jälkihuollon palveluiden piirissä olevat nuoret
- Sijais- ja jälkihuollon työntekijät
- Sijais- ja jälkihuollon palveluiden piirissä olevia nuoria kohtaavat ammattilaiset (mm. te-palveluiden, kohdennetun nuorisotyön ja ammatillisen koulutuksen ohjaushenkilöstö)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kaikki lastensuojelutyön ammattilaiset, yritykset, yhteisöt, julkisen sektorin toimijat, ohjaamot, nuorten työpajat ja etsivä nuorisotyö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 28 969

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 28 969

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 29 969

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 29 969

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Äänekosken

Kunnat: Joutsa, Petäjävesi, Äänekoski, Karstula, Saarijärvi, Kyyjärvi, Keuruu, Jyväskylä, Kinnula, Hankasalmi, Viitasaari, Uurainen, Pihtipudas, Kannonkoski, Multia, Kivijärvi, Konnevesi, Toivakka, Jämsä, Muurame, Luhanka, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta ei ole tehty. Tilastotiedon valossa näyttää kuitenkin siltä, että nuorisoikäisiä tyttöjä sijoitetaan enemmän kuin poikia, mutta poikien tilanne ja selviytyminen on haastavampaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa luodaan kuva lastensuojelun jälkihuollon nuorten opiskelu- ja työelämän tilanteesta, jota tehdessä selvitetään nuorten tarpeita sukupuolinäkökulma huomioiden.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on saada tietoa lastensuojelun jälkihuollossa olevien nuorten opiskelua ja työelämää haastavista ja tukevista tekijöistä, jotta nuorta osataan tukea paremmin yksilöllisesti sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Toimintaan osallistuvat nuoret saavat osallisuuden ja onnistumisen kokemuksia, joilla on välitöntä vaikutusta heidän hyvinvointiin. Sosiaalityöntekijät saavat toiminnasta apua ja oppeja, joita pystyvät hyödyntämään työssään kaikkien nuorten hyväksi.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Tasa-arvon edistäminen keskittyy siihen, että lastensuojelun jälkihuollossa oleva nuori saisi riittävää ja yksilöllistä tukea sukupuoleen katsomatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Esiselvityshankkeen tavoitteena on myös lastensuojeluun liittyvien ennakkoluulojen hälventäminen ja tabujen rikkominen. Tiedon lisäämisellä ja keskustelun avaamisella halutaan vähentää lastensuojelun asiakkuuteen liittyvää leimaa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

#Kiinniveti-esiselvityshankkeessa Pesäpuu ry selvitti yhdessä Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki (KYT) ry:n kanssa lastensuojelun sijaishuollosta itsenäistyneiden 18–29-vuotiaiden nuorten koulutus- ja työllisyyspolkuja tukevia ja estäviä tekijöitä Euroopan sosiaalirahaston avustuksella syksyn 2021 aikana. #Kiinniveti-esiselvityshankkeessa tavoitteena oli lisätä lastensuojelun sijaishuollosta itsenäistyneiden nuorten koulu- ja työllisyyspolkuihin liittyvää ymmärrystä ja tietoa yhdessä nuorten ja heitä kohtaavien ammattilaisten kanssa jälkihuollon osalta. Pesäpuu ry: työntekijät vastasivat kokonaisuuden hallinnoinnista ja pääosin sen toteutuksesta. KYT ry:n työntekijät tukivat hankkeen toteuttamista omalla asiantuntemuksellaan erityisesti oppimiseen ja osaamiseen tunnistamiseen liittyen osallistumalla työskentelyyn ja järjestämällä aiheesta työpajan.

Esiselvityshankkeessa haluttiin kuulla sijaishuollosta itsenäistyneiden nuorten sekä heitä kohtaavien ammattilaisten omia kokemuksia ja näkemyksiä teemaan liittyen. Hankkeessa järjestettiin syksyn 2021 aikana lastensuojelun sijaishuollosta itsenäistyneille 18–29-vuotiaille nuorille kolme työpajaa, Nuorten foorumi ja kysely heidän koulutus- ja työllisyyspoluistaan. Lisäksi hankkeessa järjestettiin työpajoja ja yhteiskehittämistilaisuus julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille lastensuojelun jälkihuollossa sekä sen yhdyspinnoilla. Hankkeen aikana kartoitettiin myös olemassa olevia keinoja, joilla nuorten koulutus- ja työllisyyspolkuja voitaisiin tulevaisuudessa tukea lastensuojelun jälkihuollossa. Hankkeen toimenpiteissä tuotettu tieto on koottu yhteen hankkeen loppuraporttiin ja sen toivotaan auttavan laajasti eri toimijoita edelleen kehittämään ja tukemaan sijaishuollosta itsenäistyneitä nuoria koulu- ja työllisyyspoluilla.

Nuorten hankkeen aikana tuottamasta tiedosta käy ilmi se, että nuorten kokemukset tuen saamisesta koulutukseen ja työelämään liittyvissä kysymyksissä ovat erilaisia ja tuen tarjoajat saattavat vaihdella suurestikin. Osa nuorista on saanut tukea lastensuojelun työntekijöiltä, osa taas opettajilta ja muulta koulun henkilöstöltä, jotkut terveydenhuollon ammattilaisilta tai läheisiltä. Esimerkiksi hankkeessa toteutettuun kyselyyn vastanneista nuorista alle kymmenen nuorta kuvasi vastauksissaan saaneensa tukea kolmelta tai useammalta eri toimijalta. Suurin osa vastaajista taas kertoi saaneensa tukea yhdeltä tai kahdelta eri taholta, ja monella nuorella oli myös kokemus siitä, etteivät he olleet saaneet lainkaan tukea koulutus- ja työllisyyspoluillaan. Tavoitteen tulisi olla, että jokaisella nuorella olisi kokemus kannustuksesta ja tuesta laajasti eri palveluista ja läheisiltään.

Nuorten kanssa tuotetussa materiaalissa työllisyyspalvelut loistivat poissaolollaan eikä esimerkiksi TE-toimistosta tai niiden palveluista, työkokeiluista tai vastaavista ollut laajassa aineistossa kuin yksittäinen kokemus. Koko esiselvityshanke toteutettiin koronapandemian keskellä, mutta maininnat koronasta aineistossa olivat niin ikään yksittäisiä.

Toisin kuin nuorten kokemuksissa tuen saamisessa, kokemuksissa koulutus- ja työllisyyspolkuja haastavista ja estävistä tekijöistä suurella osalla esimerkiksi kyselyyn vastanneista nuorista oli nähtävissä kasaantumista. Merkittävä enemmistö kyselyyn vastanneista nuorista kuvasi kolmea tai useampaa heidän työllisyys- ja koulutuspolkujaan haastanutta ja estänyttä tekijää. Kokemukset haasteista ja esteistä näyttäytyivät kokonaisvaltaisemmilta kuin kokemukset tuesta.

Nuorten kanssa tulisi pysähtyä tulevaisuuden suunnitelmien ja unelmien äärelle. Nuoret tarvitsevat lisää tietoa koulutukseen ja työelämään liittyvistä asioista, jotta he tunnistavat niiden olevan mahdollisia myös heille. Koulutukseen tai työelämään patistamista ei voida pitää riittävänä, jos nuorille on ylipäätään epäselvää se, että miten ja millä keinoilla ne voisivat olla saavutettavissa. Tarvitaan siis lisää konkreettista tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Nuoria tulisi rohkaista entistä enemmän myös erilaisten vaihtoehtoisten polkujen tutkimiseen, jos täysipäiväinen opiskelu ja työelämä eivät ole mahdollisia tai kiinnostavia. Esimerkiksi erilaiset joustavat opintomahdollisuudet, kuten opiskeluun valmistavat luokat, nettilukio, työpajat, kansanopistot ja avoimen korkeakoulun kurssit voisivat toimia polkuina oman mielenkiinnon ja kiinnostuksen kohteiden tunnistamisessa. Lisäksi erilaiset vapaaehtois-, vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnat sekä harrastukset voisivat auttaa nuoria tunnistamaan itselleen tärkeitä asioita ja tuoda arkeen merkityksellisiä kohtaamisia ja kokemuksia.

Lastensuojelun jälkihuollossa tarvitaan lisää aikaa nuorten kanssa työskentelylle. Nuorilla on oikeus hyvinvoiviin ja motivoituneihin työntekijöihin, jotka jaksavat ja pystyvät työskentelemään nuorten kanssa yhteistyössä. Jokaiselle nuorella tulisi olla työntekijä, jolla on mahdollisuus olla aktiivisesti yhteydessä nuoreen, vaikka ulkokohtaisesti nuoren tilanne näyttäytyisikin hyvänä ja pärjäävänä. Toisaalta työntekijällä pitäisi olla myös aikaa ja mahdollisuutta motivoida yhteistyöhön ja avun piiriin sellaista nuorta, joka kieltäytyy tarjotusta tuesta, mutta joka kuitenkin näyttäisi sitä tarvitsevan.

Edelleen tarvitaan työtä, että opettajat ja muu koulun henkilökunta tunnistaisi paremmin sijaishuollossa asuvien nuorten elämään ja opiskeluun liittyviä erityiskysymyksiä. Viestintää ja ymmärryksen lisäämiseen tähtäävää toimintaa tulisi kohdentaa erikseen myös opinto-ohjaajille, joilla voi olla merkittävä rooli nuorten tulevaisuuden kannalta.


Ammattilaisten tuottama tieto on ensiarvoisen tärkeää eri palvelujen kehittämistarpeiden tunnistamisessa sekä hyviksi todettujen toimintamallien levittämisessä. Ammattilaisten toisistaan tietämättä tuottama tieto oli keskenään suhteellisen samanlaista, vaikka eri toimenpiteissä keskustelujen painotukset vaihtelivat. Useissa asioissa ammattilaisten ja nuorten näkemykset olivat samankaltaisia, kuten esimerkiksi siitä, että työntekijöillä tulee olla riittävästi aikaa työskennellä nuorten kanssa ja hyvällä yhteistyöllä on mahdollista saada aikaan parhaita tuloksia.

Keskeinen ammattilaisten kanssa esiin noussut nuorten tukemista haastava tekijä oli se, että palveluissa ei olla tietoisia muista olemassa olevista palveluista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Sama ilmiö toistui niin jälkihuollon ammattilaisten kuin koulutus- ja työllisyyspalveluja edustavien ammattilaisten kanssa keskustellessa. On jokseenkin käsittämätöntä, että digitalisaation kultakaudella, ei ole löydetty toimivia ratkaisuja koota tieto eri palveluista ja niiden sisällöistä yhteen. Tiedon puute olemassa olevista palveluista ei ole ainoa tekijä, joka haastaa monitoimijaista yhteistyötä, mutta se on kuitenkin haaste, johon esimerkiksi teknologialla olisi löydettävissä suhteellisen helppoja ja kestäviä ratkaisuja.
Merkittävä huomio ammattilaisten keskusteluissa oli se, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleminen voi tuntua nuorelle turvalliselta. Yleisesti ottaen koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olemista on pidetty yhtenä syrjässä olemisen mittareista. Nuorille se voi kuitenkin vaihtoehtona olla sellainen, jossa he kokevat sellaista yhteisön osallisuutta, joka on puuttunut aikaisemmin esimerkiksi koulussa. Palvelut ja oma pahaolo voivat luoda turvaa, sillä ne ovat tuttuja ja niistä on olemassa roolimalleja. Lähtökohtaisesti sijaishuollosta itsenäistyneet nuoret ovat elämänsä aikana kohdanneet monenlaista turvattomuutta, joten turvallisuuden roolia tiedostettuna tai tiedostamattomana vaikuttimena ei voida ohittaa. Koulutuksen ja työelämän turvallisuutta voidaan kuitenkin vahvistaa tekemällä niistä helposti lähestyttävämpiä ja tutumpia esimerkiksi antamalla tietoa ja mahdollistamalla myös kokeilut ja ’epäonnistumiset’ turvallisessa ilmapiirissä ilman tuomitsemista.

Jälkihuollossa tulisi panostaa erityisen paljon nuorten osallisuuden kokemukseen osana palvelua. Liian vahvasti kontrolliin perustuva työskentelyote karkottaa nuoria pois palvelun piiristä, mikä usein saattaa vaikeuttaa nuorten tilanteita entisestään. Kumppanuuteen, aitoon tuntemiseen ja siitä kumpuavaan positiiviseen palautteeseen perustuvalla työskentelyotteella jälkihuollossa on mahdollista tukea nuoren itsetunnon ja oman arvokkuuden tunnistamista. Aineistossa nousi esiin, että vieraammilta ihmisiltä saatua palautetta pidettiin jonkin verran helpommin tekaistuna tai epärehellisenä. Pysyvyys ja luottamus työntekijöihin on merkityksellistä siis myös siitä näkökulmasta, että heiltä saadun palautteen voi luottaa perustuvan nuoren tuntemiseen.

Merkittävänä haasteena jälkihuollossa ammattilaiset näkivät sen, että nuorelle ostetaan tukihenkilö yksityiseltä palveluntuottajalta. Näin ollen nuoren asioita hoitaisi jälkihuollossa entistä useampi henkilö ja kokonaiskuva nuoren tilanteesta jakaantuu eri toimijoille. Ulkopuolelta ostettavan tukihenkilön sijaan jälkihuollon työntekijät toivoisivat itsellään olevan riittävästi aikaa ja resursseja nuoren tukemiseksi.

Hanke toi esiin tärkeää ja kiinnostavaa tietoa sijaishuollosta itsenäistyneiden nuorten koulutus- ja työllisyyspoluista, mitä voidaan toivottavasti tulevaisuudessa hyödyntää kattavasti palvelujen kehittämistyössä. Hankkeesta koostetussa loppuraportissa nousee esiin useita kehittämistarpeita, joihin huomiota kiinnittämällä olisi mahdollista vahvistaa sijaishuollosta itsenäistyneiden nuorten pääsemistä koulutus- ja työllisyyspoluille. Osa esiin nousseista toiveista ja tarpeista ovat sellaisia, joihin on mahdollista vaikuttaa heti. Toiset taas sellaisia, jotka vaativat tulevaisuudessa erilaisia kokeilua ja niitä tulee kehittää pidemmän aikavälin kuluessa.

Hankkeen aikana tutustuttiin myös erilaisiin toimintamalleihin, joiden elementtejä olisi jatkossa kehittämistyössä mahdollisuus yhdistää toisiinsa luovasti siten, että ne vastaisivat useampaan nuorten esiin nostamaan haasteeseen.