Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22411

Hankkeen nimi: Katse tulevaisuuteen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 30.4.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: PL 4000

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Titta-Maria Kettunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: titta-maria.kettunen(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-5362922

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronapandemian on vaatinut yrityksiltä sopeutumista uusiin haasteisiin mm. työn digitalisoitumisessa, etätyöhön siirtymisessä sekä uusien toimintatapojen ja palvelujen kehittämisessä. Osa yrityksistä on joutunut sulkemaan liiketoimintansa (Uudenmaan selviytymissuunnitelma 2020-2023). Koronatilanne on vaikuttanut Uudellamaalla myös sosiaali,- terveys- ja hyvinvointipalveluja tuottaviin pk- ja mikro- yrityksiin. (TEM pk-toimialabarometrit sosiaali- ja terveysala syksy 2020.)

Syntyneessä tilanteessa tarvitaan nopeita toimenpiteitä, joilla pyritään tukemaan ja helpottamaan yritysten ja niiden henkilöstön selviämistä ja toipumista kriisin akuutin vaiheen tilanteen jälkeen. Keskeistä on tukea turvallista palautumista, estää pitkäaikaisten haittavaikutusten syntymistä ja vahvistaa luottamusta. Uudenmaan selviytymissuunnitelmassa 2020-2023 korostetaan elinkeinoelämän pitkäjänteistä uudistamista. Tällä hetkellä yritykset pohtivat, miten toimintaedellytykset turvataan koronakriisin jatkuessa. Työntekijät ovat avainasemassa.

Katse tulevaisuuteen -hankkeessa hyödynnetään Metropolia Ammattikorkeakoulun aiemmissa hankkeissa kehitettyä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisen mallia. Aikaisempien hankkeiden tulosten perusteella on syntynyt tietoa siitä, mitkä työhyvinvointitekijät vaikuttavat yritysten ja henkilöstön resilienssikyvykkyyteen ja miten niitä voidaan kehittää. Tässä hankkeessa painotus on yritysten selviytymisen tukeminen koronapandemiatilanteessa.

Hankkeen tavoitteet ovat:

YRITYSKOHTAISET KEHITTÄMISPROSESSIT: YRITYSTEN KATSE TULEVAISUUTEEN (TAVOITE 1)

Hankkeen tavoitteena on toteuttaa yrityskohtainen kehittämisprosessi 30 Uudenmaan alueen sosiaali,- terveys- ja hyvinvointipalvelualan mikro- ja pk-yrityksessä. Kehittämisprosessin aikana tuetaan sekä yrittäjien, yritysten henkilöstön ja yritysten selviytymiskyvykkyyttä, resilienssiä ja kestävää työtä vahvistamalla.

Hankkeen tavoitteena on:
- rakentaa 30 yritykseen tulevaisuuteen suuntautunut menestystarina ja selviytymissuunnitelma yhteistoiminnallisesti koko henkilöstön kanssa. Keskeisenä tässä on tasapuolisesti kaikkien yrityksessä työskentelevien henkilöiden ja yrittäjien kuuleminen.
- kehittää yritykseen kulttuuri, jossa kaikkia kuullaan jatkossakin tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti.
- kulkea yrittäjien rinnalla tarjoamalla tietoa, vertaistukea, toivoa ja rohkaisua tulevaisuuteen.
- edistää kestävää kehitystä tuomalla kestävän työn viitekehys osaksi yritysten toimintaa ja kehittämistä. Hankkeen yrityskohtaisten kehittämisprosessien tavoitteena on varmistaa, että yrityksen toiminta tukee yhteisön kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista ja että kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja ihmisten hyvinvointiin ovat myönteisiä eri vaiheissa.

AKTIIVINEN VIESTINTÄ, LEVITYS JA JUURRUTUS (TAVOITE 2)
Hankkeen tavoitteena on jakaa monikanavaisesti onnistuneita yritystarinoita, yrittäjien kokemuksia ja yritysten selviytymiskeinoja koko hankkeen ajan. Aktiivista viestintää ja levitystä tehdään yhteistyössä hankkeessa mukana olevien yritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa blogeja, podcasteja, artikkeleita ja muuta levitystä tukevaa suurtakin yleisöä kiinnostavaa ja inspiroivaa viestintäaineistoa. Hankkeen tuloksia levitetään erityisesti Uudellamaalla, mutta myös kansallisesti ja kansainvälisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Uudenmaan alueen mikro- ja pk-yritysten henkilöstö, johto sekä yrittäjät palvelualoilta: Erilaiset sote-, hyvinvointi- ja hoivapalveluja tarjoavat yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat mukaan tulevien yritysten asiakkaat, toimialakohtaiset yrittäjä- ja työnantaja-, ja ammattijärjestöt, sekä yksityinen että julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto ja työterveyspalvelut. Myös sote- ja hyvinvointialan ammattijärjestöt ovat tärkeä välillinen kohderyhmä. Lisäksi välillisinä kohderyhminä ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun ja muiden ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstö sekä niiden opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 294 364

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 392 484

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Porvoon, Helsingin, Loviisan

Kunnat: Loviisa, Pukkila, Hanko, Espoo, Sipoo, Porvoo, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Karkkila, Inkoo, Lohja, Tuusula, Askola, Nurmijärvi, Hyvinkää, Vantaa, Myrskylä, Järvenpää, Vihti, Pornainen, Siuntio, Kerava, Kauniainen, Mäntsälä, Raasepori, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 230

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toiminta kohdistuu terveys-, hyvinvointi- ja hoiva-alojen mikro- ja pk-yrityksiin. Valtaosa toimialan yrittäjistä ja henkilöstöstä on naisia, tosin näilläkin aloilla tietyt ammattiryhmät ovat enemmän miesvaltaisia (kuten ensihoitajat). Naiset kokevat miehiä useammin työelämässä ja erityisesti sote-toimialoilla epätasa-arvoa, kuten palkka-epätasarvoa, ammattilisen osaamisen vähättelyä, epäasiallista kohtelua sekä esimerkiksi seksuaalista häirintää ja jopa vihapuhetta. Tasa-arvobarometrin 2017 mukaan seksuaalista häirintää kahden viime vuoden aikana oli kokenut 39 prosenttia naisista ja 17 prosenttia miehistä. Seksuaalinen häirintä kohdistui erityisesti alle 35-vuotiaisiin naisiin, joista häirintää oli kokenut yli puolet. Naiset kokevat myös enemmän vihapuhetta kuin miehet niin esimiehinä, toimihenkilöinä ja työntekijöinäkin. Koronapandemia on lisännyt työn kuormittuneisuutta terveys- ja hyvinvointi- ja hoiva-alalla, sekä yrittäjien (ja henkilöstön) taloudellista epävarmuutta arvaamattomasti muuttuvassa tilanteessa. Hankkeessa vahvistetaan sekä terveys-, hyvinvointi- ja hoiva-alan työntekijöiden, yrittäjien ja työyhteisöjen työhyvinvointia ja resilienssiä sekä kestävää työtä. Näin parannetaan sekä naisyrittäjien, ko. aloilla työskentelevien naisten resilienssiä selviytyä toiminta- ja työympäristön aiheuttamista kuormitustekijöistä. Hyvinvointi- ja terveysala on naisvaltaista ja terveysalalla työskentelee suhteessa paljon maahanmuuttajia. Ala on viime aikoina kärsinyt työvoimapulasta. Korona-pandemia on vaikuttanut palvelua-aloihin töiden ja vapaiden työpaikkojen vähentävästi, josta voi olla odotettavissa e.o.ryhmien siirtymää hyvinvointi- ja terveysalan työpaikkoihin. Korona-epidemiasta johtuva työn kuormittuneisuuden lisääntyminen ei usein ole heijastunut rahallisena tai muuna korvauksena työntekijälle; päinvastoin, vapaa-ajan ja työelämän yhteensovittaminen on heikentynyt työmäärän lisääntyessä ja mm. vapaiden ja vuosilomien siirtämisena/perumisena työnantajan taholta. Vastaavasti, joillakin palvelualoilla korona-epidemia on vähentänyt tuloja (töiden väheneminen, lomautukset ja irtisanomiset). Eri alojen työntekijät eivät toisin sanoen ole yhdenvertaisessa asemassa pandemian olosuhteissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnan suunnittelu, toteutus, seuranta, raportointi ja arviointi toteutetaan syrjimättä mitään ihmisryhmää. Hankkeessa hyödynnetään Metropolia AMK:n aikaisemmissa hankkeissa saatua kokemusta koko yhteistön työyhteisön kuulemisessa ja osallistamisessa, jolloin mm. eri sukupuolet, eri ammattiryhmien ja vähemmistöryhmien edustajat tulevat tasapuolisesti kuulluiksi ja pääsevät osallisiksi kehittämistyöstä (vahvistetaan kaikkien omaa, ja työyhteisöjen resilienssiä työpaikalla). Hanketyössä hyödynnetään myös Metropolia Ammattikorkeakoulussa tuotettua Sukupuolisensitiivinen hanketyö opasta (2019). Keskeisenä hankkeen toteuttamassa yrityskohtaisessa kehittämisprosessissa on tasapuolisesti kaikkien yrityksessä työskentelevien henkilöiden ja yrittäjien kuuleminen. Annamme äänen kaikille ja nostamme esiin mahdollisia kehittämisen kohteita ja huolia. Tarvittaessa ohjaamme yrityksen henkilöstöä/yrittäjää muun avun piiriin, esimerkiksi työn ohjausprosessiin. Tavoitteena on, että yritykseen kehittyy sellainen kulttuuri, että kaikkia kuullaan jatkossakin tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa yrityksen kehittymiseen. Hankkeen asiantuntijat nostavat näisä asioita esiin ja näkyväksi yrityskohtaisissa kehittämisprosesseissa sekä hankkeen muussa viestinnässä ja raportoinnissa. Hanke lisää ja parantaa tasapuolisesti sukupuolten ja eri ryhmien resilienssiä ja työhyvinvointia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on hankkeessa tärkeää, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Hankkeen yrityskohtaisten kehittämisprosessien tavoitteena on varmistaa, että yrityksen toiminta tukee yhteisön kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista ja että kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja ihmisten hyvinvointiin ovat myönteisiä eri vaiheissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 7
Ympäristön huomioiminen on osa kestävän työn kokonaisuutta. Hankkeen tavoitteena on parantaa yrityksen ja henkilöstön voimavaroja ja valmiuksia vastata mm. ekologisen rakennemuutoksen haasteisiin (huomioimaan mahdolliset ympäristövaikutukset ja muokkaamaan toimintaansa ekologisesti kestävään suuntaan). Uudenmaan selviytymisohjelmassa 2020-2023 mahdollisuutena on kirjattu hiilineutraalisuuden ja resurssiviisauden edelläkävijyys Suomen ilmastotyössä. Tässä hankkeessa perusajatuksena on, että yrityksen ja henkilökunnan resilienssikyvykkyys on keskeinen kestävän työn edellytys. Kestävä työ on osa resilienssiä ja resilienssi on osa kestävää työtä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 5
Vaikutus on välillistä: Lisätään yrityksille ja henkilöstölle voimavaroja ja valmiuksia vastata mm. ekologisen rakennemuutoksen haasteisiin (huomioimaan tuotannossa ja lopputuotteessa ekologisesti puhtaampi ja kestävä tapa toimia). Ekologisesti kestävämpi toimintatapa ja vähähiilisyyden huomioiminen työprosesseissa edellyttää työpaikoilla kaikkien osallistumista, sekä jokaisen työntekijän osaamisen hyödyntämistä (ja lisäämistä) tavoitteen saavuttamiseksi. Jokainen yritys ja työyhteisö luo työn tekemisen tavat ja työprosessinsa itse. Hankkeen toimintaperiaatteena on yhdessä tekemisen ja kehittämisen kulttuurin vahvistaminen, tällöin uutta toimintatapaa on tehokkaampaa suunnitella juurruttaa osaksi yrityksen arkea. Yrityksen ja työyhteisön voimavarat, osaaminen ja edellytykset siirtyä kohden vähähiilisempää ja puhtaampaa toimintatapaa paranevat hyvinvoinnin ja resilienssin toimintakulttuurin myötä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 7
Vaikutus on välillistä: Lisätään yrityksille ja henkilöstölle voimavaroja ja valmiuksia vastata mm. ekologisen rakennemuutoksen haasteisiin (huomioimaan tuotannossa ja lopputuotteessa ekologisesti puhtaampi ja kestävä tapa toimia). Ekologisesti kestävämpi toimintatapa ja vähähiilisyyden huomioiminen työprosesseissa edellyttää työpaikoilla kaikkien osallistumista, sekä jokaisen työntekijän osaamisen hyödyntämistä (ja lisäämistä) tavoitteen saavuttamiseksi. Jokainen yritys ja työyhteisö luo työn tekemisen tavat ja työprosessinsa itse. Hankkeen toimintaperiaatteena on yhdessä tekemisen ja kehittämisen kulttuurin vahvistaminen, tällöin uutta toimintatapaa on tehokkaampaa suunnitella juurruttaa osaksi yrityksen arkea. Yrityksen ja työyhteisön voimavarat, osaaminen ja edellytykset siirtyä kohden vähähiilisempää ja puhtaampaa toimintatapaa paranevat hyvinvoinnin ja resilienssin toimintakulttuurin myötä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 9
Työtoiminnan ja prosessien kehittämisen yksi periaate on hukan minimoiminen. Tämä tarkoittaa käytettävissä olevien resurssien tehokasta käyttöä. Prosessein toiminnan kehittämisen lisäksi myös yritysten ansaintalogiikassa samoin kuin työntekijöiden toimenkuvissa on parannettavaa, jotta osaaminen, tekniikka ja muut resurssit pystytään hyödyntämään tehokkaasti ja mielekkäästi. Tehokas materiaalien käyttö säästää sekä materiaalikuluissa että –määrissä. Vastaavasti hukkaa ja erilaista jätettä syntyy entistä vähemmän.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 9
Hankkeessa yritykset voivat tarkastella myös mahdollisuuksia suuntautua uusille toiminta-alueille sekä keskeisten, alaan väistämättä vaikuttavien muutosten, kuten ilmastonmuutoksen ja ympäristötietoisuuden, huomioimista toiminnassaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Yritysten resilisienssikyvykkyyden ja kestävän työn näkökulmien vahvistamisen kautta tuetaan yritysten selvitymiskykyä sekä uusia innovaatioita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Yritysten resilisienssikyvykkyyden ja kestävän työn näkökulmien vahvistamisen kautta tuetaan yritysten selvitymiskykyä sekä uusia tuotteita ja palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hankkeessa yritykset voivat tarkastella myös kilpailutilannettaan ja mahdollisuuksia suuntautua uusille toiminta-alueille sekä keskeisten, alaan väistämättä vaikuttavien muutosten, kuten ilmastonmuutoksen ja ympäristötietoisuuden, huomioimista toiminnassaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Tässä hankkeessa työhyvinvointia ja tuottavuutta tarkastellaan kestävän työn ja resienssikyvykkyyden näkökulmasta. Aikaisempien hankkeiden tulosten perusteella on syntynyt tutkittua tietoa siitä, mitkä työhyvinvointitekijät vaikuttavat yritysten ja henkilöstön resilienssikyvykkyyteen ja miten niitä voidaan kehittää. Tässä hankkeessa hyödynnetään aiempien hankkeiden tuloksia resilienssi- ja muutoskyvykkyyden tukemisessa.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
ESR Onni tulee puun takaa, ESR Mikko- ja ESR Tuottavasti moninainen -hankkeissa mukana olleissa yrityksissä henkilöstön kuulluksi tulemisen tunne edellytti luottamusta ja vuorovaikutusta ja sen odotettiin olevan kaksisuuntaista. Kuulluksi tulemisen kokemus kytkeytyi läheisesti yksilön identiteettiin. Lisäksi kuulluksi tuleminen oli tärkeää tasaarvon ja yhdenvertaisuuden kokemuksen näkökulmasta. Henkilöstön osallistamisella ja heidän mielipiteiden kuulemisella vahvistettiin henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja arvostuksen kokemusta. Yrityksen johdon sitoutuminen ja työntekijöiden mielipiteiden arvostaminen vahvisti turvallista, avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä. Näin vahvistettiin yhdessäoppimista ratkaisupuheen kautta jolloin myös yrityksen resilienssikyky vahvistuu. Yrityksen johdon sitoutuminen osallisuuden lisäämiseen työpaikalla on edellytys muutoksen onnistuneelle toteuttamiselle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Tässä hankkeessa tuodaan kaikkien henkilöstön jäsenten ääni kuuluviin, jolloin myös sukupuolivähemmistö voi tuoda oman näkemyksensä esiin työhyvinvoinnin vahvistamiseen ja samalla yrityksen tuottavuuden parantamiseen. Samalla työhyvinvointia heikentävä mahdolliset epätasaarvoisuuden kokemukset nostetaan esiin ja käsittelyyn.
Kulttuuriympäristö 2 4
Ei suoraa vaikusta.
Ympäristöosaaminen 7 7
Yritysten kestävän kehityksen tukemisen avulla voidaan löytää uusia ratkaisuja myös ympäristöosaamiseen. Toiminnan kehittämisellä pyritään kestävään toimintaan, jossa resursseja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja mahdollisimman hyödyllisesti. Hankkeessa vahvistetaan koko tuotanto-/palveluketjun kokonaistuntemusta, jolloin eri toimijat työskentelevät entistä yhtenäisemmin samojen tavoitteiden mukaisesti. Tiedonvaihto toimijoiden välillä paranee, jolloin myös ratkaisuja myös mm. ympäristökysymyksiin voidaan tuottaa aikaisempaa laajemmalta pohjalta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-