Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22412

Hankkeen nimi: Toivo@Tee - Mikroyrittäjän hyvinvointi ja uusiutumisen mahdollisuudet kriisitilanteessa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Jakeluosoite: Talouspalvelut, Ratatie 22

Puhelinnumero: (09) 8868 7150

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: VANTAA

WWW-osoite: http://www.laurea.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kantola Tarja Kristiina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja, FT

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.kantola(at)laurea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: (09) 8868 7150

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Osuuskunta Orrella, 2786661-3
Novago Yrityskehitys Oy, 2397496-7
Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, 2094551-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Toivo@Tee -hanke (1.4.2021-31.3.2023) edistää yksin- ja mikroyrittäjien tuottavuutta, hyvinvointia ja uusiutumiskykyä kriisitilanteessa.

Hanke tarttuu akuuttiin tarpeeseen tukea yrittäjiä meneillään olevassa koronakriisitilanteessa ja sen jälkeen. Hanke tukee yksin- ja mikroyrittäjän tuottavuutta edistämällä yritysten resilienssiä ja yrittäjän hyvinvointia. Hankkeen toimintaa kohdennetaan yrittäjien tarpeiden mukaan kolmeen koronakriisissä tunnistettuun yrittäjäryhmään: vakavissa vaikeuksissa oleviin, muutostyöhön ryhtyviin sekä kriisistä hyötyviin yrityksiin. Koronatilannetta ei pyritä hankkeessa vain ohittamaan ja selviämään siitä, vaan se hyödynnetään yhteisen oppimisen kohteena tulevaisuutta varten. Oman hyvinvoinnin edistäminen, kriisistä ja toimintaympäristön muutoksista selviytyminen sekä uusiutuminen kulkevat mikroyrityksissä käsi kädessä. Hankkeessa huomioidaan myös ympäristöystävällisten toimintatapojen rakentaminen yrityksen prosesseihin osana uusiutumista.

Toimenpiteet

Vastaamme hankkeessa tunnistettuihin yksin- ja mikroyrittäjien tarpeisiin prosessilla, joka rakentuu temaattisista kokonaisuuksista (Camp). Yrittäjien tarpeita kartoitetaan yrittäjäkohtaisissa NeedCampeissä, joiden pohjalta hahmotetaan yhdessä hanketoimijoiden kanssa yrittäjän polku ja eteneminen hankkeen eri toiminnallisissa osioissa (ActCamps). Yrittäjälle on NeedCampin jälkeen tarjolla erilaisia ActCampejä, jotka tuovat hänelle yrityksen tuottavuuden ja oman hyvinvoinnin näkökulmasta konkreettisia välineitä ja kohdennettua tukea 1) kriisitilanteeseen, 2) sieltä nousemiseen, 3) jatkuvaan uusiutumiseen ja resilienssin vahvistumiseen sekä 4) tulevien kriisien ennakoimiseen ja niihin varautumiseen (InCrisis/TP4.1, UpCrisis/TP4.2, PostCrisis/TP4.3, PreCrisis/TP4.4). Yksittäinen yrittäjä voi osallistua hankkeessa yhteen tai useampaan toiminnalliseen osioon, jotka suunnitellaan vastaamaan kohdennetusti yrittäjän ja yrityksen tarpeita ja auttamaan kriisin eri vaiheissa. Tuemme yrittäjiä systeemisellä ajattelulla ja työskentelyllä hahmottamaan yrityksen tuottavuuden avaintekijöitä ja mahdollisuuksia. Hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen rakentuu näin hankkeessa oleellisena osana systeemistä työskentelyä ja yrityksen kehittämistä toimintaympäristöä ja sen muutoksia hahmottaen. Koronakriisin tuomaa tilannetta ja ongelmia ratkotaan systeemisesti ja uusiutumista edistäen niin yhteisissä työpajoissa kuin yksittäistä yrittäjää sparraten, kehittäen samalla yksin- ja mikroyrittäjien verkostoitumista.

Hanketta varten eri yrittäjäryhmien tarpeita (vaikeuksissa olevat, uudistuvat ja hyötyvät) on tunnistettu Uudenmaan kriisirahoituksen SUN - 3amk sparraa uuteen nousuun –hankkeessa (2020–2021). Toiminnallinen Camp-rakenne juontuu aiemmasta Voi hyvin -hankkeessa reilun 30 yrittäjän osallistuessa hankkeeseen, mutta Campien sisällöt ja toteutustavat ovat tässä hankkeessa toi set. Systeemistä toimintamallia ja verkostoitumista on kehitetty Muutosjohtajat koulutushankkeissa (Metropolia/OPH, 2015–2020). Toivo@Tee -hankkeessa keskeistä on pyrkimys yrityksen tuottavuuden parantamiseen sekä yrittäjän minäpystyvyyden ja resilienssin vahvistamiseen. Hankkeessa hyödynnetään aiemmissa hankkeissa tuotettuja materiaaleja ja sivustoja, kuten yksin- ja mikroyrittäjän hyvinvointiportaalia www.yrityshyva10.fi.

Toivo@Tee -hankkeen toimenpiteissä keskeistä on tarttuminen yrittäjän ja yrityksen kriisitilanteeseen, siitä selviytymiseen ja mahdollisuuteen oppia ja uusiutua erityisten sitä varten suunniteltujen toiminnallisten ActCampien muodossa. Toteuttajilla on laaja Helsinkiin ja Uudellemaalle ulottuva yrittäjä- ja kumppaniverkosto. Hanke ja kaikki sen Campit toteutetaan COVID-19-tilanteen mukaan ainakin ensimmäisenä vuonna pääsääntöisesti verkkototeutuksena, mikä mahdollistaa turvallisen, joustavan ja ekologisen osallistumisen hankkeeseen. Tarkastelemme kriisitilannetta resilienssin ja systeemisen ajattelun pohjalta voimaannuttavana käännekohtana, mihin Toivo@Tee tuo menetelmällisenä lähestymistapana tarinallisuuden. Resilienssin tukeminen toimintaympäristön systeemisen ymmärryksen avulla kulkee tarinallisuuden ohessa punaisena lankana koko hankkeessa. Hankkeen alusta lähtien yrittäjät haastetaan mukaan myös vertaistukeen, jota rakennetaan ja tuetaan kaikissa ActCampeissä.

Hanketta koordinoi päätoteuttajana Laurea-ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina hankkeessa toimivat Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Novago Yrityskehitys Oy ja Osuuskunta Orrella. Hankkeen kohderyhmänä ovat yksin- ja mikroyrittäjät, erityisesti hyvinvointialan yrittäjät, taide- ja kulttuuriyrittäjät sekä monikanavaiseen liiketoimintaan siirtymässä olevat kaupan alan yrittäjät.

Tulokset

Hankkeen tuloksena siihen osallistuvien yritysten tuottavuus on parantunut, toimintamallit hioutuneet ja yrittäjien hyvinvointi-, verkostoitumis- ja itsensä johtamisen valmiudet ovat parantuneet. Hankkeen tuloksena yksin- ja mikroyrittäjät ovat saaneet keinoja ja välineitä selvitä kriisitilanteesta ja uusiutua sen myötä. Yrittäjät ovat selvinneet kriisitilanteesta ja heillä on myös välineitä ennakoida tulevia mahdollisia kriisejä, mikä tukee työurien pidentymistä. Yrittäjien hyvinvointi on kohentunut hankkeen aikana. Hankkeen toimenpiteet tuottavat yrittäjälle konkreettisia välineitä selviytyä kriisissä.

Hankkeessa tuotetaan yritysten resilienssiä tukeva toimintamalli, joka sisältää käytänteitä ja konkreettisia välineitä yrittäjien tukemiseen erilaisissa kriisitilanteissa, myös tuleviin kriisitilanteisiin varautumiseksi.

Hankkeen toimijat Laurea- ja Metropolia ammattikorkeakoulut ovat saaneet välineitä toimia alueensa yksin- ja mikroyrittäjien tukena kriisitilanteessa ja sen jälkeen. Hankkeen osatoteuttajat Nogago Yrityskehitys Oy:n ja Osuuskunta Orrella ovat osallistumisen myötä saaneet uusia konkreettisia välineitä osaksi yritysneuvontaa ja ohjausta omalla alueella ja alueellisten yritysverkostojen kanssa toimiessaan, esimerkkinä vihreä yritysneuvonta. Yrittäjän hyvinvointi on jatkossa vahvemmin osana yritysneuvontaa. Hankkeen tulokset siis tukevat Uudenmaan alueellista selviytymisstrategiaa luomalla tehostettua yritysten neuvontapalvelua ja tarjoamalla muutoksiin liittyvää koulutusta.

Hankkeen tulokset ja erityisesti siinä tuotetut välineet ovat hankkeen julkaisuiden myötä kansallisesti hyödynnettävissä myös hankkeen jälkeen. Hankkeen toiminnoissa syntyy tietoa yksinyrittäjien resilienssistä ja hyvinvoinnista sekä näiden edistämisestä. Kertynyt aineisto dokumentoidaan hankkeen käyttöön, minkä aineiston pohjalta syntynyttä uutta tietoa levitetään esityksinä ja julkaisuina kotimaisilla ja kansainvälisillä foorumeilla. Hankkeen tulosten levittämisessä hyödynnetään myös yksin- ja mikroyrittäjien hyvinvointiportaalia www.yrityshyva10.fi. Tarkempi viestintäsuunnitelma tehdään hankkeen käynnistyessä, jonka myötä varmistetaan hankkeesta tiedottaminen ja viestintä monipuolisesti jo hankkeen aikana ja sen jälkeen huomioiden hankkeen toteuttajaorganisaatioiden viestintä- ja julkaisukäytänteet.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat eri alojen yksin- ja mikroyrittäjät sekä vastaavat muut toimijat Helsingissä ja Uudellamaalla, erityisesti hyvinvointi- ja sote-alan yrittäjät, taide- ja kulttuurialan yrittäjät sekä monikanavaiseen liiketoimintaan siirtymässä olevat yrittäjät (mm. kivijalkakauppiaat/putiikkiyrittäjät). Kohderyhmänä ovat myös yrittäjäverkostot, esimerkkinä Sipoon naisyrittäjät alueellisena ja naisyrittäjäverkostona.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hankkeesta hyötyvät hankkeen tulosten ja niiden levittämisen kautta (kansalliset ja kansainväliset seminaarit ja konferenssit sekä julkaisut) myös yritysten kehittämis- ja tutkimustyötä tekevät toimijat ja tahot niin kansallisilla kuin kansainvälisillä foorumeilla.

Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat ammattikorkeakoulut ja niiden opiskelijat (sote-, liiketalous-, taide- ja kulttuurialan) ja erityisesti ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat omia toimintatapoja ja käytänteitä kehittäessään. Monet ammattikorkeaopiskelijat ovat tulevia yrittäjiä, joten resilienssiosaamisen saaminen jo opintojen aikana tukee heidän yrittäjäpolkuaan työelämässä. Myös ekologisen kestävän kehityksen huomioiminen hankkeen eri toiminnoissa tukee tähän liittyvän osaamisen siirtymistä opiskelijoille tulevaisuuden ammattilaisina.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 316 579

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 389 831

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Porvoon, Helsingin, Loviisan

Kunnat: Sipoo, Porvoo, Inkoo, Hyvinkää, Espoo, Lohja, Vantaa, Hanko, Loviisa, Raasepori, Helsinki, Siuntio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 80

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomessa reilut kolmannes yrittäjistä on naisia. Määrä on kansainvälisesti verrattuna korkea, mutta naisten yrittäjyyttä on edelleen tärkeä vahvistaa maamme kilpailukyvyn ja talouskasvun vauhdittamiseksi. Vuonna 2018 mikroyrityksiä oli 265 894, josta noin noin 80 000 oli naisten yrityksiä. Suomi sijoittuu kansainvälisissä naisten yrittäjyysvertailuissa tilastojen kärkeen, missä olemme hyvä esimerkkimaa monelle EU-maalle. Naiset ovat meillä myös hyvin koulutettuja. Naisyrittäjistä kolme neljäsosaa on yksinyrittäjiä,ja naiset toimivat miehiä useammin yrittäjänä osa-aikaisesti tai sivutoimisesti. Myös palveluyrittäjyys on naisilla yleisempää. Tutkimusten mukaan odotettu taloudellinen menestys on naisilla pienempi motivaattori yrittäjäksi ryhtymiselle kuin miehillä. Sen sijaan naisilla korostuvat perhe, hyvän elämän tavoittelu ja työtyytyväisyys, jossa riittävä toimeentulo on turvattu. Terveyden näkökulmasta, naiset elävät miehiä pidempään, mutta oireilevat ja hakevat myös apua oireisiinsa miehiä herkemmin. Esimerkiksi masennus on naisilla miehiä yleisempää. Naisilla yksinyrittäjinä/mikroyrittäjinä korostuvat työelämän ja arjen yhteen sovittamisen ja ajankäytön haasteet, näin myös kriisitilanteessa, jossa naisten rooli perheessä usein korostuu. Naisyrittäjillä tyyppillisesti korostuu työuran lopulla myös omista vanhemmista huolehtiminen, minkä vuoksi hyvintointi tai pahoinvointi työssä yrittäjänä helposti kertaantuu. Vastuu kriisitilanteessa vanhemmista läheisistä korostuu naisyrittäjillä ensisestään.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen ohjataan sekä miesten että naisten johtamia yrityksiä ja ohjauksessa huomioidaan eri sukupuolille tavalliset riskit. Miehet kiinnittävä naisia vähemmän huomiota terveyden ylläpitoon (näkyy jopa miesten alhaisemmassa elinajanodotteessa) ja miesten yritykset ovat riskialttiimpia konkursseille. Naisten haasteet ovat olleet uupumisessa perheen ja työn yhteensovittamisen haasteissa ja uskaltamisessa käyttää kasvupotentiaali hyödyksi. Kasvuun voidaan tukea mm. kertomalla Novagolla erilaisista rahoitusmahdollisuuksista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulman huomioiminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta projektityöntekijättiedostavat sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen käytännöt ohjauksen eri vaiheissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 8
Toivo@Tee -hankkeen toteutustavassa alusta alkaen ja erityisesti hankkeen alussa korostuu hankkeen toteutus digitaalisena. Hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat kauppiaat, erityisesti kivijalka/butiikkikauppiaat, joilla erityishaasteena on suuntautuminen verkkokauppaan. Verkkokauppatoimintaa tarkastelleen moniulotteisesti myös luonnonvarojen kestävyyden näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan hankkeessa tarkastellaan digitalisaation tuomia mahdollisuuksia yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien arjessa sekä oman hyvinvoinnin että oman yritystoiminnan tukena. Näin samalla tuetaan aineetonta taloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Novago kokeilee hankkeessa vastuulla olevassa toiminnassaan vihreää yritysneuvontaa tukeakseen luonnonvarojen kestävyyttä, mikä näkyy punaisena lankana Novagon toiminnassa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 8
Campeissä ja Novagon yritysneuvonnassa annetaan osallistujayrityksille tietoa siitä, miten yrityksen kannattavuus ja ympäristöystävälliset ratkaisut nivoutuvat toisiinsa. Osallistuneet yrittäjät osaavat jatkossa tarkastella toimintansa vaihtoehtoja huomioiden mm. energian ja hävikin säästöt sekä muita ympäristöä huomioivia ratkaisuja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 8
Hankkeessa luodaan uudenlaisia digitaalisen hanketyöskentelyn mahdollisuuksia, mikä sinällään vähentää materiaalien tarvetta ja jätteitä. Hankkeen loppupuolella materiaalit ja jätteet huomioidaan kasvokkaisia tilaisuuksia järjestettäessa palveluiden tarjoajien ja heidän tuotteidensa/raaka-aineidensa paikallisuutena sekä mahdollisuutena yhteiskuljetuksiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei relevantti hankkeen kannalta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 8
Erittäin keskeinen hankkeen kannalta. Hankkeen välittömät tavoitteet yrittäjien hyvinvoinnin edistämiseksi kriisitilanteessa ja sen jälkeen tukevat suoraan paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Lisäksi hankkeet toimintojen ja esimerkiksi tilaisuuksien toteutuksia suunniteltaessa huomioidaan mahdollisuus tukea paikallisia palveluntarjoajia ja raaka-aineiden tuottajia (esim. catering-palvelut tai paikalliset kuljetuspalveluiden tarjoajat)
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 8
Hankkeen hankkeen keskiössä on yksinyrittäjän ja mikroyrittäjän hyvinvoinnin ja selviämisen tukeminen kriisitilanteessa ja sen jälkeisessä tilanteessa sekä tulevaisuuden kriisejä ennakoiden. Mallin ja välineiden sekä palveluiden tuottaminen tähän on keskeinen osa hanketta ja sen tuloksia. Yritystoiminnan tuki sisältää makkinoinnin, liikeidean uudistamisen, asiakkuudet, kassavirran ja ansaintalogiikan.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hanke toteutetaan pääsääntöisesti verkkototeutuksena, mikä tukee kestävää kehitystä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 9
Toivo@Tee -hanke edistää erityisesti yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien hyvinvointia kriisitilanteessa ja sen jälkeen kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti huomioiden yrittäjän ja yrityksen hyvinvoinnin, selviytymisen ja uusiutumisen kietoutumisen toisiinsa.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hanke tukee sekä nais- että miesyrittäjiä kokonaisvaltaisesti yrittäjänä kriisitilanteesta selviämisessä, yrittäjän hyvinvoinnin tukemisessa ja yrittäjän uusiutumisessa. Toimintoja ei kohdenneta erityisesti kummallekaan sukupuolelle, vaikkakin tiedostetaan ja huomioidaan sukupuolten väliset erot, jolloin kriisitilanteesta selviytyminen, yrittäjyys ja siinä uusiutuminen voivat saada erilaisia painotuksia. Kriisitilanne ja siitä selviytyminen nähdään hankkeessa myös mahdollisuutena uudenlaiseen sukupuolten väliseen vuoropuheluun ja eri sukupuolten äänen kuulemiseen ja näin myös tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 7
Yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien resurssit panostaa omaan hyvinvointiinsa kriisitilanteessa ja sen jälkeen ovat koetuksella. Hankkeen avulla yrittäjillä on entistä paremmat edellytykset tunnistaa ja tiedostaa oman ja yrityksen toiminnan kriittiset kohdat ja käännekohdat ja uusiutumisen vaatimat erityispiirteet kriisissä ja tulevaisuutta ennakoiden. Näin yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien mahdollisuudet selvitä kriisistä, uusiutua sen pakottamana/mahdollistamana ja pärjätä omalla toimialalla isojen toimijoiden puristuksissa paranevat. Yrittäjiä ja heidän yrityksiään tuetaan hankkeessa uusiutumisen ja kasvun polulle, luoden selviytymistariointa kriisitä ja tehden näkyväksi yksin- ja mikroyrittäjyyden vahvuutta osana suomalaista yrityskulttuuria. Käänteentekevät tarinat houkuttelevat uusia osaajia yrittäjiksi ja mahdollistavat kilpailun suurten toimijoiden rinnalla paremmin edellytyksin.
Kulttuuriympäristö 8 8
Yrittäjän hyvinvoinnin edistäminen tapahtuu luontaisessa kulttuurisessa kontekstissa ja sen huomoiden (yrittäjän paikalliset ja alueelliset kulttuuriset kytkökset), mikä tukee paikallisen ja alueellisen kulttuuriympäristön kehittymistä ja yrittäjän toimijuutta siinä. Tätä tukee myös hankkeen valinnat tilaisuuksia järjestettäessa, jolloin huomioidaan paikalliset palvelutarjoajat.
Ympäristöosaaminen 8 8
Campeissä ja Novagon yritysneuvonnassa annetaan osallistujayrityksille tietoa siitä, miten yrityksen kannattavuus ja ympäristöystävälliset ratkaisut nivoutuvat toisiinsa. Osallistuneet yrittäjät osaavat jatkossa tarkastella toimintansa vaihtoehtoja huomioiden mm. energian ja hävikin säästöt sekä muita ympäristöä huomioivia ratkaisuja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-