Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22413

Hankkeen nimi: NETTA - Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllisyyden ja osaamisen tuki

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 30.4.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Jakeluosoite: Ratatie 22

Puhelinnumero: 09 8868 7150

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.laurea.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laitinen Jukka Tapani

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.laitinen(at)laurea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5935059

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työmarkkinoilla tarvitaan uutta osaamista ja asenteita ottaa töihin ja työharjoitteluun erityistä tukea tarvitseva henkilö, jolla on jokin vamma tai kehityksen häiriö tai jolla muuten on taustansa vuoksi esimerkiksi puutteelliset kommunikaatiotaidot. Netta-hankkeessa on tarkoitus kehittää toimintamallia ja vahvistaa työelämän osaamista tukemaan näiden henkilöiden mahdollisuuksia edetä työelämässä ja kehittää omaa osaamistaan.

Kohteena ovat erityisesti nuoret, jotka vasta etsivät paikkaansa työelämässä, mutta myös muita tukea tarvitsevia henkilöitä voidaan toimintamallilla tukea. Netta-hankkeessa kehitetään toimintamallia ja palveluita, jotka tukevat sekä työnhakijoita että työnantajia ja mahdollistavat vuorovaikutuksen, jonka ansiosta toisaalta tunnistetaan työnhakijoiden vahvuudet ja osaamiset paremmin ja toisaalta osataan muokata toimenkuvia työpaikalla niin, että erityistä tukea tarvitsevien osaamiselle on aitoa käyttöä.

Hanke etenee vaiheittain: Aluksi kartoitetaan mukaan tulevat toimijat työnantajapuolelta ja työpaikkaa hakevien tahoilta, jotta voidaan muodostaa pilottikohteet toimintamallin rakentamiseksi, kehittämiseksi ja testaamiseksi. Tämän jälkeen järjestetään kummallekin taholle ensin omat yhteiskehittämisen pajat nykyrakenteiden ja käytäntöjen vahvuuksien ja puutteiden tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Sen jälkeen järjestetään yhteinen työpaja, jossa muodostetaan visio halutusta tulevaisuudesta niin, että sekä työnantaja- että työntekijäpuolen näkemykset otetaan huomioon. Askeleet kohti haluttua visiota hahmotetaan myös. Työpajojen jälkeen käynnistetään pilotit, joiden kaikkien tarkoituksena on löytää käytännön ratkaisuja mukana olevien toimijoiden pulmiin: työnantajille sopivat osaajat, työnhakijalle työpaikka.

Näistä piloteista kerättyjen oppien avulla tarkennetaan toimintamallia niin, että sen pohjalta voidaan antaa käytännön suosituksia ekosysteemin eri toimijoille erityistä tukea tarvitsevien työllistymisen parantamiseksi ja heidän osaamisensa hyödyntämiseksi työelämässä.

Hanke tuottaa uutta osaamista, joka koostuu paitsi tiedoista ja taidoista, myös arvoista ja asenteista sekä uudenlaisen ekosysteemin rakentamisen myötä tulleista kontakteista, jotka varmistavat monitoimijaisen yhteiskehittämisen polun.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja aikuiset työnhakijat ovat hankkeen ensisijainen kohderyhmä yhdessä osaajia tarvitsevien työllistäjien kanssa. Työllistäjät voivat olla yksityisiä työnantajia, erikokoisia yrityksiä ja yrittäjiä, mutta myös muita työllistäjiä, kuten järjestöjä ja kuntia, jotka toki ovat enemmän ehkä mahdollistajan roolissa erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistämisen polulla. Nappi-hankkeessa pohdittaessa erityistä tukea tarvitsevien nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämistä ja siihen tarvittavien liikuntakavereiden rekrytointia tuotiin kuitenkin esille, että näihin tehtäviin kunnat ja järjestöt voisi rekrytoida myös erityistä tukea tarvitsevia ja siten edistää osaltaan myös kohderyhmän työllistymistä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tarkastelun kohteena on erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten työllistyminen. Tukea tarvitsevien ympärillä on monitoimijainen ekosysteemi, johon kuuluvat kaikki nuorten kanssa ja nuorten aikuisten kanssa toimivat tahot. Ekosysteemin lähi- ja tukitoimijoihin kuuluvat esimerkiksi oppilaitokset ja opintojen ohjaajat, joiden tehtävänä on oman alan löytyminen ja ammattikoulutuksessa myös sopivien harjoittelupaikkojen löytyminen. Jo peruskoulussa opettajat ovat tärkeässä roolissa, kun erityistä tukea tarvitseville etsitään sopivia TET-harjoittelupaikkoja. Opetukseen ja ohjaukseen liittyvien toimijoiden lisäksi erilaiset mahdollistajat yhteiskunnan eri toimijoiden joukosta esim. työllistymispalveluista TEMistä ja ELY-keskuksista sekä tukipalveluista Kelasta. Myös erilaiset kolmannen sektorin toimijat ovat välilliseen kohderyhmään kuuluvia toimijoita, jotka kaikki kutsutaan osallistumaan hankkeen työpajoihin, sillä yhteisen vision ja yhteisten pelisääntöjen sekä suositusten muodostaminen ovat tärkeitä läpi koko ekosysteemin, jotta ei muodostu mitään linnakkeita esteeksi tarvittavan muutoksen aikaansaamiseksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 127 640

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 159 550

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Porvoon, Helsingin, Loviisan

Kunnat: Loviisa, Pukkila, Hanko, Espoo, Sipoo, Porvoo, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Karkkila, Inkoo, Lohja, Tuusula, Askola, Nurmijärvi, Hyvinkää, Vantaa, Myrskylä, Järvenpää, Vihti, Pornainen, Siuntio, Kerava, Kauniainen, Mäntsälä, Raasepori, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toiminnan suunnittelussa on selvitetty kohderyhmän tilanne sukupuolinäkökulmasta ja arvioitu keskeisiä eri elämäntilanteissa olevien henkilöiden tarpeita sekä mahdollisuuksia osallistua hankkeen toimintaan sukupuoli huomioiden. Selvityksessä on havaittu, että sukupuoli ei ole kohderyhmän kannalta keskeinen määrittävä tekijä, vaan henkilön vamma tai muu erityishaaste sekä toimintakyky sukupuolesta riippumatta. Hankkeen toiminnassa kunnioitetaan toimintaan osallistuvien itsemäärittelyoikeutta sukupuolen suhteen ja mahdollistetaan emotionaalisesti ja sosiaalisesti turvallinen toimintaan osallistuminen myös esimerkiksi muunsukupuolisille tai henkilöille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa rekrytoidaan sekä miehiä ja naisia ja muu sukupuolisia, ja otetaan työelämän edustajia eri toimialoilta (joista jotkut naisvaltaisia, jotkut miesvaltaisia). Hankkeen toiminnan suunnittelussa on selvitetty kohderyhmän tilanne sukupuolinäkökulmasta ja arvioitu keskeisiä eri elämäntilanteissa olevien henkilöiden tarpeita sekä mahdollisuuksia osallistua hankkeen toimintaan sukupuoli huomioiden. Selvityksessä on havaittu, että sukupuoli ei ole kohderyhmän kannalta keskeinen määrittävä tekijä, vaan henkilön vamma tai muu erityishaaste sekä toimintakyky sukupuolesta riippumatta. Hankkeen toiminnassa kunnioitetaan toimintaan osallistuvien itsemäärittelyoikeutta sukupuolen suhteen ja mahdollistetaan emotionaalisesti ja sosiaalisesti turvallinen toimintaan osallistuminen myös esimerkiksi muunsukupuolisille tai henkilöille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoitteena ei ole sukupuolen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet materiaalivalinnoissa sekä toteuttamalla osa hankkeen tilaisuuksista virtuaalisesti. Viestinnässä höydynnetään sähköisiä kanavia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet toteuttamalla osa hankkeen tilaisuuksista virtuaalisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole selvää yhteyttä Natura 2000 ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 4
Hankkeessa keskitytään aineettoman pääoman kasvattamiseen. Kaikkia materiaaleja käsitteleviä tilanteita (esim. paperijätteen tuottaminen) pyritään minimoimaan käyttämällä sähköisiä työkaluja. Hankkeen julkaisut ovat ensisijaisesti sähköisiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Hankkeella ei ole selvää yhteyttä uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Paikallista elinkeinorakennetta edistetään etenkin sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta, taloudellista ja ekologisesta näkökulmaa unohtamatta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Hankkeessa kehitetään toimintamalli työnhakijan ja osaajaa tarvitsevan työnantajan kohtaamiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Hankkeen toteuttajat pyrkivät välttämään turhaa liikkumista. Yhteydenpidossa ja kokouksissa hyödynnetään verkkotyökaluja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hanke edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten hyvinvointia,kun heidän työnsaantimahdollisuutensa paranevat. Hyvinvointi sisältää psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen näkökulman. Työnantajatahojen hyvinvointi paranee, kun he saavat toimintamallin erityistä tukea tarvitsevien nuorten rekrytointiin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toimenpiteet eivät ole sukupuolesta riippuvaisia. Hankkeen toteuttamiseen ja kohderyhmään kuuluu sekä miehiä että naisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hanke keskittyy yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Hankkeen toimintaan voi osallistua kaikkien kulttuurin edustajia, toiminnan pääkieli on kuitenkin suomenkieli.
Kulttuuriympäristö 1 2
Hankkeessa huomioidaan kulttuurin monimuotoisuus ja osallistujien erilaiset taustat.
Ympäristöosaaminen 0 3
Hankkeen toiminnassa huomioidaan ympäristöosaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Verkossa tapahtuva työskentely pienentää hankkeen hiilijalanjälkeä ja näistä asioista voidaan kertoa toiminnan ohella.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-