Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22414

Hankkeen nimi: Inklusiivisuus tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kasvattajana

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Integrify ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2868613-9

Jakeluosoite: Hietaniemenkatu 7A, 3rd floor

Puhelinnumero: +358505650448

Postinumero: 00100

Postitoimipaikka: Helsinki Finland

WWW-osoite: http://www.integrify.io/hankkeet

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Daniel Rahman

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: daniel.rahman(at)integrify.io

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505650448

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on parantaa mikro - ja pk - yritysten tuloksellisuutta ja tuottavuutta kehittämällä yritysten monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus tuovat tutkitusti suuria hyötyjä liiketoiminnalle ja näkyvät yrityksissä mm. parantuneena työhyvinvointina, kasvaneena innovaatiokykynä sekä suoraan liiketoiminnan tuloksessa


2020-luvulla Pohjois-Pohjanmaalaisia yrityksiä koskettavat lukuisat eri muutokset jotka luovat haasteita yritysten menestymiselle ja kasvulla Henkilöstön kehittäminen sekä rekrytointi ovat mikro - ja pk yritysten suurimpia haasteita. Pohjois-Pohjanmaan ICT - osaajien rekrytointitarve on vuositasolla noin 2000-3000 henkilöä (lähde: Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto). Kouluista ei valmistu tarpeeksi osaajia ja väestörakenteen muuttuessa yhä enemmän työntekijöitä poistuu työmarkkinoilta kuin työmarkkinoille tulee työntekijöitä. Tämän johdosta on yhä tärkeämpää kehittää olemassa olevan työvoiman työhyvinvointia, lisätä yritysten tuottavuutta sekä etsiä uutta osaajapotentiaalia kansainvälisistä (kv) -osaajista.


Hankkeen tavoitteet:
1.Yritysten tuottavuuden, johtamisen ja koko henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen kehittämällä inklusiivisia ratkaisuja kv-osaajien työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
2.Yritysten tukeminen kv-osaajien rekrytoinnissa kehittämällä yritysten prosesseja ja työkulttuuria inklusiivisemmaksi koulutusten ja tiekarttojen luomisen avulla.
3.Kv-osaajien työhyvinvoinnin parantaminen tarjoamalla yritysten kv-osaajille tietoa ja työkaluja työhyvinvoinnin lisäämiseen.
4.Monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden työkalujen käyttöönotto ja pysyvä jalkauttaminen mahdollisimman monessa alueen yrityksessä. Hankkeen tavoitteena on muuttaa yritysten toimintatapoja inklusiivisemmiksi.
5.Hankkeen sujuva johtaminen, tehokas viestintä hankkeen etenemisestä ja tuloksista sekä yritysyhteistyön koordinointi.

Hankkeen kohderyhmät:
1.) Pohjois-Pohjanmaalaiset mikro - ja pk - yritykset joiden työntekijöinä on kv-osaajia tai joita kiinnostaa kv-osaajien palkkaaminen.
2.) Mikro – ja pk yrityksissä työskentelevät kv-osaajat


Hankkeen toimenpiteet jaetaan viiteen työpakettiin:
Työpaketti 1: Työhyvinvoinnin, monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden edistäminen yrityksissä asennevaikuttamisen ja koulutusten avulla. Kyselytutkimus yrityksille koetusta inklusiivisuudesta ja monimuotoisuudesta.

Työpaketti 2: Inklusiivisen rekrytoinnin kehittäminen - koulutukset yrityksille.
Työpaketti 3: Kv-osaajien työhyvinvointia edistävien tapahtumien järjestäminen.
Työpaketti 4: Hankehallinto ja hankkeen koordinointi.
Työpaketti 5: Toimintamallin luominen ja oppaan kirjoittaminen inklusiivisuudesta ja monimuotoisuudesta yrityksissä.

Hankkeen tulokset:

Hankkeen tuloksena kasvatetaan mikro - ja pk - yritysten tuottavuutta kehittämällä yritysten monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta. Kasvava monimuotoisuus ja inklusiivisuus parantavat yritysten työkulttuuria, tulosta, resilienssiä ja innovatiivisuutta sekä samalla lisäävät työyhteisön hyvinvointia ja tuottavuutta. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus vaikuttavat myös positiivisesti yritysten rekrytointeihin kasvaneina hakijamäärinä ja edesauttamalla uusien lahjakkuuksien löytämistä.

Horisontaaliset periaatteilla on hankkeessa vahva painoarvo ja niihin on kiinnitetty erityistä huomiota hankkeen valmistelussa. Monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden lisääminen yrityksissä edistää tasa-arvoa esimerkiksi sukupuolten ja eri kansallisuuksien välillä. Kehittämällä yritysten inklusiivisuutta ja edistämällä monimuotoisuutta vähennetään eriarvoisuutta ja edistetään yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hanke Integrify noudattaa hankkeessa kestävän kehityksen periaatteita suosimalla ekologisia vaihtoehtoja esimerkiksi liikkumisessa ja minimoimalla luonnonvarojen tuhlaamista esimerkiksi suosimalla sähköistä viestintää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1.) Pohjois-Pohjanmaalaiset mikro - ja pk - yritykset, joiden työntekijöinä on maahanmuuttaja/maahanmuuttajia. He saavat välineet maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseen.

2.) Yritykset jotka haluavat kasvattaa yrityksen monimuotoisuutta ja rakentaa organisaatiosta inklusiivisemman, edistääkseen kv-osaajien rekrytoimista.

3.) Mikro – ja pk yrityksissä työskentelevät kv-osaajat. Kv-osaajat ovat merkittävä työtä tekevien joukko Pohjois-Pohjanmaalla. Alueella oli vuoden 2019 lopussa yhteensä 9000 ulkomaan kansalaista ja yli 12 000 vieraskielistä. Maahanmuuttajat ovat ikärakenteeltaan nuorta, heistä 43% on alle 30 vuotiaita (Tilastokeskus; Kototietokanta 2020). Työtä tekevistä maahanmuuttajista 33% työskentelee asiantuntija - ja erityisasiantuntija tehtävissä (Tilastokeskus 2004 & 2014).

4.) Alueen järjestöt jotka tekevät töitä hankkeen teemojen kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1.) Monimuotoisemman työelämän myötä koko Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämä hyötyy työhyvinvoinnin ja - kyvyn parantumisesta, innovaatiokyvyn kasvusta ja tuottavuuden kasvusta sekä osaamisen kehittymisestä.
2.)Hanke tukee Kansallisen työelämän kehittämisstrategian 2020 tavoitteita tuottavuuden kasvusta, työelämän laadun kasvusta ja työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin varmistamisesta.
3.)Järjestöt, organisaatiot ja työelämän kehittämisverkostot hyötyvät työssään hankkeen tuloksista.
4.)Hanke tukee Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen strategiaa yritysten uudistumiskyvystä ja kansainvälistymisestä ja Pohjois-pohjanmaan Maakuntaohjelmaa (2018-2021) menestyvästä ja kasvavan kilpailukyvyn Pohjois-Pohjanmaasta jossa ICT - ja ohjelmistoala ovat yksi Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen aloista.
5.)Hanke tukee Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategian 2020 visiota. Visiossa tavoitteena on maakunta, joka on ”Suomen moniarvoisen ja vetovoimaisin, jossa kulttuurienvälisyys on arkea. Maakunnan yhteisöt toimivat tavoitteellisesti siten, että työnantajilla on joustava työvoiman saatavuus, mikä osaltaan vahvistaa maakunnan kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla
6.)Hanke tukee kv-osaajien hyvinvoinnin lisäksi myös muiden vähemmistöjen ja koko työyhteisön hyvinvointia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 91 374

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 85 644

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 246 613

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 85 644

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Koillismaan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun

Kunnat: Siikalatva, Kalajoki, Hailuoto, Oulainen, Kärsämäki, Utajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Merijärvi, Lumijoki, Alavieska, Ylivieska, Ii, Tyrnävä, Siikajoki, Muhos, Raahe, Oulu, Taivalkoski, Sievi, Kempele, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Haapajärvi, Pyhäjoki, Liminka, Haapavesi, Pudasjärvi, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 80

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 170

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ulkomaalaistaustaiset miehet työllistyvät lähes yhtä hyvin kuin suomalaistaustaiset miehet (UTH, 2015). Toisaalta, UTH-tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset naiset työllistyvät yli 17 prosenttiyksikköä heikommin kuin suomalaistaustaiset naiset, vaikka ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä sukupuolesta riippumatta työllisyys koheneekin kolmen maassaolovuoden aikana (Työ- ja Elinkeinoministeriö, 2014). Lisäksi, ulkomaalaiset naiset tekevät miehiä enemmän osa-aikatöitä, määräaikaisia töitä ja vuorotyötä ja heillä on ulkomaalaistaustaisiin miehiin nähden pienemmät palkat. Ulkomaalaistaustaiset miehet tosin jättävät useammin koulun kesken kuin ulkomaalaistaustaiset naiset. Samalla riski työttömäksi jäämiseen kasvaa. (UTH)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota naispuolisten maahanmuuttajien tarpeisiin ja heidän auttamiseen eteenpäin työllistymisessä. Naisten osalta on tärkeää myös huomioida työn jatkuvuuteen liittyvät tekijät ja kohentaa kokoaikaisten työsopimusten määrää. Hanketta pyritään konkreettisesti tekemään naisille houkuttelevammaksi markkinoimalla hanketta myös naisia kiinnostavalla tavalla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on yritysten monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden lisääminen yrityksissä erityisesti kv-osaajien näkökulmasta. Monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden kehittämisellä yrityksissä on kuitenkin myös merkittävä rooli sukupuolten tasa-arvon edistämisessä, ja tämä on yksi hankkeen tavoitteista, mutta ei päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Hankkeessa käytetään viestinnässä mahdollisimman paljon digitaalisia kanavia paperin säästämiseksi. Toimintamallista tehdään pelkästään digitaalinen versio jaettavaksi. Lisäksi kokouksissa, tapaamisissa ja tapahtumissa pyritään välttämään paperin käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ei suoraan vähennetä, mutta vaikutus näkyy välillisesti. Tarpeettomia tapaamisia vältetään (paikalle liikkuminen autolla) ja suositaan sähköistä viestintää sen sijaan, ja tärkeissä tapaamisissa suositaan julkisten kulkuneuvojen käyttöä. Vallitsevan tilanteen johdosta tapahtumat mahdollisesti joudutaan järjestämään kokonaan etänä mikä osaltaan vähentää liikkumista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus eivät ole hankkeen suorien vaikutusten ytimessä, mutta toiminnan periaatteissa on kussakin hankkeen vaiheessa otettu huomioon jätteiden lajittelu, jätteen määrän minimointi ja kestävien materiaalien käyttäminen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoraa yhteyttä Natura 2000 - ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Kaikissa hankkeen vaiheissa korostetaan paperintonta työskentelyä. Tiedottaminen tapahtuu verkossa sähköisesti. Hankkeeseen liittyvissä tilaisuuksissa painotetaan kestävien ratkaisujen ja kierrätyksen merkitystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei ole hankkeen keskiössä, mutta sen periaatteita noudatetaan toiminnan taustalla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 7
Paikallista elinkeinorakennetta parannetaan nostamalla tuottavuutta lisäämällä työntekijöiden voimavaroja ja työhyvinvointia ja näin pidentämällä työuria.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Hankkeessa kehitetään aineeton toimintamalli jonka avulla erityisesti mikro - ja pk- yritykset pystyvät lisäämään maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden hyvinvointia ja tuottavuutta.
Liikkuminen ja logistiikka 2 0
Hankkeeseen liittyviin matkoihin käytetään julkisia kulkuvälineitä, sekä pyritään järjestämään kokoukset sähköisesti mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi Skypen kautta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 4
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisääminen työelämässä. Hankkeessa otetaan huomioon poikkeustilanteen haasteet hyvinvoinnissa ja pyritään ratkaisemaan niitä. Hankkeesta hyötyy työelämässä olevan maahanmuuttajan lisäksi hänen perhe.
Tasa-arvon edistäminen 10 4
Luomalla mahdollisuuksia voimavarojen kasvattamiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen myös ulkomaalaistaustaisille, edistetään heidän tasa- arvoista asemaa yhteiskunnassa. Tasa- arvo ja sen puute korostuvat erityisesti poikkeustilanteissa kuten koronaviruskriisin aikana, koska ne koskettavat maahanmuuttajia kantaväestöä enemmän. Hankkeessa kehitetään toimintamallia inklusiivisen työpaikan luomiseksi mikä edistää tasa-arvoa merkittävästi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 5
Luomalla yhdenvertaisia mahdollisuuksia maahanmuuttajille onnistua ja voida hyvin työssään, vähennetään eriarvoisuutta ja lisätään kulttuurillisia oikeuksia ja monimuotoisuutta.
Kulttuuriympäristö 5 0
Kulttuuriympäristön monimuotoisuutta edistetään osallistamalla maahanmuuttajia erityisesti suomalaiseen työkulttuuriin mutta myös edistämällä heidän kotoutumista.
Ympäristöosaaminen 0 1
Ympäristöosaaminen ei ole hankkeen keskiössä mutta siihen kiinnitetään huomiota hyvinvointia lisäävissä tapahtumissa sillä ympäristö ja siitä huolehtiminen ovat osa hyvinvointia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-