RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22415, Yhdessä yksikään ei putoa!

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Keväällä 2020 pandemiaksi muodostunut koronatartuntojen aalto aiheutti hetkessä valtavia muutoksia työelämään ja tapoihin tehdä työtä. Useat toimialat joutuivat asetettujen rajoitusten vuoksi kriisitilanteeseen. Loppusyksyllä 2020 pandemiatilanne on jälleen menossa huonompaan suuntaan ja mahdollisesti voimaan tulevat uudet tiukemmat rajoitukset eri toimialoilla sekä kokoontumisissa tulevat todennäköisesti vaikuttamaan myös työllisyystilanteeseen suoraan ja välillisesti.

Kriisi on iskenyt kovimmin Uudenmaan alueelle, jossa elokuussa 2020 oli työttömiä yli 60 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten keskuudessa työttömyysaste on jopa kaksinkertaistunut. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat vastavalmistuneet, joiden mahdollisuudet kartuttaa arvokasta työkokemusta ja kiinnittyä työmarkkinoille ovat vaikeutuneet. Varsinkin erityistä tukea tarvitsevien nuorten, jotka muutenkin tarvitsevat usein enemmän tukea koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheessa, voi olla hyvin vaikeaa löytää paikkaansa työelämässä.

Yhdessä yksikään ei putoa! -hankkeen lähtökohtana on erityistä tukea tarvitsevien tai muuten putoamisvaarassa olevien nuorten koulutukseen ja työelämään kiinnittymisen sekä siirtymävaiheiden tukeminen monialaisesti yhdistämällä nuorisotyön, työhönvalmennuksen sekä oppilaitosten opetus-, ohjaus- ja tukihenkilöstön osaamista. Tärkeässä roolissa ovat myös työnantajat, työyhteisöt sekä työpaikkaohjaajat ja -kouluttajat, joita ilman oppisopimus- ja koulutussopimuspaikkoja tai työllistymisen mahdollisuuksia ei ole. Nuorisotyön osaamisen vahvistaminen, nuorten sosioemotionaalisten valmiuksien kehittäminen, oppimisen vaikeuksien tunnistaminen, koulutukseen kiinnittymisen tukeminen sekä työelämätaitojen vahvistaminen ovat tekijöitä, joilla oppilaitoksissa sekä myös työpaikoilla voidaan lisätä osaamista nuoren kohtaamiseen ja tukemiseen koulutukseen ja työelämään liittyvissä siirtymävaiheissa.

Hankkeen tavoitteet ovat:

1) Siirtymävaiheiden (koulutuksen aloitus, koulutuksesta koulutukseen ja työelämään) aikainen tuen määrä on uudelleen arvioitu sekä siihen liittyvät toimintamallit on luotu ja otettu soveltaen käyttöön hanketoimijoiden oppilaitosorganisaatioissa.

2) Nuorisotyöllinen työote on tuotu osaksi oppilaitoksen ohjaus- ja tukitoimintaa entistä vahvemmin.

3) Opiskelijoille on järjestetty opiskeluihin liittyvää tukea vapaa-ajalla, yhteistyössä nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa.

4) Työelämän edustajia on tuettu nuorten ohjaamisessa. Yhteistyössä työhönvalmentajien, nuorisotoimijoiden ja työelämän kanssa on suunniteltu ohjausosaamiseen liittyvä koulutuspaketti.

Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli, jossa nuorisotyön, työhönvalmennuksen sekä oppilaitosten tuki- ja ohjaustoimijoiden osaaminen yhdistyy. Oppimalla toisiltamme ja tarjoamalla palvelujamme yli rajojen muodostamme toimintatavan, jolla tuetaan nuoria koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheissa. Kohderyhmän nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia vahvistamalla luomme uudenlaisia menetelmiä siihen, miten opiskelu, työelämä ja vapaa-aika yhdistyvät nuoren kokonaiselämäntilannetta tukevaksi kokonaisuudeksi. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen sekä työelämään siirtymän vaiheessa huomioidaan entistä vahvemmin työpaikkaohjaajien ja -kouluttajien sekä työyhteisöjen rooli nuoren työelämätaitojen vahvistumisessa sekä työelämään kiinnittymisessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat ammatillisen koulutuksen eri vaiheissa olevat Ammattiopisto Liven ja BCH:n opiskelijat.

Aloittavat opiskelijat ovat kiinnittymässä ja sitoutumassa opintoihin.

Ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat hankkeen kannalta oleellisessa asemassa, jolloin varmistetaan opintojen sujuva aloitus, sosiaalinen kiinnittyminen ja sitoutuminen tutkinnon suorittamiseen hankkeen tukimuotojen avulla. Tukimuotojen tarkoituksena on vahvistaa motivaatiota ja kehittää oppimiskykyä.

Toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat kerryttävät osaamistaan työpaikoilla, jolloin siirtyminen työelämään on hankkeen kannalta oleellinen vaihe. Työhönvalmentajien tehtävänä on tukea sujuvaa siirtymistä opinnoista töihin.

Kohderyhmänä ovat myös työelämän edustajat, joilla on mahdollisuus saada työpaikalle räätälöityä ohjaustukea kunkin työssäoppijan yksilöllisiä ohjaus- ja tukitoimien tarpeita vastaamaan. Työelämän edustajille rakennetaan myös valmennuskokonaisuus, jonka tavoitteena on edistää työpaikkaohjaajien ja -kouluttajien nuorille suunnattua ohjausosaamista.

Kolmantena kohderyhmänä on oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö (ml. uraohjaajat, opiskelu- ja työhönvalmentajat, arkiohjaajat ym.), jotka toimivat oppilaitoksessa ja ovat osallisina mm. siirtymävaiheisiin liittyvän monialaisen yhteistyön kehittämisessä. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuutta osallistua Friends-koulutukseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muissa oppilaitoksissa opiskelevat ja muut toiminnasta kiinnostuneet nuoret (avoimiin toimintoihin osallistuvat, esim. opiskelukahvila)

Hankeverkoston ulkopuolisten ammatillisten oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö

Nuoria ohjaavien tahojen henkilöstö (esim. Ohjaamot, TE-toimistot)

Kaupungin työntekijät: kuraattorit, psykologit ja terveydenhoitajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 356 943

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 316 962

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 356 943

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 316 962

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa, Espoo, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 18

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 148

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen toimintaympäristön ja kohderyhmän tarkastelun perusteella todettiin, että kohderyhmän nuorissa sukupuolipainotus tulee olemaan todennäköisesti enemmän miehissä, sillä hankkeen toimenpiteet ja esimerkiksi työhönvalmennuksellinen tuki tulevat kohdistumaan niille opiskelijoille, joiden koulutuksen keskeyttäminen tai haasteet tulevassa työllistymisessä ovat havaittavissa. Tilastojen mukaan miehet keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin naiset: miehistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytit kokonaan 6,4 % ja naisista 4,4 % lukuvuonna 2017/2018. (https://www.stat.fi/til/kkesk/2018/kkesk_2018_2020-03-12_tie_001_fi.html) Myös työttömyys on Tilastokeskuksen mukaan yleisempää miehillä kuin naisilla. Työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2020 syyskuussa työttömiä oli 208 000, joista miehiä oli 110 000 ja naisia 97 000. Nuorten ikäluokassa työttömyys on niin ikään yleisempää miehillä kuin naisilla. (https://www.stat.fi/til/tyti/2020/09/tyti_2020_09_2020-10-20_tie_001_fi.html) Hankkeeseen osallistuu nuoria eri koulutusaloilta ja mukaan tulee nuoria myös sellaisilta aloilta, joissa sukupuolen mukainen segregaatio on voimakasta. Monissa ammateissa ja jopa työtehtävätasolla korostuvat jakautuminen mies- ja naisvaltaisiin aloihin ja tehtäviin. Koronakriisin suorat sekä välilliset vaikutukset ovat toistaiseksi kohdistuneet huomattavan paljon palvelualoille, jotka ovat tyypillisesti naisvaltaisia. Tämä puolestaan saattaa vaikuttaa siihen, että koronakriisin pitkittyessä esimerkiksi palvelualojen työpaikkoja ei saada mukaan hankkeen toimintaan, mikä saattaa siirtää työelämän yhteistyökumppaneista muodostuvien osallistujien sukupuolijakaumaa miesvoittoiseksi.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulmasta tehdyn toimintaympäristön analyysin mukaisesti hankkeessa huomioidaan se, että koulutuksen keskeyttäminen ja työttömyys on nuorten miesten keskuudessa yleisempää kuin naisilla. Oletuksena on, että osallistuvissa henkilöissä hieman suurempi osuus tulee olemaan miehiä, sillä hankkeen toimintaa kohdennetaan eniten tukea tarvitseville nuorille. Toimimalla myös nuorten omissa vapaa-ajan ympäristöissä pyritään siihen, että hankkeen kautta tavoitetaan molempia sukupuolia. Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon myös nuorten opiskelemien alojen ja tulevien ammattien mahdollinen sukupuolen mukainen segregaatio. Ohjaustyössä pyritään lisäämään nuorten ymmärrystä heidän omista vahvuuksistaan ja osaamisestaan sekä sitä kautta vahvistamaan heidän ammatillista identiteettiään riippumatta siitä, mikä on osallistujan sukupuoli tai hänen valitsemansa koulutusala. Mukaan hankkeen toimintaan pyritään saamaan mukaan eri koulutusaloilla opiskelevia nuoria sukupuolesta riippumatta. Hankkeen toiminnassa kulkee mukana sukupuolitietoinen ohjausote, mikä tarkoittaa herkkyyttä tunnistaa jokaisen yksilöllisyys ja persoonallisuus sukupuolesta riippumatta sekä havaita niitä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä, jotka pitävät yllä sukupuoleen liittyviä normeja ja odotuksia. Sukupuolitietoinen ohjausote edistää sitä, että jako naisten ja miesten ammattien välillä vähitellen lievenee ja nuoret voivat menestyä työelämässä myös omalle sukupuolelleen epätyypillisellä alalla. Sukupuolitietoinen ohjausote pitää sisällään myös ymmärryksen sukupuolen moninaisuudesta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite tai sen toimintaa pääasiallisesti ohjaava tekijä, vaan keskiössä ovat yksilön vahvuudet, osaaminen sekä tuen tarpeet.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0

Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	9	9
Hanke tukee Uudenmaan, erityisesti pääkaupunkiseudun alueellisia kehittämistarpeita työvoiman saatavuutta ja yritysten ohjausvalmiutta edistämällä, jolloin työvoimapulasta kärsivillä aloilla paremmat työvoiman saamisen edellytykset ovat niillä yrityksillä, jotka ovat panostaneet oppilaitosyhteistyöhön ja nuorten ohjausosaamiseen. Katsetta on syytä kohdistaa nykyhetken lisäksi myös koronakriisin jälkeiseen aikaan, jolloin työvoiman tarve esimerkiksi ravintola-alalla saattaa olla jopa pahempi kuin ennen koronakriisiä, sillä osaava työvoima on lomautusten ja irtisanomisten johdosta saattanut siirtyä toiselle alalle, lähteä kouluttautumaan uudelleen tai pahimmassa tapauksessa jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle kokonaan. Oppisopimuskoulutuksen kehittämisen osalta huomioidaan entistä paremmin yritysten työvoimatarpeet sekä vahvistetaan oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta mahdollisuutena kouluttaa työntekijöitä joustavasti ja ketterästi täsmätarpeisiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	9
Hankkeessa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja ja -malleja, jotka tukevat ja edistävät opiskelijoiden siirtymävaiheita koulutuksessa ja työelämässä. Kehitettävät menetelmät perustuvat hanketoimijoiden osaamiseen.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	9
Koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheita tukemalla edistetään nuorten mahdollisuuksia saavuttaa tutkinto sekä työllistyä, mitkä vaikuttavat merkitsevästi yksilön hyvinvointiin. Ulotetaan opiskeluun ja työelämän siirtymävaiheeseen liittyvää tukea myös vapaa-ajalle, jolloin koulutuksen, työelämän ja vapaa-ajan tasapainoa tukemalla edistetään yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia, osallisuutta ja pystyvyyden tunnetta.
Tasa-arvon edistäminen	3	5
Hankkeen toiminnassa kulkee mukana sukupuolitietoinen ohjausote, mikä tarkoittaa herkkyyttä tunnistaa jokaisen yksilöllisyys ja persoonallisuus sukupuolesta riippumatta sekä havaita niitä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä, jotka pitävät yllä sukupuoleen liittyviä normeja ja odotuksia. Sukupuolitietoinen ohjausote edistää sitä, että jako naisten ja miesten ammattien välillä vähitellen lievenee ja nuoret voivat menestyä työelämässä myös omalle sukupuolelleen epätyypillisellä alalla. Sukupuolitietoinen ohjausote pitää sisällään myös ymmärryksen sukupuolen moninaisuudesta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	9	10
Hankkeen kautta edistetään (vaativaa) erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden koulutuksessa pysymistä sekä tuetaan työelämään siirtymisen vaihetta. Osa hankkeen toimintaan osallistuvista nuorista tulee todennäköisesti olemaan maahanmuuttajataustaisia, joille hankkeen toiminta luo paremmat mahdollisuudet mm. kielitaidon vahvistamiseen sekä työyhteisöön kiinnittymiseen. Tämä vähentää heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden eriarvoisuutta työelämässä sekä edistää heidän tasavertaisia mahdollisuuksiaan olla osallisena yhteiskunnassa.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yhdessä yksikään ei putoa! -hankkeen hakuajankohtana syksyllä 2020 elettiin keskellä koronapandemiaa, jonka vaikutukset iskivät erityisesti nuoriin. Pandemia sulki kouluja ja oppilaitoksia, vapaa-ajan tiloja ja muita nuorten palveluita ja moni nuori jäi ilman tarvitsemaansa tukea. Työttömyysaste nousi ja tulevaisuus näytti epävarmemmalta kuin aikoihin. Samalla oppivelvollisuusiän nostaminen on johtanut siihen, että toisen asteen opinnot aloittavat nuoret ovat yhä nuorempia ja ammatin opettamisen lisäksi opiskelijat tarvitsevat opetus- ja ohjaushenkilöstöä myös kasvattajina ja turvallisina aikuisina. Hankkeessa käsiteltiin nuorten elämäntilannetta kokonaisuutena, jossa opiskelu, työ ja vapaa-aika muodostavat eheän kokonaisuuden ja näihin kaikkiin kohtiin haluttiin tarjota tukea.

Yhdessä yksikään ei putoa! -hankkeessa haluttiin tarttua ajankohtaisiin teemoihin yhteistyössä kolmen eri toimijan kanssa ja kehittää yhteistyön mallia, joka vastaisi olemassa oleviin tarpeisiin. Tarkoituksena oli tuoda nuorisotyön menetelmiä ja toimintatapoja vahvemmin Live-säätiö sr:n ylläpitämän ammatillisen erityisoppilaitoksen Ammattiopisto Liven sekä Helsinki Business Collegen toimintaan sekä tarjota tukea erilaisiin siirtymävaiheisiin nuoren elämässä, mikä vähentäisi opintojen keskeytymistä ja vahvistaisi opiskelijoiden kiinnittymistä työpaikoille. Nuorisotyön asiantuntijana hankeverkostossa toimi Aseman Lapset ry, joka toi nuorisotyön osaamista oppilaitoksiin. Lähtökohtana oli luoda tiivis yhteistyö kaikkien hankeverkoston organisaatioiden kesken ja mallintaa sitä. Lisäksi haluttiin lisätä nuorten sosioemotionaalisten valmiuksien vahvistamiseen tähtäävää työtä ja jalkauttaa tähän liittyviä menetelmiä oppilaitosten arkeen, osana eri alojen ammattilaisten tekemää työtä. Tärkeässä roolissa olivat myös työnantajat, työyhteisöt sekä työpaikkaohjaajat ja -kouluttajat, joita ilman oppisopimus- ja koulutussopimuspaikkoja tai työllistymisen mahdollisuuksia ei ole.

Opiskelijoiden työhönvalmennus muodosti keskeisen siirtymävaiheita tukevan toimintamuodon. Yksilötyöhönvalmennusta tarjottiin vahvaa tukea tarvitseville opiskelijoille työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana sekä koulutuksesta työelämään siirtymän vaiheessa. Lisäksi järjestettiin matalan kynnyksen päivystysluonteista tukea ja ohjausta työnhakuun BC:n opiskelijoille. Myös opintojen määräaikaisen keskeytyksen aikaisia siirtymävaiheita, prosesseja ja ohjauspolkuja kehitettiin.

Oppilaitoksissa kehitettiin yhteisöllisiä toimintatapoja sekä opiskelijoiden vapaa-ajan toimintaa ja palveluohjausta. Nuorisotyöllistä työotetta sekä oppilaitosten opetus-, ohjaus- ja tukihenkilöstön osaamista vahvistettiin esimerkiksi järjestämällä Friends-pienryhmätoimintaa, Friends-ohjelman perehdytyskoulutusta sekä henkilöstön koulutuksia nuoruudesta elämänvaiheena ja nuorisotyöllisestä työotteesta.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja työelämään siirtymän vaiheissa huomioitiin entistä vahvemmin työpaikkaohjaajien ja -kouluttajien sekä työyhteisöjen rooli nuoren työelämätaitojen vahvistumisessa sekä työelämään kiinnittymisessä. Työpaikkaohjaajien ja työyhteisöjen tueksi tuotettiin Nuoret työelämässä -koulutusmateriaali.

Hankkeen tuloksena syntyi toimintamalli, jossa nuorisotyön, työhönvalmennuksen sekä oppilaitosten tuki- ja ohjaustoimijoiden osaaminen yhdistyi. Oppimalla toisiltamme ja tarjoamalla palvelujamme yli rajojen muodostimme toimintatavan, jolla tuimme nuoria koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheissa. Opiskelu, työelämä ja vapaa-aika yhdistyivät nuoren kokonaiselämäntilannetta tukevaksi kokonaisuudeksi.

Hanke toteutettiin 1.4.2021 – 30.6.2023. Hankkeen keskeiset toiminnot, tulokset ja tuotokset on koottu visualisoituun Thinglink-loppuraporttiin osoitteeseen bit.ly/YYEPhanke.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat