RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22416, Ohjatusti työelämään

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ohjatusti työelämään -hankkeessa rakennetaan ja mahdollistetaan yksilöllisiä palvelupolkuja kohti työelämää. Aulanko toimintaympäristönä tarjoaa monipuolisen ja verkostomaisen toimialakokonaisuuden. Aidossa toimintaympäristössä osaamista- ja ammattitaitoa lisäämällä parannetaan työ- ja toimintakykyä, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämän laatua. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat vaikeassa työllistymisasemassa ja syrjäytymisvaarassa oleviin, erityisesti nuoriin.
Hankkeessa pyritään hakemaan työkaluja pandemian aikaisen ja jälkeisen työllisyyden edistämiseen (Kanta-Hämeen selviytymissuunnitelma).
Nopeasti muuttuvassa maailmassa jokaisella tulisi olla mahdollisuus kehittää osaamistaan eri elämäntilanteissa. Kun ihminen jää vaille opiskelumahdollisuutta, työttömäksi, jää hän samalla vaille työssä tapahtuvaa sosiaalista osallisuutta sekä oppimista. Vastassa ovat usein yksinäisyyden, elämänhallinnan, terveyden ja syrjäytymisen haasteet. Mitä pidempään esim. työttömyys kestää, sitä tärkeämpää olisikin ylläpitää sekä päivittää osaamista työttömyyden aikana. Uuden oppiminen kaikissa elämänvaiheissa vaikuttaa merkittävästi myös ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä edistää osaltaan pandemian jälkeisen yhteiskunnan rakentumista.

Toimenpiteinä kootaan yhteistyökumppanit, osaajaverkosto, muodostetaan osaamista ja ammattitaitoa lisäävä moduulipooli sekä muotoillaan teemalliset palvelupolut aidossa toimintaympäristössä (Aulanko).
Pilotoidaan ohjatusti työelämään – yksilölliset palvelupolut 50 – 90 hlölle 1 -4 kk jaksoissa.
Toimenpiteissä mahdollistetaan myös digitaalisuuden hyödyntäminen. Hankkeelle laaditaan oma viestintäsuunnitelma.
Hanke linkittää yhteen asiakkaan tarvelähtöisen ja yksilöllisen työllisyyspolun sekä aidon toimintaympäristön. Toimintaympäristö tukee työelämätaitojen kehittämistä sekä mahdollistaa yksilöllisten taitojen vahvistamisen. Yksilölliset osaamisen ja ammattitaidon moduulit sekä teemat mahdollistavat asiakkaan integroitumisen opintoihin ja/tai avoimille työmarkkinoille.

Tuloksena syntyy aito asiakaslähtöinen työllisyyden edistämisen toimintamalli jossa aito toiminta- ja oppimisympäristö on edistänyt asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä lisännyt motivaatiotekijöitä.
Tuloksien avulla asiakkaalla on kokemus osaamisen ja ammattitaidon päivittämisestä aidossa oppimis- ja toimintaympäristössä joka edistää integroitumista opintoihin ja/tai suoraan avoimille markkinoille. Integroitumista tuetaan myös tekemällä tiivistä yhteistyötä yritysrajapinnassa toimivien tahojen kanssa.

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyötyössä eri oppilaitosten, toimijoiden, Hämeenlinnan kaupungin sekä Hämeenlinnan seudun työllisyyden edistämisen kuntakokeilun kanssa. Hankkeessa syntyviä työkaluja on mahdollista hyödyntää kansallisesti sekä kansainvälisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat työelämän ulkopuolella olevat, erityisesti nuoret (mutta myös pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, ikääntyneet). Erityisesti huomioidaan ne ryhmät, joiden hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus on uhatuin. (50-90 henkilöä 1-4 kk jaksoissa)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat työ- ja palveluorganisaatiot, joiden yhteistyötä ja palveluprosesseja pyritään monipuolistamaan. Tällaisia organisaatioita ovat mm. kuntouttavan työtoiminnan yksiköt, aikuisten ja nuorten työpajat, sosiaalipalvelut, työvoimahallinto, lähiökeskukset, ohjaamo, Kumppanuustalo, Hämeenlinnan seudun kuntakokeilu, yritysrajapintatoimijat esim. elinkeinoyhtiö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 261 782

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 181 628

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 319 660

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 225 534

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna, Hattula, Janakkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Kuntakokeilun myötä Hämeenlinnan kaupungille siirtyy noin 4500 työvoimahallinnon asiaksta. Nuoria työelämän ulkopuolella olevia Kuntakokeilu koskee Hämeenlinnassa noin 1200 nuorta työelämän ulkopuolella olevaa. Tilastokeskuksen (2014) mukaan nuorten työttömyysaste on kasvanut vuodesta 2013. Nuorten miesten työttömyysaste oli korkeampi (22,8 %) kuin nuorten naisten (18,4 %)työttömyysaste. Vuoteen 2013 verrattuna nuorten miesten työttömyysaste pysyi kuitenkin lähes ennallaan, mutta nuorten naisten työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. Työttömyyden yleisyys vaihtelee koulutusasteen mukaan. Korona on heikentänyt erityisen paljon nuorten työllisyyttä. Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 2020 koko maassa oli 15–24-vuotiaita työttömiä 51 000, mikä on lähes 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. 25–34-vuotiaiden työttömien määrä taas oli 46 000, mikä on noin 17,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Hämeen ELY--keskuksen kuntien alueella oli 2019 helmikuunlopussa 18 314 työtöntä työnhakijaa. Nuoria alle 25--vuotiaita oli helmikuun lopussa työttömänä 2435. Työttömistä työnhakijoista oli helmikuussa miehiä 10 518 (57 %) janaisia 7 796 (43 %). Ulkomaalaisista työttömistä työnhakijoista oli helmikuussa miehiä 702(50 %) ja naisia 716 (50 %). Hämeenlinnassa 2019 helmikuussa työvoima oli 31 280, työttömien työnhakijoiden osuus oli 10,1%. Miehiä oli 1 836 ja naisia 1 332. Alle 20 vuotiaita oli 82, alle 25 vuotiaita 427 ja yli 50 vuotiaita 1 210 sekä pitkäaikaistyöttömiä 1 046. Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevien työttömyysaste oli vuonna 2013 yli kolminkertainen (15,9 %) verrattuna korkeaasteen tutkinnon suorittaneisiin (4,7 %). Ero on erityisen selvä naisilla: ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevien naisten työttömyysaste oli 17,5 prosenttia, kun korkeaasteen koulutuksen suorittaneilla naisilla vastaava osuus oli 4,3 prosenttia. Miehillä korkeintaan perusasteen koulutuksen suorittaneiden työttömyysaste oli 14,9 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla 5,1 prosenttia. Vuoden 2012 alusta alkaen vaikeasti työllistyvän työvoiman asema vaikeutui ja heidän määränsä alkoi lisääntyä. Tämä kehitys jatkuu edelleen varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden kasvaessa. Siihen vaikuttaa erityisesti työllistymisen vaikeutuminen sekä myös työttömyyseläkkeelle pääsyn loppuminen. Heinäkuun lopussa 2016 pitkäaikaistyöttömiä oli 127 200, mikä on 14 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 72 800 ja naisia 54 300. Miesten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 12 % ja naisten 14 %. (Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto) Maahanmuuttajien kohdalla sukupuolten väliset erot työllisyydessä ovat merkittäviä. Miesten työllisyys on yleisesti ottaen korkeammalla tasolla kuin naisten, mutta maassaoloajan positiivinen vaikutus työllisyyteen on selvästi korkeampi naisilla kuin miehillä. Miesten työllisyyden kasvu välittömästi maahanmuuttoa seuraavien vuosien jälkeen on verrattain hidasta, kun taas naisten työllisyys kasvaa tasaisemmin ja pidempään. (TEM 2014)

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen tavoitteena ja toimenpiteiden tuloksena pyritään tukemaan molempien sukupuolten toiminta- ja työkykyä sekä edistymistä kohti työllistymistä. Toimenpiteet pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan huomioiden kuitenkin ensisijaisesti yksilölliset tarpeet ja toiveet.Näin asiakkaita voidaan tukea myös aloille, jotka ovat perinteisesti olleet vahvasti vastakkaisen sukupuolen aloja. Yksilöllisellä ohjauksella sekä toteutusten henkilökohtaistamisella pyritään huomioimaan molempien sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet.Monialainen toimintaympäristö mahdollistaa tutustumisen eri aloihin ja kannustaa löytämään oman alan ilman sukupuoliroolitusta. Viesinnässä ja toimenpiteissä huomioidaan nuorten miesten suurempi osuus kohderyhmässä. Toiminnalliset menetelmät tukevat toimintaa. Hankkeessa huomioidaan kuitenkin sukupuolten mahdollisesti tuomat kulttuuritaustoista johtuvat tekijät. (http://www.wom.fi/Tasaarvon_valtavirtaistaminen_opas_2011.pdf https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasaarvonedistaminen/tyokalut/sukupuolinakokulmanvaltavirtaistaminen https://stm.fi/tasa-arvo/sukupuolisilmalasit)

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Se on huomioitu yhtenä tekijänä hankesuunnitelmassa sekä hankkeen toimenpiteissä. Hanke tukee toimenpiteillään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja kaikkien yhdenvertaisuutta

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä ekologiseen kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	1
Asiakkaille tarjottava moduulipooli sisältää myös kestävän elämäntavan kokonaisuuden.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä ekologiseen kestävyyteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä ekologiseen kestävyyteen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä ekologiseen kestävyyteen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	2
Välillisesti hanke saattaa tukea paikallista elinkeinoa työvoiman näkökulmsta.Tavoitteena on tehdä verkostomaista yhteistyötä paikallisen elinkeinon kanssa kohderyhmän työllistymisen edistämiseksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Hankkeen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	6	6
Hankkeen toimenpiteet lisäävät välittömästi kohderyhmän hyvinvointia (liikunta, terveelliset elämäntavat) ja elämänhallintaa sekä sosiaalista kanssakäymistä. Hyvinvointivaikutukset lisäävät yleistä hyvinvointia, lisäävät lisäksi osallisuutta ja toiminta- ja harrastemahdollisuuksia.Hyvinvoinnin lisääminen on myös yksi EUn Itämeren alueen strategian tavoitteista (vaurauden ja hyvinvoinnin lisääminen).Työllisyydellä on tutkitusti positiivisia vaikutuksia yksilön hyvinvoinnin ja osallisuuden näkökulmasta.
Tasa-arvon edistäminen	5	5
Hankkeen toimenpiteet tukevat tasa-arvoa huomioimalla yksilölliset tarpeet ja mahdollistamalla henkilökohtaiset toteutussuunnitelmat vastaamaan kunkin tarpeita. Yhdenvertaisuus on tärkeä teema hankkeen toimenpiteissä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	5
Toimenpiteillä vahvistetaan kohderyhmän hyvinvointia ja elämänhallinnan edellytyksiä riippumatta yhteiskunnallisesta tai sosiaalisesta taustasta.MM. maahanmuuttajat ja osatyökykyiset ovat osa hankkeen kohderyhmää. Esteettömyys ja saavutettavuus huomioidaan toimenpiteissä. Yhdenvertaisuus toteutuu hakijan perustoiminnassa.
Kulttuuriympäristö	2	3
Toimintaympäristöinä (Aulanko)osittain toimivat alueet kuuluvat merkittäviin luonto- ja kulttuuriympäristöihin.Toimenpiteiden yhteydessä pyritään säilyttämään ja vahvistamaan niiden kulttuuriperintöä, maisemaa,virkistyskäyttöarvoa tuomalla nämä asiat osallistujien tietouteen.
Ympäristöosaaminen	2	3
Ympäristöosaaminen ja ympäristötietoisuus lisääntyvät hankkeen toimenpiteiden välityksellä,liikutaan luontoalueilla niiden luontoarvoja ja monimuotoisuutta kunnioittaen. Moduulipooli tarjoaa vaihtoehtona myös mahdollisuuden perehtyä kestävän elämäntavan kokonaisuuteen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ohjatusti työelämään -hankkeen tavoitteena oli rakentaa ja mahdollistaa yksilöllisiä palvelupolkuja kohti työelämää aidossa toimintaympäristössä. Suunniteltuna fyysisenä toimintaympäristönä Aulanko ei toteutunut. Syinä tähän olivat saavutettavuushaasteet, alueen muutos- ja kehittämistyöt sekä ennen kaikkea kohderyhmän tarpeet. Tarpeet kohdistuivat arvioitua enemmän moniammatilliseen sekä hyvinvointia ja osaamista tukevaan ohjaukseen kuin suunniteltuihin toimintaympäristön tarjoamiin työllisyystoimiin.

Hanke tarjosi yksilöllistä yksilö- ja ryhmäohjausta. Toiminta oli säännöllistä ja tuki kokonaisvaltaisesti yksilöllistä hyvinvointia ja arjen sujumista. Liikunta toimi ohjauksen välineenä. Ohjauksen sisällöissä keskityttiin mm. psyykkisiin perustarpeisiin ja taitoihin sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Sosiaalista vuorovaikutusta tuettiin ja osallisuutta vahvistettiin.
Osallistujia hankkeen toiminnassa oli virallisesti 69, naisoletettuja toiminnassa oli 45 ja miesoletettuja 24. Naisoletetuista oli alle 30 vuotiaita noin puolet (23) ja miesoletetuista kolmannes.
Osallistujilta ja heidän omilta työntekijöiltään (mm. omavalmentaja, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja) saadun palautteen ja arvioiden perusteella asiakkaiden koetussa hyvinvoinnissa, terveydessä, elämänhallinnassa, sosiaalisissa suhteissa, osallisuudessa sekä toimintakyvyssä on tapahtunut positiivista muutosta. Toiminta vastasi palautteen perusteella asiakkaiden tarpeita/toiveita ja ohjaus toteutui hyvin.
Asiakkaiden perustarpeet (kokemus autonomiasta, sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta ja kyvykkyydestä) tyydyttyivät hankkeen ryhmätoiminnassa erinomaisesti asiakkailta kerätyn palautteen perusteella. Työ- ja toimintakyvyssä todettiin positiivisia muutoksia sekä asiakkaiden oma kertoman että mittausten perusteella. Useat henkilöt kertoivat fyysiseen kuntoon, jaksamiseen sekä painonhallintaan liittyvistä positiivisista muutoksista. Vuorokausirytmi ja usein sen myötä ruokailurytmi parani asiakkailla. Useat asiakkaista aloittivat liikuntaharrastuksen myös ohjatun toiminnan ulkopuolella.
Positiiviset muutokset tukivat asiakkaiden positiivisempaa ja optimistisempaa suhtautumista itseensä ja omiin elämän valintoihin.

Hanke verkostoitui laajasti kohderyhmälle palveluita tuottavien toimijoiden kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehtiin mm. oppilaitosten, Ohjaamon, Kuntakokeilun, sosiaalipalveluiden, OmaHämeen sekä TE-palveluiden kanssa. Myös näiltä tahoilta saatu palaute hankkeen toteuttamalle toimintamallille on ollut positiivista ja kannustavaa.

Asiakkaista moni osallistui sekä yksilö- että ryhmäohjaukseen, kuitenkin pääosa, 46 osallistui pelkästään ryhmätoimintaan ja pelkästään yksilöohjaukseen osallistui 10.
Vaikka useimmat lopetusilmoituksen täyttövaiheessa olivat vielä työttöminä, heti hankkeen toiminnan tai lyhyen seurantajakson jälkeen asiakkaista kuusi (6) henkilöä jatkoi työssä, kymmenen (10) oppilaitoksessa/opiskelijana, kymmenen (10) työkokeilussa ja viisitoista (15) muussa toimenpiteessä

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot