|
|
|
Hankekoodi: S22417
Hankkeen nimi: Proaktiivisella työllistämisellä yrityksiin -hanke
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Hämeen Mokia ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1491776-8
Jakeluosoite: Hauhontie 14
Puhelinnumero: 0400712194
Postinumero: 14700
Postitoimipaikka: Hauho
WWW-osoite: http://www.mokia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heinonen Jouni Kristian
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jouni.heinonen(at)mokia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400712194
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Toiminnassamme nuorten kanssa on havaittu tarve työkuntoisten nuorten poluttamisesta työelämään. Nuoren ollessa turvallisessa ympäristössä työkokeilussa, oppisopimuskoulutuksessa tai palkkatukityössä, hänellä usein menee erittäin hyvin. Jakson lopussa, kun siirtymä työelämään on tiedossa, nuoret alkavat usein oirehtimaan mm. sairaslomalla tai poissaoloilla. Nuoret tippuvat näissä tapauksissa jälleen ns. pohjalle ja aloittavat uudelleen kuntouttavassa työtoiminnassa, josta pikku hiljaa siirtyvät eteenpäin. Tällä hankkeella olisi tarkoitus auttaa nuoria siirtymävaiheessa työelämään ja toisaalta ollaan tukena myös työnantajalle. Useat työnantajat eivät uskalla ottaa nuoria, vastavalmistuneita töihin, koska sairastelut ja poissaolot voivat alkaa muutaman päivän päästä.
Työllistymisprosessi on vaikeutunut Koronan takia vielä entistä enemmän. Avoimilla työmarkkinoilla on hakijoita enemmän ja monet syrjäytymisvaarassa olevat tai olleet eivät pysty taistelemaan tässä prosessissa. He tarvitsevat tukea opinnoissa ja jatkopolutuksessa työelämään.Hankkeellamme haluamme olla auttamassa nivelvaiheessa sekä heikommassa asemassa olevia työnhakijoita, että työnantajia.
Tavoitteena on kehittää palvelu, jonka avulla nuoria voidaan saattaa tuetusti kohti työelämää.Työnantajan näkökulmasta kehitettäisiin uusia toimintamalleja ja tukiverkostoja vaikeasti työllistetyn henkilön työelämään saattamiseen. Lisäksi haluamme kehittää intervallijaksoja palkkatukityön ja työkokeilun lomaan eri yhteistyöyrityksiin ja näiden jaksojen avulla saada tuetusti polutettua mahdollisimman monta nuorta työelämään kiinni. Koulutuspuolella tavoitteena on syventää yksilöohjausta koulun, opiskelijan ja työelämän välillä. Tarkoituksena on myös kehittää oppimisympäristöjä enemmän digimuotoon ja mahdollistaa virtuaaliset etänäyttötutkinnot oppilaitosten kanssa sekä lisätä oppimisympäristöjä muualle, kuin koulumaailmaan. Tämä on Korona – aikana huomattu erittäin tärkeä tarve.Ongelmaksi nuorten kohdalla Korona-aikana koitui se, ettei koulut pystyneet ottamaan näyttöjä vastaan ja monien valmistumiset lykkääntyivät.
Toimenpiteemme hankkeessa ovat hyvin konkreettisia. Hanketyöntekijä etsii yhteistyöyrityksiä, joihin nuoria voidaan tuetusti poluttaa palkkatukijakson tai tykokeilun jälkeen. Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että hanketyöntekijä ja nuori käyvät yhdessä tutustumassa työpaikkaan ja aloittavat työn yhdessä, jotta nuori kokee olonsa turvalliseksi ja hänen on helppo kiinnittyä uuteen työpaikkaan. Toiminnan ohessa myös opetetaan nuorille yrittäjämäistä ajattelua sekä työelämänpelisääntöjä. Intervallijaksot ovat yhtenä toimenpiteenä ja tarkoituksena on, että jo opintojen, työkokeilujakson tai palkkatukityöjakson aikana nuori tutustuu uuteen työpaikkaan ja työnantaja voi ohjeistaa nuorta oikeaan suuntaan sekä tutustuttaa tätä työelämään. Hanke on tässä kohtaa tukena molemmille. Korona- ajan ongelmana oli se, että koulut eivät ottaneet näyttöjä vastaan ja opiskelijoiden opinnot eivät edenneet. Yhtenä toimenpiteenä kehitämme oppiympäristöjä enemmän digimuotoon niin, että opinnot pystyvät etenemään paremmin, nuoret voivat tehdä näytöstä esimerkiksi videomateriaalia jatkuvasti ja opettaja pystyisi olemaan mukana näytössä paikasta huolimatta. Tämä helpottaisi näyttöjen antamista muulloinkin ja toimenpiteen avulla voidaan nopeuttaa tutkintojen suorittamista.
Tuloksina hankkeesta toivotaan , että saadaan mahdollisimman monta nuorta tuettua työelämään joko avoimille työmarkkinoille tai palkkatukityöhön. Tulokseksi toivomme myös intervallijaksojen kehittämistä toimivaksi toimintamalliksi sekä etänäyttötutkintojen mahdollistamista ja näiden toimintamallien jakamista myös valtakunnallisesti esimerkiksi työpajatoimintoihin. TUlokseksi halutaan myös uusia oppimisympäristöjä ja mahdollisimman monta tutkinnonosaa tai tutkintoa suoritettua.
Yhteistyötä teemme alueemme ammatillisten oppilaitosten, yhdistysten, työllisyyspalveluiden ja yritysten kanssa. Hankkeen toimenpiteet ovat sellaisia, joista on hyötyä kaikille yhteistyötahoille ja erityisesti tietysti kohderyhmälle.
Hankkeella halutaan vaikuttaa vaikeasti työllistettävien nuorten työllistämiseen ja koulutuksen saamiseen. Hankkeessa halutaan parantaa erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ohjauspalveluita, sillä me olemme nähneet miten nuoret voivat kehittyä oikeanlaisella tuella kuntouttavasta työtoiminnasta tutkinnon suorittaneeksi työmieheksi. Haluamme nimenomaan kehittää palvelun, joka on kokonaisvaltainen, siinä kehitetään työelämävalmiuksia ja jonka avulla nuoria voidaan saattaa kohti työelämää.
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat vaikeimmassa ja heikommassa asemassa oleviin nuoriin jotka ovat työelämän ulkopuolella.
1. Haluaisimme tuoda mahdollisuuden koulutukselle ja työllistymiselle sekä näissä tukemiselle myös esimerkiksi päihdekuntoutujille sekä avovangeille. Pyrimme luomaan sellaisen polun, jolla heikommassa asemassa olevat ja avovangit saadaan polutettua koulutuksen piiriin ja sitä kautta työelämään. Avovangit voisivat suorittaa koevapauttaan Hämeen Mokialla ja hankkeen kautta heitä ohjattaisiin työllisyystoimenpiteisiin.
2. Iso osa työelämän ulkopuolella olevista kokee olevansa syrjäytynyt yksinäisyyden takia. Useat hyötyvät siitä, että pääsevät osaksi porukkaa juuri sellaisena kuin ovat. Työyhteisöt ovat yksi syrjäytymistä ehkäisevä asia monen päivässä. Hankkeessamme yhdessä tekeminen on ydinasia ja poluttaminen eteenpäin tapahtuu myös yhdessä. Hämeenlinnan alueella on paljon varastoalan työnantajia, jotka tarvitsevat työvoimaa. Mokialla nuoret tekevät oikeita työtehtäviä ja toimintoja. Oppimisympäristö on aito, joten osallistujat oppivat oikeita asioita. Nämä työelämän ulkopuolella olevat henkilöt ovat yksi kohderyhmistämme.
3. Hankkeemme kautta työnantajatkin saisivat oikeita osaajia, jotka voisivat välillä olla intervallijaksoilla työelämässä näyttämässä osaamistaan. Intervallijaksolla myös työyhteisöt tulevat tutuksi, mikä taas helpottaa asiakkaan oloa uudessa ympäristössä ja hän pystyisi helpommin myös pääsemään osaksi työyhteisöä.
Välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää yritysyhteistyön myötä yrityksiä, joihin polutetaan nuoria ja joita autetaan myös saamaan uutta työvoimaa. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös ammatilliset oppilaitokset, joiden kanssa tehdään yhteistyötä nuorten opintojen puitteissa sekä uusien toimenpiteiden myötä.
Hankkeen myötä saatuja tuloksia on tarkoitus jakaa valtakunnallisesti, joten myös muut alan toimijat voivat hyötyä hankkeen tuloksista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 148 400
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 127 714
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 173 400
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 152 714
Maakunnat: Kanta-Häme
Seutukunnat: Hämeenlinnan
Kunnat: Hämeenlinna, Hattula, Janakkala
Jakeluosoite: Hauhontie 14
Postinumero: 14700
Postitoimipaikka: Hauho
Suunniteltu: 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 54
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 3 |
| Jatkamme tässä hankkeessa sairaalatarvikkeiden kierrätystä ja varastointia. Sairaalatarvikkeiden uudelleen käyttö on luonnonvarojen käytön kannalta tehokasta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 3 |
| Hankkeen toiminnan kautta kierrätettävät sairaalatarvikkeet kohdennetaan niihin kohteisiin, joissa asiakasryhminä ovat ilmastonmuutoksesta kärsiviä kohderyhmiä, kuten kehitysmaiden asukkaat. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Hankkeessa on uusiokäyttöä ja korostamme kierrätyksen tärkeyttä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Mahdollismman paljon elinkaaren pidennystä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 6 |
| Hankkeen avulla lisäään maaseudulle toimintaa ja pyritään pitämään maaseutua asuttuna työllistämisen ja toiminnan avulla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Luodaan digitaalisia ympäristöjä ja virtuaalisia etänäyttöjä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Logistiikan tehostaminen syrjäseuduilla ja yhteiset kuljetukset. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 6 |
| Opinnot ja työllistyminen lisäävät osallistujien hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 3 |
| Hankkeessa pyritään edistämään tasa-arvoa koulutuksessa tai työelämässä nuorten miesten osalta. Nuoret miehet ovat heikommassa asemassa tutkitusti työllistymisessä ja opinnoissa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeella vähennetään eriarvoisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeella lisätään alueen tunnettavuutta ja toimintaa maaseudulla. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 6 |
| Varasto-alalla luomme uusia toimintamalleja myös kierrätykseen. | ||
Tavoitteena oli luoda toimiva kokonaisvaltainen palvelu, jolla kehitetään pitkäaikaistyöttömien, päihdekuntoutujien ja vankilasta vapautuvien toimintakykyä ja työelämävalmiuksia, ja poluttaa heitä tuetusti työelämään. Tavoitteena oli myös luoda intervallijaksoja palkkatukityön ja työkokeilun lomaan eri yhteistyöyrityksiin, ja poluttaa nuoria työelämään. Haluttiin myös syventää yksilöohjausta koulun, opiskelijan ja työelämän välillä ja kehittää oppimisympäristöjä digimuotoon ja mahdollistaa virtuaalinäyttöjä oppilaitosten kanssa.
Hankkeessa luotiin palvelumalli, jonka avulla saatiin tsempattua useita työkokeilijoita hakemaan erilaisia työpaikkoja. Palvelumalliin kuuluu rekrytointi, tilanteen ja omien toiveiden kartoitus, työkokeiluun tai muuhun työvoimapoliittiseen tilanteeseen hakeutuminen ja jatkosuunnitelman luominen. Avoimia työpaikkoja etsittiin aktiivisesti ja niistä keskusteltiin työnhakijoiden kanssa. Työllistymisvaihtoehdoista keskusteleminen sai monet uskomaan omiin työllistymismahdollisuuksiinsa ja hakemaan erilaisia töitä. Parhaimmillaan keskustelu tuotti oivalluksia, ja osallistuja hakeutui itse eteenpäin elämässä. Hankkeessa pääpaino oli henkilökohtaisessa ohjauksessa ja työtoiminnan kautta työelämään tutustumisessa.
Suunnitellusta intervallijakson luomisesta jouduttiin luopumaan. Yritykset pitivät ideaa hyvänä, mutta eivät kai lopulta syvällisesti ymmärtäneet intervallijakson merkitystä käytännössä. Yritykset luottivat omaan perehdytykseensä, eivätkä halunneet ulkopuolista henkilöä sisälle yritykseen perehdyttämään. Koranapandemian pitkittyminen vaikutti osaltaan haluttomuuteen ottaa ulkopuolisia yrityksiin, mutta toisaalta intervallijakson merkitystä ei täysin ymmärretty. Intervallijaksojen sijaan järjestettiin työpaikkavierailuja, joilla tavattiin työnantajia ja päästiin tutustumaan muun muassa varastoalaan, ikkunatehtaaseen, metallialan yritykseen ja betonivaluyritykseen.
Intervallijaksojen kehittämisestä otti kopin Linnan Kehitys Oy, jolla on alueen yrittäjiin vahvat yhteydet ja siten suuremmat hartiat toteuttaa kehitystyötä. Linnan Kehitys on hakenut hankerahaa kehitystyön toteuttamiselle.
Hankkeessa kehitettiin ja käytettiin sairaalatarvikkeiden kierrätyshankkeessa kehitettyä digitaalista näyttöjen vastaaottotyökalua. Nuorten työpajalla ja varasto- ja logistiikkapuolella tehtiin näyttöjä videoimalla ja ne vastaanotettiin Mokian logistiikkajärjestelmässä (Monday.com). Hankkeen aikana valmistui kolme opiskelijaa, ja saman verran suoritti näytönosia tai sai muuten opintojaan eteenpäin.
Hanke osoitti henkilökohtaisen tuen tärkeyden heikoimmassa asemassa olevien ihmisten työllistymisessä. Se osoitti tuesta olevan hyötyä myös niille, joilla on Mokian asiakaskuntaa paremmat edellytykset työllistyä. Hankkeen avulla vietiin työllisyyden kuntakokeilun työntekijöitä Hämeenlinnan keskustan ulkopuolelle Lammille, jonka 80 pitkäaikaistyöttömästä toistakymmentä työllistämistoiminnan piiriin ja osa työllistyi palkkatuella.
Hankkeen asiakasmäärä osoitti, että tarvetta hankkeelle oli, mutta kohderyhmän valinta olisi voinut keskittyä pitkäaikaistyöttömiin. Taloudellisen tilanteen kohentuessa työnhakijat vähenivät, mutta jäljelle jäivät ne, joilla on eniten ongelmia elämänhallinnassa ja työllistymisessä. Hankkeen 69:stä osallistujasta kuitenkin 6 lähti opiskelemaan ja 12 henkilöä sai töitä. Nämä ovat suuria muutoksia pitempään työttömänä olleiden elämässä.