Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22417

Hankkeen nimi: Proaktiivisella työllistämisellä yrityksiin -hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen Mokia ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1491776-8

Jakeluosoite: Hauhontie 14

Puhelinnumero: 0400712194

Postinumero: 14700

Postitoimipaikka: Hauho

WWW-osoite: http://www.mokia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heinonen Jouni Kristian

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jouni.heinonen(at)mokia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400712194

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Toiminnassamme nuorten kanssa on havaittu tarve työkuntoisten nuorten poluttamisesta työelämään. Nuoren ollessa turvallisessa ympäristössä työkokeilussa, oppisopimuskoulutuksessa tai palkkatukityössä, hänellä usein menee erittäin hyvin. Jakson lopussa, kun siirtymä työelämään on tiedossa, nuoret alkavat usein oirehtimaan mm. sairaslomalla tai poissaoloilla. Nuoret tippuvat näissä tapauksissa jälleen ns. pohjalle ja aloittavat uudelleen kuntouttavassa työtoiminnassa, josta pikku hiljaa siirtyvät eteenpäin. Tällä hankkeella olisi tarkoitus auttaa nuoria siirtymävaiheessa työelämään ja toisaalta ollaan tukena myös työnantajalle. Useat työnantajat eivät uskalla ottaa nuoria, vastavalmistuneita töihin, koska sairastelut ja poissaolot voivat alkaa muutaman päivän päästä.

Työllistymisprosessi on vaikeutunut Koronan takia vielä entistä enemmän. Avoimilla työmarkkinoilla on hakijoita enemmän ja monet syrjäytymisvaarassa olevat tai olleet eivät pysty taistelemaan tässä prosessissa. He tarvitsevat tukea opinnoissa ja jatkopolutuksessa työelämään.Hankkeellamme haluamme olla auttamassa nivelvaiheessa sekä heikommassa asemassa olevia työnhakijoita, että työnantajia.

Tavoitteena on kehittää palvelu, jonka avulla nuoria voidaan saattaa tuetusti kohti työelämää.Työnantajan näkökulmasta kehitettäisiin uusia toimintamalleja ja tukiverkostoja vaikeasti työllistetyn henkilön työelämään saattamiseen. Lisäksi haluamme kehittää intervallijaksoja palkkatukityön ja työkokeilun lomaan eri yhteistyöyrityksiin ja näiden jaksojen avulla saada tuetusti polutettua mahdollisimman monta nuorta työelämään kiinni. Koulutuspuolella tavoitteena on syventää yksilöohjausta koulun, opiskelijan ja työelämän välillä. Tarkoituksena on myös kehittää oppimisympäristöjä enemmän digimuotoon ja mahdollistaa virtuaaliset etänäyttötutkinnot oppilaitosten kanssa sekä lisätä oppimisympäristöjä muualle, kuin koulumaailmaan. Tämä on Korona – aikana huomattu erittäin tärkeä tarve.Ongelmaksi nuorten kohdalla Korona-aikana koitui se, ettei koulut pystyneet ottamaan näyttöjä vastaan ja monien valmistumiset lykkääntyivät.

Toimenpiteemme hankkeessa ovat hyvin konkreettisia. Hanketyöntekijä etsii yhteistyöyrityksiä, joihin nuoria voidaan tuetusti poluttaa palkkatukijakson tai tykokeilun jälkeen. Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että hanketyöntekijä ja nuori käyvät yhdessä tutustumassa työpaikkaan ja aloittavat työn yhdessä, jotta nuori kokee olonsa turvalliseksi ja hänen on helppo kiinnittyä uuteen työpaikkaan. Toiminnan ohessa myös opetetaan nuorille yrittäjämäistä ajattelua sekä työelämänpelisääntöjä. Intervallijaksot ovat yhtenä toimenpiteenä ja tarkoituksena on, että jo opintojen, työkokeilujakson tai palkkatukityöjakson aikana nuori tutustuu uuteen työpaikkaan ja työnantaja voi ohjeistaa nuorta oikeaan suuntaan sekä tutustuttaa tätä työelämään. Hanke on tässä kohtaa tukena molemmille. Korona- ajan ongelmana oli se, että koulut eivät ottaneet näyttöjä vastaan ja opiskelijoiden opinnot eivät edenneet. Yhtenä toimenpiteenä kehitämme oppiympäristöjä enemmän digimuotoon niin, että opinnot pystyvät etenemään paremmin, nuoret voivat tehdä näytöstä esimerkiksi videomateriaalia jatkuvasti ja opettaja pystyisi olemaan mukana näytössä paikasta huolimatta. Tämä helpottaisi näyttöjen antamista muulloinkin ja toimenpiteen avulla voidaan nopeuttaa tutkintojen suorittamista.

Tuloksina hankkeesta toivotaan , että saadaan mahdollisimman monta nuorta tuettua työelämään joko avoimille työmarkkinoille tai palkkatukityöhön. Tulokseksi toivomme myös intervallijaksojen kehittämistä toimivaksi toimintamalliksi sekä etänäyttötutkintojen mahdollistamista ja näiden toimintamallien jakamista myös valtakunnallisesti esimerkiksi työpajatoimintoihin. TUlokseksi halutaan myös uusia oppimisympäristöjä ja mahdollisimman monta tutkinnonosaa tai tutkintoa suoritettua.
Yhteistyötä teemme alueemme ammatillisten oppilaitosten, yhdistysten, työllisyyspalveluiden ja yritysten kanssa. Hankkeen toimenpiteet ovat sellaisia, joista on hyötyä kaikille yhteistyötahoille ja erityisesti tietysti kohderyhmälle.

Hankkeella halutaan vaikuttaa vaikeasti työllistettävien nuorten työllistämiseen ja koulutuksen saamiseen. Hankkeessa halutaan parantaa erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ohjauspalveluita, sillä me olemme nähneet miten nuoret voivat kehittyä oikeanlaisella tuella kuntouttavasta työtoiminnasta tutkinnon suorittaneeksi työmieheksi. Haluamme nimenomaan kehittää palvelun, joka on kokonaisvaltainen, siinä kehitetään työelämävalmiuksia ja jonka avulla nuoria voidaan saattaa kohti työelämää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat vaikeimmassa ja heikommassa asemassa oleviin nuoriin jotka ovat työelämän ulkopuolella.

1. Haluaisimme tuoda mahdollisuuden koulutukselle ja työllistymiselle sekä näissä tukemiselle myös esimerkiksi päihdekuntoutujille sekä avovangeille. Pyrimme luomaan sellaisen polun, jolla heikommassa asemassa olevat ja avovangit saadaan polutettua koulutuksen piiriin ja sitä kautta työelämään. Avovangit voisivat suorittaa koevapauttaan Hämeen Mokialla ja hankkeen kautta heitä ohjattaisiin työllisyystoimenpiteisiin.

2. Iso osa työelämän ulkopuolella olevista kokee olevansa syrjäytynyt yksinäisyyden takia. Useat hyötyvät siitä, että pääsevät osaksi porukkaa juuri sellaisena kuin ovat. Työyhteisöt ovat yksi syrjäytymistä ehkäisevä asia monen päivässä. Hankkeessamme yhdessä tekeminen on ydinasia ja poluttaminen eteenpäin tapahtuu myös yhdessä. Hämeenlinnan alueella on paljon varastoalan työnantajia, jotka tarvitsevat työvoimaa. Mokialla nuoret tekevät oikeita työtehtäviä ja toimintoja. Oppimisympäristö on aito, joten osallistujat oppivat oikeita asioita. Nämä työelämän ulkopuolella olevat henkilöt ovat yksi kohderyhmistämme.

3. Hankkeemme kautta työnantajatkin saisivat oikeita osaajia, jotka voisivat välillä olla intervallijaksoilla työelämässä näyttämässä osaamistaan. Intervallijaksolla myös työyhteisöt tulevat tutuksi, mikä taas helpottaa asiakkaan oloa uudessa ympäristössä ja hän pystyisi helpommin myös pääsemään osaksi työyhteisöä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää yritysyhteistyön myötä yrityksiä, joihin polutetaan nuoria ja joita autetaan myös saamaan uutta työvoimaa. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös ammatilliset oppilaitokset, joiden kanssa tehdään yhteistyötä nuorten opintojen puitteissa sekä uusien toimenpiteiden myötä.

Hankkeen myötä saatuja tuloksia on tarkoitus jakaa valtakunnallisesti, joten myös muut alan toimijat voivat hyötyä hankkeen tuloksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 148 400

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 21 982

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 173 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 21 982

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna, Hattula, Janakkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Hauhontie 14

Postinumero: 14700

Postitoimipaikka: Hauho

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 54

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tutkimusten mukaan toimialueellamme nuorten miesten osuus syrjäytymisessä on suurempi kuin naisten.Viime vuonna 59 prosenttia kaikista uusista lukiolaisista oli tyttöjä. Sama prosenttiluku oli myös yliopistojen kanditutkinnon aloittamisessa. Toisin sanoen tyttöjen ja poikien mahdollisuudet lukio- ja yliopistokoulutukseen ovat erittäin epätasa-arvoiset. Tasa-arvon näkökulmasta ei ole mitään luonnollisia perusteluja sille, että koulumenestyksessä ja kouluttautumisessa on näin suuret sukupuolten väliset erot. Koulumenestyksen erot heijastuvat monella tavalla heikommin pärjäävien miesten elämään. Nuoret miehet ovat selvästi yliedustettuina kouluttamattomien ja pitkäaikaistyöttömien joukossa. Nuoret miehet ovat nuoria naisia useammin myös ylivelkaantuneita ja heillä on enemmän päihdeongelmia. Nuoret miehet saavat työkyvyttömyyteen liittyvää kuntoutusrahaa naisia useammin, mutta nuoret naiset saavat kuntoutuspsykoterapiaa peräti viisi kertaa useammin kuin nuoret miehet.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Jokainen joka kokee hankkeesta olevan hänelle hyötyä on tervetullut mukaan toimintaan. Alueellisesti ajateltuna osallistujissa uskotaan enemmän nuoria miehiä edellisten hankkeiden kokemuksen perusteella. Hankkeessa tapahtuva toiminnallinen aktiivisuus on lähempänä miesten toimintaa noin yleisesti. Näkyvyys medialla ja jalkautumalla katukuvaan johon meillä on olemassa formaatti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Miehiä tai naisia ei eroitella hankkeessa, vaan kaikkiovat tervetulleita.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Jatkamme tässä hankkeessa sairaalatarvikkeiden kierrätystä ja varastointia. Sairaalatarvikkeiden uudelleen käyttö on luonnonvarojen käytön kannalta tehokasta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Hankkeen toiminnan kautta kierrätettävät sairaalatarvikkeet kohdennetaan niihin kohteisiin, joissa asiakasryhminä ovat ilmastonmuutoksesta kärsiviä kohderyhmiä, kuten kehitysmaiden asukkaat.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeessa on uusiokäyttöä ja korostamme kierrätyksen tärkeyttä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Mahdollismman paljon elinkaaren pidennystä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Hankkeen avulla lisäään maaseudulle toimintaa ja pyritään pitämään maaseutua asuttuna työllistämisen ja toiminnan avulla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Luodaan digitaalisia ympäristöjä ja virtuaalisia etänäyttöjä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Logistiikan tehostaminen syrjäseuduilla ja yhteiset kuljetukset.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Opinnot ja työllistyminen lisäävät osallistujien hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 4 3
Hankkeessa pyritään edistämään tasa-arvoa koulutuksessa tai työelämässä nuorten miesten osalta. Nuoret miehet ovat heikommassa asemassa tutkitusti työllistymisessä ja opinnoissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeella vähennetään eriarvoisuutta.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hankkeella lisätään alueen tunnettavuutta ja toimintaa maaseudulla.
Ympäristöosaaminen 4 6
Varasto-alalla luomme uusia toimintamalleja myös kierrätykseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-