|
|
|
Hankekoodi: S22418
Hankkeen nimi: Yhdessä lisää yritteliäisyyttä - YLY
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 12.4.2021 ja päättyy 31.5.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1046216-1
Jakeluosoite: Ratatie 22
Puhelinnumero: +358 (09) 8868 7150
Postinumero: 01300
Postitoimipaikka: Vantaa
WWW-osoite: https://www.laurea.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leppälahti Teppo Aleksi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teppo.leppalahti(at)laurea.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0468567417
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tarkoituksena on auttaa nuoria lukio-opiskelijoita etenemään jatko-opintoihin suuntautumisessaan sekä työelämän aloitusaskeleissaan entistä sujuvammin ja varmemmin, lähtien heidän omista kiinnostuksistaan ja vahvuuksistaan. Tarkoituksena on sekä auttaa opiskelijoita rakentamaan heidän opintojaan ja tulevaisuuttaan tukevia kontakteja ja verkostoja että myöskin tuoda heille välitöntä sosiaalista tukea, jonka tarve koronaepidemiasta johtuvien etäopetusjärjestelyjen takia on kasvanut. Hankkeen tarkoituksena on myös rakentaa uutta verkostoyhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa toisen- ja korkea-asteen sekä työelämän toimijoiden yhteistyötä ja lisätä nuorten lukio- ja korkeakouluopiskelijoiden yhteyksiä toistensa ja työelämän edustajien kanssa. Hankkeessa rakennetaan uusia yhteistyömuotoja lukion ja ammattikorkeakoulun välille sekä uudenlaista työelämäyhteistyötä. Hankkeessa syntyy erilaisia polkuja opiskelijoille opintoihin, työelämään ja yrittäjyyteen. Nämä uudet yhteistyömuodot vastaavat lukiokoulutuksen korkeakoulu- ja työelämäyhteistyövelvoitteisiin sekä tarpeisiin rakentaa uuden opetussuunnitelman mukaisia oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia.
Hankkeessa rakennetaan lukioiden ja ammattikorkeakoulujen yhteisiä opintokokonaisuuksia, jotta lukiolaisilla olisi mahdollisuus suorittaa jo lukioaikana ammattikorkeakouluopintoja osana opintojaan.
Hankkeen tavoitteena on löytää uusia mahdollisuuksia toisen- ja korkea-asteen koulujen yhteistyöhön. Tuloksena on lisääntynyt opiskelijoiden tietämys ja ymmärrys korkeakouluopinnoista sekä eri reiteistä korkeakouluun ja korkeakoulusta toiseen esimerkiksi ammattikorkeakoulusta maisteriopintoihin. Tämä edesauttaa sujuvia siirtymiä koulutusasteelta toiseen tai työelämään. Hankkeen tavoitteena on myös edistää osuvia koulutusvalintoja ja ehkäistä epätarkoituksenmukaisia valintoja ja opintojen keskeyttämistä opintojen aikana ja sen jälkeen.
Työelämäyhteistyön kehittämistoimenpiteillä rakennetaan entistä palvelevampia työelämäyhteistyön malleja ja tapoja, jotka hyödyttävät sekä oppilaitoksia, opiskelijoita että työelämän toimijoita. Tällainen toimenpide voi olla esimerkiksi työelämäkumppanilla olevaan kehittämis-, ideointi-, kartoitus- tai muuhun tarpeeseen vastaaminen opiskelijoiden yhteisellä projektilla tai hetkelliseen työvoiman tarpeeseen vastaaminen kokeilemalla työntekoa, joka on yhteydessä opintoihin.
Hankkeen toimenpiteet muodostuvat kolmesta työpaketista. Ensimmäinen on lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö, toinen työelämäyhteistyö ja kolmas eri kouluasteiden ja koulujen opiskelijoiden kohtaaminen.
Hankkeen tuloksena lukio-opiskelijoilla on aikaisempaa paremmat valmiudet opintojensa jatkamiseen lukion jälkeen ja myös enemmän työelämäkontakteja ja -kokemusta. Opiskelijoilla on myös aikaisempaa enemmän opintoihin liittyviä sosiaalisia kontakteja ja sosiaalista tukea, joiden määrä on pandemia-ajan etäoppimisjärjestelyissä voinut jäädä liian vähäiseksi. Hankkeen tuloksena syntyy uusia sekä lukioiden välisiä että lukioiden ja muiden oppilaitosten välisiä yhteistyön muotoja, joissa on mukana myös mahdollisimman paljon työelämäyhteyksiä. Hankkeen tulokset ovat levitettävissä ja sovellettavissa kehittämisessä mukana olleiden oppilaitosten ja kehittämisalueen ulkopuolella.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat lukio- tai korkea-asteen koulutuksessa olevat nuoret sekä ko. oppilaitoksissa oleva opetushenkilöstö.
Yrittäjät ja muut työelämän edustajat sekä koulutuspäätöksiä tekevät tahot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 256 794
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 222 524
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 299 070
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 259 158
Maakunnat: Uusimaa, Kanta-Häme
Seutukunnat: Helsingin, Porvoon, Riihimäen, Hämeenlinnan
Kunnat: Järvenpää, Nurmijärvi, Vihti, Sipoo, Riihimäki, Tuusula, Porvoo, Hyvinkää, Hausjärvi, Askola, Karkkila, Loppi, Lohja, Kerava, Mäntsälä, Janakkala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9
Suunniteltu: 275
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Hankkeen osallistujat määrittelevät toiminnalleen arvot. Arvokeskustelun pohjana ovat osatoteuttajaorganisaatioiden arvot, esimerkiksi yhteiskehittämisen tukena ovat Laurean arvot: avoimuus, vaikuttavuus ja vastuullisuus ja niihin perustuva Laurean strategia. Yksi Laurean strategisista linjauksista määrittelee Laurean kestävän kehityksen korkeakouluksi, joka mm. tarkoittaa vastuullisuutta käytettäessä yhteiskunnan voimavaroja. Käytännössä tämä toteutuu hankkeessa joutokäynnin vähentymisenä ja resurssitehokkuutena, kun lukio-opiskelijat etenevät entistä sujuvammin koulutustaan vastaaviin jatko-opintoihin tai työelämään. Hankkeen kohderyhmätapaamisten toteuttamimen pääosin digitaalisten välineiden välityksellä vähentää liikkumisesta aiheutuvaa kuormitusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hanke edistää kestävää taloutta ja mahdollistaa talouden kasvun edistämällä työllistymismahdollisuuksia nuorille kotiseudullaan sujuvoittamalla työn ja tekijöiden kohtaamista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Hankkeen tavoitteena on luoda uusia aineettomia toimintamalleja. Mallien kehittämisessä käytetään yhteiskehittämisen menetelmiä, jotka tuottavat taitoa ja osaamista näiden menetelmien soveltamiseen myös osallistujien tulevissa tilanteissa työelämässä esimerkiksi omista tai työnantajan tarpeista lähtevissä palvelutuotteiden ja palvelun kehittämisyhteyksissä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 7 |
| Motivoivat oppimisympäristöt ja -menetelmät lisäävät nuorten kiinnittymistä opintoihin ja opintojen loppuun suorittamiseen. Mahdollisuudet päästä opiskelemaan itselle mieluista alaa ja paranevat. Myös mahdollisuudet päästä työelämään itselle sopivammalla tavalla paranevat. Entistä monipuolisemmilla edellytyksillä päästä jatkamaan itselle mielekkäällä tavalla opintoja sekä työllistyä ja osallistua yhteiskuntaan on välitön osallistujien hyvinvointia ja resilienssikykyä lisäävä vaikutus myös pandemia-aikana. Lukiolaiselle opiskelutavoitteiden selkiytyminen vahvistaa itseluottamusta ja toivoa tulevaisuuteen. Epävarmuuden ajassa päämäärätietoisuuden löytäminen lisää hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 2 |
| Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tunnistettu tytöt ryhmänä, jonka tasa-arvoa edistetään: Tytöt ryhtyvät poikia harvemmin yrittäjiksi. Tytöt näyttävät aikaisemman MOTIVE-hankkeen kokemusten perusteella tarvitsevan yrittäjyyteen enemmän kannustusta ja rohkaisua, kun taas pojilla tuen tarve liittyy enemmänkin osaamiseen. Hankkeen aikana osatoteuttajaorganisaatioihin syntyy sellaista työkulttuuria ja toimintatapoja, jotka ottavat huomioon sukupuolten välisen tasa-arvon. Hankkeen aikana mitä todennäköisimmin tulee voimaan toisen asteen maksuttomuus ja oppivelvollisuuden laajentuminen. On entistä tärkeämpää, että toisen asteen aikana nuorilla on, sukupuolesta riippumatta, mahdollisuus kokeilla erilaisia oppimisen tapoja ja löytää omat vahvuutensa ja osaamisensa sekä motivaatio opiskella. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 4 |
| Hanke edistää erityisesti pandemia-aikana sukupolvien välistä yhdenvertaisuutta eli nuorten sujuvampaa mahdollisuutta opintoasteelta toiselle etenemiseen ja yrittäjänä tai palkattuna työntekijänä työllistymiseen ja sitä myötä yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Hankkeen osallistujat kohtaavat hankkeen toimenpiteissä eri koulutusasteella olevia nuoria. Yhteinen tekeminen avartaa ja selkeyttää nuorten ymmärrystä ja näkemystä toisessa koulutusvaiheessa olemisesta. Vastaavasti työelämäyhteistyö avartaa ja selkeyttää nuorten ymmärrystä ja näkemystä elinkeinoelämästä ja erilaista työelämäorganisaatioista sekä erilaisista työelämän toimijoista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta vähentävästi eikä lisäävästi. | ||
Hankkeen tarkoituksena oli auttaa nuoria lukio-opiskelijoita etenemään jatko-opintoihin suuntautumisessaan sekä työelämän aloitusaskeleissaan entistä sujuvammin ja varmemmin lähtien heidän omista kiinnostuksistaan ja vahvuuksistaan. Tarkoituksena oli sekä auttaa opiskelijoita rakentamaan heidän opintojaan ja tulevaisuuttaan tukevia kontakteja ja verkostoja että myös tuoda heille välitöntä sosiaalista tukea, jonka tarve koronaepidemiasta johtuvien etäopetusjärjestelyjen takia oli hankkeen käynnistyessä kasvanut. Hankkeen tarkoituksena oli myös rakentaa uutta verkostoyhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa toisen- ja korkea-asteen sekä työelämän toimijoiden yhteistyötä ja lisätä nuorten lukio- ja korkeakouluopiskelijoiden yhteyksiä toistensa ja työelämän edustajien kanssa. Hankkeessa rakennettiin uusia yhteistyömuotoja lukion ja ammattikorkeakoulun välille sekä uudenlaista työelämäyhteistyötä. Hankkeessa syntyi erilaisia polkuja opiskelijoille opintoihin, työelämään ja yrittäjyyteen. Nämä uudet yhteistyömuodot vastaavat lukiokoulutuksen korkeakoulu- ja työelämäyhteistyövelvoitteisiin sekä tarpeisiin rakentaa uuden opetussuunnitelman mukaisia oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia.
Esimerkki uusista yhteistyömuodoista ja poluista työelämään ja yrittäjyyteen on ensinnäkin lukion Nuori Yrittäjyys NY-yrittäjyyskurssin jälkeen yritysidean kehittämisen jatkaminen ammattikorkeakoulun esihautomossa toiminimen perustamiseen ja ammattikorkeakoulun opintosuoritusten tekemiseen jo lukion aikana. Toinen onnistunut yhteistyömuoto oli Innovaatioleirin toteuttaminen yhteisesti. Lisäksi laajan joukon yhteistyötä tehtiin lukuisissa opiskelijatiimien projekteissa, jotka toteuttivat hankesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Nämä sisälsivät yhteisten tapahtumien järjestämisiä ja esimerkiksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden pitämiä lukion oppitunteja ja erilaisia toimintarasteja tapahtumissa lukiolaisille. Yhteisistä tapahtumista muodostui lukukausittain toistettu kolmen sarja Jatkoa ajatellen – Verkostoidu ja viihdy -työelämä- ja jatkokoulutustapahtumia.
Hankkeessa rakennettiin lukioiden ja ammattikorkeakoulujen yhteisiä opintokokonaisuuksia, jotta lukiolaisilla olisi mahdollisuus suorittaa jo lukioaikana ammattikorkeakouluopintoja osana opintojaan. Yhteisiä opintoja pilotoitiin hankkeen aikana ja yhteisten opintojen toteuttaminen jatkuu hankkeen jo päätyttyä. Uutta näissä yhteisissä opinnoissa oli yhteistyön kohdistuminen lukion pakollisiin opintojaksoihin, mikä suunnitteluvaiheessa osoittautui vielä oletettuakin vaativammaksi. Lukion yhteiskuntaopista ja korkeakoulun kansantaloustieteestä kuitenkin löytyi yhteisiä sisältöjä. Samoin lukion matematiikan opinnoista löytyi yhteys yrityksen laskentatoimen opintojen kanssa. Yhtymäkohtia on myös kielten opinnoissa, mutta oppimistavoitteet niissä eroavat koulujen välillä merkittävästi.
Hankkeen tavoitteena oli löytää uusia mahdollisuuksia toisen- ja korkea-asteen koulujen yhteistyöhön. Tuloksena opiskelijoiden tietämys ja ymmärrys korkeakouluopinnoista sekä eri reiteistä korkeakouluun ja korkeakoulusta toiseen esimerkiksi ammattikorkeakoulusta maisteriopintoihin lisääntyi. Tämä edesauttaa sujuvia siirtymiä koulutusasteelta toiseen tai työelämään. Hankkeen tavoitteena oli myös edistää osuvia koulutusvalintoja ja ehkäistä epätarkoituksenmukaisia valintoja ja opintojen keskeyttämistä opintojen aikana ja sen jälkeen.
Työelämäyhteistyön kehittämistoimenpiteillä rakennetiin entistä palvelevampia työelämäyhteistyön malleja ja tapoja, jotka hyödyttävät sekä oppilaitoksia, opiskelijoita että työelämän toimijoita. Toteutusmuotona tässä oli TET-työpajakonseptin kehittäminen pilotointeineen ja opetushenkilöstön koulutukset.
Hankkeen toimenpiteet muodostuivat kolmesta työpaketista. Ensimmäinen oli lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö, toinen työelämäyhteistyö ja kolmas eri kouluasteiden ja koulujen opiskelijoiden kohtaaminen.
Hankkeen tuloksena lukio-opiskelijoilla on aikaisempaa paremmat valmiudet opintojensa jatkamiseen lukion jälkeen ja myös enemmän työelämäkontakteja ja -kokemusta. Opiskelijoilla on myös aikaisempaa enemmän opintoihin liittyviä sosiaalisia kontakteja ja sosiaalista tukea, joiden määrä jäi pandemia-ajan etäoppimisjärjestelyissä helposti liian vähäiseksi. Hankkeen tuloksena syntyi uusia sekä lukioiden välisiä että lukioiden ja muiden oppilaitosten välisiä yhteistyön muotoja, joissa on mukana myös työelämäyhteyksiä. Hankkeen tulokset ovat levitettävissä ja sovellettavissa kehittämisessä mukana olleiden oppilaitosten ja kehittämisalueen ulkopuolella.