Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22419

Hankkeen nimi: ELMA - elinvoimainen ja monimuotoinen hoiva- ja hoitoala

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.5.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19

Puhelinnumero: +358294465000

Postinumero: 15210

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eerola Maija Mirjami

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.eerola(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504635069

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

ELMA-hankkeen päämääränä on lisätä Päijät-Hämeen alueen elinvoimaisuutta ja sosiaali- ja terveysalan palveluiden saatavuutta varmistamalla osaavan työvoiman riittävyys hoiva- ja hoitoalalla. Osaavia, alalle koulutettuja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä on alueella paljon, työperäinen maahanmuutto on myös lisääntymässä. Maahan muuttaneet kuitenkin työllistyvät huonosti. Hanke keskittyy tämän ilmiön kahteen pullonkaulaan: työyhteisöjen puutteelliset taidot toimia monikulttuurisesti sekä maahanmuuttajien osin puutteelliset työelämävalmiudet, esim. ammattikielen taito .

Hankkeen keskeinen tavoite on kehittää ja pilotoida virtuallinen oppimiskokonaisuus ja sitä tukeva ohjausmalli. Oppimiskokonaisuuden avulla maahanmuuttajataustaiset hoito- ja hoiva-alan opiskelijat sekä alla pyrkivät työttömät työnhakijat voivat vahvistaa osaamistaan ja parantaa työelämävalmiuksiaan.

ELMA–hankkeessa tuetaan sekä maahanmuuttajia että työyhteisöjä. Tavoitteena on tukea maahanmuuttaja- tai ulkomaalaistaustaisten työllistymistä sosiaali- ja terveysalan tehtäviin, erityisesti hoitoalalle. Tätä lähestytään huomioiden eri kohderyhmät: työttömät hoitoalan ammattilaiset, hoitoalalle opiskelevat sekä alalle opiskelemaan aikovat. Tavoitteena on paitsi vahvistaa opiskelu- ja työelämävalmiuksia (mm. ammattikielen kehittäminen), myös tukea opintoihin pääsyä ja niiden suorittamista sekä toisaalta helpottaa työelämään siirtymisen vaihetta. Jotta työelämään siirtyminen olisi mahdollisimman sujuvaa, täytyy myös työyhteisöjen olla valmiita vastaanottamaan suomea toisena kielenään puhuvia työntekijöitä. Niinpä hankkeessa tuetaan myös työyhteisöjä. Kaikki hankkeen toimenpiteet rakentuvat palvelumuotoilun keinoin aidosti tarvelähtöisiksi. Palvelumuotoilua hyödyntäen selvitetään työelämän ja maahanmuuttajataustaisten näkemyksiä tarpeista ja tältä pohjalta kehitetään hoiva- ja hoitoalan suomen kielen sekä yhteiskunta- ja työelämätietouden oppimisympäristö, joka tukee opintoihin pääsyä, niiden suorittamista ja sujuvaa siirtymää työelämään ammatillisen koulutuksen tai korkeakoulutuksen jälkeen sekä työelämään kiinnittymistä.

Oppimisympäristö on virtuaalinen ja hyödyntää saavutettavuuden huomioiden digitaalisuutta ja tekoälyä siten, että kokonaisuus on toteutettavissa itsenäisesti verkossa aikaan ja paikkaan sitomattomasti. Oppimisympäristö tarjoaa hoiva- ja hoitoalalle pyrkiville mahdollisuuden kehittää taitoja, jotka tukevat ammattiopintojen suorittamista, työllistymistä ja vahvistavat työelämävalmiuksia sekä helpottavat Suomeen sopeutumista ja suomalaiseen työelämään integroitumista. Virtuaalinen oppimisympäristö mahdollistaa opiskelun myös esimerkiksi Covid-19 kaltaisissa erityistilanteissa.

Oppimisympäristö sisältää eri aihepiirejä koskevia oppimismoduuleja. Moduulit koostuvat erilaisia digitaalisia alustoja ja menetelmiä hyödyntävistä, pedagogisesti mietityistä tehtäväkokonaisuuksista ja potilastilanteiden harjoitteluympäristöistä. Suurin osa oppimiskokonaisuuden moduuleista koostuu itseopiskelumateriaaleista, jotka ovat myös suoraan hyödynnettävissä opetuksen lisämateriaalina tai opiskelun tukimateriaalina toisen tai korkea-asteen koulutuksissa. Osa moduuleista rakennetaan siten, että ne ovat hyödynnettävissä ohjaajan avustuksella. Tällöin moduulin aikana voi vielä vahvemmin harjoittaa vuorovaikutustaitoja suomen kielellä ja suorittamiseen saa tukea ja ohjausta. Hanke kouluttaa niin sanotun ohjaajapankin, joka on hyödynnettävissä hankkeen jälkeen. Sisällöissä ja erityisesti potilastilanteiden harjoitteluympäristöissä hyödynnetään botteja, erilaisia jo olemassa olevia ja/tai hankkeessa luotavia virtuaalisia oppimisympäristöjä (mm. 3D, Thinglink). Lisäksi toiminnassa hyödynnetään vapaaehtoisia mentoreita, jotka ovat hoitoalan ammattilaisia. Heidän kanssaan pääsee paitsi harjoittamaan suomen kieltä, myös tutustumaan alan työtehtäviin ja työnkuviin ja siten käsitys suomalaisesta työelämästä vahvistuu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- maahanmuuttajataustaiset sosiaali- ja terveysalalle sairaanhoitajiksi, lähihoitajiksi tai hoiva-avustajiksi
hakeutumassa olevat opiskelijat ja työnhakijat (työttömät, alanvaihtajat, kotiäidit jne.)
- sosiaali- ja terveysalan työyhteisöt

4.2 Välilliset kohderyhmät

- opetus- ja ohjaustyön tekijät eri organisaatioissa
- Päijät-Hämeen sosiaali ja terveysala
- Päijät-Hämeen asukkaat
- työperäisesti maahan muuttaneet tai muuttamassa olevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 283 925

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 277 502

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 378 569

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 370 005

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Asikkala, Lahti, Sysmä, Padasjoki, Kärkölä, Hollola, Heinola, Hartola, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 230

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelijat ovat tietoisia alueen maahanmuuttajaväestön rakenteista mm. iän, sukupuolen ja lähtömaan suhteen.Vuoden 2019 lopussa alueella asui Päijät-Hämeen alueeella asui yli 7 327 ulkomaan kansalaista. Näistä naisia oli 3 570 ja miehiä 3 757. Ulkomaan kansalaisten joukossa on suhteellisen paljon työikäisiä, kun taas Suomen kansalaisten joukossa eläkeläisten määrä on suuri.(Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021-2025) Lisäksi on tiedossa sukupuolijakauma sekä opinnoissa että alalla; Esimerkiksi vuoden 2019 henkilöstökertomuksen mukaan PHHYKYN työntekijöistä 88% on naisia. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaiset naiset työllistyvät miehiä huonommin. Hoiva- ja hoitoalle toisaalta kouluttautuu ja hakeutuu perinteisesti enemmän naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteutuksessa huomioidaan sukupuolisensitiivisyys mm. tuotettavissa materiaaleissa. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan esim. Miesvirtaa-hankkeen kehittämistoimenpiteet ja vältetään vahvistamasta hoitoalaan liittyviä stereotypioita. Oppimisympäristön sisällössä ja visuaalisessa ilmeessä pyritään luomaan kuvaa moninaisesta hoiva- ja hoitoalasta, myös sukupuolen suhteen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 8
Hoitoalalla on nyt jo työvoimapulaa, ja tilanne tulee pahenevaan lähivuosien aikana. Sujuvoittamalla työllistymistä Hankkeen päämääränä on lisätä Päijät-Hämeen alueen elinvoimaisuutta ja sosiaali- ja terveysalan palveluiden saatavuutta varmistamalla osaavan työvoiman riittävyys hoitoalalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 7
Hankkeen keskeinen tuotos on virtuaalinen oppimisympäristö, joka mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen. Hankkeessa ei tuoteta painettavaa materiaalia vaan pyritään materiaalien digitaalisuuteen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 9
Hanke edistää kohderyhmän hyvinvointia tukemalla työllistymistä. Se vahvistaa hyvinvointia myös koko Päijät-Hämeen alueella varmistavalla osaavan työvoiman riittävyys hoiva- ja hoitoalalla. Hanke edistää myös työyhteisöjen hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hanke parantaa maahanmuuttajien asemaa suhteessa kantasuomalaisiin parantamalla maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä. Hanke edistää myös sukupuolten tasa-arvoa parantaessaan sekä naisten että miesten työllistymisen mahdollisuuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hanke syventää maahanmuuttajien tietoja, taitoja ja ymmärrystä suomalaisesta työelämästä. Työyhteisöissä kulttuurinen vuorovaikutus on kahdensuuntaista, mikä edistää kulttuurista ymmärrystä ja yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

ELMA – elinvoimainen ja monimuotoinen hoiva- ja hoitoala -hanke vastasi kasvavaan pulaan hoitoalan työntekijöistä tukemalla sekä maahanmuuttajia että työyhteisöjä Päijät-Hämeen alueella. Hankkeen keskeinen tavoite oli kehittää virtuaalinen oppimiskokonaisuus sekä sitä tukeva ohjausmalli ja kouluttaa työyhteisöjä kieli- ja kulttuuritietoiseen vuorovaikutukseen.

Hankkeessa toteutettiin yhteiskehittäen monialainen kehittämisprosessi. Tällä varmistettiin tarvelähtöisyys ja muotoiltiin hankkeen toimenpiteitä. Mukana monialaisessa kehittämisprosessissa olivat hoitoalan työyhteisöt, maahanmuuttajataustaiset hoitajat sekä maahanmuuttajataustaiset hoitoalan opiskelijat. Kehittämistyö pohjautui vahvasti aitoon tarpeeseen, jota selvitettiin kyselyjen ja työpajan avulla. Hankkeessa toteutettu kehittämisprosessi on kuvattu yhteiskehittämisen toimintamalliksi, joka on hyödynnettävissä myös muilla aloilla yhteistyön suunnittelussa, tarvekartoituksessa ja uusien toimintamallien rakentamisessa.

Hankkeen keskeisenä tuloksena syntyi kaikille avoin virtuaalinen oppimisympäristö Opi hoitoalan suomea, jossa voi harjoitella suomen kieltä ja työelämätaitoja hoitoalan kontekstissa. Oppimisympäristön kaikki sisällöt ja tehtävät ovat selkokielisiä. Oppimisympäristö soveltuu myös ohjauksen ja perehdytyksen tueksi. Oppimisympäristö vahvistaa opiskelu- ja työelämävalmiuksia (erityisesti ammattikielen kehittymistä) sekä tukee opintoihin pääsyä ja niiden suorittamista.

Monikulttuurisilla työpaikoilla tarvitaan ammatillisen osaamisen lisäksi osaamista, joka perustuu yhteiseen ymmärrykseen ja kieleen. Työpaikan monikulttuuristuminen on kaksisuuntainen prosessi, jossa yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi tarvitaan uudelleen orientoitumista, sitoutumista, uusia tietoja ja taitoja niin suomalaisilta kuin maahanmuuttajataustaisilta työntekijöiltä. Hanke tuki työyhteisöjen valmiuksia tarjoamalla koulutuksia teemoilla Kieli- ja kulttuuritietoisuus työssäni ja Monikulttuurisuusvalmiuksien kehittäminen. Koulutuskokonaisuuksiin osallistuneista henkilöistä muodostui ohjaajien verkosto. Koulutusten keskeiset asiat on koottu Kieli- ja kulttuuritietoinen työyhteisö - rekrytoinnin, kulttuurisensitiivisyyden ja kielen käytön muistilistaan. Lisäksi hankkeessa oli mukana pilottiyksiköitä, joille tarjottiin yksilöllistä tukea.

Tiedon lisääntyessä ymmärrys monikulttuurisuudesta kasvoi ja koulutuksien kautta osallistujat saivat ahaa-elämyksiä ja näkökulmat monipuolistuivat. Kynnys rekrytoida ja ottaa harjoitteluun maahanmuuttajataustaisia madaltui ohjausosaamisen vahvistuessa. Työyhteisöjen asenneilmapiiri ja toimintakulttuuri muuttuivat hankkeen aikana hiljalleen vastaanottavaisemmaksi kieli- ja kulttuuritietoisuuden lisäännyttyä.

Hanketta toteuttivat yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu (hallinnoija), Koulutuskeskus Salpaus ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue (31.12.2022 saakka Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä).