Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22420

Hankkeen nimi: Rinnalla kulkien nuorisotyöttömyys laskuun

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vantaan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0124610-9

Jakeluosoite: PL 1550

Puhelinnumero: 0503026059

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaan kaupunki

WWW-osoite: http://www.vantaa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sulaoja Kirsi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.sulaoja(at)vantaa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401417597

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronan vaikutukset Vantaan nuorisotyöttömyyteen ovat olleet massiiviset. Korona on vaikuttanut erityisesti nuorten aikuisten toimentuloon ja hyvinvointiin. Rinnalla kulkien nuorisotyöttömyys laskuun-hanke on Vantaan nuorisopalveluiden sekä Vantaan ja Keravan työllisyyspalveluiden yhteistyöhanke. Hankkeessa luodaan työmuoto, jossa intensiivisellä yksilöllisellä työotteella ja vahvalla rinnallakulkijuudella pystytään vastamaan niiden nuorten tilanteeseen, jotka ovat luiskahtaneet työn ja koulutuksen ulkopuolelle koronan vaikutuksesta.


Nuoret tarvitsevat kohdennettua yksilöllistä tukea työ- tai opintopoluille löytämiseksi ja siellä pysymiseksi. Yksilöllinen intensiivinen tuki pitää sisällään nuoren työnhakutaitojen ja motivaation vahvistamista sekä erilaisten työllisyyden esteiden raivaamista. Työmuodossa nuoren kanssa työskennellään intensiivisesti useampana päivänä viikossa tarvelähtöisesti. Nuori saatetaan nopeasti töiden ja opintojen piiriin, ja siirtymän onnistuminen varmistetaan riittävän pitkällä rinnallakulkijuudella. Kaksivuotisen hankkeen aikana reilu 400 työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa alle 25-vuotiasta vantaalaista nuorta saa rinnallakulkijan tukea, jonka avulla saavuttaa työ- tai opintopolun alkupää.


Hankkeen uutuusarvo piilee siinä, että luodaan yhteisen tekemisen kautta nuorisotyön ja työllisyyspalveluiden välimaastoon sijoittuva täysin uusi tapa toimia monialaisesti, nopeasti ja intensiivisesti koronan aiheuttamassa akuutissa tilanteessa, nuorisotyön vahvuuksia hyödyntäen. Tämän hankkeen vahvuus on työn luontevassa jakautumisessa työllisyyskoordinaattorien ja rinnallakulkijoiden välillä niin, että työntekijät voivat keskittyä olennaiseen; rinnallakulkija tukemiseen sekä tsemppaamiseen ja työllisyyskoordinaattori mahdollisuuksien löytämiseen. Hanketta johdetaan tiedolla vaikuttavien tulosten saavuttamiseksi. Hankkeessa luotava toimintamalli palvelee myös tulevaisuuden haasteellisissa tilanteissa, joissa tarvitaan ratkaisuja nuorten työllisyyden ja hyvinvoinnin tukemiseen nopeasti.


Hankkeessa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Hankkeen lähtötilanteen arvioinnissa on huomioitu sukupuolen merkitys palvelun kohdentamiseen liittyen ja koronan aiheuttamien vaikutusten näkökulmasta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat koronan myötä viimeisen vuoden aikana työmarkkinoiden ulkopuolelle joutuneet 18-25-vuotiaat nuoret aikuiset. Tästä kohderyhmästä tavoitellaan erityisesti niitä nuoria aikuisia, jotka ovat muita heikommassa työmarkkina-asemassa eivätkä työllisty työmarkkinatilanteen yleisesti parantuessa.
Näitä ryhmiä ovat muun muassa ne nuoret aikuiset, joilla ei ole toiseen asteen tutkintoa tai ne jotka ovat juuri valmistuneet työttömiksi ja tarvitsevat rinnallakulkijan tukea työnhakuun. Kohderyhmän nuorilla aikuisilla voi olla lieviä psykososiaalisia oireita ja haasteita toimia palveluverkostossa esimerkiksi kielitaidon vuoksi. Koronan vuoksi toimenpiteitä saattavat tarvita myös korkeammin koulutetut nuoret aikuiset, joilla on esimerkiksi oppimaan oppimisen haasteita.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmänä ovat nuorten aikuisten lähiverkostoon kuuluvat (perhe, ystävät, kumppanit jne.).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 749 156

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 998 870

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 80

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 400

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelussa on tehty toimintaympäristöanalyysi jossa on huomioitu sukupuolinäkökulma (mmm.palvelun kohdistaminen). Analyysin kautta on huomioitu muun muassa, että korona on vaikuttanut erityisesti naisten työllisyyteen ja toisaalta maahanmuuttajataustaisilla miehillä on riski keskeyttää toisen asteen opinnot.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa edistetään tasa-arvoa muun muassa mahdollistamalla eri sukupuolten hakeutuminen ja sijoittuminen eri ura- ja koulutuspoluille sekä edistämällä molempien sukupuolten yhtäläisiä työ- ja koulutusmahdollisuuksia. Yksilöllinen, nuoren kanssa tasavertaista dialogia käyvä ja hänen itsemäärittelyään kunnioittava palvelu tukee nuoria sukupuolesta, sen ilmaisumuodoista ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on työllistyminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 0
Luonnonvarojen käyttö on kestävää koska hanke asettuu osaksi jo olemassa olevia toimintoja, jolloin sen kuormitus ympäristölle on hyvin vähäinen. Hankkeesta syntyy lähinnä aineetonta pääomaa/osaamista/vaikutuksia, tarvittavia materiaaleja/hankintoja hankkeen nimissä ei juurikaan jouduta tekemään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 0
Liikkumisessa suositaan joukkoliikennettä silloin kun se on mahdollista. Digitaalisia kohtaamistapoja hyödynnetään hankkeessa myös kestävän kehityksen nimissä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
Jätteet lajitellaan asianmukaisesti. Materiaaleissa panostetaan kestäviin ratkaisuihin ja suositaan yhteiskäyttöä/vuokrausta/lainausta silloin kun se on mahdollista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Tässä hankkeessa kehitetään uutta aineetonta palvelua, jolla pienennetään koronan vaikutuksista aiheutuneita haittoja nuorten elämässä. Vaikuttavuuden arvioinnin tulosten perusteella malli on käytettävissä muissakin tulevaisuuden haasteellisissa tilanteissa.
Liikkuminen ja logistiikka 5 0
Liikkumisessa suositaan joukkoliikennettä silloin kun se on mahdollista. Digitaalisia kohtaamistapoja hyödynnetään hankkeessa myös kestävän kehityksen nimissä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 0
Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on nuorten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Koronan aiheuttama työttömyystilanne on kurittanut erityisesti nuoria aikuisia, hankkeen keinoilla edistetään heidän hyvinvointiaan ja sitä kautta tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan nuoria terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä teemoissa ja vaikutuksia on myös työllisyyteen. Yhteiskunnallisesti merkittävää on nyt huolehtia tässä poikkeuksellisessa ajassa kaikkien mukana pysymisestä.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Monipuolisen järjestöyhteistyön avulla voidaan tulevaisuudessa edistää eri kulttuuritaustaisten nuorten asemaa palvelujärjestelmässä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 0
Hankkeen tavoite on nuoren oman toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen sekä elämänlaadun kohentuminen. Osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy lisäävät yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-