Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22421

Hankkeen nimi: Uudet kasvot

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Jääkärinkatu 14

Puhelinnumero: 0295 024 056

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Toijonen Merja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: ennakointiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.toijonen(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 024 165

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Etelä-Savon ELY-keskuksen hallinnoiman hankkeen tavoitteena on
- kehittää ja kokeilla pohjoismaista työvoimapalvelumallia jo vuonna 2021 Etelä-Savon TE-toimistossa
- osatyökykyisten työttömien työllistäminen yrityksiin
- kumppanuusosaamisen vahvistaminen TE-palveluissa

Hankkeessa käynnistetään hallituksen budjettiriihessä päätetyn, ns. pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toteuttamisen pilotointi Etelä-Savon TE-toimistossa. Pilotointi toteutetaan Etelä-Savon TE-toimiston määrittämälle työnhakija-asiakasjoukolle. Pilotin asiakasryhmälle tullaan määrittämään TE-toimiston asiakkaista myös vertailuryhmä, jotta saadaan vertailukelpoista tietoa eri toimintatapojen eduista ja hyödyistä. Pohjoismainen työvoimapalvelumallin mukaisesti työnhaun ensimmäisen kolmen kuukauden aikana on intensiivijakso, jonka aikana työnhakija tavataan kahden viikon välein. Uutuusarvo toiminnassa on asiakkaiden tiiviimpi tapaaminen, henkilökohtaisemmat palvelut, yksilöllisempi palvelutarpeen määrittäminen, tehokkaampi asiakasohjaus palveluihin ja nopeampi työllistyminen ja sitä kautta työttömyysjaksojen lyhentyminen.

Hankkeen toisena tavoitteena on osatyökykyisten työllistäminen yrityksiin. Osatyökykyiset työttömät muodostavat mittavan työvoimapotentiaalin. Hankkeessa tiivistetään yhteistyötä työkykykoordinaattorin, alueen hankkeiden ja muiden toimijoiden kanssa, jotka tukevat ja kehittävät osatyökykyisten palveluja. Asiakkaille tarjotaan palvelukokonaisuuksia sekä yksilöllisiä palvelupolkuja, esim. työn räätälöintiä työpaikalla asiakkaan toimintakykyyn sopivaksi erilaisia tukimuotoja hyödyntämällä. Toimenpiteet muodostavat työkyvyn ja työllistymisen tuen ja edistämisen kokonaisuuden ja mahdollistavat näin erityisesti yrityksiin työllistymisen. Hankkeen asiakkaille tarjotaan JTYPL:n mukaisia laajalla valikoimalla hankittuja ja hankittavia palveluja sekä hyödynnetään kuntien vastuulla olevia palveluja, mm. työttömien terveystarkastuksia. Tämän lisäksi varaudutaan hankkimaan asiakkaille hankkeen ostopalveluna mm. talouden hallintaan liittyvää valmennusta sekä muita työllistymistä edistäviä palveluja, joita JTYPL:n mukaan ei 32.30.51-momentin rahoituksella voida hankkia.

Hankkeen kolmantena tavoitteena on kumppanuusosaamisen vahvistaminen TE-palveluissa. Työ- ja elinkeinoministeriö on nostanut kumppanuustyön keskeiseksi osaamisalueeksi TE-palveluissa. Hyvien asiakastulosten kannalta keskeistä on luottamus, joka syntyy kumppaneiden tuntemuksesta, erilaisista toimintatavoista, kulttuureista, palveluista ja yhteisestä tekemisestä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän rakentaminen vaatii aikaa ja koordinointia, yhteisiä tavoitteita, termejä, työkaluja jne. Kumppanuustyössä asiakkaiden todelliset tilanteet, toiveet ja tarpeet tulevat entistä paremmin näkyviksi palvelujärjestelmälle. Hankkeessa tulee työskentelemään työnhaun koordinaattoreita asiakastyössä kehittäen pohjoismaista työvoimapalvelumallia sekä osatyökykyisten työnhakija-asiakkaiden palveluprosessia ja palveluja. Asiakastyössä voidaan hyödyntää koko kumppanuusverkoston osaamista ja palveluja. Tämä vaatii kumppanuustyön kehittämistä, näkyväksi tekemistä kumppanuusosaamisen vahvistamista.

Hankkeen lyhyen sekä pitkän aikavälin vaikutuksia ovat henkilökohtaisemmat palvelut, yksilöllisempi palvelutarpeen määrittäminen, tehokkaampi asiakasohjaus palveluihin ja nopeampi työllistyminen sekä työttömyysjaksojen lyhentyminen. Osaavan työvoiman saaminen yrityksiin. Työllisyysasteen nostaminen Etelä-Savossa. Palvelujen parempi tunnettavuus ja yhteisvastuullinen asiakasprosessi yhdessä kumppanuusverkoston toimijoiden kanssa. Moniammatillisten palvelujen tehokkaampi hyödyntäminen asiakastyössä. Työkykyä tukemalla vahvistetaan ihmisten työhyvinvointia, ehkäistään työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvia yhteiskunnallisia kustannuksia ja työpanoksen menetystä. Asiakas saa oikea-aikaisesti tarvitsemiaan palveluja eikä hänen tilanteensa ehdi vaikeutua.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Etelä-Savon TE-toimiston työnhakija-asiakkaat. Pohjoismaisen työnhaun mallia pilotoidaan kuntakokeilujen ulkopuolelle jäävissä kunnissa, erityisesti Pieksämäellä.

Pilottiryhmä kaikenikäisistä työnhakija-asiakkaista, jotka hyötyvät laaja-alaisesta palvelutarvearviosta, jalkautuvasta ja/tai monialaisista palveluista. Asiakkaat, joiden kohdalla on vaarana, että työttömyys pitkittyy ilman, että asiakkaalle tarjotaan yksilöityä ja henkilökohtaista palvelua heti työnhaun alkaessa.

Toisena kohderyhmänä on kumppanuusverkoston toimijat (kunnat, sote toimijat, Kela, oppilaitokset, yritykset, elinkeinoelämän toimijat, välityömarkkinat, hankkeet jne.)

Hankkeen kohderyhmää ovat myös koronan mukanaan tuomat uudet asiakasryhmät, erityisesti yrittäjät ja lomautukselta työttömäksi jäävät. Sekä jo pidempää työttömänä olleet, joiden todellista palvelutarvetta ei ole aiemmin tunnistettu eikä siihen ole vielä vastattu. Asiakasohjaus tapahtuu Etelä-Savon TE-toimistosta.

Vuonna 2019 TE-toimistolla alkoi 17 800 työttömyysjaksoa (eli keskim. 1500/kk). Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana näistä päättyi 5 000 avoimille markkinoille työllistymiseen, 3 000 TE-palveluihin menoon ja 3 000 muusta syystä (esim. työnhaku katkennut, meno muuhun kuin TE-toimiston tukemaan koulutukseen, siirtyminen muusta syystä työvoiman ulkopuolelle). Yli kolmen kuukauden työttömyyteen valui v. 2019 noin 37 %, eli keskimäärin 550 asiakasta kuukaudessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

asiakkaiden perheet ja läheiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 863 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 561 895

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 863 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 561 895

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Hirvensalmi, Rantasalmi, Sulkava, Pieksämäki, Pertunmaa, Enonkoski, Puumala, Mäntyharju, Kangasniemi, Mikkeli, Juva, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 11

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 500

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Koko Etelä-Savon tilanteesta on toistuvasti havaittavissa se, että työttömyys on hyvin miesvaltaista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa asiakkaiden tilannetta lähestytään asiakaslähtöisesti - asiakasohjauksen tai kumppanuustyön pääimpulssina ei ole sukupuolinäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteillä tavoiteillaan entistä henkilökohtaisempaa ja syvempää asiakasohjausta. Työttömyyden ollessa Etelä-Savossa varsin miesvaltaista - otetaan tämä tietenkin huomioon ja sitä kautta edistetään sukupuolten tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei liity suoraan hankkeen tavoitteisiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei liity suoraan hankkeen tavoitteisiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei liity suoraan hankkeen tavoitteisiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei liity suoraan hankkeen tavoitteisiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei liity suoraan hankkeen tavoitteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei liity suoraan hankkeen tavoitteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei liity suoraan hankkeen tavoitteisiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 4
Osaavan työvoiman saaminen maakunnan yritysten köyttöön on hankkeen keskeisiä tavoitteita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Työttömien työnhakijoiden ja osatyökykyisten työllistämisen edistämiseksi hankkeessa kehitetaan uusia palveluita yhdessä kumppaneiden kanssa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Työ, koulutus ja osaamisen kehittäminen lisäävät tutkitusti ihmisen hyvinvointia. Hanke toimii juuri tämän asian ytimessä
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Osaamisen kehittäminen, työllistymisen tukija työllistyminen ovat keskeisiä yhteiskunnallista tasa-arvoa edistäviä asioita.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Osaamisen kehittäminen, työllistymisen tukija työllistyminen ovat keskeisiä yhteiskunnallista tasa-arvoa edistäviä asioita.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei liity suoraan hankkeen tavoitteisiin.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei liity suoraan hankkeen tavoitteisiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen ensimmäisenä aloitettu työ oli uuden työvoimapalvelumallin pilotointi TE-toimiston asiakastyössä.
• Hankkeen tarkoituksena on tehdä TE-toimiston asiakastyöstä entistä yksilöllisempää ja tarkoitus on myös valmistautua tuleviin muutoksiin. Pohjoismaisen työnhaun malli alkoi toukokuussa 2022 ja se tulee koskemaan jokaista työnhakijaa.
• kokeillaan mallia ja siksi yhteydenottoja ja yhteydenpitoa on jatkossa enemmän kuin aiemmin, tarkoituksena, että palvelua saataisiin kohdennettua entistä paremmin asiakkaan tarpeita ja toiveita vastaavaksi.
• asiakkaalla on edelleenkin käytössä kaikki TE-toimiston palvelut kuten tähänkin saakka
• uutuusarvo toiminnassa on asiakkaiden tiiviimpi tapaaminen, henkilökohtaisemmat palvelut, yksilöllisempi palvelutarpeen määrittäminen, tehokkaampi asiakasohjaus palveluihin ja nopeampi työllistyminen ja sitä kautta työttömyysjaksojen lyhentyminen.
• asiakkaille tarjotaan palvelukokonaisuuksia sekä yksilöllisiä palvelupolkuja, esim. työn räätälöintiä työpaikalla asiakkaan toimintakykyyn sopivaksi erilaisia tukimuotoja hyödyntämällä.
• toimitaan tarvittaessa linkkinä työnhakijan ja yritysten välillä
• hankkeessa oleville kehitetään myös palveluita, jotka eivät normaalisti kuulu TE-toimiston lain määrittämiin palveluihin, kuten esimerkiksi talouden hallinnan neuvonta.
• tarkoitus on kehittää toimintatapaa, jolla hankkeen avulla asiakas voi saada
samanaikaisesti erilaisia palveluja eri toimijoilta (yhteistyöverkosto) eikä joudu odottamaan tai putoa palveluverkoston väliin.
Asiakaskohderyhmät olivat TE-toimiston ohjaamia, ennalta määriteltyjä asiakasryhmiä rajatulta alueelta. Hankkeen toiminta-alue oli koko Etelä-Savo, mutta pääpaino oli kuntakokeilukuntien ulkopuolisilla alueilla; Pieksämäki, Savonlinna, Rantasalmi, Sulkava, Enonkoski sekä Mikkelistä osatyökykyiset asiakkaat, jotka ovat TE-toimiston palveluin autettavissa työelämään.

Hankkeessa käytettiin paljon aikaa suunnitelmiin osatyökykyisten yrityksiin työllistämisen kehittämiseksi. Tähän liittyen asiasta keskusteltiin hankehenkilöstön lisäksi myös verkoston kuten TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalveluiden asiantuntijoiden kanssa, työkykykoordinaattorin kanssa sekä joidenkin alueen hankkeiden kanssa.
Osatyökykyisten palveluiden kehittämistyön pohjana oli koko ajan TE-toimiston asiakastyö ja että jo olemassa olevilla TE-toimiston palveluilla sekä uusilla menetelmillä saataisiin myös lisättyä alueen työnantajien tietoutta mahdollisuuksista, jotka helpottavat ja tukevat osatyökykyisten työllistämistä. Osatyökykyisten yrityksiin työllistymisen edistämiseksi hankkeessa on kehitetty ja kokeiltu mm. työn muokkausta, työnhaun digi- ja yksilövalmennuksia, nuorten tiiviimpää valmennuspalvelua, yhdessä työnantajan kanssa käytävää työkokeilun palautekeskustelua, yhteistyötä henkilöstövuokrausyrityksen kanssa jne.

Alueen kumppanuustyötä on kehitetty ja laajennettu hankkeen aikana. Kumppanuusverkoston säännölliset tapaamiset on tavoittaneet paljon kuulijoita ajankohtaisten aiheiden ympärille. Kumppanuus- ja verkostotyötä on tehty myös alueen muiden hankkeiden, työnantajien ja oppilaitosten kanssa sekä päivittäin ELY-keskuksen ja TE-toimiston asiantuntijoiden kanssa.

Hankkeen laaja selvitys työnantajien näkemyksistä tuo esiin Etelä-Savon kohtaantohaasteen syitä ja ajatuksia ja antaa hyvää pohjaa alueen elinkeinoelämän jatkokehittämiselle. Selvitys on vapaassa käytössä tarvitseville.