Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22423

Hankkeen nimi: Tukemalla duuniin

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Caritas-Säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1566668-1

Jakeluosoite: Kapellimestarinkatu 2

Puhelinnumero: 044 468 4225

Postinumero: 90140

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.caritas-saatio.fi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tahkola Marja-Leena

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Diakoniajohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja-leena.tahkola(at)caritas-saatio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 468 4225

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tukemalla duuniin -hankkeen tavoitteena on tarkentaa ja mallintaa 1.3.2018 – 31.5.2021 toteutetun vammaisten työllistämishankkeen ”Duunista totta” aikana kehitettyä työnhakuvalmennusprosessia, lisäten siihen tarpeelliseksi havaittuja elementtejä sosiaalisesta kuntoutuksesta. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä voimakkaasti julkisten työvoimapalvelujen kanssa. Lisäksi tarkoitus on vastata toimintaympäristön sekä palvelujen muutokseen, kun työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät myös Oulussa.

Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt eivät ole yhteiskunnassamme edelleenkään tasa-arvoisia työnhakijoita avoimilla työmarkkinoilla. Vammaiset, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, jotain työkykyä omaavat eivät usein edes tiedä voivansa työskennellä. Koronapandemian aiheuttama kriisi työelämässä on vaikeuttanut oleellisesti juuri näiden erityisryhmien työllistymistä, entisestään. Samalla hallituksen asettaman työllisyystavoitteen saavuttamiseen tarvitaan uusia keinoja. Yksi olennainen ratkaisu työllisyysasteen nostamiseen on se, että jokainen koulutettu ja motivoitunut ihminen pääsee osallistumaan työmarkkinoille, vammaisuudesta tai työkykyyn vaikuttavasta sairaudesta huolimatta.

Työllisyyden kuntakokeilun odotetaan käynnistyvän Oulussa 1.3.2021, ja suurin osa hankkeen kohderyhmästä tulee siirtymään kokeilujen piiriin, eli työvoimapalvelut siirtyvät TE-palveluilta kaupungille. Hanke tulee panostamaan tiiviiseen yhteistyöhön Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa.

Vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua tutkintoon tähtäävään koulutukseen ovat Suomessa hyvät. Tutkinnon suorittamisen jälkeen harva vammainen työllistyy avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön. Usein tutkinnon jälkeen ratkaisuna on jäädä suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle, työelämän tarjoamista mahdollisuuksista ei usein edes puhuta. Myös osatyökykyisten työnhakijoiden saama tuki työllistymiseen on usein puutteellista, ja liian moni jääkin oikeanlaisen tuen puuttuessa pitkäaikaistyöttömäksi.

Molemmat työttömyyttä ja osattomuutta aiheuttavat tilanteet ovat kuormittavia niin yksilön kuin yhteiskunnan ja kansantalouden näkökulmasta. Syrjäytymisen ja psyykkisen pahoinvoinnin riskit kasvavat ja potentiaalisia veronmaksajia jää vaille työtä. Näiden erittäin vaikeasti työllistyvien asiakasryhmien työllistymisen tukemiseen tarvitaan työelämän asiantuntijuutta, sosiaalipalvelujen asiantuntemusta sekä niiden yhteensovittamista sekä tavoitteellista ja oikea-aikaista ohjausta. Jatkohankkeen tavoitteena on kehittää aiemmassa hankkeessa pilotoitua mallia niin, että työvalmennusprosessissa otetaan huomioon vammaisen/ osatyökykyisen työnhakijan tarpeet kokonaisuutena. Puhtaaseen työhönvalmennukseen lisätään arjen toimintakyvyn ohjausta.

Tarkoituksena on hyödyntää myös 6/2020 julkaistua Työ- ja elinkeinoministeriön ”Vammaisten työllistymisen rakenteelliset esteet” –julkaisun
(https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162325) nostamia tuloksia sekä Duunista totta –projektin tuloksia, jatkokehittäessä työhönvalmennuksen ja verkostoyhteistyön mallia.

Tavoitteena on vammaisuuden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien sekä osatyökykyisten työttömien työllistymisvalmiuksien parantaminen, heidän toiminta- ja työkyvyn, voimavarojen ja työelämävalmiuksien tukeminen sekä työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotyön yhteensovittamisen edistäminen, sekä lopulta palkkatyön saaminen. Kehitetty malli tullaan juurruttamaan hankkeen aikana osaksi jo alueella olemassa olevia rakenteita.

Vammaisten ja osatyökykyisten työnhakijoiden työkyvyn ja työllistymisen tukemiseen tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Toimenpiteet eivät saa jäädä vain yksittäisiksi muutaman vuoden hankkeiksi. Hyvät käytännöt ja yhteistyöt täytyy juurruttaa käytäntöön, valtakunnallisesti. Tämä ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii aktiivista verkostotoimintaa, valtakunnallisesti. Ottamalla mukaan järjestöjen osaaminen, kasvatetaan myös muiden palvelujärjestelmän ammattilaisten osaamista ja tietoutta näiden erityisryhmien tarpeista.

Vaikuttamistyötä toteutetussa Duunista totta –hankkeessa on tehty paikallisen tason lisäksi pienimuotoisesti myös valtakunnallisesti, tähän varattujen resurssien puitteissa. Jatkohankkeessa pääsemme vahvistamaan jo luotuja valtakunnallisia verkostojamme, sekä luomaan uusia yhteistyömalleja sitoutuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa, sekä levittämään verkostoilta opittuja hyviä käytäntöjä Pohjois-Suomen alueelle, jossa toimintaa on huomattavasti eteläistä Suomea vähemmän. Tukemalla duuniin -hanke toimii linkkinä eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä.

Tavoitteet

Hankkeelle on asetettu neljä erillistä päätavoitetta, jotka tukevat toisiaan. Hankkeen tavoitteena on vammaisuuden tai sairauden vuoksi työelämän ulkopuolella olleiden ihmisten työllistymisvalmiuksien parantaminen työhönvalmennukseen sekä muiden työllistymistä tukevien toimenpiteiden avulla. Uutena, tarpeelliseksi havaittuna elementtinä kohderyhmän voimavaroja lisätään ja työkykyä tuetaan sosiaaliohjauksellisella otteella. Hanke yhdistää vahvasti sosiaalipalvelun ja työvoimapalvelun elementtejä. Työnhakuvalmiuksen ja työn aloittamisen tuen lisäksi hanke tukee asiakkaan sosiaalisia taitoja ja ohjaa mm. etuisuusasioissa. Hankkeen aikana on käynyt selväksi, että tukea vaaditaan myös konkreettisempiin, arjenhallintaan liittyviin asioihin. Viimeisenä tärkeänä tavoitteena on laadukas vaikuttamistyö. Työantajien sekä oppilaitosten tietoa lisätään aktiivisella kouluttamisella sekä tiedottamisella.

Jatkohankkeessa tullaan tekemään yhteistyötä Caritas-Säätiön sosiaalisen kuntoutuksen Suunta elämälle –hankkeen kanssa, liittyen mm. sosiaalisen kuntoutuksen elementteihin, joita voidaan hyödyntää työhönvalmennuksen prosessissa. Tarkoituksena on kehittää muun muassa arjen hallintaa ja työllistymistä edistävää ryhmätoimintaa, joka tukee työelämään pääsyä ja siellä pysymistä. Lisäksi jatkohanke antaa mahdollisuuden tehdä yhteistyötä esimerkiksi valtakunnallisen toimijan VATES:in kanssa, jonka toimitusjohtaja Jaana Pakarisen kanssa on sovittu mm. tapahtumayhteistyöstä. Kaikkien tavoitteiden toimenpiteitä kohdistetaan entistä voimakkaammin monialaiseen yhteistyöhön ja verkostomaisesti toteutettavien palveluiden ja uusien toimintamallien kehittämiseen kohderyhmän työmarkkinoille pääsyn edistämiseksi, valtakunnan tasolla. Duunista totta –hankkeessa Oulussa, Kempeleessä ja Rovaniemellä pilotoitua hyvää käytännettä levitetään ja kehitetään entistä toimivammaksi, isommassa valtakunnallisessa verkostossa.

Tukemalla duuniin -hankkeen tavoitteena on edelleen auttaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevia vammaisia sekä osatyökykyisiä henkilöitä työllistymään avoimille työmarkkinoille ja vaikuttaa siten heihin kohdistuviin asenteisiin ja ennakkoluuloihin. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten tasa-arvon edistäminen sekä syrjäytymisen ja syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisy, tietoa ja aktiivista keskustelua lisäämällä. Hankkeen tarkoituksena on pysyvästi muuttaa vammaisten sekä osatyökykyisten ihmisten työllistymismahdollisuuksia, laajasti tehtävän verkostoyhteistyön avulla.

Tavoitteeseen päästään seuraavilla toimenpiteillä:

1. Ottamalla työhönvalmennuksen ohelle sosiaalisen kuntoutuksen elementtejä ja lisää sosiaaliohjauksellista otetta.
2. Lisäämällä edelleen työelämässä olevaa tietoutta vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden palkkaukseen saatavista tukimahdollisuuksista, selvittämällä työpaikoilla olevaa resurssin tarvetta, johon vammainen/ osatyökykyinen henkilö voi vastata.
3. Kouluttamalla asiantuntijoita, sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita, järjestötoimijoita sekä muita toimijoita liittyen vammaisten ja osatyökykyisten työllistymiseen ja työllistämiseen
4. Tekemällä tiivistä yhteistyötä julkisten palvelujen rajapinnoilla, jotta hyväksi havaitut käytänteet saadaan juurrutettua voimassa oleviin rakenteisiin.
5. Tarjoamalla Tukemalla duuniin –hankkeen henkilöstön ja mahdollisesti muiden vammaisjärjestöjen osaamista julkisten työllistämispalvelujen kehittämiseen, vammaisalan asiantuntijoina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat 1) vammaisuuden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt, sekä 2) osatyökykykyiset työnhakijat, joilla on haasteita työllistyä itsenäisesti avoimille työmarkkinoille.

Tässä hankkeessa vammaisella tarkoitetaan YK:N vammaissopimuksessa käytettyä määritelmää vammaisuudesta: ”Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.”

Osatyökykyisellä henkilöllä viitataan Työ-ja elinkeinoministeriön määritelmään: "Osatyökykyinen kuvaa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden vuoksi haasteita työmarkkinoilla".

Hankkeen toimenpiteet kohdistuva yksiin vaikeimmin työllistyvistä ryhmistä. Kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä tulee olla jonkin alan tutkintotodistus (ammatillinen tai korkeakoulututkinto) tai mukautettu tutkinto, sekä motivaatio ja oma halu työelämään. Hankkeessa ei ole asetettu asiakkuudelle aikarajaa.

Elokuun 2020 alussa Oulun alueella vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työttömien määrä on 1 283 henkilöä (Oulun kaupunki 2019, https://www.ouka.fi/oulu/tyo-ja-elinkeinot/tyollisyysraportit
Määrä on noussut 70 henkilöllä vuoden takaiseen. Vamman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevia henkilöitä on Oulun kaupungin alueella noin 1226 (Kansaneläkelaitos 12/2019, http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat

- Hankkeeseen osallistuvat työnantajat yksityisellä ja julkisella sektorilla
- Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden sidosryhmät > lähiyhteisö, muut ammattilaiset
- Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden henkilöstö
- Pohjois-Pohjanmaan, Oulun toimiston TE-palveluiden henkilöstö
- Sosiaalialan korkeakouluopiskelijat
- Sosiaali- ja terveysalan järjestöt

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 236 554

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 61 684

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 236 554

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 61 684

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 36

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolivaikutukseltaan neutraali. Työllistymisen tukeminen hankkeen toimenpiteiden avulla ei riipu sukupuolesta. Tasa-arvo on huomioitu suunnittelussa siten, että toimenpiteet ovat yksilöllisiä, ei sukupuoliriippuvaisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa huomioidaan se, että osallistujat saavat määritellä itse oman ammatti-identiteeettinsä ja heitä ei ohjata sukupuolten mukaisiin perinteisiin rooleihin. Sukupuoli ei ole vaikuttava tekijä, vaan valtavirtaistaminen kohdistuu tasa-arvoiseen työllistämisen edistämiseen. Mikäli hankeaikana tulee sukupuolesta johtuvaa eriarvoistamista, siihen puututaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on vammaisten ja osa-työkykyisten tasa-arvon edistäminen. Oletus on, että hankkeeseen osallistuu sekä miehiä, naisia tai muun sukupuolisia henkilöitä. Toimenpiteiden ulkopuolelle ei jätetä ketään sukupuolen perusteella.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeessa on mukana työnantajia monelta alalta ja he toimivat lähtökohtaisesti ekologisen kestävyyden toimintaperiaatetta noudatellen. Hanke voi siten välillisesti edistää osallistujjien ja välillisten kohderyhmien tietoisuutta luonnonvarojen käytön kestävyydestä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeessa on mukana työnantajia monelta alalta ja he toimivat lähtökohtaisesti ekologisen kestävyyden toimintaperiaatetta noudatellen. Hanke voi siten välillisesti edistää osallistujjien ja välillisten kohderyhmien tietoisuutta ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hankkeessa on mukana työnantajia monelta alalta ja he toimivat lähtökohtaisesti ekologisen kestävyyden toimintaperiaatetta noudatellen. Hanke voi siten välillisesti edistää osallistujjien ja välillisten kohderyhmien tietoisuutta luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisestä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeessa on mukana työnantajia monelta alalta ja he toimivat lähtökohtaisesti ekologisen kestävyyden toimintaperiaatetta noudatellen. Hanke voi siten välillisesti edistää osallistujjien ja välillisten kohderyhmien tietoisuutta pinta- ja pohjavesien, maaperän ja ilman laadun ylläpitämisestä valinnoillaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 1
Osallistujia kannustetaan taloudelliseen työskentelyyn.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 2
Uusien energialähteiden käyttö mahdollistuu mikäli hankkeeseen osallistuvat työnantajat sitä suosivat.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 4
Hankkeessa pyritään uudistamaan työelämää siten, että toimenpiteet kohdistetaan työvoimaan joka on jäänyt työelämässä hyödyntämättä. Toiminnan kohteena on hankealuuen työnantajat ja hankkeeseen osallistuvien koulutus ja ammattitaito vaikuttaa siihen, että mille aloille toimenpiteet kohdistuvat.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Osallistujia kannustetaan yrittäjyyteen ja tuottamaan sekä kehittämään aineettomia tuotteita.Hankkeessa ohjataan ja kannustetaan osallistujia käyttämään työnhaun eri vaiheissa paperittomia vsihtoehtoja
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Kannustetaan hankeasiakkaita, mikäli mahdollista sopimaan etätyömahdollisuuksista työnantajan kanssa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 4
Hankkeen toiminta kohdistuu työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa oleviin henkilöihin. Hankkeessa lisätään vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden osallisuutta. Hyvinvoinnin kannalta työ ja työllistymistä tukevat toimenpiteet ovat vammaisille ja osatyökykyisille henkilöille aivan yhtä merkityksellistä kuin muillekin. Tukemalla työllistymistä saatetaan ennaltaehkäistä vammaisten ja osatyökykyisten syrjäytymistä ja siten ehkäistä terveyshaittoja. Tutukitusti toisten ihmisten auttaminen lisää onnellisuutta ja hyvän tekeminen lisää hyvinvointia myös työnantajille.
Tasa-arvon edistäminen 10 6
Hankkeen keskeinen tavoite on edesauttaa ja parantaa vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen tasa-arvoa ja asemaa yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeen keskeinen tavoite on edesauttaa ja parantaa vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen tasa-arvoa ja asemaa yhteiskunnassa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei suoranaista vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hankkeeseen saattaa osallistua työnantajia ympäristö- ja kemianalalta. Näin ollen hankkeessa voidaan välillisesti edistää kohderyhmien ympäristöosaamista. Mikäli osallistujalla on erityistä ympäristöosaamista, voi hän siirtää sitä työnantajalle työntekijän roolissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-