|
|
|
Hankekoodi: S22423
Hankkeen nimi: Tukemalla duuniin
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.7.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Caritas-Säätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 1566668-1
Jakeluosoite: Kapellimestarinkatu 2
Puhelinnumero: 0440559977
Postinumero: 90140
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.caritas-saatio.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Karjalainen Raakel
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raakel.karjalainen(at)caritas-saatio.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444684280
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tukemalla duuniin -hankkeen tavoitteena on tarkentaa ja mallintaa 1.3.2018 – 31.5.2021 toteutetun vammaisten työllistämishankkeen ”Duunista totta” aikana kehitettyä työnhakuvalmennusprosessia, lisäten siihen tarpeelliseksi havaittuja elementtejä sosiaalisesta kuntoutuksesta. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä voimakkaasti julkisten työvoimapalvelujen kanssa. Lisäksi tarkoitus on vastata toimintaympäristön sekä palvelujen muutokseen, kun työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät myös Oulussa.
Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt eivät ole yhteiskunnassamme edelleenkään tasa-arvoisia työnhakijoita avoimilla työmarkkinoilla. Vammaiset, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, jotain työkykyä omaavat eivät usein edes tiedä voivansa työskennellä. Koronapandemian aiheuttama kriisi työelämässä on vaikeuttanut oleellisesti juuri näiden erityisryhmien työllistymistä, entisestään. Samalla hallituksen asettaman työllisyystavoitteen saavuttamiseen tarvitaan uusia keinoja. Yksi olennainen ratkaisu työllisyysasteen nostamiseen on se, että jokainen koulutettu ja motivoitunut ihminen pääsee osallistumaan työmarkkinoille, vammaisuudesta tai työkykyyn vaikuttavasta sairaudesta huolimatta.
Työllisyyden kuntakokeilun odotetaan käynnistyvän Oulussa 1.3.2021, ja suurin osa hankkeen kohderyhmästä tulee siirtymään kokeilujen piiriin, eli työvoimapalvelut siirtyvät TE-palveluilta kaupungille. Hanke tulee panostamaan tiiviiseen yhteistyöhön Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa.
Vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua tutkintoon tähtäävään koulutukseen ovat Suomessa hyvät. Tutkinnon suorittamisen jälkeen harva vammainen työllistyy avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön. Usein tutkinnon jälkeen ratkaisuna on jäädä suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle, työelämän tarjoamista mahdollisuuksista ei usein edes puhuta. Myös osatyökykyisten työnhakijoiden saama tuki työllistymiseen on usein puutteellista, ja liian moni jääkin oikeanlaisen tuen puuttuessa pitkäaikaistyöttömäksi.
Molemmat työttömyyttä ja osattomuutta aiheuttavat tilanteet ovat kuormittavia niin yksilön kuin yhteiskunnan ja kansantalouden näkökulmasta. Syrjäytymisen ja psyykkisen pahoinvoinnin riskit kasvavat ja potentiaalisia veronmaksajia jää vaille työtä. Näiden erittäin vaikeasti työllistyvien asiakasryhmien työllistymisen tukemiseen tarvitaan työelämän asiantuntijuutta, sosiaalipalvelujen asiantuntemusta sekä niiden yhteensovittamista sekä tavoitteellista ja oikea-aikaista ohjausta. Jatkohankkeen tavoitteena on kehittää aiemmassa hankkeessa pilotoitua mallia niin, että työvalmennusprosessissa otetaan huomioon vammaisen/ osatyökykyisen työnhakijan tarpeet kokonaisuutena. Puhtaaseen työhönvalmennukseen lisätään arjen toimintakyvyn ohjausta.
Tarkoituksena on hyödyntää myös 6/2020 julkaistua Työ- ja elinkeinoministeriön ”Vammaisten työllistymisen rakenteelliset esteet” –julkaisun
(https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162325) nostamia tuloksia sekä Duunista totta –projektin tuloksia, jatkokehittäessä työhönvalmennuksen ja verkostoyhteistyön mallia.
Tavoitteena on vammaisuuden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien sekä osatyökykyisten työttömien työllistymisvalmiuksien parantaminen, heidän toiminta- ja työkyvyn, voimavarojen ja työelämävalmiuksien tukeminen sekä työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotyön yhteensovittamisen edistäminen, sekä lopulta palkkatyön saaminen. Kehitetty malli tullaan juurruttamaan hankkeen aikana osaksi jo alueella olemassa olevia rakenteita.
Vammaisten ja osatyökykyisten työnhakijoiden työkyvyn ja työllistymisen tukemiseen tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Toimenpiteet eivät saa jäädä vain yksittäisiksi muutaman vuoden hankkeiksi. Hyvät käytännöt ja yhteistyöt täytyy juurruttaa käytäntöön, valtakunnallisesti. Tämä ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii aktiivista verkostotoimintaa, valtakunnallisesti. Ottamalla mukaan järjestöjen osaaminen, kasvatetaan myös muiden palvelujärjestelmän ammattilaisten osaamista ja tietoutta näiden erityisryhmien tarpeista.
Vaikuttamistyötä toteutetussa Duunista totta –hankkeessa on tehty paikallisen tason lisäksi pienimuotoisesti myös valtakunnallisesti, tähän varattujen resurssien puitteissa. Jatkohankkeessa pääsemme vahvistamaan jo luotuja valtakunnallisia verkostojamme, sekä luomaan uusia yhteistyömalleja sitoutuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa, sekä levittämään verkostoilta opittuja hyviä käytäntöjä Pohjois-Suomen alueelle, jossa toimintaa on huomattavasti eteläistä Suomea vähemmän. Tukemalla duuniin -hanke toimii linkkinä eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä.
Tavoitteet
Hankkeelle on asetettu neljä erillistä päätavoitetta, jotka tukevat toisiaan. Hankkeen tavoitteena on vammaisuuden tai sairauden vuoksi työelämän ulkopuolella olleiden ihmisten työllistymisvalmiuksien parantaminen työhönvalmennukseen sekä muiden työllistymistä tukevien toimenpiteiden avulla. Uutena, tarpeelliseksi havaittuna elementtinä kohderyhmän voimavaroja lisätään ja työkykyä tuetaan sosiaaliohjauksellisella otteella. Hanke yhdistää vahvasti sosiaalipalvelun ja työvoimapalvelun elementtejä. Työnhakuvalmiuksen ja työn aloittamisen tuen lisäksi hanke tukee asiakkaan sosiaalisia taitoja ja ohjaa mm. etuisuusasioissa. Hankkeen aikana on käynyt selväksi, että tukea vaaditaan myös konkreettisempiin, arjenhallintaan liittyviin asioihin. Viimeisenä tärkeänä tavoitteena on laadukas vaikuttamistyö. Työantajien sekä oppilaitosten tietoa lisätään aktiivisella kouluttamisella sekä tiedottamisella.
Jatkohankkeessa tullaan tekemään yhteistyötä Caritas-Säätiön sosiaalisen kuntoutuksen Suunta elämälle –hankkeen kanssa, liittyen mm. sosiaalisen kuntoutuksen elementteihin, joita voidaan hyödyntää työhönvalmennuksen prosessissa. Tarkoituksena on kehittää muun muassa arjen hallintaa ja työllistymistä edistävää ryhmätoimintaa, joka tukee työelämään pääsyä ja siellä pysymistä. Lisäksi jatkohanke antaa mahdollisuuden tehdä yhteistyötä esimerkiksi valtakunnallisen toimijan VATES:in kanssa, jonka toimitusjohtaja Jaana Pakarisen kanssa on sovittu mm. tapahtumayhteistyöstä. Kaikkien tavoitteiden toimenpiteitä kohdistetaan entistä voimakkaammin monialaiseen yhteistyöhön ja verkostomaisesti toteutettavien palveluiden ja uusien toimintamallien kehittämiseen kohderyhmän työmarkkinoille pääsyn edistämiseksi, valtakunnan tasolla. Duunista totta –hankkeessa Oulussa, Kempeleessä ja Rovaniemellä pilotoitua hyvää käytännettä levitetään ja kehitetään entistä toimivammaksi, isommassa valtakunnallisessa verkostossa.
Tukemalla duuniin -hankkeen tavoitteena on edelleen auttaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevia vammaisia sekä osatyökykyisiä henkilöitä työllistymään avoimille työmarkkinoille ja vaikuttaa siten heihin kohdistuviin asenteisiin ja ennakkoluuloihin. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten tasa-arvon edistäminen sekä syrjäytymisen ja syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisy, tietoa ja aktiivista keskustelua lisäämällä. Hankkeen tarkoituksena on pysyvästi muuttaa vammaisten sekä osatyökykyisten ihmisten työllistymismahdollisuuksia, laajasti tehtävän verkostoyhteistyön avulla.
Tavoitteeseen päästään seuraavilla toimenpiteillä:
1. Ottamalla työhönvalmennuksen ohelle sosiaalisen kuntoutuksen elementtejä ja lisää sosiaaliohjauksellista otetta.
2. Lisäämällä edelleen työelämässä olevaa tietoutta vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden palkkaukseen saatavista tukimahdollisuuksista, selvittämällä työpaikoilla olevaa resurssin tarvetta, johon vammainen/ osatyökykyinen henkilö voi vastata.
3. Kouluttamalla asiantuntijoita, sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita, järjestötoimijoita sekä muita toimijoita liittyen vammaisten ja osatyökykyisten työllistymiseen ja työllistämiseen
4. Tekemällä tiivistä yhteistyötä julkisten palvelujen rajapinnoilla, jotta hyväksi havaitut käytänteet saadaan juurrutettua voimassa oleviin rakenteisiin.
5. Tarjoamalla Tukemalla duuniin –hankkeen henkilöstön ja mahdollisesti muiden vammaisjärjestöjen osaamista julkisten työllistämispalvelujen kehittämiseen, vammaisalan asiantuntijoina.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat 1) vammaisuuden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt, sekä 2) osatyökykykyiset työnhakijat, joilla on haasteita työllistyä itsenäisesti avoimille työmarkkinoille.
Tässä hankkeessa vammaisella tarkoitetaan YK:N vammaissopimuksessa käytettyä määritelmää vammaisuudesta: ”Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.”
Osatyökykyisellä henkilöllä viitataan Työ-ja elinkeinoministeriön määritelmään: "Osatyökykyinen kuvaa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden vuoksi haasteita työmarkkinoilla".
Hankkeen toimenpiteet kohdistuva yksiin vaikeimmin työllistyvistä ryhmistä. Kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä tulee olla jonkin alan tutkintotodistus (ammatillinen tai korkeakoulututkinto) tai mukautettu tutkinto, sekä motivaatio ja oma halu työelämään. Hankkeessa ei ole asetettu asiakkuudelle aikarajaa.
Elokuun 2020 alussa Oulun alueella vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työttömien määrä on 1 283 henkilöä (Oulun kaupunki 2019, https://www.ouka.fi/oulu/tyo-ja-elinkeinot/tyollisyysraportit
Määrä on noussut 70 henkilöllä vuoden takaiseen. Vamman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevia henkilöitä on Oulun kaupungin alueella noin 1226 (Kansaneläkelaitos 12/2019, http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet).
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat
- Hankkeeseen osallistuvat työnantajat yksityisellä ja julkisella sektorilla
- Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden sidosryhmät > lähiyhteisö, muut ammattilaiset
- Hankkeen toiminta-alueiden työllisyyspalveluiden henkilöstö
- Pohjois-Pohjanmaan, Oulun toimiston TE-palveluiden henkilöstö
- Sosiaalialan korkeakouluopiskelijat
- Sosiaali- ja terveysalan järjestöt
- Hankkeen toiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kuntoutuspalveluiden asiantuntijat julkiselle, yksityisellä ja kolmannella sektorilla
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 236 554
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 201 509
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 236 554
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 201 509
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun
Kunnat: Ii, Tyrnävä, Kempele, Oulu, Liminka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 36
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2
Suunniteltu: 120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Hankkeessa on mukana työnantajia monelta alalta ja he toimivat lähtökohtaisesti ekologisen kestävyyden toimintaperiaatetta noudatellen. Hanke voi siten välillisesti edistää osallistujjien ja välillisten kohderyhmien tietoisuutta luonnonvarojen käytön kestävyydestä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Hankkeessa on mukana työnantajia monelta alalta ja he toimivat lähtökohtaisesti ekologisen kestävyyden toimintaperiaatetta noudatellen. Hanke voi siten välillisesti edistää osallistujjien ja välillisten kohderyhmien tietoisuutta ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Hankkeessa on mukana työnantajia monelta alalta ja he toimivat lähtökohtaisesti ekologisen kestävyyden toimintaperiaatetta noudatellen. Hanke voi siten välillisesti edistää osallistujjien ja välillisten kohderyhmien tietoisuutta luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisestä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Hankkeessa on mukana työnantajia monelta alalta ja he toimivat lähtökohtaisesti ekologisen kestävyyden toimintaperiaatetta noudatellen. Hanke voi siten välillisesti edistää osallistujjien ja välillisten kohderyhmien tietoisuutta pinta- ja pohjavesien, maaperän ja ilman laadun ylläpitämisestä valinnoillaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 1 |
| Osallistujia kannustetaan taloudelliseen työskentelyyn. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 2 |
| Uusien energialähteiden käyttö mahdollistuu mikäli hankkeeseen osallistuvat työnantajat sitä suosivat. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 4 |
| Hankkeessa pyritään uudistamaan työelämää siten, että toimenpiteet kohdistetaan työvoimaan joka on jäänyt työelämässä hyödyntämättä. Toiminnan kohteena on hankealuuen työnantajat ja hankkeeseen osallistuvien koulutus ja ammattitaito vaikuttaa siihen, että mille aloille toimenpiteet kohdistuvat. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 5 |
| Osallistujia kannustetaan yrittäjyyteen ja tuottamaan sekä kehittämään aineettomia tuotteita.Hankkeessa ohjataan ja kannustetaan osallistujia käyttämään työnhaun eri vaiheissa paperittomia vsihtoehtoja | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 0 |
| Kannustetaan hankeasiakkaita, mikäli mahdollista sopimaan etätyömahdollisuuksista työnantajan kanssa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 4 |
| Hankkeen toiminta kohdistuu työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa oleviin henkilöihin. Hankkeessa lisätään vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden osallisuutta. Hyvinvoinnin kannalta työ ja työllistymistä tukevat toimenpiteet ovat vammaisille ja osatyökykyisille henkilöille aivan yhtä merkityksellistä kuin muillekin. Tukemalla työllistymistä saatetaan ennaltaehkäistä vammaisten ja osatyökykyisten syrjäytymistä ja siten ehkäistä terveyshaittoja. Tutukitusti toisten ihmisten auttaminen lisää onnellisuutta ja hyvän tekeminen lisää hyvinvointia myös työnantajille. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 6 |
| Hankkeen keskeinen tavoite on edesauttaa ja parantaa vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen tasa-arvoa ja asemaa yhteiskunnassa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen keskeinen tavoite on edesauttaa ja parantaa vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen tasa-arvoa ja asemaa yhteiskunnassa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei suoranaista vaikutusta kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Hankkeeseen saattaa osallistua työnantajia ympäristö- ja kemianalalta. Näin ollen hankkeessa voidaan välillisesti edistää kohderyhmien ympäristöosaamista. Mikäli osallistujalla on erityistä ympäristöosaamista, voi hän siirtää sitä työnantajalle työntekijän roolissa. | ||
Tukemalla duuniin -hankkeen tavoitteena oli tarkentaa ja mallintaa vammaisten työllistämishankkeen Duunista totta aikana kehitettyä työnhakuvalmennusprosessia, lisäten siihen tarpeelliseksi havaittuja elementtejä sosiaalisesta kuntoutuksesta. Tavoitteena oli kehittää aiemmassa hankkeessa pilotoitua mallia niin, että työvalmennusprosessissa otetaan huomioon vammaisen ja osatyökykyisen työnhakijan tarpeet kokonaisuutena. Työhönvalmennukseen lisättiin arjen toimintakyvyn ohjausta, etenkin THL:n Kykyviisari -kyselyssä esiin nousseita haasteita. Näitä olivat mm. vuorokausirytmi, raittiin elämän tukeminen, sosiaaliset suhteet sekä etuusasiat ja rahankäytön suunnittelu. Hankkeen tarkoitus oli kehittää myös työllistymistä edistävää ryhmätoimintaa, joka toteutettiin työpaja -toimintana, yhteistyössä Caritas-Säätiön Jelpaten -hankkeen kanssa.
Lisäksi tavoitteena oli lisätä yhteistyötä julkisten työvoimapalvelujen kanssa. Hankkeen tarkoituksena oli myös vastata toimintaympäristön sekä palvelujen muutokseen, kun työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät Oulussa. Hanke toimi tiiviissä yhteistyössä Business Oulun, TYP:n ja TE-palveluiden kanssa. Osallistuimme työvoimaviranomaisten tai asiakkaiden pyynnöstä yhteisiin asiakaspalavereihin, joissa pohdimme ja teimme päätöksiä yhteistyön aloittamisesta. Hankkeena meillä oli tarjota tiiviimpää tukea työnhakuun ja työhönvalmennukseen, kuin mihin viranomaisilla oli sillä hetkellä resursseja.
Hankkeen tavoitteena oli vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten työelämätaitojen sekä työnhakutaitojen parantaminen, heidän toiminta- ja työkyvyn sekä voimavarojen parantaminen. Pitkän aikavälin tavoitteena oli vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten tasa-arvon edistäminen sekä syrjäytymisen ja syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisy, tietoa ja aktiivista keskustelua lisäämällä. Tarkoituksena oli pysyvästi muuttaa asiakasryhmän työllistymismahdollisuuksia laajasti tehtävän verkostoyhteistyön avulla. Hanke osallistui valtakunnalliseen kehittämis- ja vaikuttamistyöhön yhteistyössä Vatesin, Vamlasin ja Kehitysvammaliiton kanssa.
Hankkeen asiakkaista suurin osa aloitti itsenäisen työnhaun asiakkuuden aikana. Työelämän ulkopuolella olevat asiakkaat ilmoittautuivat työnhakijoiksi työllisyyspalveluihin ja näin he pääsisivät työnhakua tukevien palveluiden piiriin. Asiakkaat ohjattiin mahdollisimman omatoimiseen ja itsenäiseen työnhakuun, ja hanke tuki heitä niissä asioissa, joissa he tukea tarvitsivat. Päävastuu työnhausta annettiin asiakkaalle itselleen, huomioiden hänen taitonsa ja voimavaransa. Omatoimisen ja itsenäisen työnhaun tuloksena 14 asiakasta työllistyi, 11 aloitti työkokeilun ja 4 koulutuksen.
Suurin haaste hankkeella oli asiakkaiden ohjautuminen hankkeeseen. Suunniteltuun asiakasmäärään ei ylletty. Hankkeeseen ohjautui 63 asiakasta, kun tavoitteena oli 120. Asiakkaita pyrittiin saamaan mukaan aktiivisella tiedottamisella eri toimijoiden suuntaan, tekemällä verkostotyötä työllisyystoimijoiden kanssa sekä laajentamalla toiminta-aluetta kesällä 2022. Korjaavista toimenpiteistä huolimatta suunniteltu asiakas määrä ei toteutunut. Asiaa on pohdittu hankehenkilöstön kesken ja ohjausryhmän kanssa sekä verkoston yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanke aloitti toimintansa keskellä maailman laajuista koronapandemiaa (syksystä 2021 kevääseen 2022 haasteellisinta aikaa rajoitusten vuoksi). Myös työllisyyden kenttä on ollut suuressa murroksessa hankkeen aikana. Työllisyyden kuntakokeilut alkoivat 03/201 ja uusi työvoimapalvelumalli 05/2022. Nämä muutokset ovat näkyneet erityisesti työvoimaviranomaisten työssä ja ovat osaltaan vaikuttaneet asiakkaiden ohjautumiseen heidän taholtaan. Hankkeen loppuaikana asiakasohjaus TE-palveluista ja kunnan työllisyys palveluista parantui.