Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22424

Hankkeen nimi: Lapin yrittäjyyskasvatusstrategia

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Esa Posio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisen asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: esa.posio(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404844074

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lapissa ei ole toistaiseksi koko maakuntaa kattavaa yrittäjyyskasvatusstrategiaa eikä näin ollen yhteisiä suuntaviivoja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiselle läpi koulutusasteiden. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen kaivataan menetelmäosaajia, työpareja ja innostajia. Lisäksi alueella on suuri tarve tiedonvaihtoon yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisesta ja käytännöistä oppilaitosasteiden välillä - kun siirtymä oppilaitoksesta toiseen olisi sujuva myös yrittäjyyskasvatuksen saralla, olisivat oppimispolut täydellisempiä ja tulokset pitkällä aikavälillä parempia.

Hankkeen laajoina tavoitteina on vahvistaa lappilaisen koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta, kehittää siirtymiä oppilaitoksesta toiseen ja työelämään yrittäjyyskasvatuksen ikkunassa sekä tukea pitkällä aikavälillä Lapin elinvoimaisuutta luomalla yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen ja osaamisen lisäämisen kautta. Hankkeen välittöminä tavoitteina on 1) lisätä yrittäjyyskasvatuksen menetelmä- ja mentorointiosaamista alueella kaikilla oppilaitosasteilla sekä 2) muotoilla suuntaviivat Lapin yrittäjyyskasvatukselle sekä rakentaa Lapin alueen yrittäjyyskasvatusstrategia.

Hankkeessa toteutetaan neljä päätoimenpidettä: 1) selvitys ja nykytilan kartoitus alueen yrittäjyyskasvatusohjelmista ja -käytännöistä, 2) lappilaisen yrittäjyyskasvatuksen vision ja tavoitteen muotoilu, 3) yrittäjyyskasvatuksen täydennyskoulutusohjelman rakentaminen ja pilotointi sekä 4) Lapin yrittäjyyskasvatusstrategian viimeistely ja toimeenpano tarvittavilla seutukunnallisilla painotuksilla.

Hankkeen välittöminä tuloksina 1) yrittäjyyskasvatuksen menetelmäosaaminen sekä siihen liittyvä mentorointiosaaminen Lapissa vahvistuu ja 2) Lapin alueen yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ja toteuttaminen yhtenäistyvät yhteisen vision luomisen myötä. Hankkeen tuotoksina valmistuvat 10-15 opintopisteen yrittäjyyskasvatuksen täydennyskoulutusohjelma sekä Lapin maakunnallinen yrittäjyyskasvatusstrategia.

Hanke toteutetaan lappilaisen koulutuskumppanuusmallin mukaisesti yhteistyössä Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin koulutuskeskus REDU:n sekä Ammattiopisto Lappian kesken. Strategiatyöhön osallistetaan Lapin kunnat sekä alueen elinkeinoelämä ja yrityskenttä.

Hankkeen toiminnassa huomioidaan horisontaalisina tavoitteina sukupuolten välinen tasa-arvo, kestävä kehitys ja yhdenvertaisuus: Opetushenkilöstöön suuntautuvissa toimenpiteissä tiedostetaan, että sekä opetusala että yrittäjyys ovat sukupuolittuneita. Hankkeella on vähintään välillistä positiivista vaikutusta lappilaisen elinkeinorakenteen kestävään kehittymiseen, alueen asukkaiden hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen/kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen valmistuvan yrittäjyyskasvatusstrategian sekä opetushenkilöstön osaamisen lisäämisen kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat:
1) Lapin alueen opetus-, ohjaus- ja neuvontahenkilöstö, joka haluaa lisätä osaamistaan yrittäjyyskasvatuksessa.
2) Lapin alueen sivistys-, oppilaitos- ja varhaiskasvatusjohto sekä muut koulutuksen asiantuntijat, jotka osallistetaan maakunnallisen yrittäjyyskasvatusstrategian työstämiseen.
3) Lapin alueen yrittäjäjärjestöt ja muut elinkeinoelämän edustajat, jotka osallistetaan maakunnallisen yrittäjyyskasvatusstrategian työstämiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tuloksista ja tuotoksista hyötyvät (välillistä kohderyhmää ovat):
1) Lappilaiset kunnat, niiden sivistystoimet ja varhaiskasvatusyksiköt/oppilaitokset, jotka voivat tulevaisuudessa rakentaa yrittäjyyskasvatustaan hankkeessa tuotettavan strategian pohjalta (paikalliset opetussuunnitelmat, paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat).
2) Muut yrittäjyyskasvatusstrategian potentiaaliset hyödyntäjät (esim. kolmannen sektorin toimijat, joiden kohderyhmä lapset/nuoret tai painopiste yrittäjyyden edistäminen).
3) Valtakunnallisesti opetus- ja kasvatusalan toimijat, jotka voivat hyödyntää pilotoidun koulutusohjelman koulutusmoduuleita osioina omissa koulutuksissaan tai valmennuksissaan.
4) Valtakunnallisesti opetus- ja kasvatusalan toimijat, jotka voivat hyödyntää hankkeessa tuotettavan strategian käsikirjaosion yrittäjyyskasvatuksen menetelmäkuvauksia omassa opetustyössään.

Lisäksi pitkällä aikavälillä hankkeen tuloksista hyötyy laajasti lappilainen elinkeinoelämä: hanke lisää oppilaitosten ja yrityselämän välistä vuorovaikutusta sekä luo mahdollisuuksia kehittää alueen lasten ja nuorten työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia, mikä luo edellytyksiä lappilaisen elinkeinoelämän ja yrityssektorin kasvun kehittymiselle tulevaisuudessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 274 652

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 237 773

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 343 315

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 297 217

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson, Kemi-Tornion, Itä-Lapin

Kunnat: Ylitornio, Ranua, Keminmaa, Muonio, Posio, Pello, Tornio, Simo, Salla, Sodankylä, Enontekiö, Pelkosenniemi, Kolari, Rovaniemi, Kittilä, Inari, Savukoski, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 45

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat eri koulutusasteiden opetus- ja ohjaushenkilöstö. Välillistä kohderyhmää ovat Lapin alueen lapset ja nuoret. Toimintaympäristöstä tiedetään, että väestön koulutustaso on noussut viime vuosikymmeninä lähinnä naisten kouluttautumisen myötä. Naisia onkin nykyään korkeakoulutetuissa hieman enemmän kuin miehiä. Miehet ovat suorittaneet naisia useammin tutkijakoulutuksen, mutta toisaalta suurempi osa miehistä kuin naisista on jäänyt ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. (https://www.stat.fi/tup/tasaarvo/koulutus) Opetus- ja kasvatusala on niin ikään sukupuolittunut. Esi- ja perusopetuksessa 78 % opetushenkilöstöstä on naisia, lukiokoulutuksessa 69 %, ammatillisessa koulutuksessa 57 % (https://www.oph.fi/fi/tilastot/tilastoja-opettajista-ja-rehtoreista) ja ammattikorkeakouluissa 61 % (https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Amk%20henkil%C3%B6st%C3%B6%20-%20amk.xlsb). Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä noin 45–60 prosenttia on miehiä. Poikkeuksen muodostavat teknilliset yliopistot, joissa miesten osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä vaihtelee 66–70 prosentin välillä. (https://www.sivista.fi/wp-content/uploads/2020/05/Tilastojulkaisu_2019_yliopistot.pdf) Vaikka naisten koulutustaso on miesten koulutustasoa korkeampi Suomessa tällä hetkellä kaikissa ikäluokissa, naiset sijoittuvat miehiä harvemmin johto- ja esimiestehtäviin tai ryhtyvät yrittäjiksi. Vain neljäsosa yrittäjistä on naisia, ja yrittäjien joukossa on hyvin vähän alle 25-vuotiaita nuoria (2 % kaikista yrittäjistä, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ytym_201700_2018_21465_net.pdf). Syissä ryhtyä yrittäjiksi on joitakin sukupuolenmukaisia eroja. Miehille syynä on naisia useammin perheyrityksen jatkaminen, naisille taas puolestaan miehiä useammin se, että on “ajautunut” yrittäjäksi, vaikka ei olisi halunnut. Miehet ryhtyvät yrittäjiksi keskimäärin varhaisemmassa vaiheessa työuraansa kuin naiset ja miehet arvioivat valmiutensa yrittäjyyteen keskimäärin paremmiksi kuin naiset. (https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toimeentulo/tyollisyys-ja-tyosuhteet-sukupuolittain).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa: Hankkeessa huomioidaan, että opetusala on vahvasti naisvaltainen. Kuitenkin hankkeen toimenpiteitä ja toimintaa kohdistetaan tasapuolisesti miehille ja naisille. Koska yrittäjyys on edelleen vahvasti sukupuolittunutta (ks. edellä), tarvitaan toimenpiteitä, jotka kannustaisivat etenkin tyttöjä yrittäjyyteen: itsetunnon vahvistamista, omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamisen tukemista, tukea oman liikeidean muotoiluun sekä osaamista itsensä johtamiseen ja aktiivisuuteen. Tämä huomioidaan hankkeen toiminnassa ja hankkeessa tuotettavan maakunnallisen yrittäjyyskasvatusstrategian toimenpiteiden ja työkalujen määrittelyssä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se huomioidaan hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Hankkeella tuetaan pitkällä aikavälillä uuden yritystoiminnan syntymistä Lappiin sekä innovatiivisen ja yrittäjämäisen työskentelykulttuurin kehittymistä. Hankkeessa valmistuvalla yrittäjyyskasvatuksen maakunnallisella strategialla on vaikutusta jatkossa, hankkeen jälkeen alueen elinkeinoelämän kehittimiseen. Hankkeella on näin välillinen vaikutus lappilaisen elinkeinorakenteen kestävään kehittymiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 3
Hankkeessa kehitetään opetushenkilöstölle suunnattu yrittäjyyskasvatusosaamista ja siihen liittyvää mentorointiosaamista lisäävä täydennyskoulutusohjelma, jota voidaan hyödyntää jatkossakin opettajien täydennyskoulutustuotteena. Osana täydennyskoulutusohjelmaa valmistuu yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä, jotka ovat hankkeen tuotoksina hyödynnettävissä laajasti opetusalalla ja -kentällä. Lisäksi hankkeessa valmistuva yrittäjyyskasvatuksen maakunnallinen strategia voidaan lukea tuotteeksi, jota voidaan jatkossa hyödyntää alueen oppilaitosten ja aluekehittäjien toiminnassa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 4
Hankkeessa luodaan valmiuksia ja toimintaa ohjaavaa strategiaa lappilaiselle yrittäjyyskasvatukselle. Osana strategiatyötä koulutetaan yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijoita ja menetelmämentoreita. Näiden toimenpiteiden kautta lisätään alueen osaamista ja käytettävissä olevia malleja lasten ja nuorten yrittäjyysvalmiuksien tukemiseen laajasta näkökulmasta: yrittäjyyskasvatus ymmärretään sekä sisäisten että ulkoisten yrittäjyysvalmiuksien tukemisena (esim. aktiivisuus, oma-aloitteisuus, vastuunkanto), mikä lisää lasten ja nuorten hyvinvointia. Opettajien osallistuminen täydennyskoulutusohjelmaan ja näin oman ammattiosaamisen lisääminen lisää opettajan omaa hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 1 5
Kehittämällä erityisesti tyttöjä yrittäjyyteen kannustavia menetelmiä lisätään sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Kehittämällä ja tukemalla yrittäjyyskasvatusta ja siihen liittyvää osaamista edistetään Lapissa alueellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta: yrittäjyys luo työllistymismahdollisuuksia myös kasvukeskustelun ulkopuolelle.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Lapin yrittäjyyskasvastusstrategia-hanke alkoi 1.5.2021, jolloin rahoituksen hakija Lapin yliopisto sai rahoituspäätöksen ja tämän myötä projektipäällikkö alkoi tehtävässä osa-aikaisena. Projektipäällikkö oli yhteydessä osatoteuttajiin, Lapin ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Lappia ja Koulutuskeskus REDU, joissa aloitti myös hankevastaavat työnsä. Kesa 2021 oli hankkeen aloitusta hallinollisesti, mutta varsinaisesti Toimenpidekokonaisuuksiin päästiin alkusyksystä 2021.


Toimenpide 1:ssä laadittiin Lapin yrka-alkukartoitus, johon osallistuivat toimijoina kaikki osatoteuttajat, päävastuussa olivat Lappia ja REDU ja kohteina olivat kaikki Lapin kunnat. Tässä työssä olimme yhteydessä Lapin kaikkiin kuntiin YRKA-tilanteen selvittämiseksi, sekä kuntien ja seutukuntien elinkeinotoimiin sekä yrittäjäjärjestöihin. Alkukartoitus toteutettiin vuoden 2021 syksyllä.

Toimenpiteessä 1.1 kartoitettiin alueellisia ja maakunnallisia yrittäjyyskasvatusstrategioita laajasti sekä tutustuimme niiden rakentamisprosesseihin olemalla yhteydessä strategiaprosessien valmistelijoihin.

Toimenpiteessä 1.2. Selvitimme Lapin kunnista sekä yrittäjyysjärjestöiltä ja yrityksiltä puhelinhaastatteluilla ja sähköpostilla, millaisia käytäntöjä tai strategioita yrittäjyyskasvatukseen on ja mitä erityisesti maakunnalliselta strategialta toivottaisiin.

Toimenpiteessä 1.3. kokosimme Lapin kuntien ja seutukuntien sekä yrittäjäkentän edustajien toiveista nykytila- ja tavoitetilakuvauksen Lapin yrittäjyyskasvatusstrategian työstämistä varten.



Toimenpide 2:ssa Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut osallistui Lapin yrittäjyyskasvatusstrategiassa Toimenpide 2:n strategiavision ja -tavoitteiden muotoiluun. Toimenpiteessä pidettiin kaksi työpajaa, joihin oli kutsuttu Lapin kuntien sivistys-, oppilaitos- ja varhaiskasvatusjohtoa, alueen ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen yrittäjyys- tai työelämäyhteistyövastaavia, alueen koulutusasiantuntijoita sekä yrittäjien ja yrittäjyysjärjestöjen edustajia.

Toimenpiteessä 2.1 järjestettiin 2 työpajaa.

Toimenpiteessä 2.2. muotoiltiin edellämainittujen työpajojen pohjalta Lapin yrittäjyyskasvastusstrategian visio ja tavoitteet. Tämä toimenpidekokonaisuus oli keväällä 2022.



Toimenpide 3:ssa Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut vastasi yrittäjyyskasvatuksen täydennyskoulutusohjelman rakentamisesta ja pilotoinnista. Täydennyskoulutusohjelman suunnittelu alkoin syksyllä 2021 ja jatkui alkuvuodesta 2022 ja siitä vastasivat asiantuntija Niina Romakkaniemi ja koulutuksen loppuvaiheessa asiantuntija Mirja Kontiosalo, sekä projektipäällikkö Esa Posio.

Toimenpide 3.1:ssä suunniteltiin laaja 15 opintopisteen yrittäjyyskasvatuskoulutusohjelma, jossa asiantuntijaopettajina toimivat niin yrittäjäjärjestöjen kuin yrka-koulutusalojen opettajat. Osallistujia on koko koulutuskokonaisuudessa 13 sekä yksittäisissä osioissa 2. Koulutuskokonaisuus muodostui 4:stä moduulista: Johdanto yrittäjyyskasvatukseen 2 op, Yrittäjyyskasvatuksen menetelmät 6 op, Mentorointi 3 op ja Kehittämiskokeilu ja sen raportointi 4 op.

Toimenpide 3.2:ssa pilotoitiin koulutusohjelma 15 osallistujalle, jotka tulivat varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, toiselta asteelta, yrittäjistä ja kuntien sivistys- ja kasvatusjohdosta keväällä ja syksyllä 2022.

Toimenpide 3.3:ssa sparrattiin ja ohjattiin koulutuspilotin osallistujia toimenpide 2.2:ssa muotoiltujen Lapin yrittäjyyskasvatusstrategian vision ja toimenpiteiden pohjalta keväällä ja syksyllä 2022.

Toimenpide 3.4:ssä järjestettiin koulutusohjelman kanssa lomittuvat, eri oppilaitosasteiden "siirtymätyöpajat" keväällä 2023. Näissä työstettiin toimenpiteitä ja yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä opetettavan ikäryhmän mukaan. Työpajoissa korostettiin erityisesti yrittäjyyskasvatukseen huomioimista oppilaitoksesta toiseen siirtyessä.



Toimenpide 4:ssa viimeisteltiin Lapin yrittäjyyskasvatusstrategia sekä valmisteltiin sen toimeenpano keväällä, kesällä ja alkusyksystä 2023 ja niiden koordinoinnista vastasi Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut.

Toimenpide 4.1:ssä keväällä 2023 viimeisteltiin Lapin yrittäjyyskasvatusstrategian menetelmäkäsikirja, johon koottiin opetus- ja kasvatustasoittain eri menetelmät: varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, toinen aste, korkea-aste ja vapaa sivistystyö. Lapin yliopiston vastuulla on vapaan sivistystyön osuus sekä koko strategiatyön koordinointi.

Toimenpide 4.2:ssa keväällä 2023 järjestettiin kunta- ja seutukuntatyöpajoja, joissa ensinnäkin kuultiin Lapin kuntia ja yrittäjien edustajia sekä hyödynnetään Lapin yrittäjyyskasvatusstrategiaa ja sen menetelmäkäsikirjaa nivelvaiheiden onnistumiseksi siirryttäessä oppiasteelta toiselle. Samalla kuntien opettajille esiteltiin mentoriverkostoryhmä Facebookissa ja kutsuttiin opettajat mukaan.

Toimenpide 4.3. Julkaistiin Lapin yrittäjyyskasvatusstrategia hankkeen loppuseminaarissa 30.8.2023 klo 14-15.30. Osallistujia oli niin paikan päällä kuin etänä noin 50. Lisäksi strategia lähetettiin Lapin kuntiin PDF:nä ja strategiasta julkaistiin podcast-sarja sekä strategia- ja menetelmäkäsikirja julkaistiin Lapin yliopiston LAUDA-julkaisusarjassa.

Toimenpide 4.4:ssä koottiin täydennyskoulutuspilottiin osallistuneista opettajista sekä strategiatyöhön osallistuneista asiantuntijoista yrittäjyyskasvatuksen Lapin mentoriverkosto, joka osaltaan varmistaa Lapin yrittäjyyskasvatuksen toteutumista ja kehittämistä. Verkoston ”toimipaikaksi” valittiin helppo Facebook. jossa Lapin Yrittäjyyskasvatusstrategia elää ja kehittyy ryhmässä ”Yrittäjyyskasvatus Lapissa”. Sinne laitettiin myös itse strategia ja visio, sekä menetelmäkäsikirja ja linkit Podcasteihin. Sivuston hallinnasta ja päivityksestä sovittiin, että se tapahtuu ainakin alussa Lapin NYT-koordinaattorin toimesta. Facebook-ryhmä voi sopia myös muut vastuuhenkilöt.


Strategiasta tehtiin myös podcast-sarja, jotta se olisi saatavilla myös kuunneltavana versiona. Podcast-sarja tulee kuunneltavaksi Ammattiopisto Lappian sivuille syys-lokakuun aikana, kun loppueditointi on saatu tehtyä.

Lisäksi strategiasta tehtiin englanninkielinen osio kansainvälisille kasvatus- ja opetusalan henkilöille käyttöön.

Kaikissa toimenpiteissä onnistuttiin saavuttamaan tavoitteet erinomaisesti.



Lapin yliopisto:
Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut on toiminut koko hankkeen koordinoinnista projektipäällikkönä Esa Posio. Hänen lisäkseen hankkeessa on Lapin yliopistosta työskennellyt asiantuntijat Niina Romakkaniemi ja myöhemmin Mirja Kontiosalo vastaten erityisesti Toimenpide kolmen koulutuspilotista sekä hankkeen toimenpiteiden asiantuntijuudesta. Lapin yliopiston henkilökunta osallistui myös muiden toimenpiteiden valmisteluun ja toteutukseen, vastaten muun muassa strategian perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön osioista.



Lapin Ammattikorkeakoulu:
Lapin ammattikorkeakoulun keskeisiin tehtäviin Lapin yrittäjyyskasvatusstrategiassa on kuulunut Toimenpide kaksi kuuluvan vision ja tavoitteiden muotoilu kahden työpajan tulosten pohjalta. Työpajoja ovat olleet järjestämässä hankekoordinaattori Laura Ylinampa ja Leena Svanberg. Vision ja tavoitteiden visualisoinnista on vastannut asiantuntija Elisa Hartikainen. Asiantuntijaroolissa on toiminut yrittäjä Riia Valvimo. Lapin ammattikorkeakoulun osuus strategian kirjoittamisessa on ollut korkeakouluosuus. Kirjoittamisesta ovat vastanneet hankekoordinaattori Oona Kivistö ja lehtori / asiantuntija Leena Svanberg. Strategian visualisoinnin on toteuttanut asiantuntija Sari Nisula.



Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:
REDU oli erityisesti vastuussa yhteistyössä Lappian kanssa Toimenpide ykkösestä, Selvitys ja nykytilan kartoitus ja Toimenpide neljästä, Lapin yrittäjyyskasvatusstrategian viimeistely ja toimeenpano. Tutustuminen eri puolilla Suomea toteutettuihin yrittäjyyskasvatusstrategioihin ja niihin sisältyviin toimintamalleihin on lisännyt tietotaitoa yrittäjyyskasvatuksen monipuolisista mahdollisuuksista ja innostaneet uuden kokeiluun. Kuntatyöpajat ja seutukuntatyöpajat auttoivat näkemään yrittäjyyskasvatuksen sirpaleisen kokonaistilanteen Lapin alueella. Strategia- ja menetelmäkäsikirjassa REDU vastasi erityisesti varhaiskasvatuksen ja toisen asteen osioista asiantuntijoiden Anne Liedeksen, Mari Murolan, Markus Pellikan ja Solja Upola toimesta.



Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappia:
Lappian toimenpidekokonaisuuksina oli yhteistyössä REDU:n kanssa olla erityisesti vastuussa Toimenpide ykkösestä, Selvitys ja nykytilan kartoitus ja Toimenpide neljästä, Lapin yrittäjyyskasvatusstrategian viimeistely ja toimeenpano. He kuulivat kaikki Lapin kunnat, oppilaitokset sekä kutsuivat mukaan yrittäjien edustajia aluekohtaisiin seutukuntatyöpajoihin kuudessa kunnassa. Näin ne hyödynsivät ensimmäisessä työpaketissa saatuja tuloksia, kun rakensivat Lapin yrittäjyyskasvatusstrategiaan tarvittavat alueelliset/seutukunnalliset painotukset. Tällä varmistettiin, että laajan Lapin alueen erityispiirteet huomioitiin strategiassa. He järjestivät yhteensä 6 seutukuntatyöpajaa ja viimeistelivät menetelmäkäsikirjan. Strategian kirjoittamisessa he vastasivat toisen asteen osiosta yhdessä REDU:n kanssa asiantuntijoina Tiia Dahl, Juhamatti Konttaniemi, Satu Labigne, Karoliina Pietikäinen ja Riitta Pistokoski.