Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22425

Hankkeen nimi: Nuorten virtalähde - korona-ajan digitaalisen tapahtumatuotannon koulutus nuorille

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 12.4.2021 ja päättyy 18.11.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: 0400349289

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Paula Kostia

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paula.kostia(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504355308

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kevään 2020 pandemian seurauksena luovan alan toimijat ovat joutuneet ahdinkoon. Tilanteen vaikutus heijastuu vahvasti myös nuorten elämään. Monilta nuorilta tuottajilta ja tuotantoihin liittyviltä toimialoilta ovat loppuneet työt. Työ on voinut olla osa-aikaista, harjoitteluun liittyvää, vapaaehtoistyötä tai pysyvää työtä erilaisten tuotantojen parissa. Samaan aikaan on syntynyt tarvetta uudenlaiselle osaamiselle: monet eri alojen toimijat miettivätkin nyt, miten tuottaa tapahtumia digitaalisesti ja miten siirtää omaan toimintaansa verkkoon.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten osaamista täsmäkoulutuksella, jossa nuoret kehittävät digitaalisia taitojaan ja projektiosaamistaan sekä oppivat yrittäjämäistä asennetta. Hanke pyrkii sujuvoittamaan koulutuksesta koulutukseen ja työelämään siirtymistä covid-19 epidemian aiheuttamassa tilanteessa. Koulutus tukee myös niiden nuorten osaamista, jotka eivät ole vielä löytäneet omaa koulutusalaansa, mutta ovat hankkineet osaamista oman luovan alan harrastuksen parissa ja voivat tämän koulutuksen avulla saada kimmokkeen opintoihin.

Hankkeen tavoitteena on win-win tilanne: eri alojen toimijat tai eri palvelualat saavat koulutettuja osaajia harjoitteluihin, projekteihin vapaaehtoistyöhön tai palkattuihin työtehtäviin, ja nuoret saavat nykytyöelämässä vaadittuun uuteen osaamiseen tähtäävää koulutusta ja pitkällä tähtäimellä myös varmemmin jatkuvampaa palkattua työtä ja työpaikkoja.
Koulutushanke pyrkii tavoittamaan nuoria ylimaakunnallisesti erityisesti Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Koulutukseen valittavien nuorten rekrytoinnissa pyritään edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja ottamaan huomioon tarve parantaa erityisesti aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osaamista ja edistää sitä kautta heidän hakeutumistaan koulutukseen ja työelämään.

Hanke alkaa kohderyhmien kartoituksella ja koulutuksen sisällön suunnittelulla, jonka jälkeen järjestetään kaksi käytännönläheistä koulutusjaksoa verkkototeutuksena. Koulutushankkeessa toimitaan aktiivisesti koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksessa. Koulutussisällöt koostuvat opiskelun suorittamista tukevista menetelmistä sekä nuorten työelämässä tarvitsemista digitaalisiin tuotantoihin ja projektinhallintaan liittyvistä taidoista korona-aikana. Toimenpiteillä tavoitellaan nuorille uusia koulutus- ja uramahdollisuuksia ja samalla hankkeen avulla voidaan tarjota työelämään uutta osaamista nuorten välityksellä.

Hanke pyrkii tuloksellisesti yhdistämään koulutuksen tai työuran siirtymävaiheissa olevat nuoret ja uusia digitaalisia tuotantoympäristöjä tarvitsevat työelämätahot: yhdistykset, yritykset ja julkisen alan toimijat kulttuuri- ja lähialoilta.
Lisäksi tuloksena oppilaitosten ohjaus- ja koulutuspalvelujen asiantuntijat, opinto-ohjaajat ja uraneuvojat, TE-palvelut ja nuorisopalvelut, mm. ohjaamot saavat tietoa siitä, miten tämänkaltainen koulutushanke tukee siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa korona-ajan haasteet huomioiden.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä ovat tuottajaosaamisesta eri aloilla kiinnostuneet nuoret, jotka eivät ole vielä löytäneet omaa koulutusalaansa tai eivät ole saaneet opiskelupaikkaa ja ovat vaarassa jäädä koulutusjärjestelmän ja työelämän ulkopuolelle. Kohderyhmää ovat erityisesti nuoret, jotka asuvat Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Kohderyhmän tavoittamisessa pyritään edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Koulutuksissa myös otetaan huomioon tarve parantaa erityisesti aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osaamista ja edistää sitä kautta heidän työllistymistään.

Kohderyhmään kuuluvista nuorista:

1) Osa saattaa jo opiskella alan opintoja sivutoimisesti esimerkiksi avoimessa ammattikorkeakoulussa tavoitellen tuottajan töitä, mutta on vailla kontakteja työelämään, koska luovan alan tai lähialojen harjoittelut ja muut työssä oppimisen mahdollisuudet ovat loppuneet koronatilanteen myötä.

2) Osalla saattaa olla omaehtoinen luovan alan harrastus, joka on heille merkityksellinen ja jonka avulla he voisivat löytää kiinnostavan opiskelualan.

3) Osa on jo pyrkinyt alan opintoihin, mutta ei ole päässyt opiskelemaan ja tekee tällä hetkellä erilaisia pätkätöitä, jotka eivät liity heidän tavoittelemaansa alaan ollenkaan. Lisäksi heillä on jatkuva työttömyyden uhka liittyen lyhytaikaisiin työsuhteisiin, joiden epävarmuutta koronatilanne on vielä lisännyt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillinen kohderyhmä on Covid-epidemian osin lamaannuttama työelämä, joka voi hankkeen kautta löytää uusia nuoria osaajia ja innovaattoreita. Tapahtumatuotannon luovasta ja digitaalisesta osaamisesta hyötyvät yritysten lisäksi myös yhdistykset, palveluala ja hyvinvointiala sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Välillisesti kohderyhmää ovat myös oppilaitosten ohjaus- ja koulutuspalvelujen asiantuntijat, opinto-ohjaajat ja uraneuvojat, TE-palvelut ja nuorisopalvelut, mm. Ohjaamot.

Välillisenä kohderyhmänä voidaan nähdä myös monenlaiset erityisryhmät, joita voidaan tavoittaa ja osallistaa digitaalisten toteutusten kautta. Tässä on nähtävissä pitkällä tähtäimellä hyötynä esimerkiksi elämän laadun koheneminen ja jopa syrjäytymisen ehkäisy toteutettujen digitaalisten tuotantojen avulla. Lisäksi hanke hyödyttää koulutusorganisaatioita, sillä hanke tuottaa uutta tietoa tapahtumatuotannon työkalulla tehtävästä kehittämistyöstä nuorten työllistymisen ja syrjäytymisen ehkäisyn parissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 109 710

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 146 280

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Uusimaa, Kymenlaakso

Seutukunnat: Raaseporin, Imatran, Porvoon, Helsingin, Lappeenrannan, Loviisan, Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Rautjärvi, Loviisa, Pukkila, Hanko, Luumäki, Espoo, Hamina, Sipoo, Porvoo, Kouvola, Pyhtää, Miehikkälä, Kirkkonummi, Lemi, Lapinjärvi, Savitaipale, Karkkila, Inkoo, Lohja, Tuusula, Taipalsaari, Askola, Nurmijärvi, Hyvinkää, Vantaa, Myrskylä, Järvenpää, Vihti, Pornainen, Siuntio, Imatra, Kerava, Parikkala, Lappeenranta, Kauniainen, Kotka, Mäntsälä, Virolahti, Raasepori, Ruokolahti, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Luovilla aloilla opiskelee ja toimii paljon nuoria naisia ja usein työsuhteet ovat epätyypillisiä (tekijät työllistyvät aloille usein aluksi sivutoimisesti/määräaikaisesti/freelancerina erilaisten projektien/tuotantojen kautta). Myös kulttuuri- ja lähialoille pyrkivien nuorten miesten opintourat ovat usein katkonaisia ja työsuhteet epätyypillisiä. Tämä heijastuu myös yrittäjyyteen ja toimintaan tapahtumatuotantoalalla. Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Luovat toimialat ovat keskimääräistä naisvaltaisempia, mutta toisaalta nuorten miesten digitaaliset taidot ovat usein paremmat ja harrastuneisuus suuntautunut uusiin teknologioihin enemmän kuin naisilla. Hanke tarjoaa nuorille tasapuoliset mahdollisuudet digitaalisen tapahtumatuotannon oppimiseen. Koulutuksessa noudatetaan Humakin valmennuspedagogiikkaa, joka pohjaa sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Oppija nähdään aktiivisena tiedon rakentajana ja kokemusten prosessoijana yhteistoiminnallisissa oppimistilanteissa. Valmennuksen periaatteisiin kuuluvat mm. esteettömyys ja saavutettavuus: Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti toisten kanssa. Viestinnässä huomioidaan myös yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus, jotta koulutuksen kohderyhmään kuuluvat nuoret eivät koe viestinnässä käytettyä diskurssia poissulkevana.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan hanke tarjoaa nuorille tasapuoliset mahdollisuudet digitaalisen tapahtumatuotannon, uusien tapahtumateknologioiden ja projektinhallintataitojen oppimiseen sukupuolesta ja sukupuoli-identiteetistä riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Hankkeen toiminnan kautta kehitetään aineettomia palveluja, ei teollisesti tuotettavia tuotteita. Palveluiden tuottaminen ja kuluttaminen tapahtuvat usein samanaikaisesti. Palveluiden tuotannossa saattaa olla välillistä toimintaa (mm. kuljetuspalvelut), joka vaikuttaa epäsuorasti luonnonvarojen käyttöön. Projektin toiminnot tapahtuvat pääosin verkkoympäristöissä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hankkeen toiminnot toteutetaan verkossa sähköisesti erilaisten webinaarien ja muiden verkkokoulutusten muodossa, joka vähentää mm. liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvää kulutusta. Myös hankkeessa käytettävä Opens- tapahtumatuotanto ohjelmisto on pilvipalvelu ja sen toiminta kokonaisuudessaan verkossa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Hankkeen toiminnot keskittyvät aineettomien tapahtumien, palvelujen ja tuotteiden ja niihin liittyvän osaamisen kehittämiseen. Hankkeen kautta ei synny merkittävää negatiivista vaikutusta uuden jätteen tai materiaalin tuottamiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Ei välittömiä vaikutuksia, mutta hankkeen kohderyhmään voi kuulua sellaisia toimijoita, joiden tuleva toiminta tai liiketoiminta liittyy uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 4
Hankkeen toiminnoilla voi olla positiivinen vaikutus luovan alan ja lähialojen yritysten toimintaedellytysten parantumiseen hankkeen toiminta-alueilla. Hankkeen kautta toteutettavan osaamisen kehittymisen vaikutukset heijastuvat myös laajemmin eri alojen toiminnan kehittymiseen digitaalisten tuotantomenetelmien kehittymisen kautta. Nuorten opintojen edistyminen ja nuorten parempi sitoutuminen työelämään voi vahvistaa pitkällä tähtäimellä alueiden elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Hankkeen toiminnan ydin on osaamisen kehittämisessä ja aineettoman pääoman ja palvelujen kehittämisessä. Palvelut ja tuotteet sekä niihin liittyvä osaamisen kehittyminen ovat aineettomina jaettavissa erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä. Näissä ympäristöissä sekä toteutetaan hankkeen konkreettiset toimenpiteet (valmennus ja kehittäminen) että tuotetaan kohderyhmien koulutukseen liittyvät tuotantoprojektit.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Hanke tapahtuu digitaalisessa toimintaympäristössä. Jos korona-tilanne sallii ja hankkeen toiminnot sitä edellyttävät, joitakin matkoja saatetaan tehdä käyttäen julkisia liikennevälineitä. Koulutus tapahtuu verkossa ja tuotanto- ja projektinhallintatyökalu Opens on verkkopohjainen pilvipalvelu.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Nuorten elämänlaatu ja elämänhallinta on vaarassa korona-epidemian vuoksi. Hankkeeseen osallistuvien nuorten hyvinvointi paranee toteutettavan koulutuksen myötä. He saavat välineitä oman osaamisen tunnistamiseen ja projektinhallintaan, uutta osaamista digitaalisiin tuotantomenetelmiin, tukea oppimiseen, uusia työelämäverkostoja ja uramahdollisuuksia. Osallistuminen ja aktiivinen osallisuus lisää sosiaalista ja henkistä hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Hanke edistää tasa-arvoa siten, että hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki nuoret korona-aikaa elävät tapahtumatuotanto-osaamista, projektinhallintaosaamista ja oman osaamisen tunnistamisen osaamista tarvitsevat henkilöt sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, sosiaalisesta taustasta tai esim. opiskelu- ja työhistoriasta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Yksi hankkeen tärkeimmistä tavoitteista on edistää sosiaalista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tarjoamalla opiskelu- ja työmahdollisuuksia tukevaa koulutusta tilanteessa, jossa korona-epidemia on huomattavasti nuorten mahdollisuuksia. Hanke tukee eri lähtökohdista ponnistavia nuoria (opiskelijoita, työelämän ulkopuolella olevia, erityisryhmiin kuuluvia) saamaan osaamista, joka auttaa heitä jatkossa etenemään opinnoissa ja/tai työelämäss
Kulttuuriympäristö 7 8
Hanke vaikuttaa kulttuuriympäristön muutokseen erityisesti siten, että hankkeen aikana toteutettavat tuotannot ovat luomassa uutta digitaalista kulttuuria, jossa palvelut rakentuvat kokonaan verkkoympäristöön korona-epidemian vuoksi. Kyseessä on iso kulttuurinen muutos, joka tulee vaikuttamaan palvelujen muotoiluun ja tuotantoprojekteihin myös korona-ajan jälkeen. Hankkeessa koulutettavilla nuorilla on tällöin uusinta työelämässä tarvittavaa osaamista.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hankkeen toiminnot toteutetaan digitaalisessa ympäristössä, joka itsessään on monella tavoin ympäristövastuullista ja ympäristötietoista toimintaa. Hankkeessa toteutettavat tuotannot ovat digitaalisessa ympäristössä ja hankkeessa tuotetaan aineettomia palveluja. Hankkeeseen osallistuvien toimijoiden ja kohderyhmän ympäristöosaaminen/tietous on korkealla tasolla. Jos näin ei ole, niin hankkeeseen liittyvässä koulutuksessa voidaan tarvittaessa käsitellä ympäristöosaamiseen liittyviä aiheita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-