Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22428

Hankkeen nimi: Kuljettajat ja kuljetusyritykset kunnossa valmiina jälleenrakentamiseen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.2.2021 ja päättyy 31.5.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tamora Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 2314396-0

Jakeluosoite: PL 195

Puhelinnumero: 0400 574451

Postinumero: 00531

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.tamora.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Utti Jaana Maritta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.utti(at)tamora.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 574451

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

COVID-19-kriisi on iskenyt suomalaiseen kuljetusalaan raskaalla ja melko vähälle huomiolle jääneellä tavalla. Kuljetusala on jo ennen kriisiä kärsinyt työvoimapulasta, ikääntyneitä kuljettajia on runsaasti töissä, teknologiset muutokset ovat vaikuttaneet alaan paljon, taksiliikenteen vapautuminen ja alustoilla tapahtuvat kilpailu ovat muuttaneet koko kuljetuskenttää. Suomi on jakautunut kahtia: pienillä paikkakunnilla on vaikea saada kuljetuksia toimimaan aivan koulukyytejä myöten kun taas suurissa kaupungeissa taksikilpailu on kovaa ja ruokakuljetuksia ravintoloista kotiovelle saa puoli-ilmaiseksi. Kuljettajien eriarvoistuminen ja epävarmat ansaintalogiikat ovat jo ennen kriisiä vaikeuttaneet yritysten ja myös julkisen sektorin toimijoiden tilannetta. Kunta10 mittaa työhyvinvointia kaupunkiorganisaatioissa. Ei ole salaisuus, että näissä mittauksissa kuljettajat eivät ole loistaneet työhyvinvoinnin kärkisijoilla. Yritykset ovat kiristyvässä kilpailussa joutuneet hankaluuksiin ja kansainvälinen verkkokauppa on asettanut ne aivan uusien logististen ongelmien eteen. Alalla on myös valopilkkuja. Raideliikenteen toimijat, etenkin metrot ja ratikat, ovat pystyneet nostamaan työn arvostusta ja määrätietoisten panostusten avulla kuljettajia on saatu mukaan rakentamaan suomalaista huippuammattilaisten pyörittämää suomalaista logistiikakjärjestelmää. Ala tarjoaa työpaikkoja runsaasti naisille ja maahanmuuttajataustaisille.

COVID-19-kriisi iski alaan todella kovaa. Koulukuljetukset loppuivat hetkessä. Kriisi on saanut useita muutenkin jo vaikeuksisa olleita yrityksiä luovuttamaan etenkin väljsti asutuilla alueilla. Julkinen liikenne on seisahtunut ja kattavat lomautukset olivat monen, etenkin bussiliikenteen, kohtalona. Taksien käyttö hiljeni, junavuorot vähenivät ja vain harva rahtariyritys pystyi pitämään väkensä työssä. Ravintoloiden ja pikkukauppojen sulkeutuessa myös jakeluliikenne pysähtyi. Tartuntariski henkilöliikenteessä alkoi muuttua todelliseksi ja viimeistään se alkoi rasittaa psyykkistä toimintakykyä taloudellisten hankaluuksien ohella. Myös sosiaalinen yhteisö on monessa työyhteisössä hajonnut eikä niilläkään, joilla töitä on, ole vahvistavia sosiaalisia kohtaamisia työpaikalla. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon ei ole ollut juurikaan mahdollisuuksia ennen kriisiä ja kriisi on vienyt viimeisetkin työhyvinvoinnin tehtävät etenkin lomautetuilta, mutta myös työpaikoilta. Johtaminen on murroksessa, liiketoimintoja ja työyhteisöjen muutoskyvykkyyttä on pystyttävä rakentamaan aivan uusilla tavoilla. Tulemme kriisin jälkeen olemaan uudessa tilanteessa, jossa tarvitsemme logistiikkaa ehkä enemmän kuin koskaan. Uusi tilanne vaatii uutta osaamista ja muutosjoustavuutta sekä työntekijöiltä että työnantajilta. Ennen muuta meidän on saatava heidät pysymään alalla - sekä yritykset että työntekijät.

Kuljettajat ja kuljetusyritykset kunnossa valmiina jälleenrakennukseen -hankkeessa toteutetaan kuljettiajien psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn parantamiseksi työhyvinvoinnnin osaamisen kehittäminen yhdessä heidän kanssaan ja alan yritysten muutosjoustavuuden kehittäminen liiketoiminnan ja työyhteisöjen kehittämisen näkökulmssta. Hankkeen aikana hyvin nopeasti mukana on kokeiluissa 21 yritystä kaikista maakunnista ja yhteensä niistä 80 kuljettajaa. Kuljettajat ovat rahtareita, bussukuskeja, takseja, ratikkakuskeja, metronjuljettajia... Kokeilemme ryhmien kanssa yksilötason ja yritystason menetelmiä systemaattisesti. Niiden pohjalta palvelumuotolun keinoin mallinnamme konseptin, jonka tarjoamme käyttöön kaikille yrityksille ja yhteisöille jo hankkeen aikana. Luomme yhdessä kuljettajien ja yritysten kanssa valtakunnallisen mallin, jossa pystymme pitämään huolta siitä, että sekä yritykset että henkiöstö on hyvässä kunnossa koronan jälkeisenä aikana. Toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti kokeiluryhmiin. He saavat systemaattisen verkossa tapahtuvan kehittämisohjelman ja toimivat innostavina esimerkkeinä siitä, miten korkean tason hyvinvointityö ja liiketoiminnan kehittäminen saavat aikaan resilienssiä yksilöihin, yrityksiin ja niiden muodostamaan ekosysteemiin. 21 onnistunutta yritystä, 80 onnistunutta kuljettajaa ja mallit valmiina muillekin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

21 kuljetusalan organsiaatiota eri puolilla Suomea. 18 maakunnassa jokaisessa yksi ja niiden liäsksi yksi metro- ja ratikkaliikenteen ryhmä, yksi taksinkuljettajien ryhmä ja yksi alustatalouden kuljettajien ryhmä.

Jokaisessa 21 ryhmässä on 12 kuljettajaa. Varsinaisena kohderyhmänä ovat nämä kuljettajat. 80 kuljettajaa. Koska osa yrityksistä on hyvin pieniä, voi jossakin 12 henkilön ryhmässä olla useamman pienen yrityksen edustajia.

Kohderyhmän jäsenet ovat itse kehittämässä yritysten resilienssiä ja kilpailukykyä, turvaamassa työpaikkoja ja vahvistamssa omaa ja työyhteisönä sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä työkykyä. Sen lisäksi he ovat nopesti kehittämässä mallia, jolla alan yritysten ja kuljettajien haasteet korona-tilanteessa ja sen jälkeen voidaan ratkaista.

Kuljettajia on arvioitu alunperin tavoitettavan 252. Koronatilanteessa kuljettajia on saatu hyvin mukaan etenkin alkuvaiheessa. Koronan edetessä kuljettajien työtilanne on muuttunut nopeasti työvoimapulaksi ja yrittäjät tarvitsevat kaikki kuljettajat täysimittaisesti kuljetustyöhön. Työhyvinvoinnin kehittäminen on tehty siksi hyvin monimuotoisesti ja mahdollisimman kevyesti henkilöstön kanssa. Työvälineet ovat verkossa saatavissa hyvin helposti ja myös sosialaista mediaa käytetään osallisuuteen ja tiedon välittämiseen. Esimerkiksi videoita nopeista työhyvinvointia käsittelevistä asioista on jaettu LinkedInissä ja Instagramissa. Kuljettajat voivat katsoa esimerkiksi "Kuinka näytän hölmöltä liikennevaloissa" ja oppia lyhyttä niskajumppaa työn lomassa toteutettavaksi. Näistä katseluista ja tästä osallisuudesta ei ole mahdollista kerätä aloitusilmoituksia. Osallistujamäärät dokumentoidusti hankkeessa jäävät alle sataan mutta varsinainen osallisuus ylittää varmasti tavoitteet. Arvioitu osallistumisilmoittautumisten määrä 80, vaikka hanke onkin jo varmasti saavuttavut alkuperäisen tavoitteen mukaisen osallistujamäärän. Työhyvinvointi taskussa -verkkoratkaisu tulee vapaasti kaikkein kuljettajien käyttöön inspiroimaan heitä työhyvinvoinnin kehittämiseen. LinkediInissä julkaisuja tullaan jakamaan vähintään 30 hankkeen aikana. Ne saavuttavat yhteensä varovaisestikin arvioituna 300 kuljettajaa. Instagramista muodostuu pääasiallinen väline, se on kaikkein kuljettajien taskussa jo automaattisesti. Kuljettajat kuntoon -Instagram-tililä tulee olemaan lähes sata postausta. Tällä hetkelä seuraajia tilillä on 427. Seuraajat ovat selkeästi profiloituneet kuljetusalaan ja ovat aktiivisia. Tavoitteena on hankkeen aikana vielä nostaa seuraajamäärä 500 seuraajaan. Korona muutti maailmaa, muutimme siis hankkeessa viestintää ja saavutettavuutta kuljettajille miellyttävämmäksi, siten tavoitteet raportoituvat uudella tavalla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisen kohderyhmänä on kuljettajien ja kuljetusyritysten perheet ja läheiset. Kovin monet yrityksistä ja kuljettajista ovat vastuussa perheidensä toimeentulosta. Ahtaat ajat vievät helposti todella ahtaalle eikä tälle kohderyhmälle ole kovin tyypillisiä työhyvinvoinnin palveluita. Ahdistus voi olla valtava, yrittäjistä monella valtavat velkataakat. Toivon ja työkyvyn antaminen, tiekartan rakentaminen tulevaisuuteen heijastuu heti myös läheisiin. Se saattaa olla ratkaisevaa.

Kaikki kuljettajat ja kuljetusalan yritykset, jotka saavat hyvin nopeasti toimintamalleja käyttöönsä. Aivan ensimmäiseksi ne saavat käyttöönsä onnistumisen kertomuksia ja tarinoita.

Kunnat erityisesti väljästi asutuilla alueilla. Kun niiden yritykset ja työpaikat säilyvät, ei niiden tuloverot putoa eikä nämä ihmiset tule palveluiden piiriin.

Alueiden elinvoima, koska nousuun tarvitsemme ehdottomasti kuljetusalan toimivat, ketterät ja uudistumiskykyiset yritykset. Kaikkien yritysten ja myös julkisen sektorin toiminta tulee muuttumaan. Siksi ne tarvitsevat ekosysteemiinsä uudella tavalla toimivan ekosysteemin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 223 075

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 223 074

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 223 075

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 223 074

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 34

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 34

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 84

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöä on analysoitu osana kuljettajakoulutuksia ja osana ratikka- ja metrokuljettajien työhyvinvoinnin kehittämistä. Sekä Kunta10 että Great Place to Work -tulokset ovat olleet käytettävissä. Naisia on selvästi vähemmän kuljettajissa, nuoremmissa ikäluokiss naisten määrä tosin kasvaa. Työ sinällään ei toimintaympäristön näkökulmasta ole sukupuolisidonnainen. Tasa-arvosuunnitelma erillisessä liitteessä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeessa tuomme esille alan soveltuuvuutta naisille. Muuttuneet työolosuhteet, teknologia ja lainsäädäntö ovat tehneet työstä myös perheellisille sopivampaa. Kokeilujen ryhmien muodostamisessa otamme ryhmiin naisia vähintään sen osuude, mitä heitä on yrityksessä kuljettajina.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa edistetään sukupuolten tasa-arvoa, mutta päätavoite se ei ole. Tasa-arvosuunnitelma erillisessä liitteessä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Liiketoiminnan kehittämisen näköulmasta otamme huomioon myös luonnonvarat.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Otamme huomioon kuljetusten ja reittivalintojen hiilijalanjäljen,
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Liiketoiminnan muotoilussa otamme huomioon hieman.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Liiketoiminnan kehittämisen keskeinen näkökulma on paikallisest yrityksten ekosysteemit, jotka eivät voi toimia monessakaan paikallista ilman toimivaa logistiikkaa. Koronan jälkeisen ajan nousussa kyse ei pelkästään kuljetusalan tilanteesta, vaan laajasti paikallisten yritystn mahdollisuudesta saada tavarat ja ihmiset liikkumaan. Siten paitsi kuljetusalan, myös muien alojen työpaikoista ja liiketoiminnasta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Työhyvinvoinnin palveluihin kehitetään uudet palvelutuotteet, jotka ovat kuljettajan taskussa aina ja kaikkialla. Palvelutuotteet ovat käytettävissä koko Suomen kuljettajien hyvinvoinnin edistämisessä. Työhyvinvointipalvelut eivät ole tähän mennessä saavuttaneet kuljettajia ja nyt koronatilanteessa ne ovat juuri ne palvelut, joita kuljettajat tarvitsevat.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hankkeessa varmistetaan liikkuminen ja logistiikan toimivuutta ja pidetään kuljettajat kunnossa, myös lomautettuina olevat. Varmistetaan yritysten kilpailukykyä ja luodaan alalle vetovoimaista työnantajabrändiä. Yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä haeme innovaatioita ja yhteistyötä nyt sirpaleiseen kuljettajaknettään.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Esistämme kuljettajien fyysistä, sosiaalista ja henkistä työkykyä. Luomme uusia välineitä sekä yksilötasolla että henkiöstöjohtamisen tavoslla hyvinvoinnin edistämiseen. Tuomme välineet kaikkien saavutettaviski.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Luomme sukupuolineutraaleja työhyvinvoinnin välineitä. Valmmenuus luodaan yksilöllisesti kunkin henkilökohtaisen tilanteen mukaan, vahvuuksien varassa. Työvoimapula tulee olemaan koronan jälkeenkin alalla merkittävä. Ala tarvitsee myös naisia tehtäviin ja luomme hankkeella alasta heitä kiinnostavampaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Kuljettajista etenkin pääkaupunkiseudulla suuri osa on maahanmuuttajataustaisia. Myös maahanmuuttajanaisia alkaa olla kuljettajina. Työhyvinvointipalvelut ja osallisuuden toteuttaminen verkkototeutuksina mataloittaa kynnystä tulla mukaan. Maantieteellisesti kuljettava ovat eri puolilla Suomea hyvin eri asemassa. Hanke yhdistää kuljettajia ympäri Suomen, kaikissa maakunnissa. Korkean tason liiketoiminnan kehittäminen ja työhyvinvointipalvelut tuodaan myös pienten yritysten saataville kaikkialla Suomessa.
Kulttuuriympäristö 3 3
Kuljetusalan työpaikkoja ja yritystoimintaa halutaan säilyttää kaikkialla Suomessa. Myös pienisä kylissä. Siksi hanke vaalii ainakin välillisesti myös suomalaista kulttuuriperintöä.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kuljettajat ja kuljetusyritykset kunnossa valmiina jälleenrakennukseen -hankkeessa toteuttiin kuljettajien
psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn parantamiseksi työhyvinvoinnnin osaamisen kehittäminen yhdessä
heidän kanssaan ja alan yritysten muutosjoustavuuden kehittäminen liiketoiminnan ja työyhteisöjen kehittämisen
näkökulmasta. Hankkeen aikana hyvin nopeasti mukana oli kokeiluissa 21 yritystä kaikista maakunnista ja yhteensä
niistä 80 kuljettajaa. Kuljettajat olivat rahtareita, bussukuskeja, taksikuskeja, ratikkakuskeja, metronjuljettajia jne. Kokeilimme
ryhmien kanssa yksilötason ja yritystason menetelmiä systemaattisesti. Niiden pohjalta palvelumuotoilun keinoin
mallinsimme konseptin, jota yritys voi lähteä toteuttamaan. Loimme yhdessä kuljettajien ja yritysten kanssa valtakunnallisen mallin, jossa pystytään pitämään huolta siitä, että sekä yritykset että henkilöstö on hyvässä kunnossa koronan jälkeisenä aikana.

Toimenpiteet kohdistuivat ensisijaisesti kokeiluryhmiin. He saivat systemaattisen verkossa tapahtuvan kehittämisohjelman työhyvinvointi taskussa sovelluksen muodossa ja toimivat innostavina esimerkkeinä siitä, miten korkean tason hyvinvointityö ja liiketoiminnan kehittäminen saavat aikaan resilienssiä
yksilöihin, yrityksiin ja niiden muodostamaan ekosysteemiin. Työhyvinvointi taskussa sovellus on kaikille kuljetusalan ihmisille suunnattu 24 päivän hyvinvointia parantava kannustusohjelma, jossa on erilaisia ohjeita ja vinkkejä oman psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi liikunnan, ravinnon ja unen avulla. Kuljettajatarinoiden ja työhyvinvointi taskussa sovelluksen näkyvyys on varmistettu sosiaalisen median sekä lehdistön julkaisuilla. 30 kuljettajatarinassa tuodaan monipuolisesti esille erilaisten kuljettajien näkökulmia ja kokemuksia kuljetusalasta. Toteutimme 9 palvelumuotoilukokeilua eri kuljetusalan yrityksille, minkä avulla lisättiin yrityksien vetovoimaa ja moninaistettiin palvelumuotoilukokonaisuuksia. Nämä palvelumuotoilukokeilut ovat skaalattavissa eri yrityksien välillä. Hankkeen aikana tutkittiin direktiivipäivien nykytilaa ja sen kehittämistä paremmin alaa palvelevaksi. Tuloksena luotiin raportti direktiivipäivien kehittämiseksi.