Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22429

Hankkeen nimi: Poikkeustila ja resilienssi tapahtumatalouden organisaatioissa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2021 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2844561-8

Jakeluosoite: Kalevantie 4

Puhelinnumero: 0294 5211

Postinumero: 33014

Postitoimipaikka: Tampereen yliopisto

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Haapakorpi Arja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yliopistotutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arja.haapakorpi(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3182333

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tiivistelmä

Tausta
Poikkeustilanne toi näkyviin tapahtumatalouteen liittyvät heikkoudet ja riskit sen toteuttamiseen ja toimijoiden selviytymiseen liittyen. Kulttuuriorganisaatiot ovat riippuvaisia yleisöstään, joka kulttuurin lisäksi kuluttaa siihen kytkeytyviä palveluja, erityisesti ravintola- ja matkailupalveluja. Yksittäisen kulttuuritapahtuman peruuntumisella on voimakkaat kerrannaisvaikutukset, jotka näkyvät alueen taloudessa, toimijoiden työssä ja toimeentulossa sekä tulevaisuuden näköaloissa. Hankkeemme kohdistuu useiden organisaatioiden, kuntasektorin ja yksinyrittäjien muodostamiin yhteenliittymiin, kulttuuritapahtumiin, niiden talouteen ja toimintaan.

Verkostomainen toiminta on ylipäätään yleistymässä elinkeinotoiminnassa, ja kulttuuritapahtumataloudessa se on vallitseva talouden ja toiminnan rakenne. Sen haavoittuvaisuus haastaa kehittämään sellaisia toimintamalleja, joilla kyetään tukemaan kestävyyttä kuitenkaan joustavuutta heikentämättä. Vireä alueellinen ja valtakunnallinen tapahtumatalous tuottaa näille toimijoille taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa. Tapahtumatalous on monille kunnille tärkeä tulonlähde, mutta myös vireän tapahtumatalouden merkitys kuntien vetovoimaisuudelle ja kuntakuvalle sekä sen brändäykselle on jo pitkään ollut kunnissa strategisen kehittämistyön kohteena. Myös ammatti- ja työnantajajärjestöjen, yrittäjäjärjestöjen, erilaisten uusyrityskeskusten ja yrityshautomoiden ja yhteistyöverkostojen intressissä on parantaa alan toimijoiden kestävyyttä yli poikkeustilanteen, mutta samalla pitkäjänteisemmin kehittää alan työhyvinvointia ja työllisyyttä. Hankkeella on yhteys yhteiskuntapolitiikkaan, sillä työ- ja elinkeino- sekä kuttuuripolitiikan lisäksi keskiössä on sosiaalipoliittinen näkökulma: tapahtumatalouden lama kohdistuu haavoittuvassa asemassa oleviin eli yksinyrittäjiin ja muihin itsensätyöllistäjiin, naisiin ja vähemmistöihin.

Hankkeessa paneudutaan organisatoristen yhteenliittymien resilienssiä luoviin toimintamalleihin ja käytäntöihin, jotka ovat merkittäviä myös yksittäisten toimijoiden näkökulmasta. Hanke huomioikin myös yksilötason, erityisesti kulttuurialan itsensätyöllistäjät (esim. freelancerit ja apurahalla toimivat). Hankkeessa resilienssiä lähestytään keskeisesti kolmen ominaisuuden kautta, jotka ovat toimintakyky, toipuminen ja sopeutuminen ja joita tarkastellaan yhdistettynä toimintatutkimuksellisiin kehittämiskäytäntöihin.

Hankkeen tavoitteena on kehittää kulttuurialan ja siihen kytköksissä olevien palvelualan organisaatioiden ja toimijoiden resilienssiä eli kestävyyttä ja palautumista pandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta toimintatutkimuksellisella, eri osapuolet osallistavalla, otteella. Kulttuurialan ja ravintola- ja matkailualan palveluiden lisäksi kehittämiseen osallistuvat kunnalliset ja alueelliset intressiryhmät ja valtakunnalliset järjestöt. Tapaustarkastelujen kautta ja eri tason toimijoiden osallistamisen sekä valtakunnallisten sidosryhmien mukaan ottamisen tavoitteena on luoda erilaisissa toimintaympäristöissä sovellettavia käytäntöjä kulttuuritapahtuma-alan poikkeustilanteisiin varautumista varten. Toimintamalleja luodaan toimintatutkimuksen keinoin osallistamalla kentän toimijoita yhteiskehittämiseen perustuviin työpajoihin, pajojen tulosten jäsentämiseen tulevaisuuden toimintamalleiksi ja käytännöiksi ja viestintään hankkeesta ja sen tuloksista.

Tavoitteet:
Kehittämistoimintaan kytkeytyvä tietotuotanto
• poikkeustilanteessa esiin tulleiden resilienssin ja kestävyyden ongelmien jäsentäminen eritasoisten kulttuurialan ja matkailu- & ravintolapalveluiden toimijoiden näkökulmasta
• tasa-arvo-ongelmien tunnistaminen ja jäsentäminen tapahtumataloudessa
• olemassa olevien toimintamallien ja tapojen kartoittaminen ja niiden taustalla olevien tulevaisuusnäkemysten jäsentäminen
• alueellisen ja valtakunnallisen tuen merkityksen selvittäminen poikkeustilanteesta kärsiville tapahtumatalouden toimijoille
• resilienttien toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen yhdessä kentän toimijoiden kanssa: varsinaiset tapahtumat (johto, tuotanto, sisällöntuotanto mukaan lukien itsensätyöllistäjä-taiteilijat) ja matkailu- ja ravitsemuspalvelut, sekä sidosryhmät eli kunnat ja järjestöt
Monitasoinen ja -suhteinen resilienssi
• resilienssin tunnistaminen yhdessä osallistujien kanssa eri tasoilla ja eri toimijatahojen näkökulmista
• erityyppisten organisaatioiden (sekä kiinteiden että verkostomaisten) resilienssin parantaminen
• organisaatioiden välisissä suhteissa tapahtuva resilienssin parantaminen
• itsensätyöllistäjien ja vastaavissa hauraissa asemissa toimivien resilienssin parantaminen

Tarkastelemme ja kehitämme kulttuuritapahtumien organisaatioiden kyvykkyyttä joustaa yli koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen ja valmiutta jatkaa toimintaa poikkeustilanteen päätyttyä. Kun erityisesti kulttuurialan organisaatiot poikkeavat usein perinteisestä organisaatiomallista, otamme rajoiltaan muuttuvat ja toimintaintensiivisydeltään hyvinkin vaihtelevat organisaatiot kehittämisen kohteeksi. Organisaatioiden toiminta voi olla pysyvää, mutta toimintaa toteuttavien määrä ja työsopimusjuridinen asema on hyvinkin vaihteleva. Osa henkilöstöstä on vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa, osa itsensä työllistäjiä ja monista lähteistä ansioitaan hankkivia. Lisäksi tässä hankkeessa tarkasteltavat yhteenliittymät voivat olla verkostomaisia siten, että niissä työskentelevillä ammattilaisilla on kiinnitys eri organisaatioihin. Näin hanke huomioi myös yksilötason vaikutuksia.

Tavoitteena on tunnistaa kulttuuritapahtumatalouden eri organisaatiomuotojen tilanteita ja resilienttejä toimintamalleja poikkeustilanteessa. Näitä organisaatiomuotoja ovat pysyvät ja tilapäiset organisaatiot sekä itsensätyöllistäjät/yksinyrittäjät; kunta, yrittäjät, järjestöt ja osakeyhtiöt ovat niinikään osin erilaisissa rooleissa tapahtumatalouden organisaatioverkostoissa. Hankkeen tiedontuotanto ja osallistavat menetelmät mahdollistavat erityppisten organisaatioiden haasteiden tunnistamisen erilaisissa toimintaympäristöissä ja niiden ratkaisuvaihtoehdot.

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat kulttuurialan tapahtumatalouden pysyvät organisaatiot, tapahtumaorganisaatiot ja tilapäisesti perustetut organisaatiot sekä niihin kytkeytyvät liitännäispalvelut eli marata-alan yritykset, yksinyrittäjät ja itsensätyöllistäjät. Hankkeessa kiinnitetään kohderyhmien osalta erityistä huomiota kohderyhmien moninaisuuden tavoittamiseen koskien niiden organisoitumisen tapoja. Hankkeen kohderyhminä ovat 3-4 merkittävää kulttuuritapahtumaorganisaatiota, kuten Seinäjoen tangomarkkinat ja Tampereen teatterikesä, sekä palvelut matkailun ja ravintolatoimen alueelta. Lisäksi hankkeeseen osallistuu valtakunnallisia ja alueellisia toimijoita eli järjestöjä, kuntia ja yrityksiä.

Toteutus ja tulokset
Hanke perustuu tiedontuotannolle ja kentän toimijoiden osallistamiselle työpaja-työskentelyn keinoin.
Tiedontuotanto
Tiedontuotanto kattaa
- hankkeen alussa tehtävän tiedonkeruun haastatteluin ja kyselyllä
- työpajojen tulosten raportoinnin ja siihen pyydettyjen kommenttien perusteella toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen hankkeen keston ajan.
- loppuraportin ja kaikille luettavissa olevan julkaisun tuloksista soveltuvassa muodossa, esimerkiksi oppaan muodossa.
Tiedontuotantoon liittyvillä toimenpiteillä saatua tutkimustietoa käytetään seuraavien tavoitteiden ja niiden mukaisten työskentelyn pohjana.

Työpajat: käytäntöjen ja toimintamallien kehittäminen
Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa kehitetään osallistavilla menetelmillä toimintamalleja ja käytäntöjä kulttuuritapahtumien kestävyyden parantamiseksi. Nämä toimintamallit ovat tehtäväkohtaisia, tapahtumakohtaisia ja osin valtakunnallisia. Koska hankkeessa varsinainen toimintasuunnitelma laaditaan kohderyhmän intressien pohjalta, organisointia voidaan myös toteuttaa jollakin muulla tavalla. Osallistaminen ja yhdessä työskentely toteutetaan työpajojen ja niiden tulosten kirjaamisen ja kommentoinnin vuorotteluna. Kommentointia pyydetään myös sellaisilta asiantuntijatahoilta, jotka eivät osallistu työpajoihin.

Toimenpiteissä on kolmentyyppisiä rooleja. 1. Kohderyhmien (esim. Seinäjoen tangomarkkinat ja Tampereen teatterikesä) toimijat mukaan lukien taiteilijat ja tapahtumiin kytkeytyvät matkailu- ja ravintolapalvelut. 2. Pajoihin osallistuvat sidosryhmät: kunnat, kulttuurin ja marata-alan järjestöt, asiantuntijaorganisaatiot ja yksinyrittäjät ja itsensätyöllistäjät. 3. Vain virtuaalisesti osallistuvat tahot, jotka ovat samansisältöiset kuin edellä mainitut. Virtuaalinen osallistuminen keskittyy työpajoissa tuotettujen tulosten kommentointiin.
Työpajoissa tuotetaan ideoita ja kerätään kokemuksia kestävyyttä edistävistä toimintamalleista ja käytännöistä. Jokaisesta työpajasta kirjoitetaan raportti, joihin pyydetään kommentit sekä osallistujilta että sidosryhmiltä. Nämä kommentit täydentävät työpajojen ideoita ja auttavat jalostamaan niitä eteenpäin. Raportteja kommentteineen hyödynnetään aina seuraavan vaiheen työpajassa. Keväällä 2022 toteutetaan lopullinen raportti tai muun muotoinen opas kulttuuritapahtumien toteuttajatahoille poikkeustilanteessa. Raportti tai muu tuotos tulee olemaan verkossa vapaasti saatavissa.

Tulokset ja vaikuttavuus
Hankkeella saadaan aikaan kulttuuritapahtumien resilienssiä vahvistavia käytäntöjä ja toimintamalleja tulevaisuuteen varautumiseksi. Voidaan päätellä, että koronapandemian aiheuttama poikkeustilanne ei ole ainutlaatuinen ja tämän vuoksi tapahtumatalouden kestävyyttä ylläpitävien ja kehittävien toimintamallien ja käytäntöjen jäsentäminen oppaaksi on potentiaalisesti vaikuttavaa niin lyhyen aikavälin selviytymisenä kuin myös pitkän aikavälin suunnitelmallisuutena. Vaikuttavuutta on myös saattaa yhteen kentän toimijoita, sillä työpajojen tiedonvaihdon ja yhdessä kehittämisen kautta verkostomainen toimintamalli vankistuu. Tapahtumatalous on luonteeltaan verkostomaista myös tulevaisuudessa, minkä vuoksi verkottuminen on osa resilienssiä ja huomioi myös monenlaisissa järjestelyissä työskentelevät taiteilijat. Hankkeen toimintamallit ulottuvat organisaatioista, niiden ja verkostojen suhteista itsensätyöllistäjiin, erityisesti taiteiljoihin, joiden asema on ollut haastava.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat kulttuurialan tapahtumatalouden pysyvät organisaatiot, tapahtumaorganisaatiot ja tilapäisesti perustetut organisaatiot sekä niihin kytkeytyvät liitännäispalvelut eli marata-alan yritykset ja yksinyrittäjät sekä monista lähteistä ansioitaan hankkivat. Hankkeessa kiinnitetään kohderyhmien osalta erityistä huomiota kohderyhmien moninaisuuden tavoittamiseen koskien niiden organisoitumisen tapoja.

Hankkeen kohderyhmiä ovat organisatorisista kokonaisuuksista Seinäjoen tangomarkkinoiden, Tampereen teatterikesän sekä mahdollisessti 1:n hankekokonaisuutta synergisesti täydentävän kulttuuritapahtuman organisaatiot sekä palvelut matkailun ja ravintolatoimen alueelta. Tampereen teatterikesän toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl on vahvistanut tapahtumaorganisaation osallistumisen hankkeeseen. Seinäjoen Tangomarkkinoiden tapahtumatuottaja Kristiina Heikkilä ja hallitus on vahvistanut Tangomarkkinoiden osallistumisen.
Valtakunnallisen ja alueellisen ulottuvuuden tuovat hankkeen toimintamuotoihin osallistuvat järjestöt. Finland Festivals - yhdistys osallistuu valtakunnallisena asiantuntijana (toiminnanjohtaja Kai Amberla) ja PirFest Pirkanmaan alueellisena toimijana (toiminnanjohtaja Tiina Kuusisto). Hankkeen käynnistyessä mukaan tulee myös muita valtakunnallisia taide- ja kulttuurialan järjestöjä ja muita toimijoita. Kehitämme resilienssiä myös yksilötaiteilijoiden näkökulmasta ja yhteistyössä heidän kanssaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat ne toimijat, joille hankkeen tuloksilla ja hankkeen kautta syntyneillä kehittämistoimenpiteillä on heidän alueellisen ja valtakunnallisen toimintansa ja toimijoiden hyvinvoinnin ja työllistymisen kannalta merkitystä, mutta jotka eivät ole varsinaista kohderyhmää. Varsinaiset kohderyhmät ovat tapahtumatalouden organisaatiot ja niiden liitännäispalvelut eli marata-alan toimijat. Kulttuuritapahtumien tuotanto-organisaatiot voivat olla osakeyhtiöitä, kolmannen sektorin toimijoita tai osa kuntaorganisaatiota. Välittömät ja välilliset kohderyhmät voivat siten vaihdella tapahtumien mukaan esimerkiksi siten, että kunta voi olla joissain osaomistaja, omistaja tai tukija. Lisäksi tapahtumien merkitys kuntataloudelle vaihtelee tapahtuman koon ja kunnan elinkeinorakenteen mukaisesti.

Seinäjoen tangomarkkinat on osakeyhtiö, jossa kunta on osaomistaja. Tampereen teatterikesä on rekisteröity yhdistys, jota tukevat taloudellisesti useat toimijat Tampereen kaupungin ohella. Kunta on välillinen kohderyhmä, mutta sen merkitys sidosryhmänä täsmennetään hankkeen alussa.

Välillisiä kohderyhmiä ovat myös valtakunnalliset toimijat kuten järjestöt, yksinyrittäjät ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät ja yritykset, joiden toimintaan poikkeustilanne vaikuttaa välillisesti. Vaikka kohteemme ovat osakeyhtiöitä ja rekisteröity yhdistys, hankkeemme ottaa huomioon valtakunnallisen näkökulman eli myös kuntien omatuotantona toteutetut tapahtumat. Nämä toimijat ovat usein vakiintuneita organisaatioita, jotka osallistuvat eri tavoin tapahtumatalouden tukemiseen. Finland Festivals ja PirFest ovat mukana välillisinä kohderyhminä, mutta osallistuvat hankkeen toimintamuotoihin alueellisen ja valtakunnallisen näkökulman edustajina. Hankkeen aloittaessa mukaan pyydetään myös muita alueellisia ja valtakunnallisia toimijoita. Hankkeessa kehitettävät toimintamallit huomioivat myös yksilötason eli kulttuuritapahtumien sisällöntuottajat, joiden toimeentulo on usein epävakaa ja tapahtumista riippuvainen. Tapaustarkastelujen kautta ja verkostomaisella työskentelyllä vaikutetaan myös hankkeen ulkopuolisiin toimijoihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 99 069

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 15 385

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 308 345

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 19 231

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
kulttuuriala on lievästi naisistunut, mutta segregaatioon liittyvää vaihtelua esiintyy. Sekä kulttuuri- että tarkasteltavien palvelujen epävarmat työsuhteet ja muut järjestelyt kohdistuvat usein naisiin. Toisaalta sukupuolen ja muiden erojen kytkös resilienssiin on yksi hankkeen selvitettävistä ja huomioon otettavista asioista eli toimintaympäristön syvempi analyysi on yksi hankkeen tehtävistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteuttajina on sekä naisia että miehiä, ja tavoitteena on oppia ja hyötyä erilaisista asiantuntijuuksista. Lisäksi hankkeen kehittämisfoorumeiden kokoonpanossa pyritään tietoisesti organisoimaan niin että eri sukupuolten ja erilaisissa asemissa olevien kokemukset ja näkemykset pääsisivät esiin (ks. Leinonen 2016).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja siihen kytkeytyvien risteävien erojen tunnistaminen on yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Kehittämistoiminta painottuu paikallisiin ja virtuaalisiin foorumeihin. Valtaosassa hankkeen viestinnästä ja materiaalintuotannosta hyödynnetään digitaalisia alustoja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Kehittämistoiminnassa voidaan tuottaa ratkaisuja, esim. digitaaliisia, jotka vähentävät ilmastonmuutokseen liittyvää kuormitusta. Hankkeen tiedonkeruu ja kestävyyttä edistävien toimintamallien ja käytäntöjen kommentointikerrokset toteutetaan digitaalisten välineiden avulla. Ylipäätään hyödynnetään myös digitaalista monikanavaisuuden työskentelytapaa eli mm. erilaisten sähköisten alustojen käyttöä ja kokeilua neuvotteluissa ja haastatteluissa. Mahdollinen resilienssin kehittämisen sivutuote.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei ennustettavissa olevaa vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeen toteuttajaorganisaatio, Tampereen yliopisto, on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteeseen. Hankkeen toimintatavoissa noudatetaan näitä tavoitteita. Hankkeessa kiinnitetään huomiota erilaisia luonnonvaroja kuluttaviin toimintamalleihin, mm. veden ja energian sekä paperin käyttämiseen ekologisesti.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ennustettavissa olevaa vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Tapahtumien järjestämisessä kierrätyksen ja jätteen- ym. materiaalinkäsittely ovat osa toimintaa. Kehittämistoiminnassa voidaan tuottaa ratkaisuja, joilla on myönteistä vaikutusta materiaalien käytön ja jätteiden tuottamisen kannalta. Mahdollinen resilienssin kehittämisen sivutuote. Hankkeen toteuttajaorganisaatio, Tampereen yliopisto, on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteeseen. Hankkeen toimintatavoissa noudatetaan näitä tavoitteita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Hankkeen tavoitteena on kestävien toimintamallien luominen poikkeustilanteista yli selviämiseen. Kestävyysajattelu ulottuu myös uusien energialähteiden käyttöön osana toimintamallien kehittämistä. Hankkeessa pyritään välttämään uusiutumattomien energialähteiden käyttöä ja korvaamaan niitä uusiutuvilla esimerkiksi raideliikennettä suosimalla työpajojen organisoinnin yhteydessä. Virtuaalifoorumeiden hyödyntäminen vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Hankkeen ytimessä on resilientin tapahtumatalouden kehittäminen niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin: se kattaa i. organisaatioliittymien eli verkostomaisesti organisoituvien kulttuuritapahtumien vahvistamisen ja ii. erilaisten organisaatioiden ja yksinyrittäjien kestävän kehittämisen tavoitteet. Hankkeessa pyritään vahvistamaan yhteistyötä ja osallisuutta alueella, luomaan malleja ja toimintatapoja erikokoisille ja eri asemassa oleville toimijoille kestämään poikkeuksellisissa oloissa. Käytettävissä olevat resurssit ja niiden uusintaminen ovat osa tätä kokonaisuutta. Paikallisilla ja alueellisilla toimijoilla on intressi tähän ja mahdollisilla politiikkatason kehittämisideoilla on vaikutuksensa myös paikallistasolla. Paikallistason toimijoita ovat festivaali- tai muut tapahtumaorganisaatiot, kunta, marata-alan toimijat, sisällöntuottajat ja taustatoimijat. Välillisesti hanke hyödyttää paikallistasoa mm. kuntatalouden kohenemisena, elinkeinojen ylläpitämisenä ja kehittämisenä sekä tärkeiden valtakunnallisten verkostojen kehittäjänä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 6
Aineettomat tuotteet ja palvelut ovat kohdeorganisaatioiden toiminnan keskiössä. Kehittämällä organisaatioiden ja verkostojen toiminnan ja toimijoiden mahdollisuuksia luodaan edellytyksiä myös tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle. Poikkeustilanne on voinut nostaa esille myös uusia palvelujen tuottamisen malleja, jotka voivat muovata kohdeorganisaatioiden ja -toimijoiden toimintaa edelleen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 4
Kulttuuritapahtumat edellyttävät yleisön ja palveluiden tarjoajien liikkumista maantieteellisesti, ja hankkeen työpajoissa tavoitteena on myös kehittää sellaisia toimintamalleja, joissa vähennetään turhaa liikkumista ja kevennetään logistiikan aiheuttamaa kuormitusta. Hankkeessa kehitetään maantieteellistä liikkumista edellyttävien tilaisuuksien lisäksi digitaalisten sovellusten hyödyntämistä kulttuuritapahtumien toteuttamisessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 6
Kuuluu hankkeen keskeisiin tavoitteisiin ja on osa resilienssiä. Hyvinvoinnin tilannetta eri tason toimijoilla selvitetään ja saatuja havaintoja käytetään kehittämistyössä. Hankkeen tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen resilienttien toimintamallien ja käytäntöjen kehittämisen osana. Siten hankkeessa työhyvinvointi kytkeytyy taloudellisen ja toiminnallisen kestävyyden tavoitteeseen. Hankkeen kohderyhmässä on yksinyrittäjiä ja itsensätyöllistäjiä, jotka jäävät palkkatyön turvaamien hyvinvointipalvelujen ulkopuolelle. Yksinyrittäjien määrä kasvaa vuosi vuodelta ja erityisesti kulttuurialan tapahtumissa sopimuksia tehdään free-lancer pohjalta enenevässä määrin. Tavoitteena on kehittää erityisesti sellaisia toimintamalleja, jotka edistävät yksinyrittäjien ja itsensätyöllistäjien hyvinvointia. Tämä tarkoittaa eri tason käytäntöjä, mm. yhteiskuntapolitiikkatason vaikuttamiseen ja yksinyrittäjien ja itsensätyöllistäjien verkostojen vahvistamiseen.
Tasa-arvon edistäminen 9 6
Kuuluu hankkeen keskeisiin tavoitteisiin: Hankkeessa tunnistetaan epätasa-arvon riskejä aineistonkeruun ja kehittämisfoorumeiden avulla ja saadun tiedon ja kokemusten avulla tuetaan erilaisten toteuttajien osallisuutta kehittämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 5
Kohdeorganisaatioiden ja -toimijoiden selviytymisen tukeminen hankkeen päätavoitteissa. Toimijoiden kokemukset ja näkemykset kehittämisfoorumeilla voivat nostaa esiin myös asiakkaiden/ palvelujen kuluttajien monimuotoisuutta. Poikkeustilanne on nostanut esiin esim. saavutettavuuden kysymyksiä näkökulmasta. Selviytymisen toimintatavat ja -mallit voivat parhaimmillaan tukea ja auttaa vakiinnuttamaan monimuotoisuuden huomioimista niin toteuttajissa kuin kuluttajissakin.
Kulttuuriympäristö 9 6
Hankkeen lähtökohtana ovat kulttuuritapahtumat, mutta kokonaisuuteen kuuluvat erilaiset vakiintuneet kulttuurilaitokset ja poikkeutilanteen vaikutukset niihin tapahtumien, niiden muutosten ja peruuntumisten kautta. Tapahtumat tuovat käyttäjiä muillekin kulttuuripalveluille ja kestävyyden ja selviämisen parantamisella on merkitystä niidenkin kannalta (esim. museot). Kulttuuri-infran edustajilla on mahdollisuus osallistua paikalliseen kehittämistoimintaan, ja tulokset tulevat kaikkien saataville.
Ympäristöosaaminen 0 2
Ympäristöosaamisen kehittäminen ei ole hankkeen keskeisissä tavoitteissa, mutta teema voi nousta esiin resilienssin kehittämisen yhteydessä. Hanke edistää ympäristökuormituksen vähentämistä resilienttien toimintamallien ja käytäntöjen kehittämisen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-