Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22431

Hankkeen nimi: Restart Your Career

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 30.4.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Phoenix ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2765975-3

Jakeluosoite: Hämeentie 13 A

Puhelinnumero: 0442367879

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: https://startuprefugees.com

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mitrunen Maiju

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllistymisohjelman johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maiju(at)startuprefugees.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0442310804

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Restart Your Career -hanke tukee heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten maahanmuuttajien työllistymistä koronavirusepidemian aiheuttamassa työllisyystilanteessa Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla.

EU:n ulkopuolella syntyneiden työllisyysaste on Suomessa alhainen, vain hieman yli 50 %. Lisäksi nuorista on tullut suurin työttömien ryhmä Uudellamaalla. Nuorten ohella etenkin ulkomaalaistaustaisten työttömyys on noussut selvästi muuta Suomea nopeammin. Kaikista ulkomaalaistaustaisista työttömistä Uudellamaalla asuu lähes 60 %. Koronakriisin aiheuttamassa tilanteessa tarvitaan nopeita keinoja työttömäksi jääneiden sekä niiden maahanmuuttajanuorten työllistämiseksi, joilla on vasta vähän tai ei lainkaan työkokemusta.

Käytännön toimenpiteillä hanke:

1) tukee koronavirusepidemian vuoksi työttömäksi jääneitä maahanmuuttajanuoria työllistymään uudelleen tai saamaan ammatillisia tavoitteita edistävää tukea;
2) tukee heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia nuoria maahanmuuttajia tulemaan tietoisiksi oikeuksistaan sekä neuvoo, miten heidän tulisi toimia lomautus- ja irtisanomistilanteessa, työttömyyden kohdatessa tai aloittaessaan uuden työn;
3) luo uuden vertaisuuteen perustuvan Community Leader -mallin, jossa kohderyhmän edustajat nostetaan kehitettävän toiminnan keskiöön;
4) tukee yrityksiä osaavan työvoiman löytämisessä ja maahanmuuttajanuorten työllistämisessä sekä vahvistaa yritysten sekä maahanmuuttajien parissa toimivien järjestöjen, organisaatioiden ja viranomaisten yhteistyötä Helsingissä.

Hankkeen päätavoitteena on heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten maahanmuuttajien työllistyminen koronaviruksen myötä heikentyneessä työllisyystilanteessa. Työllistymisen lisäksi hankkeessa tavoitellaan tiiviimpää yhteistyötä yritysten ja Helsingissä maahanmuuttajien parissa toimivien eri tahojen välillä.

Hankkeessa tarjotaan tukea, tietoa ja työpaikkoja työttömille ja irtisanomis- tai lomautusuhan alla oleville maahanmuuttajanuorille sekä tuetaan yrityksiä kohderyhmän työllistämisessä. Hankkeessa tuloksena syntyvät tieto- ja koulutusmateriaalit sekä hankkeessa kehitettävä Community Leader -malli jäävät sekä toteuttajaorganisaation että hankekumppaneiden käyttöön. Kaikki hankkeen toimenpiteet on suunniteltu siten, että ne voidaan toteuttaa verkossa ja etänä.

Hankkeen aikana syntyy keino tavoittaa ja työllistää koronaepidemian vaikutuksista kärsineitä ihmisiä nopeasti ja siten vastata myös tulevaisuuden väestötrendien ja työvoimapulan aiheuttamiin haasteisiin. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin, maahanmuuttajien, yritysten ja muiden maahanmuuttajien työllistämisen parissa pääkaupunkiseudulla työskentelevien tahojen kanssa.

Hankkeessa otetaan huomioon eri sukupuolille tyypilliset haasteet työllistymiseen liittyen ja kohdellaan kaikkia osallistujia yhdenvertaisesti ja reilusti. Naisten tavoittamiseen kiinnitetään hankkeessa erityistä huomiota ja toteutuksessa käytetään sähköisiä työkaluja. Maahanmuuttajanuorten työllistymisestä hyötyvät myös heidän perheensä sekä laajemmassa mittakaavassa koko yhteiskunta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä ovat nuoret alle 30-vuotiaat maahanmuuttajat (noin 70 %) ja muut maahanmuuttajat (noin 30 %), jotka ovat lomautus- tai irtisanomisuhan alla, jotka ovat tulleet lomautetuiksi, menettäneet koronaepidemian vuoksi työpaikkansa tai joilla on muuten vaikeuksia työllistyä pandemian takia tai erityisen heikko työmarkkina-asema (esimerkiksi maahanmuuttajanaiset). Suurin osa kohderyhmästä on ollut Suomessa vasta vähän aikaa ja tullut maahan turvapaikanhakijana tai pakolaisena, mutta hankkeeseen voi osallistua myös muita maahanmuuttajia. Kaikilla hankkeen osallistujilla on oleskelulupa, Suomen kansalaisuus tai muu laillinen oikeus tehdä töitä Suomessa. Hankkeen toimenpiteistä on keskusteltu uudenmaan TE-toimiston maahanmuuttopäällikkö Tuija Soinisen kanssa, jonka mukaan hankkeen kohderyhmän työllistymisen tuki siirtyy kuntakokeilun myötä Helsingin kaupungille hankkeen toteutusaikana. Tästä syystä hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Hankkeen kumppanina on Helsingin kaupungin elinkeino-osaston työvoima- ja maahanmuuttoyksikkö, joka kuntakokeilun myötä vastaa hankkeen kohderyhmän työllistymisestä hankkeen toteutusaikana.

Restart Your Career -hanke tavoittaa irtisanotut, lomautetut, työttömiksi jääneet ja vaikeasti työllistyvät maahanmuuttajat toteuttajaorganisaation Startup Refugees -ohjelman käytössä olevan verkkosovelluksen, sosiaalisten median kanavien, maahanmuuttajataustaisten hankekoordinaattorien, hankkeessa koulutettavien Community Leadereiden sekä hankkeen sidosryhmien ja yhteistyöyritysten välityksellä. Startup Refugees -ohjelma on jo kartoittanut yli 4500 vasta maahan muuttaneen ihmisen osaamisen oman verkkosovelluksensa avulla ja tarjonnut heille yhteensä 900 työpaikkaa viimeisen viiden vuoden aikana.

Suuri osa näistä 4500:sta henkilöstä kuuluu hankkeen kohderyhmään ja on koronaepidemian takia nyt joko lomautettuna, työttömänä tai harkitsee alanvaihtoa. Startup Refugeesiin on koronakriisin myötä ollut yhteydessä yli 300 henkilöä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa tai pelkäävät sen menettämistä. Erityisesti yhteyttä on otettu arabian ja darin kieltä puhuviin työntekijöihimme. Kaikilla Startup Refugeesiin yhteyttä ottaneilla on vaikeuksia työllistyä itsenäisesti ja suurin osa heistä on nuoria (alle 30-vuotiaita).

Startup Refugees -ohjelman kaikki tuki perustuu vapaaehtoisuuteen, joten hanke tavoittaa toteuttajaorganisaation avulla ne henkilöt, joilla on korkea motivaatio työllistyä, mutta vielä heikot työnhakutaidot, puutetta ammatillisista verkostoista sekä usein myös tarvetta osaamista täydentävään koulutukseen.

Naisten tavoittamiseen kiinnitetään hankkeessa erityistä huomiota. Naiset ovat tutkimusten sekä Startup Refugees -ohjelman oman selvitystyön mukaan selvästi heikommassa asemassa työmarkkinoilla kuin miehet. Naiset siis tarvitsevat erilaista tukea kuin miehet. Monella maahanmuuttajanaisella olisi esimerkiksi kiinnostusta osa-aikatöihin. Lisäksi Startup Refugeesin yritysverkostoon kuuluu monia yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita palkkaamaan nimenomaan naisia ja osalle on tarjottu mahdollisuus esimerkiksi työskennellä kotoa käsin.

Hankkeessa otetaan huomioon eri sukupuolille tyypilliset haasteet työllistymiseen liittyen ja kohdellaan kaikkia osallistujia yhdenvertaisesti ja reilusti. Tällä hetkellä Startup Refugeesin tavoittamista henkilöistä noin 20 % on naisia. Tämä luku on lähes identtinen Suomeen viime vuosina saapuneiden turvapaikanhakijoiden sukupuolijakauman kanssa (noin 24 % prosenttia vuosina 2015-2020 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista oli naisia). Koska hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä eivät ole turvapaikanhakijat vaan kaikki maahanmuuttajat, Startup Refugees -ohjelma tulee hankkeen myötä tavoittamaan enemmän naisia. Tämä on linjassa rakennerahasto-ohjelman horisontaalisten periaatteiden ja rakennerahastosta rahoitettavalle toiminnalle asetettujen tavoitteiden kanssa.

Hankkeen toinen varsinainen kohderyhmä ovat maahanmuuttajien palkkaamisesta kiinnostuneet yritykset, jotka tarvitsevat monenlaista tukea ja neuvontaa maahanmuuttajien työllistämisessä, kouluttamisessa ja tavoittamisessa. Hanke tavoittaa yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset Startup Refugees -ohjelman yritysverkoston avulla. Startup Refugeesin verkostossa on tällä hetkellä yhteensä 1100 jäsentä, joista noin 600 on yrityksiä. Yritysten joukossa on maahanmuuttajien palkkaamisesta kiinnostuneita yrityksiä sekä työllistämisen tukemisesta muuten kiinnostuneita yritysyhteistyökumppaneita (muun muassa koulutusten tarjoajia ja yritysvastuukumppaneita). Startup Refugeesilla on jo tiedossa kiinnostuneita vastuullisia kumppaneita hankkeessa tehtävään yritysyhteistyöhön (ks. Kesko Oyj:n ja Staffpoint Oy:n kanssa tehdyt sopimukset liitteenä, liitteet 5 ja 6).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Helsingin kaupunki
Maahanmuuttajien parissa toimivat järjestöt
Oppilaitokset
Vapaaehtoiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 237 241

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 287 652

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 240

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tällä hetkellä Startup Refugeesin tavoittamista henkilöistä noin 20 % on naisia. Luku on lähes identtinen lähivuosina Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden sukupuolijakauman kanssa (noin 24 % Suomeen vuosina 2015-2020 saapuneista oli naisia). Hankkeen kohderyhmänä eivät ole vain turvapaikanhakijat, joten hankkeen myötä Startuo Refugees tulee tavoittamaan enemmän naisia. Startup Refugeesin työllistämistoimia koskevan raportin osio naisten työllistämisestä toimii myös hankkeen sukupuolinäkökulman analyysina. Raportissa käytiin läpi tilastollisen analyysin keinoin Startup Refugeesin kaikki olemassa olevat profiilit ja hahmotettiin työllistämistä edistäviä ja hidastavia syitä. Naisten on raportin mukaan vaikeampi työllistyä kuin miesten, kun kyseessä ovat turvapaikanhakijat ja pakolaiset. Miehet työllistyivät selvityksen mukaan naisia helpommin. Raportti ja sen sisältämä visualisoitu aineisto, sisältäen sukupuolinäkökulman löytyy osoitteesta: https://startuprefugees.com/wpcontent/uploads/2020/01/Employment-ofasylum-seeker-in-Finland-by-StartupRefugees.pdf
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naisille kohdennetaan toimintaan samalla tavalla kuin miehillekin. Hankkeessa järjestetään myös vain naisille suunnattua toimintaa hankkeen aikana selvitettyjen yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Lisäksi kaikkia osallistujia koulutetaan suomalaisesta työelämästä, jossa yksi vahva näkökulma on tasa-arvoasioiden ymmärtäminen työyhteisöissä. Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon myös hankkeen resursseja suunniteltaessa. Hankkeen työntekijöinä ja vapaaehtoisina on molemman sukupuolen edustajia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on edistää maahanmuuttajien työllistymistä sukupuoleen katsomatta, mutta aina kun tehdään työtä sellaisten ihmiste kanssa, joiden kulttuuritausta on tasa-arvon näkökulmasta erilainen kuin Suomessa, tasa-arvoasioiden läpivienti tulee olla yksi päätavoitteista. Tässä hankkeessa tasa-arvon edistäminen kulkee mukana hankkeen kaikessa toiminnassa. Työnhaussa sukupuolirooleihin liittyvät asiat on käytännönkin kannalta käytävä tarkasti läpi ennen työhaastattelutilanteita ja työn aloittamista. Lisäksi hankkeessa keskitytään edistämään etnistä yhdenvertaisuutta ja diversiteetin ja inkluusion toteutumista suomalaisessa työelämässä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että etnisesti monimuotoisimmat yritykset ovat 35 % todennäköisemmin toimialansa muita yrityksiä tuottavampia. Sukupuolien diversiteetin huomioivat yritykset taas ovat 21 % todennäköisyydellä muita tuottavampia (lähde McKinsey & Company 2018: Delivering through diversity).

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Työllistyneet henkilöt tulevat oppimaan yritysten arvoista ja eettisistä toimintaperiaatteista. Tämä taas tulee kehittämään ymmärrystä yksilön ja yritysten vastuullisuudesta liittyen ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen. Hankkeen toteutuksessa suositaan julkisia liikennevälineitä ja sähköistä viestintää sekä pyritään välttämään paperin käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Sama kuin yllä. Lisäksi hankkeessa rakennetaan ratkaisuja pakolaismäärien mahdolliseen nopeaan kasvuun tulevaisuudessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Työllistyneet henkilöt saattavat päästä osaksi prosesseja, joissa nämä asiat ovat esillä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Sama kuin yllä. Työelämä opettaa valtavan määrän tärkeitä asioita.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Työelämässä henkilöt tulevat oppimaan ekologisuudesta ja eri yritysten tavoista hoitaa jätteiden käsittelyä. Siellä he saavat myös parhaiten käytännönläheiset selitykset sille, että miksi näin toimitaan. Myös hankkeeseen liittyvissä tilaisuuksissa painotetaan kestävien ratkaisujen ja kierrätyksen merkitystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Työelämässä tieto voi lisääntyä, riippuu työnantajasta ja yrityksestä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hanke vaikuttaa suoraan tavoitteeseen, sillä hankkeessa luodaan valmiuksia nopeisiinkin työelämän muutoksiin. Hankkeella edistetään kestävää elinkeinorakennetta ja työllistymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitetään aineettomia palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 3 2
Hankkeessa käytetään julkisia kulkuvälineitä, sekä pyritään järjestämään toiminnot pääasiassa etänä ja sähköisesti. Työelämässä osallistujien tieto aiheesta voi myös lisääntyä, riippuu työnantajasta ja yrityksestä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke lisää hyvinvointia hyvin laaja-alaisesti, sillä työllä, taidoilla, uusien ihmisten tapaamisella, integroitumisella ja toimeentulon paranemisella on kaikilla suuri vaikutus yksilön ja yhteisöjen hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeessa keskitytään edistämään sukupuolten tasa-arvoa sekä etnistä yhdenvertaisuutta ja diversiteetin ja inkluusion toteutumista suomalaisessa työelämässä. Olemalla aito osa suomalaisia yhteisöjä, maahanmuuttajille on paras mahdollisuus ymmärtää mitä tasa-arvo tarkoittaa yhteiskunnassamme. Lisäksi kaikkia osallistujia koulutetaan suomalaisesta työelämästä, jossa yksi vahva näkökulma on tasa-arvoasioiden ymmärtäminen työyhteisöissä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Maahanmuuttajilla ei ole yhdenvertaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla vaikka heillä olisi kokemusta alalta ja heidän suomen kielen taitonsa olisi sujuvaa. Hanke tavoittelee myös muutosta maahanmuuttajien asemaan työmarkkinoilla. Tämän tavoitteen saavuttamisella on kauaskantoiset yhteiskunnalliset vaikutukset, jotka näkyvät niin työttömyysluvuissa kuin syrjäytyneiden määrässä.
Kulttuuriympäristö 6 6
Yritykset tulevat ymmärtämään, että maahanmuuttajat ovat hyvä sijoitus yrityksen tulevaisuuteen. Osaavat, kielitaitoiset ihmiset nostavat yrityksen profiilia kansainvälisenä ja kilpailukykyisenä yrityksenä, josta löytyy kulttuurituntemusta sekä saa omankielistä palvelua vaivattomasti.
Ympäristöosaaminen 1 1
Sekä työnantajat, kantasuomalaiset työntekijät, että maahanmuuttajataustaiset työntekijät tulevat lisäämään toistensa sivistystasoa näissä asioissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-