|
|
|
Hankekoodi: S22434
Hankkeen nimi: TUUS - Tulevaisuususkoa ja hyvinvointia yrittäjille
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1046216-1
Jakeluosoite: Ratatie 22
Puhelinnumero: 09 8868 7150
Postinumero: 01300
Postitoimipaikka: Vantaa
WWW-osoite: http://www.laurea.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laitinen Jukka Tapani
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.laitinen(at)laurea.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5935059
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yritysten tarve varautua tulevaisuuteen ja löytää tapoja vahvistaa tulevaisuususkoa on korostunut koronakriisin aikana. Epävarma tulevaisuus nakertaa yrittäjien ja yritysten työntekijöiden hyvinvointia. Kaikki tarvitsevat innostavan ja kannustavan vision, jota kohti kannattaa ponnistella ja jonka vuoksi on myös uudistuttava ja uudistettava omia toimintatapoja. Pitkittynyt koronakriisi on lisännyt epävarmuutta ja heikentänyt henkilöstön ja yrittäjien hyvinvointia ja jaksamista. Huoli yritystoiminnan tulevaisuudesta yhdistyy huoleen omasta jaksamisesta.
Yritykset tarvitsevat helppokäyttöisiä ja konkreettisia työkaluja tulevaisuuden epävarmuuden haltuunottoon ja hallintaan, joilla saadaan parannettua yrittäjien ja yritysten työntekijöiden hyvinvointia ja sitä kautta työn tehokkuutta. Tavoitteena on soveltaa yhdessä yritysten kanssa tulevaisuus- ja strategiatyökaluja, jotka tukevat yrityksiä koronakriisin läpi lyhyellä tähtäimellä ja auttavat samalla kehittämään yritysten omaa toimintaa pidemmälle eteenpäin. Tavoitteena ei ole vain yritysten liiketoiminnan kehittäminen, vaan samoilla tulevaisuuden haltuunottotyökaluilla pystytään tukemaan myös yrittäjän ja henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia epävarmuuden vallitessa, kun yhteiskehittämisen prosesseissa voidaan tehdä myös yksilölähtöistä työskentelyä.
Rakentamalla tulevaisuuskuvia yrittäjät pystyvät varautumaan "uuteen normaaliin" niin toimintatapojen kuin tuote- ja palvelutarjonnankin suhteen, mutta myös työhyvinvointia edistävien toimenpiteiden osalta. Osana hankkeen sparrausta yrittäjät tunnistavat myös oman osaamisensa eri ulottuvuuksia ja uudistavat omaa liiketoimintaa.
Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti kiertotalousklusterin yritykset, mutta myös muut yritykset sekä niiden henkilökunta. Kohdealueena on etenkin Länsi-Uusimaa, mutta myös laajemminkin Uusimaa. Mukaan hankkeessa tapahtuvaan yhteiskehittämiseen otetaan mukaan myös kunnat, koska niillä on oma roolinsa elinkeinopolitiikan harjoittamisen ja myös hyvinvointipalvelujen tarjoamisen suhteen. Erilaiset järjestöt myös mielenterveyspalveluiden puolelta ovat tärkeä osa osallistujien ekosysteemiä. EHS korostaa ympäristö, terveys- ja turvallisuusulottuvuuksia (environment, health, safety) ja yhdistää cleantech –liiketoiminnan ja hyvinvoinnin kehittämisen saumattomasti toisiinsa. Lyhyen tähtäimen kehittämisessä asetetaan yhdessä yrittäjien kanssa välitavoitteita, joita seurataan osana liiketoiminnan seurantaa. Työhyvinvoinnin osalta vahvistetaan henkilöstön tulevaisuususkoa ja samalla myös heidän osaamistaan.
Toimenpiteet TUUS-hankkeessa jakaantuvat seuraavasti: Ekosysteemin toimijoiden kartoitus myös mahdollistajien osalta; Yrittäjien rekrytointi mukaan projektiin; Tulevaisuustyökalujen käyttö yhteiskehittämisen työpajoissa yrittäjien kanssa liittyen yrityksen kehittämiseen ja yksilön hyvinvointiin; Avoimet verkottumisseminaarit ja tulevaisuusfoorumit yrittäjille; Tulosten raportointi onnistuneina yritystarinoina; Hankkeen hallinto-, koordinaatio- ja viestintätoimet.
Työskentelytapoina yrittäjien kanssa ovat yhteiskehittämisen alakohtaiset tulevaisuuspajat, mutta myös yrityskohtaiset tulevaisuusverstaat. Niissä pohditaan eri aikajänteillä mahdollisia, todennäköisiä ja välttämättömiä toimia mega- ja minitrendien avulla. Tuloksena osallistuville yrityksille saadaan ratkaisukeskeinen, perusteltu polku tulevaisuuteen, vahvistusta omaan osaamiseen ja uskoa tulevaisuuteen, jota kautta osallistujien työnhyvinvointi paranee ja tehokkuus kasvaa. Hankkeessa luodaan myös ekosysteemitason visio Länsi-Uudenmaan cleantech-sektorille, joka auttaa yhteisen vision ja yhtenäisten toimintatapojen juurruttamisessa. Tuloksena saadaan ennakoivan otteen sisältävä menestystarinoiden digikokoelma, joka myös korostaa osaajista huolehtimisesta kriisien keskellä. Hankkeen fokuksessa ovat erityisesti ne yritykset, jotka uudistumisen kautta voivat paremmin vastata kestävän kehityksen haasteisiin.
Hankkeen toteutuksessa huomioidaan horisontaaliset tavoitteet siten, että huomioiduksi tulevat sukupuolten välinen tasa-arvo ja kestävän kehityksen eri näkökulmat (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus).
Kohderyhmän muodostavat yritykset, jotka haluavat varautua tulevaisuuteen ja jotka etsivät uusia toimintamalleja kehittää liiketoimintaa ja valmentaa henkilöstöään. Erityisesti huomio kohdistetaan yrityksiin, jotka uudistumisen kautta voivat paremmin vastata kestävän kehityksen haasteisiin ja luoda omalla toiminnalla ratkaisuja, jotka edistävät kiertotaloutta ja torjuvat ilmastomuutosta. Osallistuvien yritysten pitää tunnistaa henkilöstön potentiaaliset osaamisalueet, joiden pohjalta saadaan uusia kestäviä toimintamalleja. Länsi-Uudeltamaalta mukaan tulevat yritykset rekrytoidaan alueen ympäristöklusterista, mutta myös hyvinvointiklusterista, jotta ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys pystytään ottamaan mukaan hankkeeseen. Mukaan voi tulla yrityksiä myös muualta Uudeltamaalta. Yhteistyötä tehdään TUTKA-hankkeessa mukana olleiden toimijoiden kanssa ja YritysApu-hankkeen kanssa, mutta myös Laurean liiketalouden opiskelijoiden ja P2P/Hyvinkään kanssa sekä alueen kuntien kanssa.
Välilliset kohderyhmät ovat alueiden kunnat ja kaupungit, mutta myös oppilaitokset, jotka osana hankeyhteistyötä saavat osaamista, kasvua ja kehitystä ja pääsevät rakentamaan alueen, Suomen ja maailman tulevaisuutta kestävälle kasvu-uralle. Myös alueen kehitysyhtiöt hyötyvät työstä, koska se tuottaa yhteistoimintamalleja, joiden avulla alueiden yrityksiä voidaan tehokkaammin auttaa kohtaamaan tulevaisuuden haasteita ja kriisejä ja proaktiivisesti. Suomalainen yhteiskunta ja kansalaiset hyötyvät hankkeesta, kun perustaksi otetaan teesi "hyvinvoiva työntekijä on tuottava työntekijä".
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 119 369
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 116 666
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 149 212
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 145 833
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Loviisan
Kunnat: Nurmijärvi, Askola, Karkkila, Loviisa, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Porvoo, Espoo, Myrskylä, Pornainen, Lohja, Vantaa, Sipoo, Tuusula, Lapinjärvi, Siuntio, Kerava, Helsinki, Raasepori
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9
Suunniteltu: 50
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 8 |
| Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet materiaalivalinnoissa sekä toteuttamalla osa hankkeen tilaisuuksista virtuaalisesti. Viestinnässä höydynnetään sähköisiä kanavia. Kohteena kiertotalous. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 8 |
| Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet toteuttamalla osa hankkeen tilaisuuksista virtuaalisesti. Hankkeen tulevaisuussparrauksessa ekologinen kestävyys on otetaan huomioon yhtenä näkökulmana. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 5 |
| Hanke ei suoraan vaikuta kasvillisuuteen tai eliöihin ja luonnonmonimuotoisuuteen. Vähäinen välillinen vaikutus voi olla organisaatioissa/koulutuksissa käytettyjen materiaalivalintojen vuoksi kyseiseen asiaan. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 4 |
| Hanke sinällään ei juurikaan vaikuta pinta- ja pohjavesiin, mutta osa rekrytoitavista yrityksistä on ympäristöklusterista ja toimii tähän liittyen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole selvää yhteyttä Natura 2000 ohjelmaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 7 |
| Hankkeessa keskitytään pitkälti aineettoman pääoman kasvattamiseen. Kaikkia materiaaleja käsitteleviä tilanteita (esim. paperijätteen tuottaminen) pyritään minimoimaan käyttämällä sähköisiä työkaluja. Hankkeen julkaisut ovat ensisijaisesti sähköisiä. Yrityksille kohdistetussa tulevaisuussparrauksessa huomioidaan kestävän liiketalouden näkökulma ja kiertotalouden edistäminen. Cleantech-alan ja kiertotalouden yritykset kuuluvat hankkeen kohderyhmään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 5 |
| Hankkeessa tehtävässä tulevaisuussparrauksessa pyritään ottamaan huomioon kestävän liiketalouden näkökulma, johon sisältyy yhtenä näkökulmana uusiutuvien energialähteiden käyttö. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 10 |
| Hankkeessa tehtävä tulevaisuus- ja skenaariotyö edistää paikallista elinkeinorakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Kohteena on kiertotalous | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 9 |
| Hankkeessa toteutettava skenaariotyöskentely auttaa kohdeyrityksiä kehittämään aineettomia tuotteita ja palveluita tulevaisuuden kysyntään. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 7 |
| Hankkeen toteuttajat pyrkivät välttämään turhaa liikkumista. Yhteydenpidossa ja kokouksissa hyödynnetään verkkotyökaluja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 9 |
| Hankkeella haetaan ratkaisuja yrittäjien ja yritysten kokeman epävarmuuden hallintaan erityisesti koronakriisin mukanaan tuomassa tilanteessa, jolla on vaikutuksia yrittäjän hyvinvointikokemukseen fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 4 |
| Hankkeen toimenpiteet eivät ole sukupuolesta riippuvaisia. Hankkeen toteuttamiseen osallistuu sekä miehiä että naisia. Ohjauksessa huomioidaan mahdolliset sukupuolten väliset erot. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hanke ottaa huomioon yrittäjyyden eri muodot. Hankkeen toimintaan voi osallistua kaikkien kulttuurin edustajia, toiminnan pääkieli on kuitenkin suomenkieli. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Hankkeessa huomioidaan kulttuurin monimuotoisuus ja osallistujien erilaiset taustat. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 8 |
| Hankkeen toiminnassa huomioidaan ympäristöosaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Verkossa tapahtuva työskentely pienentää hankkeen hiilijalanjälkeä ja näistä asioista voidaan kertoa toiminnan ohella. Hanketoteuttajilla on kokemusta kestävän liiketoiminnan edistämisestä, jossa mpäristöosaaminen on yksi näkökulma. Hankkeen yhtenä kohderyhmänä on cleantechalan ja kiertotalouden yritykset. | ||
Tulevaisuususkoa ja hyvinvointia yrittäjille (TUUS) -hankkeessa haettiin ratkaisuja yrittäjien ja yritysten kokeman epävarmuuden hallintaan erityisesti koronakriisin mukanaan tuomassa tilanteessa, jossa näköalat eteenpäin olivat sumentuneet ja epätietoisuus aiheutti lisäepävarmuutta. Hankkeen kohderyhmänä olivat pk-yritykset etenkin Länsi-Uudellamaalla, mutta myös laajemminkin Uudellamaalla. Hankkeen tavoitteena oli auttaa yrityksiä kehittämään toimintaa ulos kriisistä tulevaisuuteen suuntautuen, uusia mahdollisuuksia pidemmällä tähtäimellä etsien. Tavoitteena oli luoda yrityksille uskoa tulevaisuuteen sekä visio siitä, millainen toimialan ja yrityksen tulevaisuus voi eri tilanteissa olla ja millaista tulevaisuutta yritykset itse haluavat ja tavoittelevat. Yritysten liiketoiminnan kehittämisen ohessa tavoitteena oli myös tukea myös yrittäjän ja henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia.
Näitä tavoitteita ratkottiin yrityskohtaisissa Tulevaisuus- ja strategiatyöpajoissa, joiden tavoitteena oli kirkastaa yrityksen visio sekä rakentaa yrityksen polku tulevaisuuteen vision saavuttamiseksi. Yrityksille tarjottiin helppokäyttöisiä ja konkreettisia työkaluja tulevaisuuden epävarmuuden haltuunottoon ja liiketoiminnan kehittämiseen. Tulevaisuus- ja strategiatyöpajoihin osallistuneet yritykset pystyivät kehittämään joustovaraa omaan toimintaansa tulevaisuuden varalta, jolloin muutoksien tapahtuessa niihin on myös kykyä nopeasti vastata. Työpajoihin osallistuneet yritykset saivat kirjallisen yhteenvedon työpajan tuloksista. Työpajoissa syntyneitä suunnitelmia ja ideoita yritykset voivat käyttää jatkossa oman liiketoimintansa kehittämiseen. Työpajoihin osallistuneet yritykset voivat jatkossa käyttää työpajoissa sovellettuja työkaluja itsenäisesti, kun saivat kokemusta niiden soveltamisesta ohjatusti. Yrityskohtaisia työpajoja toteutettiin yhdeksälle yritykselle. Hankkeen tavoitteena oli myös edistää yritysten verkostoitumista, yhteistyötä ja vertaistuen saantia. Näitä tavoitteita edistettiin hankkeen toteuttamissa kaikille avoimissa ja ilmaisissa Tulevaisuusfoorumeissa sekä verkostoitumistilaisuuksissa.
Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Laurean YAMK-opintojakso Tulevaisuuden johtaminen kanssa. Laurean YAMK-opiskelijat tekivät skenaariotyöt TUUS-hankkeen teemoista sekä Uudenmaan älykkään strategian painopisteistä ja esittelivät niitä Tulevaisuusfoorumi-tilaisuuksissa keväällä 2022 ja keväällä 2023. YAMK-opiskelijoiden tekemiä teemakohtaisia skenaarioesityksiä hyödynnettiin soveltaen osin TUUS-hankkeen Tulevaisuus- ja strategiatyöpajojen taustamateriaalina. TUUS-hankkeen tuloksia on esitelty 3AMK-virtuaalikonfenssissa keväällä 2022 ja keväällä 2023. Konferenssiesitysten pohjalta on kirjoitetut artikkelit: Laitinen & Bergius (2022) Tulevaisuuden toimintaympäristön keskeisten muutostekijöiden kartoittaminen osana yritysten strategista johtamista sekä Laitinen & Bergius (2023): Pk-yritysten tulevaisuus- ja strategiatyön tukeminen epävarmassa toimintaympäristössä (julkaisuprosessissa).
TUUS-hankkeen toteuttajina olivat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Novago Yrityskehitys Oy. Laurea vastasi hankkeessa koordinaatiosta sekä yritysten Tulevaisuus- ja strategiatyöpajoista ja Tulevaisuusfoorumeista. Novago vastasi yritysten rekrytoinnista sekä yritysten verkottumistilaisuuksien järjestämisestä.