Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22434

Hankkeen nimi: TUUS - Tulevaisuususkoa ja hyvinvointia yrittäjille

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Jakeluosoite: Ratatie 22

Puhelinnumero: 09 8868 7150

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.laurea.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laitinen Jukka Tapani

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.laitinen(at)laurea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5935059

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Novago Yrityskehitys Oy, 2397496-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yritysten tarve varautua tulevaisuuteen ja löytää tapoja vahvistaa tulevaisuususkoa on korostunut koronakriisin aikana. Epävarma tulevaisuus nakertaa yrittäjien ja yritysten työntekijöiden hyvinvointia. Kaikki tarvitsevat innostavan ja kannustavan vision, jota kohti kannattaa ponnistella ja jonka vuoksi on myös uudistuttava ja uudistettava omia toimintatapoja. Pitkittynyt koronakriisi on lisännyt epävarmuutta ja heikentänyt henkilöstön ja yrittäjien hyvinvointia ja jaksamista. Huoli yritystoiminnan tulevaisuudesta yhdistyy huoleen omasta jaksamisesta.

Yritykset tarvitsevat helppokäyttöisiä ja konkreettisia työkaluja tulevaisuuden epävarmuuden haltuunottoon ja hallintaan, joilla saadaan parannettua yrittäjien ja yritysten työntekijöiden hyvinvointia ja sitä kautta työn tehokkuutta. Tavoitteena on soveltaa yhdessä yritysten kanssa tulevaisuus- ja strategiatyökaluja, jotka tukevat yrityksiä koronakriisin läpi lyhyellä tähtäimellä ja auttavat samalla kehittämään yritysten omaa toimintaa pidemmälle eteenpäin. Tavoitteena ei ole vain yritysten liiketoiminnan kehittäminen, vaan samoilla tulevaisuuden haltuunottotyökaluilla pystytään tukemaan myös yrittäjän ja henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia epävarmuuden vallitessa, kun yhteiskehittämisen prosesseissa voidaan tehdä myös yksilölähtöistä työskentelyä.

Rakentamalla tulevaisuuskuvia yrittäjät pystyvät varautumaan "uuteen normaaliin" niin toimintatapojen kuin tuote- ja palvelutarjonnankin suhteen, mutta myös työhyvinvointia edistävien toimenpiteiden osalta. Osana hankkeen sparrausta yrittäjät tunnistavat myös oman osaamisensa eri ulottuvuuksia ja uudistavat omaa liiketoimintaa.

Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti kiertotalousklusterin yritykset, mutta myös muut yritykset sekä niiden henkilökunta. Kohdealueena on etenkin Länsi-Uusimaa, mutta myös laajemminkin Uusimaa. Mukaan hankkeessa tapahtuvaan yhteiskehittämiseen otetaan mukaan myös kunnat, koska niillä on oma roolinsa elinkeinopolitiikan harjoittamisen ja myös hyvinvointipalvelujen tarjoamisen suhteen. Erilaiset järjestöt myös mielenterveyspalveluiden puolelta ovat tärkeä osa osallistujien ekosysteemiä. EHS korostaa ympäristö, terveys- ja turvallisuusulottuvuuksia (environment, health, safety) ja yhdistää cleantech –liiketoiminnan ja hyvinvoinnin kehittämisen saumattomasti toisiinsa. Lyhyen tähtäimen kehittämisessä asetetaan yhdessä yrittäjien kanssa välitavoitteita, joita seurataan osana liiketoiminnan seurantaa. Työhyvinvoinnin osalta vahvistetaan henkilöstön tulevaisuususkoa ja samalla myös heidän osaamistaan.

Toimenpiteet TUUS-hankkeessa jakaantuvat seuraavasti: Ekosysteemin toimijoiden kartoitus myös mahdollistajien osalta; Yrittäjien rekrytointi mukaan projektiin; Tulevaisuustyökalujen käyttö yhteiskehittämisen työpajoissa yrittäjien kanssa liittyen yrityksen kehittämiseen ja yksilön hyvinvointiin; Avoimet verkottumisseminaarit ja tulevaisuusfoorumit yrittäjille; Tulosten raportointi onnistuneina yritystarinoina; Hankkeen hallinto-, koordinaatio- ja viestintätoimet.

Työskentelytapoina yrittäjien kanssa ovat yhteiskehittämisen alakohtaiset tulevaisuuspajat, mutta myös yrityskohtaiset tulevaisuusverstaat. Niissä pohditaan eri aikajänteillä mahdollisia, todennäköisiä ja välttämättömiä toimia mega- ja minitrendien avulla. Tuloksena osallistuville yrityksille saadaan ratkaisukeskeinen, perusteltu polku tulevaisuuteen, vahvistusta omaan osaamiseen ja uskoa tulevaisuuteen, jota kautta osallistujien työnhyvinvointi paranee ja tehokkuus kasvaa. Hankkeessa luodaan myös ekosysteemitason visio Länsi-Uudenmaan cleantech-sektorille, joka auttaa yhteisen vision ja yhtenäisten toimintatapojen juurruttamisessa. Tuloksena saadaan ennakoivan otteen sisältävä menestystarinoiden digikokoelma, joka myös korostaa osaajista huolehtimisesta kriisien keskellä. Hankkeen fokuksessa ovat erityisesti ne yritykset, jotka uudistumisen kautta voivat paremmin vastata kestävän kehityksen haasteisiin.

Hankkeen toteutuksessa huomioidaan horisontaaliset tavoitteet siten, että huomioiduksi tulevat sukupuolten välinen tasa-arvo ja kestävän kehityksen eri näkökulmat (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmän muodostavat yritykset, jotka haluavat varautua tulevaisuuteen ja jotka etsivät uusia toimintamalleja kehittää liiketoimintaa ja valmentaa henkilöstöään. Erityisesti huomio kohdistetaan yrityksiin, jotka uudistumisen kautta voivat paremmin vastata kestävän kehityksen haasteisiin ja luoda omalla toiminnalla ratkaisuja, jotka edistävät kiertotaloutta ja torjuvat ilmastomuutosta. Osallistuvien yritysten pitää tunnistaa henkilöstön potentiaaliset osaamisalueet, joiden pohjalta saadaan uusia kestäviä toimintamalleja. Länsi-Uudeltamaalta mukaan tulevat yritykset rekrytoidaan alueen ympäristöklusterista, mutta myös hyvinvointiklusterista, jotta ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys pystytään ottamaan mukaan hankkeeseen. Mukaan voi tulla yrityksiä myös muualta Uudeltamaalta. Yhteistyötä tehdään TUTKA-hankkeessa mukana olleiden toimijoiden kanssa ja YritysApu-hankkeen kanssa, mutta myös Laurean liiketalouden opiskelijoiden ja P2P/Hyvinkään kanssa sekä alueen kuntien kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat alueiden kunnat ja kaupungit, mutta myös oppilaitokset, jotka osana hankeyhteistyötä saavat osaamista, kasvua ja kehitystä ja pääsevät rakentamaan alueen, Suomen ja maailman tulevaisuutta kestävälle kasvu-uralle. Myös alueen kehitysyhtiöt hyötyvät työstä, koska se tuottaa yhteistoimintamalleja, joiden avulla alueiden yrityksiä voidaan tehokkaammin auttaa kohtaamaan tulevaisuuden haasteita ja kriisejä ja proaktiivisesti. Suomalainen yhteiskunta ja kansalaiset hyötyvät hankkeesta, kun perustaksi otetaan teesi "hyvinvoiva työntekijä on tuottava työntekijä".

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 119 369

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 149 212

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Porvoon, Helsingin, Loviisan

Kunnat: Sipoo, Porvoo, Nurmijärvi, Tuusula, Lapinjärvi, Inkoo, Hyvinkää, Järvenpää, Espoo, Lohja, Myrskylä, Pornainen, Vantaa, Hanko, Askola, Loviisa, Karkkila, Raasepori, Kerava, Helsinki, Siuntio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toiminnan suunnittelussa on selvitetty kohderyhmän tilanne sukupuolinäkökulmasta ja arvioitu sen vaikutuksia ja mahdollisuuksia osallistua hankkeen toimintaan. Selvityksessä on havaittu, että sukupuoli ei ole kohderyhmän kannalta keskeinen määrittävä tekijä. Toiminnassa pyritään huomioimaan sukupuolten moninaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo niin, ettei hanke suosi erityisesti mitään sukupuolta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Osallistuminen hankkeen toimenpiteisiin ei riipu sukupuolesta. Hanke huomioi tasa-arvoisesti sukupuolisen moninaisuuden: on olemassa identiteetiltään miehiä, naisia ja muunsukupuolisia. Puhuttaessa muunsukupuolisuudesta tarkoitetaan sukupuoliidentiteettiä, joka ei ole yksiselitteisesti miehen tai naisen identiteetti, vaan näiden yhdistelmä tai jotain aivan muuta. Toiminnassa pyritään huomioimaan sukupuolten moninaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo niin, ettei hanke suosi erityisesti mitään sukupuolta. Ohjauksessa huomioidaan mahdolliset sukupuolten väliset erot.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen vaan yritysten tasapuolinen tukeminen eri aloilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 8
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet materiaalivalinnoissa sekä toteuttamalla osa hankkeen tilaisuuksista virtuaalisesti. Viestinnässä höydynnetään sähköisiä kanavia. Kohteena kiertotalous.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 8
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet toteuttamalla osa hankkeen tilaisuuksista virtuaalisesti. Hankkeen tulevaisuussparrauksessa ekologinen kestävyys on otetaan huomioon yhtenä näkökulmana.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 5
Hanke ei suoraan vaikuta kasvillisuuteen tai eliöihin ja luonnonmonimuotoisuuteen. Vähäinen välillinen vaikutus voi olla organisaatioissa/koulutuksissa käytettyjen materiaalivalintojen vuoksi kyseiseen asiaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 4
Hanke sinällään ei juurikaan vaikuta pinta- ja pohjavesiin, mutta osa rekrytoitavista yrityksistä on ympäristöklusterista ja toimii tähän liittyen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole selvää yhteyttä Natura 2000 ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Hankkeessa keskitytään pitkälti aineettoman pääoman kasvattamiseen. Kaikkia materiaaleja käsitteleviä tilanteita (esim. paperijätteen tuottaminen) pyritään minimoimaan käyttämällä sähköisiä työkaluja. Hankkeen julkaisut ovat ensisijaisesti sähköisiä. Yrityksille kohdistetussa tulevaisuussparrauksessa huomioidaan kestävän liiketalouden näkökulma ja kiertotalouden edistäminen. Cleantech-alan ja kiertotalouden yritykset kuuluvat hankkeen kohderyhmään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 5
Hankkeessa tehtävässä tulevaisuussparrauksessa pyritään ottamaan huomioon kestävän liiketalouden näkökulma, johon sisältyy yhtenä näkökulmana uusiutuvien energialähteiden käyttö.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 10
Hankkeessa tehtävä tulevaisuus- ja skenaariotyö edistää paikallista elinkeinorakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Kohteena on kiertotalous
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 9
Hankkeessa toteutettava skenaariotyöskentely auttaa kohdeyrityksiä kehittämään aineettomia tuotteita ja palveluita tulevaisuuden kysyntään.
Liikkuminen ja logistiikka 5 7
Hankkeen toteuttajat pyrkivät välttämään turhaa liikkumista. Yhteydenpidossa ja kokouksissa hyödynnetään verkkotyökaluja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 9
Hankkeella haetaan ratkaisuja yrittäjien ja yritysten kokeman epävarmuuden hallintaan erityisesti koronakriisin mukanaan tuomassa tilanteessa, jolla on vaikutuksia yrittäjän hyvinvointikokemukseen fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Hankkeen toimenpiteet eivät ole sukupuolesta riippuvaisia. Hankkeen toteuttamiseen osallistuu sekä miehiä että naisia. Ohjauksessa huomioidaan mahdolliset sukupuolten väliset erot.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hanke ottaa huomioon yrittäjyyden eri muodot. Hankkeen toimintaan voi osallistua kaikkien kulttuurin edustajia, toiminnan pääkieli on kuitenkin suomenkieli.
Kulttuuriympäristö 2 2
Hankkeessa huomioidaan kulttuurin monimuotoisuus ja osallistujien erilaiset taustat.
Ympäristöosaaminen 5 8
Hankkeen toiminnassa huomioidaan ympäristöosaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Verkossa tapahtuva työskentely pienentää hankkeen hiilijalanjälkeä ja näistä asioista voidaan kertoa toiminnan ohella. Hanketoteuttajilla on kokemusta kestävän liiketoiminnan edistämisestä, jossa mpäristöosaaminen on yksi näkökulma. Hankkeen yhtenä kohderyhmänä on cleantechalan ja kiertotalouden yritykset.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-