Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22435

Hankkeen nimi: Luonto resilienssin vahvistajana - yksilökeskeinen lähestyminen luonnon kokonaisvaltaisiin hyvinvointivaikutuksiin

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11

Puhelinnumero: +358 20 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Huczkowski Panu Erkki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Panu.Huczkowski(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 668 3319

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työttömien työnhakijoita oli Lapissa lokakuussa 27 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä on kasvanut eniten ikäryhmässä 25-29 -vuotta. Nuorten aikuisten heikentyneeseen työ- ja toimintakykyyn sekä työllistymiseen vaikuttavat myös mielenterveyden ja pärjäämisen vaihtelevat resurssit. Osittain työttömyyden taustalla on globaalin covid-19 viruksen aiheuttamat irtisanomiset ja lomautukset. Covid –19 on vaikeuttanut jo ennestään syrjäytymisuhan alla olevien nuorten työllistymistä ja lisännyt myös psyykkistä kuormittavuutta.

Kansallisen mielenterveysstrategian mukaan nuorten pärjäämisen resurssit vaihtelevat ja erilaiset tuen tarpeet on tärkeätä tunnistaa, jotta heille voidaan tarjota tarpeisiin vastaavaa palvelua. Tuen tarpeiden tunnistamiseen tarvitaan myös uudenlaisia välineitä. Viime vuosina on kohdistunut paljon tutkimusta resilienssiin ja sen on todettu olevan merkittävä osatekijä yksilön psyykkisessä toimintakyvyssä. Koronapandemia on aiheuttanut poikkeuksellisia tilanteita koulutusjärjestelmän nivelvaiheissa oleville nuorille, esimerkiksi toisella asteella näyttökokeita on jouduttu perumaan ja valmistuminen on voinut viivästyä. Siirtymävaiheet ovat sosiaalisesti hyvin merkityksellisiä nuorelle ja epävarmuus työelämään siirtymisessä vaikuttaa nuoren hyvinvointiin ja jaksamiseen. Pandemian vaikutukset nuorten kohdalla voivat olla hyvin kauskantoiset ja näin ollen erityisiä tukitoimia tarvitaan peruspalveluiden rinnalle niitä tarvitseville.

Päätavoitteena LURE-hankkeessa on heikommassa asemassa olevien nuorten psyykkisen terveyden ja henkisen kapasiteetin vahvistaminen yksilöresilienssiä kehittämällä. Yksilöresilienssin vahvistuminen auttaa selviytymään ja palautumaan paremmin stressitilanteista, lisää itsetuntemusta ja henkisiä voimavaroja.

Hankkeen toimenpiteitä ovat 1) Asiakkaiden yksilöresilienssiä vahvistavien tarpeiden kartoittaminen ja toimenpiteiden vaikutusten arvioiminen hankkeessa kehitettävän haastattelubotin avulla 2) Luontolähtöiset yksilövalmennus menetelmät yksilöresilienssin vahvistamiseksi 3) Yksilöresilienssiin pohjautuvan luontoperustaisen valmennuksen mallintaminen yhdessä valmennukseen osallistuvien asiakkaiden kanssa sekä 4) Viestintä ja hallinnointi.

Hankkeen tuloksena luodaan malli uudenlaisesta yksilöresilienssiin pohjautuvasta luontoperustaisesta valmennuksesta. Malli sisältää yksilöllisen luontovalmennuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin. Tarpeiden kartoituksessa, tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa hyödynnetään hankkeessa kehitettävää yksilöresilienssin teoriaan pohjautuvaa haastattelubottia. Hankkeen tuloksena kohderyhmään kuuluvien resilienssitaidot kehittyvät ja siten myös työ- ja toimintakyky vahvistuvat. Lisäksi he saavat valmennuksen myötä itselleen uudenlaisia työkaluja, joita he voivat käyttää arjessa myös itsenäisesti. Kohderyhmän kanssa työskentelevät henkilöt saavat omaan työhönsä uudenlaisia menetelmiä tukea ja ohjata asiakkaitaan. Luontovalmennuksen mallia tullaan levittämään valtakunnallisesti mm. kyseisen kohderyhmän asiakkaiden kanssa työskenteleville

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohdertarpeessa olevia nuoria ja nuoria aikuisia, jotka käyttävät palveluita mielenterveyden, päihteiden käytön tai muiden arjen hallintaan liittyvien haasteiden vuoksi. Varsinaisena kohderyhmänä ovat Kemijärven Saurayhmään kuuluu erilaisessa tuen -säätiön, Tornion työvoimalasäätiön ja Rovaniemen Tyttöjen Talon asiakkaat, jotka ovat heikommassa asemassa, työn ja jatkokoulutuksen ulkopuolella tai epäselvässä työmarkkina-asemassa. Lisäksi kohderyhmänä ovat kuntoutus-, työllisyys- ja työpajatoimintaa toimintaa toteuttavat toimijat. Osaamisen kehittämisen kohderyhmiä ovat myös hankkeessa toimivien sidosryhmät ja kumppanit.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen kehittämistoiminnasta syntyviä kokemuksia ja tuloksia pääsevät hyödyntämään myös muut hankkeen toiminta-alueen ulkopuolella olevat nuorten ja nuorten aikuisten kanssa toimivat kuntoutus- ja työllisyyspalveluiden toimijat. Myös valtakunnallinen työpajaverkosto voi ottaa hankkeessa kehitetyt toimintamallit käyttöönsä. Hankkeen tuloksista hyötyvät myös Green Care –alan kehittäjät, yritykset ja asiantuntijat, jotka saavat tietoa hankkeessa kehitetystä teknologiasta, toimintamalleista ja kehittämisen työvälineistä. Koulutusorganisaatiot saavat uusia oppimis- ja harjoitteluympäristöjä oppijoiden ammatilliseen kehittymiseen. Vielä laajemmassa näkökulmassa yksilöresilienssin kehittäminen nähdään olevan osa yhteiskunnallista resilienssiä, jolloin sillä on yksilöä laajempaa merkitystä yhteiskunnan kestokyvyn vahvistamisessa. Eli jokainen toimintakyvyltään vahva yhteiskunnan jäsen vahvistaa siten myös yhteiskunnallista resilienssiä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 319 637

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 224 463

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 356 752

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 250 527

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion, Itä-Lapin

Kunnat: Rovaniemi, Tornio, Kemijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 82

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaymnpäristön analyysiä on tehty aiheeseen liittyvien tutkimusten ja ajankohtaisten tilastojen pohjalta (esim. työelämän ulkopuolella olevat, mielenterveyshäiriöiden määrät). Hanke kohdistuu molemmille sukupuolille. Tyttöjen talon asiakkaat edustavat hankeessa ainoastaan naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet ja malli tulevat soveltumaan eri sukupuolille ja hankkeen toiminta on avointa kaikille sukupuolesta riippumatonta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, mutta huomioidaan hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 8
Luontolähtöisten menetelmien käytössä ymmärretään luonnonvarojen kestävä käyttö. Vastuullinen toiminta luontoympäristössä on toiminnan keskiössä kaikessa hankkeen toiminnassa. Hanketoimijoiden palavereissa hyödynnetään etäkokouksien mahdollistavaa välineistöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Etäkokouksien hyödyntäminen vähentää liikennepäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 6
Luontolähtöinen toiminta vahvistaa myös luontotietoutta. Luontotietous auttaa ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta ja vaalimaan sitä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 4
Luontotietouden lisääntyminen vahvistaa myös ekologista kestävyyttä, johon sisältyy myös vesistöt, maaperä ja ilma.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeen materiaalit tuotetaan pääasiassa sähköiseen muotoon. Luonnossa tapahtuvassa toiminnassa huolehditaan jätteiden lajittelu asianmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Hankkeessa kehitetään yksilöresilienssiin pohjautuva luontovalmennuksen malli, jolla edistetään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten psyykkistä toimintakykyä ja luottamus omaan toimintakykyyn lisääntyy.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Yksilöresilienssiin perustuva luontovalmennuksen malli on osittain aineeton ja osittain luonnon hyödyntämiseen perustuva.
Liikkuminen ja logistiikka 3 2
Hanketoimijoiden palavereissa hyödynnetään etäkokouksien mahdollistavaa välineistöä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 9
Hankkeen avulla edistetään hyvin merkittävästi työ- ja jatkokoulutuksen ulkopuolella olevien nuorten psyykkistä terveyttä ja henkistä kapasiteettia.
Tasa-arvon edistäminen 8 7
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin nuoriin. Hanke edistää kohderyhmän tasa-arvoa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 8
Kohderyhmän mahdollisuudella osallistua psyykkistä toimintakykyä vahvistavaan toimintaan edistää heidän yhdenvertaisuutta ja edistää myös itseohjautuvuutta vastaavaan toimintaan.
Kulttuuriympäristö 8 7
Luontolähtöiseen toimintaan tuodaan myös taiteellisia ja kulttuurisia elementtejä mukaan.
Ympäristöosaaminen 8 7
Ympäristöllinen osaaminen, kuten luonnossa liikkuminen, erilaiset luontoympäristöt ja –reitit, vahvistuu luontolähtöisessä toiminnassa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Luonto resilienssin vahvistajana - yksilökeskeinen lähestyminen luonnon kokonaisvaltaisiin hyvivnointivaikutuksiin -hankkeen päätoteuttaja oli Lapin AMK. Hankkeen osatoteuttajat olivat Tornion Työvoimalasäätiö ja Saura-säätiö Kemijärveltä. Tyttöjen Talo Rovaniemeltä oli hankkeen yhteistyökumppani.
Lapin AMK järjesti koulutuksia hankkeen osatoteuttajille ja yhteistyökumppaneille. Koulutukset liittyivät yksilöresilienssin vahvistamiseen erilaisin luontolähtöisin menetelmin: Green Care YLS-viitekehyksessä, Teatteri-ja draamakoulutus, Taidemenelmät, Tietoisuustaidot ja Luontoliikunta. Osatoteuttajat hyödynsivät koulutuksista saatua osaamista osahankkeidensa toiminnassa. Yksilöresilienssin kartoittamaiseksi laadittiin web-pohjainen älykäs lomakehaastattelu, jonka avulla yksilö- ja ryhmävalmennusket suunniteltiin vastaamaan osallsitujien yksilöllisiä tarpeita. Samalla lomakehaastattelulla myös seurattiin yksilöresilienssissä tapahtuvia muutoksia valmennuksen aikana. Hankkeessa kehitetty yksilöresilienssiä vahvistavaa valmennusta ohjaaman ja tukemaan luotiin web-pohjainen valmennusmalli valmentajien käyttöön. Sähköistä älykästä lomakehaastattelua ja web-pohjaista valmennusmallia ohjelmoitiin Lapin AMKilla FrostBit-yksikössä ja sen sisällön suunnittelua ja pilotointia tehtiin Lapin AMKin, Saura-säätiön ja Tornion Työvoimalasäätiön moniammatillisessa yhteistyössä.

Hanke tuotti webinaarisarjan, jossa käsiteltiin hankkeen tuloksia keynote-puhujien ja paneelikeskustelujen kautta viidessä eri tapahtumassa.

Hankkeessa lähestyttiin työ-ja toimintakyvyn parantamista luonnon hyvinvointivaikutusten, yksilöresilienssin ja yksilölisen valmennuksen näkökulmista. Hankkeen tuloksissa yhdistyy tunnettuja ja osin uusiakin luontolähtöisä menetelmiä yksilöresilienssin vahvistamisen ideologiaan uudella tavalla. Kokonaisvaltaisen valmennuksen näkökulmaa hankkeen valmennusmalliin haettiin kokonaisvaltaisne urheiluvalmennuksen viitekehyksen kautta.