Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22436

Hankkeen nimi: Kinesis - muutoksesta uutta liiketoimintaa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2029188-8

Jakeluosoite: Ratapihantie 13

Puhelinnumero: (09) 229 611

Postinumero: 00520

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.haaga-helia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Teijo Javanainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teijo.javanainen(at)haaga-helia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 294471485

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kinesis -hankkeen päämääränä on parantaa yritysjohtajien ja henkilöstön työhyvinvointia, tuottavuutta ja sopeutumiskykyä pk-yrityksissä ja sitä kautta vastata koronavirusepidemian aiheuttamiin työllisyyshaasteisiin Uudenmaan alueella. Hanke valmentaa uusimaalaisia pk-yrityksiä tekemään näkyväksi ja uudistamaan liiketoimintamalleja koskevaa ajatteluaan. Valmennuksen avulla pk-yritykset kehittävät liiketoimintamallejaan vastaamaan korona-ajan jälkeisiä työhyvinvoinnin, tuottavuuden, asiakastarpeiden ja työllistämisen haasteita. Hankkeeseen osallistuvat yritykset kehittävät omaa liiketoimintaansa ja soveltavat ketterän kehittämisen toimintamallia arjessa.

Hankeen erityisinä tavoitteina on:
1) Tehdä näkyväksi ja uudistaa strategisten päätöksentekijöiden liiketoiminta-ajattelua;
2) Vahvistaa yritysten sisäistä yrittäjyyttä, ketterää kokeilukulttuuria ja siihen liittyviä toimintatapoja; sekä
3) Kehittää digitaalinen kirjasto, joka tarjoaa maksutta työvälineitä liiketoimintamallien uudistamiseen.

Hankkeessa toteutetaan kaksi lukuvuoden kestoista yritysvalmennusta, joiden pääkohderyhminä ovat sekä pk-yrittäjät ja strategiset päätöksentekijät että yritysten henkilöstö. Yritysvalmennus tarjoaa yrittäjille ja henkilöstölle osaamista liiketoimintakonseptien uudistamiseksi, yhteiskehittämismahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia vertaisoppimiseen vahvistaen sopeutumiskykyä muutoksiin ja parantaen edelleen työhyvinvointia.

Monitahoinen valmennus toteutetaan pääsääntöisesti erilaisia uudenlaisia digitaalisia yhteiskehittämisen työkaluja hyödyntäen ja itsenäisesti työskennellen. Lisäksi hanke tarjoaa kaikille avoimen digitaalisen työvälinekirjaston, joka tuo yrittäjien saataville liiketoimintamallien uudistamiseen vaadittavia työkaluja ja tarjoaa ensimmäisen askeleen liiketoimintamallien uudistumiselle. Esimerkkeinä työkaluista ovat erilaiset canvasit, itsearviointitehtävät, erilaisten rahoitus- ja tukipalvelujen esittelyt ja ohjeet, sekä muu hankkeessa tuotettu materiaali.

Hankkeeseen osallistuvien pk-yritysten työhyvinvointi, ketteryys ja kestävyys erilaisissa tulevaisuuden häiriö- ja muutostilanteissa paranee, kun ne pystyvät liiketoimintamallien ennakoivalla uudelleen muotoilulla varautumaan etukäteen siihen, että liiketoiminnan kannattavuus ei perustu kriisiherkästi vain ”yhden kortin varaan”. Lisäksi hanke parantaa osallistuvien pk-yritysten koko henkilöstön osaamisen ja luovuuden hyödyntämistä tulevaisuuden liiketoiminnan ja työntekijöille mielekkäiden ja ammatillista kasvua edistävien työpaikkojen turvaamiseksi. Pidemmällä aikavälillä hankkeessa toteuttavien liiketoimintamallien uudistaminen yritysjohdon ja henkilöstön ennakoivien kehittämis- ja analysointityökalujen avulla parantaa laajemminkin pk-yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia.

Hankkeen uusmaalaisia yrityksiä tukevat toimet vahvistavat osallistuvien yritysten mahdollisuuksia menestyä ja siten myös työllistää paikallisesti, mikä tukee alueen elinvoimaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Yritysten ja korkeakoulun yhteistyö hankkeessa vaikuttaa positiivisesti alueen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja innovaatiokyvykkyyteen luomalla sekä yrityksiin että korkeakouluun alueen kilpailukykyä vahvistavia uusia käytäntöjä.

Henkilöstön osallistaminen kehittämiseen luo erinomaiset edellytykset yritysten henkilöstön hyvinvoinnin vahvistumiselle. Osallisuuden kokemus vahvistaa työntekijöiden kokemusta oman työn merkityksestä, mikä vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin.

Hankkeessa pyritään tekemään näkyväksi sukupuoliin liittyviä, toimintaympäristössä näkyviä työelämän ja työllisyyden näkökulmia, joihin osallistuvat yritykset voivat omilla toimillaan vaikuttaa. Vastuullisuus ja siihen liittyen tietoisuus ympäristövaikutuksista on yksi keskeisistä ulottuvuuksista uudessa liiketoiminta-ajattelussa, jota osallistuvissa yrityksissä pyritään tukemaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat kehittämisprosessiin osallistuvien, uusmaalaisten pk-yritysten johto ja
henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat hankkeeseen osallistuvien yritysten mahdollinen muu henkilöstö, joka
hyötyy kehittämistyöstä, yritysten sidosryhmät, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat, joiden
osaaminen ja ymmärrys hankkeen teemoissa kasvaa sekä Haaga-Helian partnerit ja muu sidosryhmäverkosto, joka
hyötyy hankkeen tuloksista. Koronapandemia huomioidaan osallistujien valinnassa; pelkästään Uudenmaan alueella koronapandemian on arvioitu vaikuttavan 10 000 henkilöön.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 263 448

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 218 281

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 351 264

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 291 042

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Loviisan

Kunnat: Nurmijärvi, Askola, Karkkila, Loviisa, Vihti, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Kirkkonummi, Porvoo, Espoo, Myrskylä, Pornainen, Pukkila, Lohja, Vantaa, Sipoo, Tuusula, Lapinjärvi, Siuntio, Mäntsälä, Kerava, Helsinki, Kauniainen, Raasepori

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 72

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelussa ja toimia käynnistettäessä huomioidaan mm seuraavat näkökulmat: Naisten työttömyys (43,1%) vuoden takaiseen verrattuna on kasvanut Uudellamaalla Hankesuunnittelussa ja toimia käynnistettäessä huomioidaan mm seuraavat näkökulmat: Naisten työttömyys (43,1%) vuoden takaiseen verrattuna on kasvanut Uudellamaalla voimakkaammin kuin miesten työttömyys (32,2). Naisten osuus myynti- ja palvelualalla työskentelevistä on suurempi kuin miesten, mikä on huomionarvioista koronakriisin aiheuttamassa, erityisesti palvelusektorin työllisyystilanteeseen negatiivisesti vaikuttavassa tilanteessa. Miesten näkemys sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta erittäin hyvin työpaikoilla on myönteisempi (50 %) kuin naisten (43 %). Kolme neljästä palkansaajasta on sitä mieltä, että työpaikalla naisten ja miesten on yhtä helppoa edetä urallaan. 2/3 palkansaajasta kokee esimiehen kohtelevan naisia ja miehiä tasa-arvoisesti. Naiset kokevat digitaalisuuden kasvun työpaikoilla miehinä useammin työn kuormittavuuden kasvuna, miesten kokemusten liittyessä useammin työn tehokkuuden kasvuun. Naisten kiireen kokemus työelämässä on kasvanut, samoin kokemus kehittymismahdollisuuksista työssä on laskenut.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa pyritään tekemään näkyväksi sukupuoliin liittyviä, toimintaympäristössä näkyviä työelämän ja työllisyyden näkökulmia, joihin osallistuvat yritykset voivat omilla toimillaan vaikuttaa. Tilastojen mukaan noin joka kolmas yrittäjä Suomessa on nainen. Hankkeessa pyritään varmistamaan osallistuvien yritysten osalta naisten johtamien ja omistamien yritysten mukaan saaminen mahdollisuuksien mukaan tässä suhteessa. Vastuullisuuden näkökulma saa hankkeessa erityistä painoarvoa ja sen osana kiinnitetään huomio myös sukupuoleen liittyviin näkökulmiin kuten sukupuolittuneisiin käytäntöihin työpaikoilla, eri sukupuolten osallistamiseen hankkeen kehittämistoimiin sekä niiden vaikutusten arviointiin sukupuolinäkökulma huomioiden.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 6
Vastuullisuus ja siihen liittyen tietoisuus ympäristövaikutuksista on yksi keskeisistä ulottuvuuksista uudessa liiketoiminta-ajattelussa, jota osallistuvissa yrityksissä pyritään tukemaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Uudistuvan liiketoiminnan vastuullisuuteen liittyen yrityksiä ohjataan ajattelemaan liiketoimintaedellytyksiään ja -mahdollisuuksiaan sekä omia valintojaan ilmastomuutoksen vaikutukset huomioiden.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen mahdollisuudet vaikuttaa ovat vähäiset.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeen mahdollisuudet vaikuttaa ovat vähäiset.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Osana vastuullisuusajattelua ja yhtenä uuden liiketoiminnan kilpailutekijänä yrityksissä voidaan tarkastella oman liiketoiminnan materiaalikulutusta ja -virtoja ja niiden kestävyyttä. Myös kiertotalouden näkökulmien tarkastelu mahdollistuu yrityksissä hankeasiantuntijoiden tämän osa-alueen erityisosaamisen tuella.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Uusiutuvien energialähteiden käyttö voi joissakin osallistuvissa yrityksissä muodostua kehittämisen kohteeksi osana ilmastotietoista, vastuullista tulevaisuuden liiketoimintaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 8
Hankkeen uusmaalaisia yrityksiä tukevat toimet vahvistavat osallistuvien yritysten mahdollisuuksia menestyä ja siten myös työllistää paikallisesti, mikä tukee alueen elinvoimaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Yritysten ja korkeakoulun yhteistyö hankkeessa vaikuttaa positiivisesti alueen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja innovaatiokyvykkyyteen luomalla sekä yrityksiin että korkeakouluun alueen kilpailukykyä vahvistavia uusia käytäntöjä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 7
Uudet, tulevaisuutta eettisesti ja vastuullisesti huomioivat älykkäät teknologiat ja niihin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen mahdollistuu yrityksissä ennakointiosaamisen kasvaessa. Kehittämistoimiin osallistuvien digitaaliset taidot kasvavat hankkeen hyödyntämien digitaalisten työskentelyalustojen ja -työkalujen tullessa tutuksi. Digiosaamisen kehittyminen auttaa yrityksiä aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä pitkällä aikavälillä, mikä vahvistaa yritysten mahdollisuuksia menestyä myös kv-markkinoilla.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Tuoreen PK-yritysbarometrin mukaan yli 40% uusmaalaisista, kasvuhakuisista pk-yrityksistä ilmoittaa hyödyntävänsä aiempaa enemmän alihankinta- ja toimittajaverkostoja osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi. Hankkeessa syntyvät osaaminen tukee yritysten johtoa liiketoiminnan tarpeiden ennakoinnissa ja auttaa niitä ymmärtämään liikkumiseen ja logistisiin ratkaisuihin liittyviä vaikutuksia sekä talouden että vastuullisuuden näkökulmasta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 9
Henkilöstön osallistaminen kehittämiseen luo erinomaiset edellytykset yritysten henkilöstön hyvinvoinnin vahvistumiselle. Osallisuuden kokemus vahvistaa työntekijöiden kokemusta oman työn merkityksestä, mikä vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 5 7
Tasa-arvoon liittyvät kysymykset nousevat hankkeessa esille osana vastuullisuusajattelua ja vaikuttavat pitkällä aikavälillä positiivisesti tasa-arvon kehittymiseen yrityksissä.Tasa-arvonäkökulmaan kiinnitetään huomioita rekrytoinnissa ja kehittämiskokonaisuuden toteutuksessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 4
Hankkeen vastuulliseen liiketoimintaan ohjaava kehittämisprosessi mahdollistaa yrityksissä positiivisen kehityksen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hanke vaikuttaa Uudenmaan alueen elinvoimaisuuteen ja siten sillä on vähäisiä välillisiä positiivisia vaikutuksia myös alueelle ominaisen kulttuuriympäristön säilymiseen.
Ympäristöosaaminen 4 7
Ennakointiosaamisen kasvu ja ymmärrys vastuullisesta liiketoiminnasta lisää yritysjohdon ja työntekijöiden ympäristötietoisuutta, millä on sekä välittömiä että pidempiaikaisia välillisiä vaikutuksia yritysten liiketoiminnan kehittämiseen eettisesti kestävällä pohjalla. Uudenmaan maakunnalle tärkeä painopiste puhtaiden teknologioiden hyödyntämisestä liiketoiminnan kehittämisessä saa siten hankkeessa vahvistusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena oli parantaa työhyvinvointia, tuottavuutta ja sopeutumiskykyä Uudenmaan alueen pk-yrityksissä, mikä edistäisi alueen työllisyyttä. Keskeiset toimenpiteet käsittelivät osaamisen kehittämistä ja uusien, sekä johdon että henkilöstön osaamista lisäävien menetelmien tuottamista. Hankkeen teemat kattoivat yritysten valmennuksen, liiketoimintamallien uudistamisen, riskienhallinnan, innovaatioprosessit ja sisäisen yrittäjyyden kehittämisen.
Hanke koostui neljästä toisiinsa liittyvästä toimenpidekokonaisuudesta

Toimenpide 1: Hankkeen käynnistys ja pk-yritysten rekrytointi
Toimenpide 2: Ensimmäisen yritysryhmän kehittämiskokonaisuus
Toimenpide 3: Toisen yritysryhmän kehittämiskokonaisuus
Toimenpide 4: Hankkeen arviointi, mallintaminen, dokumentointi ja levitys
Kinesis-ohjelman erityispiirteenä oli nopeisiin ja riskeiltään kevyisiin kokeiluihin perustuva lähestymistapa, mikä erottui perinteisistä malleista. Tämä mahdollisti muutosten nopean aikaansaamisen ja keskittyi käytännön toimintaan. Kehittämiskokonaisuuden tavoitteena oli saavuttaa konkreettisia tuloksia lyhyellä aikavälillä.
Hankkeen aikana kehitettiin hyödylliseksi koettu yritysvalmennuskonsepti, joka keskittyy liiketoimintamallien uudistamiseen. Valmennuskonsepti tarjoaa arvokkaita työkaluja sekä tulevaisuuden kehittämis- että opetustyöhön. Lisäksi hankkeessa luotiin digitaalinen työvälinekirjasto, joka on saatavilla kaikille ja tukee yritysten liiketoimintamallien kehittämisprosessia.
Vaikka hankkeeseen osallistuja määrä jäi tavoitteesta, hanke saavutti tuloksia. Osallistujayritykset ja osoittivat merkittävää reflektiokykyä ja kykyä soveltaa opittua käytännössä. Valmennuksen läpikäyneet työntekijät ovat aktiivisesti osallistuneet omien yritystensä liiketoimintamallien uudistamiseen. Tämä aktiivinen osallistuminen ja käytännön soveltaminen osoittavat, että hankkeen vaikutukset ulottuvat osallistujamääriä pidemmälle, edistäen merkittävästi osallistuneiden yritysten kehitystä ja innovaatiokykyä.
Osallistuvien yritysten palaute osoitti, että hankkeen kehittämiskokonaisuudet olivat tehokkaita ja hyödyllisiä. Yritykset onnistuivat kehittämään uusia toimintamalleja ja reagoimaan joustavasti sekä uusien tuotteiden kehittämiseen että toimintaympäristön muutoksiin. Palautteen perusteella yritykset omaksuivat kokeilukulttuurin ja ketterät kehittämismenetelmät, mikä edesauttoi merkittävästi niiden toimintakulttuurin ja -tapojen uudistumista.