Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22437

Hankkeen nimi: KEPEÄ - Kehittävä työelämäpedagogi

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: PL 222

Puhelinnumero: 020 611 0200

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Erja Kotimäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tki-päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: erja.kotimaki(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 588 4871

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke on jaettu kolmeen työpakettiin, joiden päätavoitteita ovat: 1) Erityistä ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden (puutteelliset työelämävalmiudet, elämänhallinnan ongelmat, oppimisvaikeudet ja erilaiset kulttuuritaustat) työpaikalla tapahtuvan oppimisen tai harjoittelun, sekä työllistymisen tukeminen, 2) Työpaikkaohjaajien ja opettajien työelämäpedagogisen osaamisen kehittäminen 3) Hankkeen työpakettien (1 ja 2) tuotosten ja toimenpiteiden yhteiskehittely hanketoimijoiden ja työelämäpedagogisen verkoston kanssa
Keskeisiä toimenpiteitä ovat:
Työpaketissa 1)
● Erityistä ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, opinnollistamiseen tai harjoitteluun liittyvien haasteiden ja yhteistyötarpeiden kartoittaminen työpaikoilla.
● Ratkaisu- ja yhteistyömallien yhteiskehittäminen kartoituksen esiin tuomiin haasteisiin.
● Yhteisen harjoitteluoppaan laatiminen ammattikorkeakouluille.

Työpaketissa 2)
● Koulutuspaketti opettajille ja työpaikkaohjaajille ohjaus-, opinnollistamis- ja arviointiosaamisen sekä yhteistyöprosessin vahvistamiseksi (toteutus myös verkossa). Myös valmistumisvaiheen opiskelijoilla mahdollisuus osallistua (ei sisälly tutkintokoulutukseen).
● Uuden työelämäpedagogisen osaamisen kehittämisen toimintamallin suunnittelu ja pilotointi.

Työpaketissa 3)
● Alueellisen työelämäpedagogisen verkoston käynnistäminen ja toiminnasta sopiminen
● Hankkeessa toteutettavien työpakettien (1, 2) kehittämisen tukeminen ja luotujen ratkaisumallien ja koulutusten toteutusten vertaisarvioinnit.

Tämän hankkeen tuloksena saadaan:
- uusia toimintamalleja erityistä ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tai harjoittelun sekä opinnollistamisen tueksi
- oppilaitoksen ja työpaikkojen välisen yhteistyön selkiytyminen (tukee myös poikkeusoloissa toimimista)
- harjoitteluopas ja koulutuspaketti ammattikorkeakouluihin opettajille ja työpaikkaohjaajille
- työelämäpedagoginen verkosto opiskelijoiden harjoittelupaikkojen mahdollistajana, jonka uutuusarvoa on, että siinä ovat mukana eri koulutusasteet, työelämä, sekä mahdollisesti yritysten sisäiset asiakasverkostot
- kehittämisehdotuksia työelämäpedagogiikan koulutukseen ammatillisessa opettajankoulutuksessa (pedagogiset opinnot, täydennyskoulutus ja yritysten pedagogisen osaamisen kehittäminen)
- vertaisarviointiraportit ratkaisumallien ja koulutusten toteutuksesta

Hankkeen koordinaattorina toimii Oamk, Ammatillinen opettajankoulutus. Hankkeessa mukana ovat Oamk; kulttuurin ja sosiaali- ja terveysalan yksiköt, Lapin amk, REDU, OPAO ja KSAK. Yhteistyökumppaneita ovat Würth, Oulun TOPPI-verkosto (OSAO, OPAO, Luovi, PSK Aikuisopisto ja SDO), Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö ja hanketoimijoiden työelämäverkostot.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

• Ammattikorkeakoulun ja ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö ja opetuksen kehittämistyöstä vastaavat henkilöt
• Oppilaitosyhteistyötä tekevät työelämän edustajat

Hankkeen toimijat nimetään organisaatioista, heidän palkkakustannuksiaan maksetaan hankkeesta ja heitä ei lasketa mukaan kohderyhmään. Kohderyhmän palkkoja ei korvata hankkeesta. Normaalia opetus- ja ohjaustyötä ei makseta hankkeesta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

• kolmannen sektorin toimijat (esim. BusinessOulun työllisyyspalvelut TE-palvelut, Byströmin ohjaamo, Nuorten ystävät, Villa Victor, Vuolle opisto ja Ystävyyskeskus)
• Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 418 862

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 403 132

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 511 792

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 492 572

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion, Oulun, Koillismaan

Kunnat: Rovaniemi, Tornio, Oulu, Kuusamo, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 230

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Tässä hankkeessa sukupuolinäkökulmalla ei ole merkitystä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Tässä hankkeessa sukupuolinäkökulmalla ei ole merkitystä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toimijoille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin, jotka edistävät heidän työllistymistään, osaamistaan ja osallisuuttaan. Tavoitteena on lisätä toimijoiden osallistumista työelämään ja koulutukseen. Nämä toimenpiteet edistävät myös maahanmuuttajien kotoutumista ja työmarkkinoille kiinnittymistä. Hanke ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvon ja erityisryhmien aseman edistämisen sekä syrjäytymisen ja syrjinnän torjumisen kaikissa toimenpiteissä. Erityisryhmien pääsyä työelämään ja koulutukseen parannetaan. Työnantajia tuetaan moniarvoisuuden ja monimuotoisuuden edistämisessä työyhteisöissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeen viestinnässä käytetään sähköisiä välineitä. Tällä tavoin pyritään vähentämään paperin ja muun materiaalin kulutusta. Noudatetaan Green Office -periaatteita.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hankkeen välttämättömissä matkoissa pyritään käyttämään julkisia liikennevälineitä. Lisäksi osa kokouksista hoidetaan virtuaalisesti, jolloin ympäristöä rasittava matkustaminen vähenee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Kasvillisuuden, eliöiden ja luonnonmonimuotoisuuden kannalta ei tämän hankkeen osalta voida osoittaa välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. Jossain määrin tunnistettavat vaikutukset on todettu edellisessä kohdassa
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Tässä kohdassa ei voida osoittaa välittömiä tai välillisiä vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Tässä kohdassa ei voida osoittaa välittömiä tai välillisiä vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Materiaalin tuotannossa huomioidaan Green Office -periaatteet ja käytetään mahdollisimman paljon sähköistä viestintää
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Tässä kohdassa ei voida osoittaa välittömiä tai välillisiä vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 4
Hankkeen toiminnoilla tuetaan kestävää taloutta ja paikallista elinkeinorakennetta vastaamaan entistä paremmin alueellisiin osaamistarpeisiin
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 5
Hanke keskittyy aineettomien tuotteiden ja palvelujen eli koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Videoneuvottelut ja sosiaalinen media
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 5
Hankkeessa saadut tulokset edistävät yksilöiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Hankkeessa saatujen tulosten ansiosta tasaarvo lisääntyy yhteiskunnassa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeessa saatujen tulosten ansiosta yhdenvertaisuus lisääntyy yhteiskunnassa.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hankkeessa huomioidaan kulttuuriset tekijät ja hankkeen myötä moninaisuuden hyväksyminen lisääntyy.
Ympäristöosaaminen 2 4
Yksilön lisääntyvä osaaminen (opettajat, ohjaushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat) vaikuttaa siihen, että ihmiset omassa työssään ottavat ympäristöasioita huomioon.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke on jaettu kolmeen työpakettiin, joiden päätavoitteita olivat: 1) Erityistä ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden (puutteelliset työelämävalmiudet, elämänhallinnan ongelmat, oppimisvaikeudet ja erilaiset kulttuuritaustat) työpaikalla tapahtuvan oppimisen tai harjoittelun, sekä työllistymisen tukeminen, 2) Työpaikkaohjaajien ja opettajien työelämäpedagogisen osaamisen kehittäminen 3) Hankkeen työpakettien (1 ja 2) tuotosten ja toimenpiteiden yhteiskehittely hanketoimijoiden ja työelämäpedagogisen verkoston kanssa

Hankkeen tuloksena Lapin amkin sosiaalialan ja tietotekniikan, sekä Oamkin sosiaalialan ja kulttuurin harjoitteluprosessit kehittyivät, ja niissä kiinnitettiin entistä enemmän huomiota sekä työpaikkaohjaajille osoitettuun ohjeistukseen että erityistä ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden neuvontaan ja ohjaukseen. Ohjeet työstettiin oppaiden muotoon. Selkeytyneistä ja uudistetuista harjoitteluiden prosesseista ja oppaista hyötyivät erityistä ohjausta tarvitsevat opiskelijat ja heidän etenemisensä opinnoista harjoitteluun ja työelämään helpottui. Ohjausprosessi ja ohjauksen painopisteet eri vaiheissa, ennen harjoittelua, harjoittelun aikana ja harjoittelun jälkeen, selkeytyivät sekä ohjaaville opettajille että työpaikkaohjaajille, jolloin myös ohjausyhteistyö työharjoittelun äärellä selkiytyi ja sujuvoitui.

Toisen asteen toimijoilla oppilaitoksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on vahvistunut ja opiskelijoiden ohjaus työelämäjaksoilla on selkeytynyt. Ohjaavat opettajat ja työpaikkaohjaajat ohjaavat opiskelijoita entistä enemmän työparina, jolloin prosessia ja yhteisohjaukseen tarvittavia työkaluja on kehitetty. Henkilöstön digipedagogiset taidot ovat kasvaneet, kun hankkeessa on onnistuneesti pilotoitu sähköistä oppimisalustaa Workseedia. Workseed toimii erittäin hyvin erityisen ohjauksen työkaluna. Sähköisen oppimisalustan käyttöä jatketaan ainakin Redussa ja OPAOlla, mahdollisesti myös KSAKissa. Toimintaa levitetään myös muille kuin piloteissa mukana olleille toimialoille. Hankkeessa tehtyä materiaalia on otettu jokapäiväiseen käyttöön, ja hankkeessa mukana olleet opiskelijat ovat työllistyneet hyvin ja päässeet jatko-opiskelemaan.